Valinta niukkuuden vallitessa: työ ja vapaa-aika Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Transkriptio

1 1/9/18 Kurssin iso kuva Valinta niukkuuden vallitessa: työ ja vapaa-aika Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Eilen: johdanto talouteen ja taloustieteeseen ihmiset ovat kehittäneet kyvyn uskomattoman hienojakoiseen työnjakoon, mikä on mullistanut maailmaa monella tapaa taloustieteelliset mallit ovat systemaattisia yksinkertaistuksia, joiden avulla yritämme ymmärtää miten yhteiskunnat toimivat vaihtoehtoiskustannuksen ja suhteellisen edun periaatteet selittävät miksi työnjako on niin hyödyllistä Seuraavat luennot: miten ihmiset tekevät valintoja itsekseen (tänään) miten he ottavat huomioon toistensa valinnat miten he organisoituvat yhteiskunniksi ja yrityksiksi miten miljoonat ihmiset vuorovaikuttavat markkinoiden kautta Kaikkea ei voi saada Vapaa-aika ja KT henkeä kohti Resurssit ovat rajallisia teknologinen ja institutionaalinen kehitys lisäävät mahdollisuuksia mutta lopulta aika ja luonnovarat ovat aina niukkoja Taloustieteen keskeinen kysymys: kuinka ihmiset valitsevat niukkuuden vallitessa (ja mitä näistä valinnoista seuraa) tänään käsittelemme yhtä tärkeää valintaa: kuinka jakaa rajallinen aikamme työn ja vapaa-ajan välillä? kyse on hyödyllisestä esimerkistä: tulemme käyttämään samoja työkaluja monenlaisten valintojen analysointiin läpi koko kurssin - TÄRKEÄÄ oppia perukäsitteet TÄNÄÄN! loitetaan kahdella empiirisellä havainnolla 1. keskimääräinen vapaa-aika ja bruttokansantuotte henkeä kohti eri maissa vuonna työtuntien ja KT:n kehitys vuosina kolmessa maassa Mitä arvelet? Tekevätkö ihmiset vähemmän töitä köyhissä maissa? Teemmekö nyt enemmän töitä kuin aiemmin? 1

2 1/9/18 Rikkaammissa maissa vietetään keskimäärin enemmän vapaa-aikaa Työtuntien määrä on laskenut samalla kun maat ovat vaurastuneet Lähde: ORE / OE Lähde: ORE / Huberman ja Minns (27) Luennon rakenne. Johdanto. Keskeiset käsitteet. Yksinkertainen päätöksenteon malli. Tulo- ja substituutiovaikutukset E. Ovatko nämä hyviä malleja?. Keskeiset käsitteet 2

3 1/9/18 Mikä on mahdollista? Tuotantofunktio leksin tuotantofunktio: opiskeluaika ja kurssin arvosana Tuotantofunktio kertoo miten panokset muuttuvat tuotoksiksi tuotoksia: tavarat, palvelut, suoritukset panoksia: työ, koneet ja laitteet, rakennukset, luonnonvarat Esimerkki: miten saada hyvä arvosana? tuotos: kurssin arvosana panos: opiskeluun käytetty aika esimerkkihenkilömme leksin panosten ja tuotosten suhde on: rvosana tuntia opiskelua päivässä -> arvosana 5 1 tuntia opiskelua päivässä -> arvosana 81 Opiskeluaika >14 rvosana helpompi hahmottaa kuvana (seuraavaksi) Opiskeluun käytetty aika (tuntia päivässä) Opiskeluaika >14 rvosana Rajatuottavuus (tuotoksen muutos / panoksen muutos) Keskimääräinen tuottavuus (tuotos / panos) rvosana Rajatuotto (57-5)/(5-4)=7 pistettä per lisätunti Rajatuotto (84-81)/(11-1)=3 pistettä per lisätunti Rajatuotto = tuotantofunktion kulmakerroin (1. derivaatta) rvosana Keskimääräinen tuottavuus: 5/4=12.5 pistettä per tunti Keskimääräinen tuottavuus: 81/1=8.1 pistettä per tunti Opiskeluun käytetty aika (tuntia päivässä) Opiskeluun käytetty aika (tuntia päivässä) Opiskeluaika >14 rvosana Opiskeluaika >14 rvosana

4 1/9/18 Laskevat rajatuotot Preferenssit, hyöty, ja indifferenssi Rajatuotto kuinka paljon tuotos kasvaa, kun panosta lisätään vähän (ja mikään muu ei muutu) mitä pienempi rajatuotto, sitä loivempi tuotantofunktio Rajatuotto usein laskeva ensimmäinen työtunti tehokkaampi kuin kahdeksas tällöin rajatuotto on aina keskituottoa pienempi Opiskelun rajatuotto Opiskelun keskimääräinen tuottavuus Preferenssit kuinka paljon arvostat vapaa-ajan, tavaroiden, palveluiden, terveyden, asuinpaikan, ympäristön tilan, työsi sisällön, läheistesi arvostuksen ja hyvinvoinnin jne. (siis ihan kaiken) yhdistelmiä? taloustieteilijä: nämä asiat tuottavat hyötyä (utility) - sana hyöty ymmärretään usein väärin; voisi olla järkevämpää puhua pikemminkin hyvinvoinnista, ilosta, onnellisuudesta, mielihyvästä tms. eri ihmisillä voi olla hyvinkin erilaiset preferenssit Indifferenssi erilaiset yhdistelmät asioita, jotka tuottavat yhtä paljon hyötyä kätevä tapa kuvata preferenssejä - perusperiaate helpointa hahmottaa yksinkertaisella esimerkillä: mielikuvitushenkilömme leksi välittää vain vapaa-ajasta ja arvosanasta leksin preferenssit leksin indifferenssikäyrä rvosana Vapaa-aika (tuntia päivässä) leksi pitää enemmän :sta kuin :stä (sama arvosana, enemmän vapaa-aikaa) inoa oletus: enemmän on parempi ja :stä enemmän kuin :stä (parempi arvosana, yhtä paljon vapaa-aikaa) Muiden vertailuiden tekemiseksi meidän täytyy olettaa enemmän leksin preferensseistä rvosana Vapaa-aika (tuntia päivässä) Oletetaan että leksin preferenssit ovat sellaiset, että hänelle on samantekevää saada 84 pistettä ja 15 tuntia vapaa-aikaa tai 5 pistettä E F ja 2 tuntia vapaa-aikaa G H tai 75 pistettä ja 16 tuntia vapaa-aikaa jne. Indifferenssikäyrä jokainen piste tällä käyrällä on leksille yhtä hyvä vaihtoehto leksi on indifferentti mm. E F G H seuraavien yhdistelmien välillä Vapaa-aika rvosana

5 1/9/18 leksin indifferenssikäyrä leksin indifferenssikäyrä Korkeampi hyöty rvosana 5 Jokainen piste tälläkin käyrällä on leksille yhtä hyvä mutta kaikki pisteet huonompia kuin ylemmällä indifferenssikäyrällä (leksi pitää :sta enemmän kuin :stä; sama arvosana, enemmän vapaa-aikaa) 15 2 rvosana 5 Matalampi hyöty 15 2 Tässä esimerkissä leksi pitää enemmän :stä kuin :stä ( matalampi indifferenssikäyrä) Vapaa-aika (tuntia päivässä) Vapaa-aika (tuntia päivässä) Vaihtoehtoinen indifferenssikäyrä rvosana Matalampi hyöty 15 2 Vapaa-aika (tuntia päivässä) Korkeampi hyöty Jos indifferensiskäyrät olisivatkin tämän muotoisia, leksi pitäisi :stä kuin :stä. Mitä indifferenssikäyrän muoto siis kertoo leksin preferensseistä? Rajasubstituutioaste rvosana Rajasubstituutioaste = leksin halukkuus vaihtaa vähän vapaaaikaa parempaan arvosanaan = indifferenssikäyrän kulmakerroin Vapaa-aika (tuntia päivässä) leksi on valmis vaihtamaan 84-75=9 pistettä arvosanaa tuntiin vapaa-aikaa, E kun lähtötilanne on 15 tuntia vapaa-aikaa H 54-5=4 pistettä, kun lähtötilanne 19 tuntia 5

6 1/9/18 Laskeva rajahyöty Vaihtoehtoiskustannus Laskeva rajahyöty johtaa loivenevaan indifferenssikäyrään ylimääräisen vapaa-ajan tuottama ilo vähenee, jos sitä on jo paljon kääntäen: leksi on halukas uhraamaan enemmän arvosanaa vapaa-aikaa saadakseen jos vapaa-aikaa on ennestään vähän Muita esimerkkejä laskevasta rajahyödystä ensimmäinen vesilitra arvokkaampi kuin tuhannes tulojen nousu 1:sta 1:een euroon kuussa kasvattaa hyvinvointia enemmän kuin 1 :sta 1 9:een Valinnat tehdään rajoitteiden vallitessa kun valitset jotain, jätät aina valitsematta jotain muuta valintoihin liittyy aina tradeoff - kilpailu: mikä olisi paras suomenkielinen sana tradeoff:lle? Vaihtoehtoiskustannus paras vaihtoehto, joka jää saamatta valinnan seurauksena kaikella on vaihtoehtoiskustannus Vaihtoehtoiskustannus Esimerkki: Onko kauppiksessa opiskelu ilmaista? Ei! Opiskelun rahallinen kustannus ovat ne tulot, jotka jätät tienaamatta opiskellessasi sen sijaan että olisit juuri nyt töissä - elinkaaritulojen kannalta täällä opiskelu toki loistava sijoitus kauppiksessa opiskelun vaihtoehtoiskustannus on luopuminen toiseksi parhasta sinulle mahdollisesta opiskelupaikasta työn ja opiskelun vaihtoehtoiskustannus on menetetty vapaa-aika tai työskentely jossain mukavammassa hommassa. Yksinkertainen valinnan malli 6

7 1/9/18 Valinta niukuuden vallitessa leksin valinta arvosanan ja vapaa-ajan välillä on esimerkki rajoitetusta optimointiongelmasta tavoite: hyödyn maksimointi rajoite: käytettävissä oleva aika ja tuotantofunktio Rajoitetun optimointiongelman ratkaisu graafisesti 1. kuvataan rajoite (mahdollisuuksien joukko) - piirretään leksin tuotantofunktio niin, että vaaka-akselilla on vapaa-aika 2. etsitään mahdollisuuksien joukosta piste, joka antaa leksille suurimman hyödyn rvosana Mahdollisuuksien joukko ja raja 1 9 Tuotantofunk5o - > mahdollisuuksien raja (feasible fron,er) Hän voisi valita myös tämän pisteen, mutta tällöin hän hukkaisi resursseja Mahdollisuuksien joukko (feasible set) Vapaa-aikaa leksi voi valita tämän pisteen mutta ei tätä pistettä (tuotantomahdollisuuksien ulkopuolella) Mahdollisuudet ja preferenssit Mahdollisuudet ja preferenssit rvosana 1 9 Mahdollisuuksien raja Vapaa-aikaa leksi voi halutessaan valita minkä tahansa kohdan indifferenssikäyrältä pisteiden ja välistä... mutta kaikki mahdollisuuksien rajan ja indifferenssikäyrän väliset pisteet ovat sekä mahdollisia että leksille mieluisampia Esimerkiksi pistet ja ovat leksille mieluisampia kuin pisteet ja mutta näitäkin parempia vaihtoehtoja on tarjolla rvosana 1 Mahdollisuuksien raja 9 57 Vapaa-aikaa Yksikään piste tällä indifferenssikäyrällä ei ole leksille mahdollinen E 19 Piste E on korkeimmalla indifferenssikäyrällä oleva piste, joka on vielä leksille mahdollinen -> 19 tuntia vapaa-aikaa ja arvosana 57 on paras mahdollinen valinta annettuna leksin preferenssit ja tuotantofunktio 7

8 1/9/18 Mahdollisuudet ja preferenssit Optimaalinen valinta rvosana 1 Mahdollisuuksien raja 9 57 Vapaa-aikaa 19 Hyödyn maksimoivassa pisteessä mahdollisuuksien rajan kulmakerroin = indifferenssikäyrän kulmakerroin. Miksi? Indifferenssikäyrän kulmakerroin leksin halukkuus vaihtaa vapaa-aikaa parempaan arvosanaan= rajasubstituutioaste Mahdollisuuksien rajan kulmakerroin leksin kyky vaihtaa vapaa-aikaa parempaan arvosanaan= opiskelun rajatuotto Hyöty maksimoituu kun rajasubstituutioaste = rajatuotto jos näin ei olisi, leksi voisi vielä parantaa tilannettaan - ajattele leksia pisteessä jossa hän olisi valmis uhraamaan tunnin vapaaaikaansa saadakseen 4 pistettä enemmän ja lisätunnilla opiskelua hän parantaisi tulostaan 5 pisteellä -> leksi päättäisi opiskella enemmän Tuottavuuden kasvu 1 leksi oppii tehokkaamman tavan opiskella ja hänen 9 tuottavuutensa kasvaa rvosana Tuottavuuden kasvu työntää tuotantomahdollisuuksien rajaa ulospäin leksi saa paremman arvosanan ja enemmän vapaa-aikaa. Substituutio- ja tulovaikutukset Vapaa-aikaa 8

9 1/9/18 Palkkatyö Valinta vapaa-ajan ja kulutuksen välillä Valmistuttuaan leksi valitsee itselleen työpaikan kuvitellaan aluksi että leksin palkka on aina 15 /tunti, mutta työpaikat poikkeavat toisistaan työpäivän pituuden suhteen - palaamme kohta miettimään miksi / missä määrin näin epärealistisen oletuksen tekemisessä järkeä, mutta maltetaan vielä hetki Hän valitsee nyt palkan (kulutuksen) ja vapaa-ajan välillä udjettirajoite: kulutusmahdollisuuksien raja - yksi tunti vähemmän vapaa-aikaa <-> 15 enemmän kulutusta (riippumatta tuntien määärästä; vrt. opiskeluesimerkki edellä) Preferenssit: leksi pitää sekä rahasta että vapaa-ajasta Muu kulutus ( ) leksi maksimoi hyötyään etsimällä korkeimman indifferenssikäyrän joka koskettaa budjettirajoitetta. Mikä on rajasubstituutio (indifferenssikäyrän kulmakerroin) pisteessä? Miksi? 1 udjettirajoite: c = w(-t) c = kulutus 5 w = palkka (15 /tunti) t = vapaa-aika Kulmakerroin: c (t) = Vapaa-aika Muu kulutus ( ) Tulovaikutus Vapaa-aika Eräänä päivänä leksin setä päättää ryhtyä antamaan hänelle vastikkeetta 5 /päivä. Mitä nyt tapahtuu? leksin budjettirajoite nousee ylöspäin, kulmakerroin ei muutu (palkka on yhä 15 /tunti) leksi maksimoi nyt 1 hyötyään valitsemalla pisteen -> hän lisää 5 sekä kulutustaan että vapaa-aikaansa Muu kulutus ( ) Palkan nousu Mitä tapahtuu jos leksi saa palkankorotuksen? palkka = budjettirajoitteen kulmakerroin korkeampi palkka <-> jyrkempi budjettirajoite <-> kalliimpi vapaa-aika Vapaa-aika Uuden budjettirajoitteen vallitessa leksi maksimoi hyötyään pisteessä Tässä esimerkissä tämä palkankorotus johtaa vapaa-ajan vähenemiseen ja muun kulutuksen kasvuun. 9

10 1/9/18 Muu kulutus ( ) Palkan nousu Vapaa-aika Entä jos palkka olisikin kasvanut vielä paljon enemmän? Nyt leksi maksimoi hyötyään pisteessä eli tekee vähemmän töitä kuin kummallakaan aikaisemmalla palkallaan. Miksi? Muu kulutus ( ) Tulo- ja substituutiovaikutus tulovaikutus Vapaa-aika 1. Tulovaikutus: Jos leksi tekee yhtä paljon töitä kuin ennen palkankorotusta hänellä on enemmän rahaa käytössään. Lähtökohtaisesti hän haluaa tällöin kuluttaa myös enemmän vapaa-aikaa. Voimme havainnollistaa tulovaikutusta kysymällä: Mitä leksi tekisi jos hän saisi sen verran rahaa sedältään, että pääsisi samalle hyötytasolle kuin palkankorotuksen jälkeen, mutta palkka ei muuttuisi? Tällöin hän valitsisi pisteen eli kuluttaisi enemmän sekä vapaa-aikaa että muita asioita. Kuinka piirtää vihreä katkoviiva? Palaa pari kalvoa takaisin anteliaan sedän tapaukseen. Muu kulutus ( ) Tulo- ja substituutiovaikutus substituutiovaikutus Vapaa-aika 2. Substituutiovaikutus: Vapaa-ajan vaihtoehtoiskustannus on suurempi palkannousun jälkeen korkeampi palkka <-> tunti vapaa-aikaa johtaa suurempaan muun kulutuksen vähenemiseen Subsituutiovaikutuksen takia leksi valitsee pisteen pisteen sijasta Tässä esimerkissä substituutiovaikutus on tulovaikutusta suurempi. Toisessa esimerkissämme (piste ) palkankorotus oli riittävän suuri tekemään tulovaikutuksesta substituutiovaikutusta suuremman. Muuta kulutusta päivässä Miksi työnteko on vähentynyt viimeisen sadan vuoden aikana? $2 $18 $16 $14 $12 $1 $8 $6 $4 $2 19 Havainto: vuosien 199 ja 213 välillä keskimääräiset kulutusmahdollisuudet noin nelinkertaistuivat ja vapaa-aika lisääntyi noin kolmella tunnilla päivässä Yhdysvalloissa. Vaikutus vapaa-aikaan Tulovaikutus 213 Substituutiovaikutus $ Vapaa-aikaa päivässä Yksinkertainen mallimme antaa tälle havainnolle yhden mahdollisen tulkinnan: Tuottavuuden nousu 1

11 1/9/18 Onko tämä hyvä malli? E. Onko tämä hyvä malli? Äskeinen mallimme on monella tapaa epärealistinen ihmiset eivät mieti indifferinssikäyränsä kulmakerrointa suurin osa ihmisistä ei voi vapaasti valita työtuntejaan Onko se silti hyödyllinen yksinkertaistus? ihmiset voivat ajan myötä oppia millainen työtuntien ja kulutuksen välinen suhde on heille sopivin ihmiset voivat jossain määrin vaikuttaa työtunteihinsa - ylityöt, mahdollisuus osa-aikaisuuteen, uravalinnat samat mekanismit voivat selittää työmarkkinoille osallistumista - milloin jäädä eläkkeelle, kuinka pitkään olla vanhempainvapaalla Miten arvioida mallia empiirisesti? Empiirisen työn haaste (ja yksi ratkaisu) Lottovoittajien työnteko Korkea- ja matalapalkkaisten keskimääräiset työtunnit voivat erota toisistaan monesta syystä tämän takia työtuntien ja palkan välinen korrelaatio ei välttämättä kerro paljoakaan palkan vaikutuksesta työtunteihin - esim. jotkut pitävät työnteosta toisia enemmän, etenevät siksi urallaan ja saavat korkeampaa palkkaa (ja tekevät tämän jälkeenkin enemmän töitä) Yksi ratkaisu: satunnaistettu kenttäkoe esim. valitaan 1 työntekijää ja annetaan heistä 5 satunnaisesti valitulle henkilölle pysyvä palkankorotus verrataan kohde- ja verrokkiryhmän myöhempiä päätöksiä - toimii koska ryhmät ovat satunnaistamisen takia keskimäärin samanlaisia - tällaista koetta ei toistaiseksi ole toteuttu Toinen vaihtoehto on hyödyntää ns. luonnollista koeasetelmaa tilanne joka muistuttaa satunnaistettua kokeilua esim. tulovaikutuksen mittaaminen vaatisi tilanteen, jossa satunnaisesti valituille ihmisille jaetaan paljon rahaa Ruotsalaistutkimus lottovoittajista kohdejoukko: 2 lottoajaa, joista 1 47 voitti yli 1M kruunua vertailu: yhtä monta riviä lotonneet henkilöt, jotka voittivat eri summan (tai eivät mitään) data: yhdistetty hallinnollisista rekisteristä (esim. verotiedot), mahdollistaa lottoajien seuraamisen pitkällä aikavälillä 11

12 1/9/18 Lottovoitto vähentää (hieman) työtuloja.5 Lottovoittajien ja verrokkiryhmän keskimääräiset työtulot ovat yhtä suuret ennen voittoa Effect of 1 SEK on pretax annual earnings Vaikutus on kohtuullisen pieni (1 kruunun voitto vähentää vuosituloja noin kruunulla) Voiton jälkeen lottovoittajien työtulot vähenevät (tekevät vähemmän töitä) 95% luottamusväli F. Verot ja tulonsiirrot Years relative to winning Lähde: esarini, Lindqvist, Notowidigdo, Östling (217): The Effect of Wealth on Individual and Household Labor Supply: Evidence from Swedish Lotteries. merican Economic Review, 17 (12): Verot ja tulonsiirrot Suomessa, 215 Yksin asuva, vuokra 44 /kk Verot ja tulonsiirrot Suomessa, 215 Yksinhuoltaja, yksi lapsi (2v.), vuokra 66 /kk Käytettävissä olevat tulot sumistuki Työmarkkinatuki Nettopalkka ruttopalkka, euroa/kk Käytettävissä olevat tulot sumistuki Työmarkkinatuki Lapsilisä Elatustuki Nettopalkka Päivähoitomaksu ruttopalkka, euroa/kk Lähde: Viitamäki (215): Työnteon kannustimet mitä jää käteen? VTT-muistio 5. Lähde: Viitamäki (215): Työnteon kannustimet mitä jää käteen? VTT-muistio 5. 12

13 1/9/18 Verot ja tulonsiirrot Vertailukohta: ei veroja tai tulonsiirtoja 375 Modernit yhteiskunnat pyrkivät huolehtimaan myös niiden kansalaistensa toimeentulosta, jotka eivät tee palkkatyötä taustalla huoli ihmisistä, jotka eivät pysty tekemään töitä sairauden tms. takia tai jotka ovat tahtomattaan työttöminä - palaamme työttömyyden syihin ja seurauksiin myöhemmin myös työkykyiset pystyvät yleensä valitsemaan tuen ja työn välillä - käytännössä vaikea tietää kuka on tahtomattaan työtön ja kuka ei maksetaan verottamalla töissä olevia Yksi tärkeimmistä talouspoliittisen keskustelun aiheista monitahoinen aihe, palaamme joihinkin asioihin myöhemmin tänään: miten ne vaikuttavat työn tarjontaan? Nettotulot, /kk Vapaa-aikaa päivässä Esimerkkihenkilömme nne tienaa 12 /tunti. Hän valitsee pisteen eli tekee töitä 8 tuntia päivässä ja tienaa 2 64 /kk. (8h*21,5*12 = 264, laskettu siis oletuksella, että kuukaudessa on 21,5 työpäivää) Nykyjärjestelmä (karkeasti ottaen) Nettotulot, /kk Verrataan tätä tilanteeseen, jossa nne kohtaa suurinpiirtein samanlaisen vero- ja tulonsiirtojärjestelmän kuin Suomessa tällä hetkellä yksinasuvalle henkilölle 44 /kk vuokralla. (Sama kuva kuin edellä, mutta vaaka-akselilla nyt vapaa-aika) nne maksimoi hyvinvointinsa nyt pisteessä (enemmän vapaa-aikaa, vähemmän kulutusta) Perustulo (yksi versio) Nettotulot, /kk Kuvitellaan, että hallitus toteuttaa nyt reformin, jossa aikaisemman vero- ja tulonsiirtojärjestelmän sijasta, jokainen alkaa saada 25 /työpäivässä perustuloa ja maksaa 2% tuloveroa tulojen määrästä riippumatta. Nyt nnen hyvinvointi maksimoituu 7 tunnin työpäivällä (piste ) Nettopalkka Vapaa-aikaa päivässä 2 sumistuki Työmarkkinatuki Jos nne nyt tekisi 8 tuntia töitä, hänen hyvinvointinsa olisi huomattavasti pienempi kuin vertailutilanteessa ( vs ) Vapaa-aikaa päivässä Toisaalta työttömänä uudistuksen jälkeenkin olevien tulot tipuvat yli 4%. 13

14 1/9/18 Perustulo (toinen versio) Nettotulot, /kk Vapaa-aikaa päivässä Kuvitellaan nyt, että seuraavissa vaaleissa valta vaihtuu ja uusi hallitus nostaa perustulon 4 /päivä. Rahoittaakseen tämän reformin, hallitus nostaa tuloveron 5 prosenttiin Nyt nnen hyvinvointi maksimoituu 5 tunnin työpäivällä (piste ). Pitäisikö perustulo ottaa käyttöön? Tähän taloustiede ei vastaa vastaus riippuu siitä mitä politiikalla tavoitellaan taloustiede ei kerro mikä on hyvä tavoite taloustieteilijöillä on toki monenlaisia mielipiteitä siitä millainen maailman pitäisi olla, mutta ne ovat mielipiteitä siinä missä kenen tahansa muunkin Taloustiede auttaa täsmentämään ajattelua millaisia kannustimia eri vaihtoehdot luovat? esim. budjettirajoitteiden muoto erilaisille ihmisille miten ihmiset reagoivat näihin kannustiminiin? riippuu preferensseistä ja eri ihmisille saatavissa olevista palkkatasoista osa reaktioista voi syntyä hitaasti (esim. vaikutus nuorten uravalintoihin) miten yksittäiset päätökset yhdessä vaikuttavat kokonaisuuteen? Yhteenveto Ensi viikolla Yksinkertainen malli valinnoista rajoitteiden vallitessa indifferenssikäyrät kuvaavat preferenssejä mahdollisuuksien raja / budjettirajoite kuvaa rajoitteita hyöty maksimoituu kun rajatuotto = rajasubstituutioaste - mahdollisuuksien rajan / budjettirajoitten kulmakerroin kuvaa rajatuottoa - indifferenssikäyrän kulmakerroin kuvaa rajasubstituutioastetta Sovellutuksena valinta työn ja vapaa-ajan välillä vapaa-ajan vaihtoehtoiskustannus ( hinta ) on palkka palkan nousun vaikutus = tulovaikutus + substituutiovaikutus verot ja tulonsiirrot vaikuttavat työnteon rajatuottoon Strateginen käyttäytyminen (peliteoria) valinta silloin kun omat valinnat vaikuttavat muiden valintoihin Instituutiot miten pelin säännöt vaikuttavat valintoihin Yritykset ja työntekijät epätäydellisten sopimusten haaste ja joitain ratkaisuja 14