Valinta niukkuuden vallitessa: työ ja vapaa-aika. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
|
|
- Satu Riikka Manninen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Valinta niukkuuden vallitessa: työ ja vapaa-aika Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
2 Kurssin iso kuva Eilen: johdanto talouteen ja taloustieteeseen ihmiset ovat kehittäneet kyvyn uskomattoman hienojakoiseen työnjakoon, mikä on mullistanut maailmaa monella tapaa taloustieteelliset mallit ovat systemaattisia yksinkertaistuksia, joiden avulla yritämme ymmärtää miten yhteiskunnat toimivat vaihtoehtoiskustannuksen ja suhteellisen edun periaatteet selittävät miksi työnjako on niin hyödyllistä Seuraavat luennot: miten ihmiset tekevät valintoja itsekseen (tänään) miten he ottavat huomioon toistensa valinnat miten he organisoituvat yhteiskunniksi ja yrityksiksi miten miljoonat ihmiset vuorovaikuttavat markkinoiden kautta
3 Kaikkea ei voi saada Resurssit ovat rajallisia teknologinen ja institutionaalinen kehitys lisäävät mahdollisuuksia mutta lopulta aika ja luonnovarat ovat aina niukkoja Taloustieteen keskeinen kysymys: kuinka ihmiset valitsevat niukkuuden vallitessa (ja mitä näistä valinnoista seuraa) tänään käsittelemme yhtä tärkeää valintaa: kuinka jakaa rajallinen aikamme työn ja vapaa-ajan välillä? kyse on hyödyllisestä esimerkistä: tulemme käyttämään samoja työkaluja monenlaisten valintojen analysointiin läpi koko kurssin - TÄRKEÄÄ oppia perukäsitteet TÄNÄÄN!
4 Vapaa-aika ja BKT henkeä kohti Aloitetaan kahdella empiirisellä havainnolla 1. keskimääräinen vapaa-aika ja bruttokansantuotte henkeä kohti eri maissa vuonna työtuntien ja BKT:n kehitys vuosina kolmessa maassa Mitä arvelet? Tekevätkö ihmiset vähemmän töitä köyhissä maissa? Teemmekö nyt enemmän töitä kuin aiemmin?
5 Rikkaammissa maissa vietetään keskimäärin enemmän vapaa-aikaa Lähde: CORE / OECD
6 Työtuntien määrä on laskenut samalla kun maat ovat vaurastuneet Lähde: CORE / Huberman ja Minns (27)
7 Luennon rakenne A. Johdanto B. Keskeiset käsitteet C. Yksinkertainen päätöksenteon malli D. Tulo- ja substituutiovaikutukset E. Ovatko nämä hyviä malleja?
8 B. Keskeiset käsitteet
9 Mikä on mahdollista? Tuotantofunktio Tuotantofunktio kertoo miten panokset muuttuvat tuotoksiksi tuotoksia: tavarat, palvelut, suoritukset panoksia: työ, koneet ja laitteet, rakennukset, luonnonvarat Esimerkki: miten saada hyvä arvosana? tuotos: kurssin arvosana panos: opiskeluun käytetty aika esimerkkihenkilömme Aleksin panosten ja tuotosten suhde on: Opiskeluaika >14 Arvosana helpompi hahmottaa kuvana (seuraavaksi)
10 Aleksin tuotantofunktio: opiskeluaika ja kurssin arvosana Arvosana Opiskeluun käytetty aika (tuntia päivässä) Opiskeluaika >14 Arvosana
11 Aleksin tuotantofunktio: opiskeluaika ja kurssin arvosana Arvosana tuntia opiskelua päivässä -> arvosana Opiskeluun käytetty aika (tuntia päivässä) Opiskeluaika >14 Arvosana
12 Aleksin tuotantofunktio: opiskeluaika ja kurssin arvosana 1 9 Arvosana tuntia opiskelua päivässä -> arvosana 5 1 tuntia opiskelua päivässä -> arvosana Opiskeluun käytetty aika (tuntia päivässä) Opiskeluaika >14 Arvosana
13 Rajatuottavuus (tuotoksen muutos / panoksen muutos) Arvosana Opiskeluun käytetty aika (tuntia päivässä) Opiskeluaika >14 Arvosana
14 Rajatuottavuus (tuotoksen muutos / panoksen muutos) Arvosana Rajatuotto (57-5)/(5-4)=7 pistettä per lisätunti Opiskeluun käytetty aika (tuntia päivässä) Opiskeluaika >14 Arvosana
15 Rajatuottavuus (tuotoksen muutos / panoksen muutos) Arvosana Rajatuotto (57-5)/(5-4)=7 pistettä per lisätunti Opiskeluun käytetty aika (tuntia päivässä) Opiskeluaika >14 Arvosana
16 Rajatuottavuus (tuotoksen muutos / panoksen muutos) 1 9 Arvosana Rajatuotto (57-5)/(5-4)=7 pistettä per lisätunti Rajatuotto (84-81)/(11-1)=3 pistettä per lisätunti Opiskeluun käytetty aika (tuntia päivässä) Opiskeluaika >14 Arvosana
17 Rajatuottavuus (tuotoksen muutos / panoksen muutos) 1 9 Arvosana Rajatuotto (57-5)/(5-4)=7 pistettä per lisätunti Rajatuotto (84-81)/(11-1)=3 pistettä per lisätunti Rajatuotto = tuotantofunktion kulmakerroin (1. derivaatta) Opiskeluun käytetty aika (tuntia päivässä) Opiskeluaika >14 Arvosana
18 Keskimääräinen tuottavuus (tuotos / panos) Arvosana Keskimääräinen tuottavuus: 5/4=12.5 pistettä per tunti Opiskeluun käytetty aika (tuntia päivässä) Opiskeluaika >14 Arvosana
19 Keskimääräinen tuottavuus (tuotos / panos) 1 9 Arvosana Keskimääräinen tuottavuus: 5/4=12.5 pistettä per tunti Keskimääräinen tuottavuus: 81/1=8.1 pistettä per tunti Opiskeluun käytetty aika (tuntia päivässä) Opiskeluaika >14 Arvosana
20 Laskevat rajatuotot Rajatuotto kuinka paljon tuotos kasvaa, kun panosta lisätään vähän (ja mikään muu ei muutu) mitä pienempi rajatuotto, sitä loivempi tuotantofunktio Rajatuotto usein laskeva ensimmäinen työtunti tehokkaampi kuin kahdeksas tällöin rajatuotto on aina keskituottoa pienempi Opiskelun rajatuotto Opiskelun keskimääräinen tuottavuus
21 Preferenssit, hyöty, ja indifferenssi Preferenssit kuinka paljon arvostat vapaa-ajan, tavaroiden, palveluiden, terveyden, asuinpaikan, ympäristön tilan, työsi sisällön, läheistesi arvostuksen ja hyvinvoinnin jne. (siis ihan kaiken) yhdistelmiä? taloustieteilijä: nämä asiat tuottavat hyötyä (utility) - sana hyöty ymmärretään usein väärin; voisi olla järkevämpää puhua pikemminkin hyvinvoinnista, ilosta, onnellisuudesta, mielihyvästä tms. eri ihmisillä voi olla hyvinkin erilaiset preferenssit Indifferenssi erilaiset yhdistelmät asioita, jotka tuottavat yhtä paljon hyötyä kätevä tapa kuvata preferenssejä - perusperiaate helpointa hahmottaa yksinkertaisella esimerkillä: mielikuvitushenkilömme Aleksi välittää vain vapaa-ajasta ja arvosanasta
22 Aleksin preferenssit 1 84 B A Arvosana Vapaa-aika (tuntia päivässä)
23 Aleksin preferenssit 1 84 B A Aleksi pitää enemmän A:sta kuin B:stä (sama arvosana, enemmän vapaa-aikaa) Arvosana Ainoa oletus: enemmän on parempi Vapaa-aika (tuntia päivässä)
24 Aleksin preferenssit 1 84 B A Aleksi pitää enemmän A:sta kuin B:stä (sama arvosana, enemmän vapaa-aikaa) Arvosana 5 Ainoa oletus: enemmän on parempi D C Vapaa-aika (tuntia päivässä)
25 Aleksin preferenssit 1 84 B A Aleksi pitää enemmän A:sta kuin B:stä (sama arvosana, enemmän vapaa-aikaa) Arvosana 5 Ainoa oletus: enemmän on parempi D ja D:stä enemmän kuin C:stä (parempi arvosana, yhtä paljon vapaa-aikaa) C Vapaa-aika (tuntia päivässä)
26 Aleksin preferenssit 1 84 B A Aleksi pitää enemmän A:sta kuin B:stä (sama arvosana, enemmän vapaa-aikaa) Arvosana 5 Ainoa oletus: enemmän on parempi D ja D:stä enemmän kuin C:stä (parempi arvosana, yhtä paljon vapaa-aikaa) Vapaa-aika (tuntia päivässä) C Muiden vertailuiden tekemiseksi meidän täytyy olettaa enemmän Aleksin preferensseistä
27 Aleksin indifferenssikäyrä 1 84 A Oletetaan että Aleksin preferenssit ovat sellaiset, että hänelle on samantekevää saada 84 pistettä ja 15 tuntia vapaa-aikaa tai 5 pistettä ja 2 tuntia vapaa-aikaa Arvosana 5 D Vapaa-aika (tuntia päivässä)
28 Aleksin indifferenssikäyrä Arvosana A E F Oletetaan että Aleksin preferenssit ovat sellaiset, että hänelle on samantekevää saada 84 pistettä ja 15 tuntia vapaa-aikaa tai 5 pistettä ja 2 tuntia vapaa-aikaa G tai 75 pistettä ja 16 tuntia H D vapaa-aikaa jne Vapaa-aika (tuntia päivässä) Aleksi on indifferentti mm. A E F G H D seuraavien yhdistelmien välillä Vapaa-aika Arvosana
29 Aleksin indifferenssikäyrä Arvosana A E F Oletetaan että Aleksin preferenssit ovat sellaiset, että hänelle on samantekevää saada 84 pistettä ja 15 tuntia vapaa-aikaa tai 5 pistettä ja 2 tuntia vapaa-aikaa G tai 75 pistettä ja 16 tuntia H D vapaa-aikaa jne. Indifferenssikäyrä jokainen piste tällä käyrällä on Aleksille yhtä hyvä vaihtoehto Vapaa-aika (tuntia päivässä) Aleksi on indifferentti mm. A E F G H D seuraavien yhdistelmien välillä Vapaa-aika Arvosana
30 Aleksin indifferenssikäyrä 1 84 B A Arvosana 5 Jokainen piste tälläkin käyrällä on Aleksille yhtä hyvä mutta kaikki pisteet huonompia kuin ylemmällä indifferenssikäyrällä (Aleksi pitää A:sta enemmän kuin B:stä; sama arvosana, enemmän vapaa-aikaa) Vapaa-aika (tuntia päivässä) D
31 Aleksin indifferenssikäyrä 1 84 B A Korkeampi hyöty Arvosana 5 Matalampi hyöty Vapaa-aika (tuntia päivässä) D C Tässä esimerkissä Aleksi pitää enemmän B:stä kuin C:stä ( matalampi indifferenssikäyrä)
32 Vaihtoehtoinen indifferenssikäyrä 1 84 B Korkeampi hyöty Arvosana 5 Jos indifferensiskäyrät olisivatkin tämän muotoisia, Aleksi pitäisi C:stä kuin B:stä. Mitä indifferenssikäyrän muoto siis kertoo Aleksin preferensseistä? Matalampi hyöty Vapaa-aika (tuntia päivässä) C
33 Rajasubstituutioaste A E Arvosana Vapaa-aika (tuntia päivässä)
34 Rajasubstituutioaste A E Aleksi on valmis vaihtamaan 84-75=9 pistettä arvosanaa tuntiin vapaa-aikaa, kun lähtötilanne on 15 tuntia vapaa-aikaa Arvosana Rajasubstituutioaste = Aleksin halukkuus vaihtaa vähän vapaaaikaa parempaan arvosanaan = indifferenssikäyrän kulmakerroin Vapaa-aika (tuntia päivässä)
35 Rajasubstituutioaste A E Aleksi on valmis vaihtamaan 84-75=9 pistettä arvosanaa tuntiin vapaa-aikaa, kun lähtötilanne on 15 tuntia vapaa-aikaa Arvosana 54 5 Rajasubstituutioaste = Aleksin halukkuus vaihtaa vähän vapaaaikaa parempaan arvosanaan = indifferenssikäyrän kulmakerroin Vapaa-aika (tuntia päivässä) H 54-5=4 pistettä, kun lähtötilanne 19 tuntia D
36 Laskeva rajahyöty Laskeva rajahyöty johtaa loivenevaan indifferenssikäyrään ylimääräisen vapaa-ajan tuottama ilo vähenee, jos sitä on jo paljon kääntäen: Aleksi on halukas uhraamaan enemmän arvosanaa vapaa-aikaa saadakseen jos vapaa-aikaa on ennestään vähän Muita esimerkkejä laskevasta rajahyödystä ensimmäinen vesilitra arvokkaampi kuin tuhannes tulojen nousu 1:sta 1:een euroon kuussa kasvattaa hyvinvointia enemmän kuin 1 :sta 1 9:een
37 Vaihtoehtoiskustannus Valinnat tehdään rajoitteiden vallitessa kun valitset jotain, jätät aina valitsematta jotain muuta valintoihin liittyy aina tradeoff - kilpailu: mikä olisi paras suomenkielinen sana tradeoff:lle? Vaihtoehtoiskustannus paras vaihtoehto, joka jää saamatta valinnan seurauksena kaikella on vaihtoehtoiskustannus
38 Vaihtoehtoiskustannus Esimerkki: Onko kauppiksessa opiskelu ilmaista? Ei! Opiskelun rahallinen kustannus ovat ne tulot, jotka jätät tienaamatta opiskellessasi sen sijaan että olisit juuri nyt töissä - elinkaaritulojen kannalta täällä opiskelu toki loistava sijoitus kauppiksessa opiskelun vaihtoehtoiskustannus on luopuminen toiseksi parhasta sinulle mahdollisesta opiskelupaikasta työn ja opiskelun vaihtoehtoiskustannus on menetetty vapaa-aika tai työskentely jossain mukavammassa hommassa
39 C. Yksinkertainen valinnan malli
40 Valinta niukuuden vallitessa Aleksin valinta arvosanan ja vapaa-ajan välillä on esimerkki rajoitetusta optimointiongelmasta tavoite: hyödyn maksimointi rajoite: käytettävissä oleva aika ja tuotantofunktio Rajoitetun optimointiongelman ratkaisu graafisesti 1. kuvataan rajoite (mahdollisuuksien joukko) - piirretään Aleksin tuotantofunktio niin, että vaaka-akselilla on vapaa-aika 2. etsitään mahdollisuuksien joukosta piste, joka antaa Aleksille suurimman hyödyn
41 Mahdollisuuksien joukko ja raja 1 Tuotantofunk)o - > 9 mahdollisuuksien raja (feasible fron,er) Arvosana Mahdollisuuksien joukko (feasible set) Vapaa-aikaa 24
42 Mahdollisuuksien joukko ja raja 1 Tuotantofunk)o - > 9 mahdollisuuksien raja (feasible fron,er) Aleksi voi valita tämän pisteen Arvosana Mahdollisuuksien joukko (feasible set) Vapaa-aikaa 24
43 Mahdollisuuksien joukko ja raja 1 9 Tuotantofunk)o - > mahdollisuuksien raja (feasible fron,er) Aleksi voi valita tämän pisteen mutta ei tätä pistettä (tuotantomahdollisuuksien ulkopuolella) Arvosana Mahdollisuuksien joukko (feasible set) Vapaa-aikaa 24
44 Mahdollisuuksien joukko ja raja Arvosana 1 9 Tuotantofunk)o - > mahdollisuuksien raja (feasible fron,er) Hän voisi valita myös tämän pisteen, mutta tällöin hän hukkaisi resursseja Aleksi voi valita tämän pisteen mutta ei tätä pistettä (tuotantomahdollisuuksien ulkopuolella) Mahdollisuuksien joukko (feasible set) Vapaa-aikaa 24
45 Mahdollisuudet ja preferenssit 1 9 Mahdollisuuksien raja B Aleksi voi halutessaan valita minkä tahansa kohdan indifferenssikäyrältä pisteiden A ja B välistä Arvosana A Vapaa-aikaa 24
46 Mahdollisuudet ja preferenssit 1 9 Mahdollisuuksien raja B Aleksi voi halutessaan valita minkä tahansa kohdan indifferenssikäyrältä pisteiden A ja B välistä Arvosana... mutta kaikki mahdollisuuksien rajan ja indifferenssikäyrän väliset pisteet ovat sekä mahdollisia että Aleksille mieluisampia A Vapaa-aikaa 24
47 Mahdollisuudet ja preferenssit 1 9 Mahdollisuuksien raja B D Aleksi voi halutessaan valita minkä tahansa kohdan indifferenssikäyrältä pisteiden A ja B välistä Arvosana C A... mutta kaikki mahdollisuuksien rajan ja indifferenssikäyrän väliset pisteet ovat sekä mahdollisia että Aleksille mieluisampia Esimerkiksi pistet C ja D ovat Aleksille mieluisampia kuin pisteet A ja B mutta näitäkin parempia vaihtoehtoja on tarjolla Vapaa-aikaa 24
48 Mahdollisuudet ja preferenssit 1 9 Mahdollisuuksien raja Arvosana 57 Vapaa-aikaa E Piste E on korkeimmalla indifferenssikäyrällä oleva piste, joka on vielä Aleksille mahdollinen -> 19 tuntia vapaa-aikaa ja arvosana 57 on paras mahdollinen valinta annettuna Aleksin preferenssit ja tuotantofunktio
49 Mahdollisuudet ja preferenssit Arvosana Mahdollisuuksien raja Vapaa-aikaa E 19 Yksikään piste tällä indifferenssikäyrällä ei ole Aleksille mahdollinen 24 Piste E on korkeimmalla indifferenssikäyrällä oleva piste, joka on vielä Aleksille mahdollinen -> 19 tuntia vapaa-aikaa ja arvosana 57 on paras mahdollinen valinta annettuna Aleksin preferenssit ja tuotantofunktio
50 Mahdollisuudet ja preferenssit 1 9 Mahdollisuuksien raja Arvosana 57 Vapaa-aikaa 19 24
51 Mahdollisuudet ja preferenssit 1 9 Mahdollisuuksien raja Hyödyn maksimoivassa pisteessä mahdollisuuksien rajan kulmakerroin = indifferenssikäyrän kulmakerroin. Arvosana 57 Miksi? Vapaa-aikaa 19 24
52 Optimaalinen valinta Indifferenssikäyrän kulmakerroin Aleksin halukkuus vaihtaa vapaa-aikaa parempaan arvosanaan= rajasubstituutioaste Mahdollisuuksien rajan kulmakerroin Aleksin kyky vaihtaa vapaa-aikaa parempaan arvosanaan= opiskelun rajatuotto Hyöty maksimoituu kun rajasubstituutioaste = rajatuotto jos näin ei olisi, Aleksi voisi vielä parantaa tilannettaan - ajattele Aleksia pisteessä jossa hän olisi valmis uhraamaan tunnin vapaaaikaansa saadakseen 4 pistettä enemmän ja lisätunnilla opiskelua hän parantaisi tulostaan 5 pisteellä -> Aleksi päättäisi opiskella enemmän
53 Tuottavuuden kasvu 1 Aleksi oppii tehokkaamman tavan opiskella ja hänen 9 tuottavuutensa kasvaa Arvosana Vapaa-aikaa 24
54 Tuottavuuden kasvu 1 Aleksi oppii tehokkaamman tavan opiskella ja hänen 9 tuottavuutensa kasvaa Arvosana Tuottavuuden kasvu työntää tuotantomahdollisuuksien rajaa ulospäin Vapaa-aikaa 24
55 Tuottavuuden kasvu 1 Aleksi oppii tehokkaamman tavan opiskella ja hänen 9 tuottavuutensa kasvaa Arvosana Tuottavuuden kasvu työntää tuotantomahdollisuuksien rajaa ulospäin Aleksi saa paremman arvosanan ja enemmän vapaa-aikaa Vapaa-aikaa 24
56 D. Substituutio- ja tulovaikutukset
57 Palkkatyö Valmistuttuaan Aleksi valitsee itselleen työpaikan kuvitellaan aluksi että Aleksin palkka on aina 15 /tunti, mutta työpaikat poikkeavat toisistaan työpäivän pituuden suhteen - palaamme kohta miettimään miksi / missä määrin näin epärealistisen oletuksen tekemisessä järkeä, mutta maltetaan vielä hetki Hän valitsee nyt palkan (kulutuksen) ja vapaa-ajan välillä Budjettirajoite: kulutusmahdollisuuksien raja - yksi tunti vähemmän vapaa-aikaa <-> 15 enemmän kulutusta (riippumatta tuntien määärästä; vrt. opiskeluesimerkki edellä) Preferenssit: Aleksi pitää sekä rahasta että vapaa-ajasta
58 Valinta vapaa-ajan ja kulutuksen välillä 3 25 Muu kulutus ( ) Vapaa-aika Budjettirajoite: c = w(24-t) c = kulutus w = palkka (15 /tunti) t = vapaa-aika Kulmakerroin: c (t) = -15
59 Valinta vapaa-ajan ja kulutuksen välillä 3 25 Aleksi maksimoi hyötyään etsimällä korkeimman indifferenssikäyrän joka koskettaa budjettirajoitetta. Muu kulutus ( ) Vapaa-aika A Budjettirajoite: c = w(24-t) c = kulutus w = palkka (15 /tunti) t = vapaa-aika Kulmakerroin: c (t) = -15
60 Valinta vapaa-ajan ja kulutuksen välillä Muu kulutus ( ) Aleksi maksimoi hyötyään etsimällä korkeimman indifferenssikäyrän joka koskettaa budjettirajoitetta. Mikä on rajasubstituutio (indifferenssikäyrän kulmakerroin) pisteessä A? Miksi? Vapaa-aika A Budjettirajoite: c = w(24-t) c = kulutus w = palkka (15 /tunti) t = vapaa-aika Kulmakerroin: c (t) = -15
61 Tulovaikutus 3 Eräänä päivänä Aleksin setä päättää ryhtyä antamaan hänelle vastikkeetta 5 /päivä. Mitä nyt tapahtuu? 25 Muu kulutus ( ) A Vapaa-aika
62 Tulovaikutus 3 Eräänä päivänä Aleksin setä päättää ryhtyä antamaan hänelle vastikkeetta 5 /päivä. Mitä nyt tapahtuu? 25 Muu kulutus ( ) A Aleksin budjettirajoite nousee ylöspäin, kulmakerroin ei muutu (palkka on yhä 15 /tunti) Vapaa-aika
63 Tulovaikutus 3 Eräänä päivänä Aleksin setä päättää ryhtyä antamaan hänelle vastikkeetta 5 /päivä. Mitä nyt tapahtuu? Muu kulutus ( ) Vapaa-aika A B Aleksin budjettirajoite nousee ylöspäin, kulmakerroin ei muutu (palkka on yhä 15 /tunti) Aleksi maksimoi nyt hyötyään valitsemalla pisteen B -> hän lisää sekä kulutustaan että vapaa-aikaansa
64 Palkan nousu Mitä tapahtuu jos Aleksi saa palkankorotuksen? 3 25 Muu kulutus ( ) A Vapaa-aika
65 Muu kulutus ( ) Palkan nousu Mitä tapahtuu jos Aleksi saa palkankorotuksen? palkka = budjettirajoitteen kulmakerroin korkeampi palkka <-> jyrkempi budjettirajoite <-> kalliimpi vapaa-aika A Vapaa-aika
66 Muu kulutus ( ) Palkan nousu Mitä tapahtuu jos Aleksi saa palkankorotuksen? palkka = budjettirajoitteen kulmakerroin korkeampi palkka <-> jyrkempi budjettirajoite <-> kalliimpi vapaa-aika A Vapaa-aika
67 Muu kulutus ( ) Palkan nousu Mitä tapahtuu jos Aleksi saa palkankorotuksen? palkka = budjettirajoitteen kulmakerroin korkeampi palkka <-> jyrkempi budjettirajoite <-> kalliimpi vapaa-aika B A Uuden budjettirajoitteen vallitessa Aleksi maksimoi hyötyään pisteessä B Vapaa-aika
68 Palkan nousu Mitä tapahtuu jos Aleksi saa palkankorotuksen? Muu kulutus ( ) palkka = budjettirajoitteen kulmakerroin korkeampi palkka <-> jyrkempi budjettirajoite <-> kalliimpi vapaa-aika Vapaa-aika B A Uuden budjettirajoitteen vallitessa Aleksi maksimoi hyötyään pisteessä B Tässä esimerkissä tämä palkankorotus johtaa vapaa-ajan vähenemiseen ja muun kulutuksen kasvuun.
69 Palkan nousu 3 25 Entä jos palkka olisikin kasvanut vielä paljon enemmän? Muu kulutus ( ) B A Vapaa-aika
70 Palkan nousu 3 25 Entä jos palkka olisikin kasvanut vielä paljon enemmän? Muu kulutus ( ) B A Vapaa-aika
71 Palkan nousu 3 C 25 Entä jos palkka olisikin kasvanut vielä paljon enemmän? Muu kulutus ( ) B A Nyt Aleksi maksimoi hyötyään pisteessä C eli tekee vähemmän töitä kuin kummallakaan aikaisemmalla palkallaan. Miksi? Vapaa-aika
72 Tulo- ja substituutiovaikutus Tulovaikutus: Jos Aleksi tekee yhtä paljon töitä kuin ennen palkankorotusta hänellä on enemmän rahaa käytössään. Lähtökohtaisesti hän haluaa tällöin kuluttaa myös enemmän vapaa-aikaa. Muu kulutus ( ) B A Vapaa-aika
73 Tulo- ja substituutiovaikutus Tulovaikutus: Jos Aleksi tekee yhtä paljon töitä kuin ennen palkankorotusta hänellä on enemmän rahaa käytössään. Lähtökohtaisesti hän haluaa tällöin kuluttaa myös enemmän vapaa-aikaa. Muu kulutus ( ) B A Voimme havainnollistaa tulovaikutusta kysymällä: Mitä Aleksi tekisi jos hän saisi sen verran rahaa sedältään, että pääsisi samalle hyötytasolle kuin palkankorotuksen jälkeen, mutta palkka ei muuttuisi? Vapaa-aika
74 Tulo- ja substituutiovaikutus Tulovaikutus: Jos Aleksi tekee yhtä paljon töitä kuin ennen palkankorotusta hänellä on enemmän rahaa käytössään. Lähtökohtaisesti hän haluaa tällöin kuluttaa myös enemmän vapaa-aikaa. Muu kulutus ( ) B A Voimme havainnollistaa tulovaikutusta kysymällä: Mitä Aleksi tekisi jos hän saisi sen verran rahaa sedältään, että pääsisi samalle hyötytasolle kuin palkankorotuksen jälkeen, mutta palkka ei muuttuisi? Vapaa-aika
75 Tulo- ja substituutiovaikutus Tulovaikutus: Jos Aleksi tekee yhtä paljon töitä kuin ennen palkankorotusta hänellä on enemmän rahaa käytössään. Lähtökohtaisesti hän haluaa tällöin kuluttaa myös enemmän vapaa-aikaa. Muu kulutus ( ) B A D Voimme havainnollistaa tulovaikutusta kysymällä: Mitä Aleksi tekisi jos hän saisi sen verran rahaa sedältään, että pääsisi samalle hyötytasolle kuin palkankorotuksen jälkeen, mutta palkka ei muuttuisi? Vapaa-aika Tällöin hän valitsisi pisteen D eli kuluttaisi enemmän sekä vapaa-aikaa että muita asioita.
76 Tulo- ja substituutiovaikutus Tulovaikutus: Jos Aleksi tekee yhtä paljon töitä kuin ennen palkankorotusta hänellä on enemmän rahaa käytössään. Lähtökohtaisesti hän haluaa tällöin kuluttaa myös enemmän vapaa-aikaa. Muu kulutus ( ) B A D Voimme havainnollistaa tulovaikutusta kysymällä: Mitä Aleksi tekisi jos hän saisi sen verran rahaa sedältään, että pääsisi samalle hyötytasolle kuin palkankorotuksen jälkeen, mutta palkka ei muuttuisi? tulovaikutus Vapaa-aika Tällöin hän valitsisi pisteen D eli kuluttaisi enemmän sekä vapaa-aikaa että muita asioita. Kuinka piirtää vihreä katkoviiva? Palaa pari kalvoa takaisin anteliaan sedän tapaukseen.
77 Tulo- ja substituutiovaikutus Substituutiovaikutus: Vapaa-ajan vaihtoehtoiskustannus on suurempi palkannousun jälkeen korkeampi palkka <-> tunti vapaa-aikaa johtaa suurempaan muun kulutuksen vähenemiseen Muu kulutus ( ) B A D Vapaa-aika
78 Tulo- ja substituutiovaikutus Substituutiovaikutus: Vapaa-ajan vaihtoehtoiskustannus on suurempi palkannousun jälkeen korkeampi palkka <-> tunti vapaa-aikaa johtaa suurempaan muun kulutuksen vähenemiseen Muu kulutus ( ) B A Subsituutiovaikutuksen takia Aleksi valitsee pisteen B pisteen D sijasta D 5 substituutiovaikutus Vapaa-aika
79 Tulo- ja substituutiovaikutus Muu kulutus ( ) Vapaa-aika B 2. Substituutiovaikutus: Vapaa-ajan vaihtoehtoiskustannus on suurempi palkannousun jälkeen korkeampi palkka <-> tunti vapaa-aikaa johtaa suurempaan muun kulutuksen vähenemiseen A D substituutiovaikutus Subsituutiovaikutuksen takia Aleksi valitsee pisteen B pisteen D sijasta Tässä esimerkissä substituutiovaikutus on tulovaikutusta suurempi. Toisessa esimerkissämme (piste C) palkankorotus oli riittävän suuri tekemään tulovaikutuksesta substituutiovaikutusta suuremman.
80 Muuta kulutusta päivässä Miksi työnteko on vähentynyt viimeisen sadan vuoden aikana? $2 $18 $16 $14 $12 $1 $8 $6 $4 Havainto: vuosien 199 ja 213 välillä keskimääräiset kulutusmahdollisuudet noin nelinkertaistuivat ja vapaa-aika lisääntyi noin kolmella tunnilla päivässä Yhdysvalloissa. 213 $2 $ Vapaa-aikaa päivässä
81 Muuta kulutusta päivässä Miksi työnteko on vähentynyt viimeisen sadan vuoden aikana? $2 $18 $16 $14 $12 $1 $8 $6 $4 Havainto: vuosien 199 ja 213 välillä keskimääräiset kulutusmahdollisuudet noin nelinkertaistuivat ja vapaa-aika lisääntyi noin kolmella tunnilla päivässä Yhdysvalloissa. 213 Yksinkertainen mallimme antaa tälle havainnolle yhden mahdollisen tulkinnan: $2 $ Vapaa-aikaa päivässä
82 Muuta kulutusta päivässä Miksi työnteko on vähentynyt viimeisen sadan vuoden aikana? $2 $18 $16 $14 $12 $1 $8 $6 $4 $2 $ 19 Havainto: vuosien 199 ja 213 välillä keskimääräiset kulutusmahdollisuudet noin nelinkertaistuivat ja vapaa-aika lisääntyi noin kolmella tunnilla päivässä Yhdysvalloissa Vapaa-aikaa päivässä Yksinkertainen mallimme antaa tälle havainnolle yhden mahdollisen tulkinnan: Tuottavuuden nousu
83 Muuta kulutusta päivässä Miksi työnteko on vähentynyt viimeisen sadan vuoden aikana? $2 $18 $16 $14 $12 $1 $8 $6 $4 $2 $ A 19 Havainto: vuosien 199 ja 213 välillä keskimääräiset kulutusmahdollisuudet noin nelinkertaistuivat ja vapaa-aika lisääntyi noin kolmella tunnilla päivässä Yhdysvalloissa. D Vapaa-aikaa päivässä Yksinkertainen mallimme antaa tälle havainnolle yhden mahdollisen tulkinnan: Tuottavuuden nousu
84 Muuta kulutusta päivässä Miksi työnteko on vähentynyt viimeisen sadan vuoden aikana? $2 $18 $16 $14 $12 $1 $8 $6 $4 $2 $ A 19 Havainto: vuosien 199 ja 213 välillä keskimääräiset kulutusmahdollisuudet noin nelinkertaistuivat ja vapaa-aika lisääntyi noin kolmella tunnilla päivässä Yhdysvalloissa. Vaikutus vapaa-aikaan D Vapaa-aikaa päivässä Yksinkertainen mallimme antaa tälle havainnolle yhden mahdollisen tulkinnan: Tuottavuuden nousu
85 Muuta kulutusta päivässä Miksi työnteko on vähentynyt viimeisen sadan vuoden aikana? $2 $18 $16 $14 $12 $1 $8 $6 $4 $2 $ A 19 Havainto: vuosien 199 ja 213 välillä keskimääräiset kulutusmahdollisuudet noin nelinkertaistuivat ja vapaa-aika lisääntyi noin kolmella tunnilla päivässä Yhdysvalloissa. Vaikutus vapaa-aikaan Tulovaikutus D Vapaa-aikaa päivässä C Yksinkertainen mallimme antaa tälle havainnolle yhden mahdollisen tulkinnan: Tuottavuuden nousu
86 Muuta kulutusta päivässä Miksi työnteko on vähentynyt viimeisen sadan vuoden aikana? $2 $18 $16 $14 $12 $1 $8 $6 $4 $2 $ A 19 Havainto: vuosien 199 ja 213 välillä keskimääräiset kulutusmahdollisuudet noin nelinkertaistuivat ja vapaa-aika lisääntyi noin kolmella tunnilla päivässä Yhdysvalloissa. Vaikutus vapaa-aikaan Tulovaikutus D 213 Substituutiovaikutus Vapaa-aikaa päivässä C Yksinkertainen mallimme antaa tälle havainnolle yhden mahdollisen tulkinnan: Tuottavuuden nousu
87 E. Onko tämä hyvä malli?
88 Onko tämä hyvä malli? Äskeinen mallimme on monella tapaa epärealistinen ihmiset eivät mieti indifferinssikäyränsä kulmakerrointa suurin osa ihmisistä ei voi vapaasti valita työtuntejaan Onko se silti hyödyllinen yksinkertaistus? ihmiset voivat ajan myötä oppia millainen työtuntien ja kulutuksen välinen suhde on heille sopivin ihmiset voivat jossain määrin vaikuttaa työtunteihinsa - ylityöt, mahdollisuus osa-aikaisuuteen, uravalinnat samat mekanismit voivat selittää työmarkkinoille osallistumista - milloin jäädä eläkkeelle, kuinka pitkään olla vanhempainvapaalla Miten arvioida mallia empiirisesti?
89 Empiirisen työn haaste (ja yksi ratkaisu) Korkea- ja matalapalkkaisten keskimääräiset työtunnit voivat erota toisistaan monesta syystä tämän takia työtuntien ja palkan välinen korrelaatio ei välttämättä kerro paljoakaan palkan vaikutuksesta työtunteihin - esim. jotkut pitävät työnteosta toisia enemmän, etenevät siksi urallaan ja saavat korkeampaa palkkaa (ja tekevät tämän jälkeenkin enemmän töitä) Yksi ratkaisu: satunnaistettu kenttäkoe esim. valitaan 1 työntekijää ja annetaan heistä 5 satunnaisesti valitulle henkilölle pysyvä palkankorotus verrataan kohde- ja verrokkiryhmän myöhempiä päätöksiä - toimii koska ryhmät ovat satunnaistamisen takia keskimäärin samanlaisia - tällaista koetta ei toistaiseksi ole toteuttu
90 Lottovoittajien työnteko Toinen vaihtoehto on hyödyntää ns. luonnollista koeasetelmaa tilanne joka muistuttaa satunnaistettua kokeilua esim. tulovaikutuksen mittaaminen vaatisi tilanteen, jossa satunnaisesti valituille ihmisille jaetaan paljon rahaa Ruotsalaistutkimus lottovoittajista kohdejoukko: 2 lottoajaa, joista 1 47 voitti yli 1M kruunua vertailu: yhtä monta riviä lotonneet henkilöt, jotka voittivat eri summan (tai eivät mitään) data: yhdistetty hallinnollisista rekisteristä (esim. verotiedot), mahdollistaa lottoajien seuraamisen pitkällä aikavälillä
91 Lottovoitto vähentää (hieman) työtuloja.5 Effect of 1 SEK on pretax annual earnings Years relative to winning Lähde: Cesarini, Lindqvist, Notowidigdo, Östling (217): The Effect of Wealth on Individual and Household Labor Supply: Evidence from Swedish Lotteries. American Economic Review, 17 (12):
92 Lottovoitto vähentää (hieman) työtuloja.5 Effect of 1 SEK on pretax annual earnings % luottamusväli Years relative to winning Lähde: Cesarini, Lindqvist, Notowidigdo, Östling (217): The Effect of Wealth on Individual and Household Labor Supply: Evidence from Swedish Lotteries. American Economic Review, 17 (12):
93 Lottovoitto vähentää (hieman) työtuloja.5 Lottovoittajien ja verrokkiryhmän keskimääräiset työtulot ovat yhtä suuret ennen voittoa Effect of 1 SEK on pretax annual earnings % luottamusväli Years relative to winning Lähde: Cesarini, Lindqvist, Notowidigdo, Östling (217): The Effect of Wealth on Individual and Household Labor Supply: Evidence from Swedish Lotteries. American Economic Review, 17 (12):
94 Lottovoitto vähentää (hieman) työtuloja.5 Lottovoittajien ja verrokkiryhmän keskimääräiset työtulot ovat yhtä suuret ennen voittoa Effect of 1 SEK on pretax annual earnings Voiton jälkeen lottovoittajien työtulot vähenevät (tekevät vähemmän töitä) 95% luottamusväli Years relative to winning Lähde: Cesarini, Lindqvist, Notowidigdo, Östling (217): The Effect of Wealth on Individual and Household Labor Supply: Evidence from Swedish Lotteries. American Economic Review, 17 (12):
95 Lottovoitto vähentää (hieman) työtuloja.5 Lottovoittajien ja verrokkiryhmän keskimääräiset työtulot ovat yhtä suuret ennen voittoa Effect of 1 SEK on pretax annual earnings Vaikutus on kohtuullisen pieni (1 kruunun voitto vähentää vuosituloja noin kruunulla) Voiton jälkeen lottovoittajien työtulot vähenevät (tekevät vähemmän töitä) 95% luottamusväli Years relative to winning Lähde: Cesarini, Lindqvist, Notowidigdo, Östling (217): The Effect of Wealth on Individual and Household Labor Supply: Evidence from Swedish Lotteries. American Economic Review, 17 (12):
96 F. Verot ja tulonsiirrot
97 Verot Suomessa, Nettopalkka, euroa/kk Bruttopalkka, euroa/kk Lähde: Viitamäki (215): Työnteon kannustimet mitä jää käteen? VATT-muistio 5.
98 Verot ja tulonsiirrot Suomessa, 215 Yksin asuva, vuokra 44 /kk 28 Käytettävissä olevat tulot Asumistuki Nettopalkka Bruttopalkka, euroa/kk Lähde: Viitamäki (215): Työnteon kannustimet mitä jää käteen? VATT-muistio 5.
99 Verot ja tulonsiirrot Suomessa, 215 Yksinhuoltaja, yksi lapsi (2v.), vuokra 66 /kk Käytettävissä olevat tulot Asumistuki Elatustuki Nettopalkka Päivähoitomaksu Bruttopalkka, euroa/kk Lähde: Viitamäki (215): Työnteon kannustimet mitä jää käteen? VATT-muistio 5.
100 Verot ja tulonsiirrot Modernit yhteiskunnat pyrkivät huolehtimaan myös niiden kansalaistensa toimeentulosta, jotka eivät tee palkkatyötä taustalla huoli ihmisistä, jotka eivät pysty tekemään töitä sairauden tms. takia tai jotka ovat tahtomattaan työttöminä - palaamme työttömyyden syihin ja seurauksiin myöhemmin myös työkykyiset pystyvät yleensä valitsemaan tuen ja työn välillä - käytännössä vaikea tietää kuka on tahtomattaan työtön ja kuka ei maksetaan verottamalla töissä olevia Yksi tärkeimmistä talouspoliittisen keskustelun aiheista monitahoinen aihe, palaamme joihinkin asioihin myöhemmin tänään: miten ne vaikuttavat työn tarjontaan?
101 Vertailukohta: ei veroja tai tulonsiirtoja Nettotulot, /kk A Esimerkkihenkilömme Anne tienaa 12 /tunti. Hän valitsee pisteen A eli tekee töitä 8 tuntia päivässä ja tienaa 2 64 /kk. (8h*21,5*12 = 264, laskettu siis oletuksella, että kuukaudessa on 21,5 työpäivää) Vapaa-aikaa päivässä
102 Nykyjärjestelmä (karkeasti ottaen) Nettotulot, /kk A Verrataan tätä tilanteeseen, jossa Anne kohtaa suurinpiirtein samanlaisen vero- ja tulonsiirtojärjestelmän kuin Suomessa tällä hetkellä yksinasuvalle henkilölle 44 /kk vuokralla. (Sama kuva kuin edellä, mutta vaaka-akselilla nyt vapaa-aika) Asumistuki Nettopalkka Vapaa-aikaa päivässä
103 Nykyjärjestelmä (karkeasti ottaen) Nettotulot, /kk A Verrataan tätä tilanteeseen, jossa Anne kohtaa suurinpiirtein samanlaisen vero- ja tulonsiirtojärjestelmän kuin Suomessa tällä hetkellä yksinasuvalle henkilölle 44 /kk vuokralla. (Sama kuva kuin edellä, mutta vaaka-akselilla nyt vapaa-aika) B Asumistuki Anne maksimoi hyvinvointinsa nyt pisteessä B (enemmän vapaa-aikaa, vähemmän kulutusta) Nettopalkka Vapaa-aikaa päivässä
104 Nykyjärjestelmä (karkeasti ottaen) Nettotulot, /kk C A Verrataan tätä tilanteeseen, jossa Anne kohtaa suurinpiirtein samanlaisen vero- ja tulonsiirtojärjestelmän kuin Suomessa tällä hetkellä yksinasuvalle henkilölle 44 /kk vuokralla. (Sama kuva kuin edellä, mutta vaaka-akselilla nyt vapaa-aika) B Anne maksimoi hyvinvointinsa nyt pisteessä B (enemmän vapaa-aikaa, vähemmän kulutusta) Nettopalkka Vapaa-aikaa päivässä 2 Asumistuki Jos Anne nyt tekisi 8 tuntia töitä, hänen hyvinvointinsa olisi huomattavasti pienempi kuin vertailutilanteessa (A vs C)
105 Perustulo (yksi versio) Nettotulot, /kk A Kuvitellaan, että hallitus toteuttaa nyt reformin, jossa aikaisemman vero- ja tulonsiirtojärjestelmän sijasta, jokainen alkaa saada 25 /työpäivässä perustuloa ja maksaa 2% tuloveroa tulojen määrästä riippumatta. B Vapaa-aikaa päivässä
106 Perustulo (yksi versio) Nettotulot, /kk A Kuvitellaan, että hallitus toteuttaa nyt reformin, jossa aikaisemman vero- ja tulonsiirtojärjestelmän sijasta, jokainen alkaa saada 25 /työpäivässä perustuloa ja maksaa 2% tuloveroa tulojen määrästä riippumatta. B Vapaa-aikaa päivässä
107 Perustulo (yksi versio) Nettotulot, /kk A C Kuvitellaan, että hallitus toteuttaa nyt reformin, jossa aikaisemman vero- ja tulonsiirtojärjestelmän sijasta, jokainen alkaa saada 25 /työpäivässä perustuloa ja maksaa 2% tuloveroa tulojen määrästä riippumatta. B Nyt Annen hyvinvointi maksimoituu 7 tunnin työpäivällä (piste C) Vapaa-aikaa päivässä
108 Perustulo (yksi versio) Nettotulot, /kk A C Kuvitellaan, että hallitus toteuttaa nyt reformin, jossa aikaisemman vero- ja tulonsiirtojärjestelmän sijasta, jokainen alkaa saada 25 /työpäivässä perustuloa ja maksaa 2% tuloveroa tulojen määrästä riippumatta. B Nyt Annen hyvinvointi maksimoituu 7 tunnin työpäivällä (piste C) Vapaa-aikaa päivässä Toisaalta työttömänä uudistuksen jälkeenkin olevien tulot tipuvat yli 4%.
109 Perustulo (toinen versio) Nettotulot, /kk A C Kuvitellaan nyt, että seuraavissa vaaleissa valta vaihtuu ja uusi hallitus nostaa perustulon 4 /päivä. Rahoittaakseen tämän reformin, hallitus nostaa tuloveron 5 prosenttiin. B Vapaa-aikaa päivässä
110 Perustulo (toinen versio) Nettotulot, /kk A C Kuvitellaan nyt, että seuraavissa vaaleissa valta vaihtuu ja uusi hallitus nostaa perustulon 4 /päivä. Rahoittaakseen tämän reformin, hallitus nostaa tuloveron 5 prosenttiin. B Vapaa-aikaa päivässä
111 Perustulo (toinen versio) Nettotulot, /kk A C D Kuvitellaan nyt, että seuraavissa vaaleissa valta vaihtuu ja uusi hallitus nostaa perustulon 4 /päivä. Rahoittaakseen tämän reformin, hallitus nostaa tuloveron 5 prosenttiin. B Nyt Annen hyvinvointi maksimoituu 5 tunnin työpäivällä (piste D) Vapaa-aikaa päivässä
112 Pitäisikö perustulo ottaa käyttöön? Tähän taloustiede ei vastaa vastaus riippuu siitä mitä politiikalla tavoitellaan taloustiede ei kerro mikä on hyvä tavoite taloustieteilijöillä on toki monenlaisia mielipiteitä siitä millainen maailman pitäisi olla, mutta ne ovat mielipiteitä siinä missä kenen tahansa muunkin Taloustiede auttaa täsmentämään ajattelua millaisia kannustimia eri vaihtoehdot luovat? esim. budjettirajoitteiden muoto erilaisille ihmisille miten ihmiset reagoivat näihin kannustiminiin? riippuu preferensseistä ja eri ihmisille saatavissa olevista palkkatasoista osa reaktioista voi syntyä hitaasti (esim. vaikutus nuorten uravalintoihin) miten yksittäiset päätökset yhdessä vaikuttavat kokonaisuuteen?
113 Yhteenveto Yksinkertainen malli valinnoista rajoitteiden vallitessa indifferenssikäyrät kuvaavat preferenssejä mahdollisuuksien raja / budjettirajoite kuvaa rajoitteita hyöty maksimoituu kun rajatuotto = rajasubstituutioaste - mahdollisuuksien rajan / budjettirajoitten kulmakerroin kuvaa rajatuottoa - indifferenssikäyrän kulmakerroin kuvaa rajasubstituutioastetta Sovellutuksena valinta työn ja vapaa-ajan välillä vapaa-ajan vaihtoehtoiskustannus ( hinta ) on palkka palkan nousun vaikutus = tulovaikutus + substituutiovaikutus verot ja tulonsiirrot vaikuttavat työnteon rajatuottoon
114 Ensi viikolla Strateginen käyttäytyminen (peliteoria) valinta silloin kun omat valinnat vaikuttavat muiden valintoihin Instituutiot miten pelin säännöt vaikuttavat valintoihin Yritykset ja työntekijät epätäydellisten sopimusten haaste ja joitain ratkaisuja
Valinta niukkuuden vallitessa: työ ja vapaa-aika Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
1/9/18 Kurssin iso kuva Valinta niukkuuden vallitessa: työ ja vapaa-aika Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Eilen: johdanto talouteen ja taloustieteeseen ihmiset ovat kehittäneet kyvyn uskomattoman
LisätiedotTenttiin valmistautuminen ja kertaus. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Tenttiin valmistautuminen ja kertaus Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Tentin logistiikka Tentti: pe 26.1 klo 9.-12. salissa U2 ole ajoissa! uusinnat: 7.12.218 ja 1.2.219 Tenttiin saa (ja pitää)
LisätiedotLuentorunko 6: Työmarkkinat
Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Työn tarjonta Työn tarjonta. Vapaa-aika vs. kulutus. Tulo- ja substituutiovaikutus. Verotus, työntarjonta ja hyvinvointi. Työn
LisätiedotI I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A
II KULUTTAJANTEORIA.. Budjettirajoite * Ihmisten kaikkea toimintaa rajoittavat erilaiset rajoitteet. * Mikrotalouden kurssilla tärkein rajoite on raha. * Kuluttaja maksimoi hyötyään, mutta ei kykene toteuttamaan
LisätiedotKuluttaja valitsee erilaisten hyödykekorien välillä. Kuluttajan preferenssijärjestyksen perusoletukset ovat
Kuluttajan valinta KTT Olli Kauppi Kuluttaja valitsee erilaisten hyödykekorien välillä. Kuluttajan preferenssijärjestyksen perusoletukset ovat 1. Täydellisyys: kuluttaja pystyy asettamaan mitkä tahansa
Lisätiedotja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n.
Harjoitukset 2, vastauksia. Ilmoittakaa virheistä ja epäselvyyksistä! 1. b (kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle) 2. c (kysyntäkäyrä siirtyy oikealle) 3. ei mikään edellisistä; oikea vastaus olisi p 2
Lisätiedot3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)
3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen
LisätiedotY56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti klo (luennolla!) Opiskelijan nimi. Opiskelijanumero
Y56 Kevät 2010 1 Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti 30.3. klo 12-14 (luennolla!) Opiskelijan nimi Opiskelijanumero Harjoitus 1. Tuotantoteknologia Tavoitteena on oppia hahmottamaan yrityksen tuotantoa
LisätiedotKuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä
Kuluttajan teoriaa tähän asti Valintojen tekemistä niukkuuden vallitessa - Tavoitteen optimointia rajoitteella Luento 6 Kuluttajan ylijäämä 8.2.2010 Budjettirajoite (, ) hyödykeavaruudessa - Kulutus =
Lisätiedot3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo korkokenkinä on M = 40-0*P = 40 makkaraa.
LisätiedotInstituutiot ja allokaatiot. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Instituutiot ja allokaatiot Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa peliteorian alkeet Tänään keskitymme pelin sääntöihin Pareto-tehokkuus ja oikeudenmukaisuus
Lisätiedota) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.
.. Markkinakysyntä ja joustot a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. Markkinoiden kysyntäkäyrä saadaan laskemalla
LisätiedotTyömarkkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
3/9/18 Johdanto Työmarkkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa, strateginen kanssakäyminen, instituutiot, yritykset, hyödykemarkkinat Tänään: kaksi mallia
LisätiedotKulutus. Kulutus. Antti Ripatti. Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki Antti Ripatti (HECER) Kulutus
Kulutus Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 13.11.2013 Antti Ripatti (HECER) Kulutus 13.11.2013 1 / 11 Indifferenssikäyrät ja kuluttajan teoria Tarkastellaan edustavaa kotitaloutta.
Lisätiedot3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo makkaroina on M = 40-0*P = 40 makkaraa.
LisätiedotNollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja
Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta
LisätiedotTaloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus
Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi
LisätiedotLuku 19 Voiton maksimointi
Kevät 00 Luku 9 Voiton maksimointi Edellisessä luvussa tarkastelimme yrityksen teknologisia rajoitteita ja niiden vaikutusta tuotantoon. Tuotannon syntymistä tuotannontekijöistä katsottiin niin samatuotoskäyrien
LisätiedotInstituutiot ja allokaatiot Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
17//18 Johdanto Instituutiot ja allokaatiot Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa peliteorian alkeet Tänään keskitymme pelin sääntöihin Pareto-tehokkuus ja
LisätiedotTU Kansantaloustieteen perusteet Syksy www-harjoitusten mallivastaukset
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2017 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1: Tuotteen X kysyntäkäyrä on P = 25-2Q ja tarjontakäyrä vastaavasti P = Q + 10. Mikä on markkinatasapinopiste
LisätiedotMikrotaloustiede (31C00100)
Mikrotaloustiede (31C00100) Syksy 2016 Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto Luento 1: Johdanto 1. Mitä on mikrotaloustiede 2. Miksi opiskella mikrotaloustiedettä 3. Tyypillisiä käsitteitä 4. Esimerkki: niputtaminen
LisätiedotYritykset ja työntekijät. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Yritykset ja työntekijät Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa strateginen kanssakäyminen ja instituutiot Tänään: miten ihmiset organisoituvat yrityksiksi
LisätiedotY56 Mikron jatkokurssi kl 2009: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2
1 Y56 Mikron jatkokurssi kl 2009: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Palautus to 5.2. klo 16 mennessä Chiaran lokerolle Koetilantie 5, 3. krs. Tehtävät voidaan palauttaa myös to 5.2. luennon alussa. En ota vastaan myöhään
LisätiedotMillaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet
Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei
Lisätiedot* Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate.
KANSANTALOUSTIETEEN PERUSTEET Yrityksen teoria (Economics luvut 13-14) 14) KTT Petri Kuosmanen Optimointiperiaate a) Yksilöt pyrkivät maksimoimaan hyötynsä. * Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja
LisätiedotTyömarkkinat. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Työmarkkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa, strateginen kanssakäyminen, instituutiot, yritykset, hyödykemarkkinat kilpailulliset työmarkkinat
LisätiedotMaahanmuuttajien integroituminen Suomeen
Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa
LisätiedotTalouspolitiikan arviointi. Roope Uusitalo
Talouspolitiikan arviointi Roope Uusitalo 27.3. 2014 Outline Mitä? Kuka? Miksi? Miten? Talouspolitiikan arviointi Tavoitteena muodostaa taloustieteelliseen tutkimukseen perustuva käsitys talouspoliittisten
LisätiedotTU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1 Ratkaistaan tasapainopiste yhtälöparista: P = 25-2Q P = 10 + Q Ratkaisu on: Q = 5, P = 15 Kuluttajan ylijäämä
Lisätiedot1. Arvioi kummalla seuraavista hyödykkeistä on hintajoustavampi kysyntä
0 5 Nauris 10 15 20 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2017 HARJOITUKSET II Palautus 24.1.2017 klo 16:15 mennessä suoraan luennoitsijalle (esim. harjoitusten alussa) tai sähköpostitse (riku.buri@aalto.fi).
LisätiedotKilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Johdanto Kilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa strateginen kanssakäyminen, instituutiot, yritykset hinnat ja määrät kun yrityksellä
LisätiedotEsimerkki 1: yksin asuva työtön* saa työtarjouksen 2000 / kk
Esimerkki 1: yksin asuva työtön* saa työtarjouksen 2 / kk 2 2 Ansiopäiväraha 1 249 /kk Nettohyöty 2 / kk bruttopalkasta vajaat 33 => veroihin ja asumistuen laskuun lähes 84 % 1 1 Verot Vuokra (asumistuen
LisätiedotKilpailulliset markkinat. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Kilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa strateginen kanssakäyminen, instituutiot, yritykset hinnat ja määrät kun yrityksellä
LisätiedotPari sanaa kuluttajan valintateoriasta
TU-91.1001, Kansantaloustieteen perusteet 10.10.2018 3. WWW-harjoitukset, vastaukset Pari sanaa kuluttajan valintateoriasta Kuluttajan valintateorian taustalla on kuluttajan hyödyn optimointi budjettisuoran
LisätiedotMaahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT
Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset
LisätiedotInstituutiot ja allokaatiot. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Instituutiot ja allokaatiot Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa peliteorian alkeet Tänään keskitymme pelin sääntöihin Pareto-tehokkuus ja oikeudenmukaisuus
Lisätiedot4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Oikea vastaus: C Voitto maksimoidaan, kun MR=MC. Kyseisellä myyntimäärällä Q(m) voittomarginaali yhden tuotteen
LisätiedotKuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta
Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
LisätiedotKotouttamissuunnitelmien vaikutukset
Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset Matti Sarvimäki Aalto yliopisto ja VATT Esityksen viesti 1. Kotouttamiselle on tarvetta 2. Kotouttaminen on mahdollista Lähteet: Sarvimäki, Matti Hämäläinen, Kari (painossa):
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
Lisätiedot4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino
4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen
LisätiedotKustannusten minimointi, kustannusfunktiot
Kustannusten minimointi, kustannusfunktiot Luvut 20 ja 21 Marita Laukkanen November 3, 2016 Marita Laukkanen Kustannusten minimointi, kustannusfunktiot November 3, 2016 1 / 17 Kustannusten minimointiongelma
LisätiedotTALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT
TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Suhteellisen edun periaate 1. Maassa A: 1 maito ~ 3 leipää 1 leipä ~ 0,33 maitoa Maassa B: a. b. 3 maitoa ~ 5 leipää 1 maito ~ 1,67 leipää 1 leipä ~ 0,6 maitoa i. Maalla
LisätiedotYritykset ja työntekijät. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Yritykset ja työntekijät Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa strateginen kanssakäyminen ja instituutiot Tänään: miten ihmiset organisoituvat yrityksiksi
LisätiedotMikrotaloustiede (31C00100)
Mikrotaloustiede (31C00100) Syksy 2017 Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto Luento 1: Johdanto 1. Mitä on mikrotaloustiede 2. Miksi opiskella mikrotaloustiedettä 3. Tyypillisiä käsitteitä 4. Esimerkki: niputtaminen
LisätiedotYritykset ja työntekijät Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
9/9/8 Johdanto Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa strateginen kanssakäyminen ja instituutiot Tänään: miten ihmiset organisoituvat yrityksiksi yrityksen sisäisen toiminta vs. markkinat tehokkuuspalkka
Lisätiedotehdolla y = f(x1, X2)
3.3. Kustannusten minimointi * Voiton maksimointi: panosten määrän sopeuttaminen -----> tuotanto * Kustannusten minimointi: tiett tuotannon taso -----> etsitään optimaalisin panoskombinaatio tuottamaan
LisätiedotViime kerralta Epävarmuus ja riski Optimaalinen kulutus-säästämispäätös: Tulo- ja substituutiovaikutus analyyttinen tarkastelu Epävarmuus Epävarmuus
Viie kerralta Epävaruus ja riski Luento 5 4..010 Tulo- ja substituutiovaikutus hinnan uutoksessa Substituutiovaikutus budjettisuora kiertyi alkuperäisen valinnan ypärillä Tulovaikutus uusi budjettisuora
Lisätiedot1. Lineaarinen optimointi
0 1. Lineaarinen optimointi 1. Lineaarinen optimointi 1.1 Johdatteleva esimerkki Esimerkki 1.1.1 Giapetto s Woodcarving inc. valmistaa kahdenlaisia puuleluja: sotilaita ja junia. Sotilaan myyntihinta on
LisätiedotTaloustieteen mat.menetelmät 2017 materiaali 1
Taloustieteen mat.menetelmät 2017 materiaali 1 1 Taloustiede tutkii niukkojen resurssien kohdentamista kilpaileviin tarkoituksiin mikä on hyvä tapa kohdentaa? miten arvioida tuloksia? mitä niukkuus tarkoittaa?
LisätiedotY56 Mikrotaloustieteen jatkokurssi kl 2010: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2
Y56 Mikrotaloustieteen jatkokurssi kl 2010: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Palautus ke 10.2. klo 16 mennessä Piian lokeroon Koetilantie 5, 3. krs tai B-talon vahtimestarien kopin luona olevaan kurssikansioon. En
Lisätiedot8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)
8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan
LisätiedotTYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat
TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen
LisätiedotYritykset ja asiakkaat. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Yritykset ja asiakkaat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa strateginen kanssakäyminen ja instituutiot yritykset ja työntekijät: optimaaliset palkat
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää
LisätiedotVäestötaloustiede. Ulla Lehmijoki 11.5.2015
Väestötaloustiede Ulla Lehmijoki 11.5.2015 1 Kurssin sisältö 1 Väestötaloustieteen mikroperusteet 2 Perintö 3 Eettisiä kysymyksiä 4 Väestöllinen transitio 5 Taloudellinen kasvu 6 Ikärakenne ja talouskasvu
LisätiedotHarjoitus 7: vastausvihjeet
Taloustieteen matemaattiset menetelmät 31C01100 Kevät 2017 Topi Hokkanen topi.hokkanen@aalto.fi Harjoitus 7: vastausvihjeet 1. (Epäyhtälörajoitteet) Olkoon f (x, y) = 6x + 4y ja g (x, y) = x 2 + y 2 2.
LisätiedotProf. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen
Harjoitukset 3. 1. (a) Dismalandissa eri puolueiden arvostukset katusiivoukselle ovat Q A (P ) = 60 6P P A (Q) = 10 Q/6 Q B (P ) = 80 5P P B (Q) = 16 Q/5 Q C (P ) = 50 2P P C (Q) = 25 Q/2 Katusiivous on
LisätiedotKuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta
Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
LisätiedotKYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT
KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT Paikka, jossa ostaja ja myyjä kohtaavat, voivat hankkia tietoa vaihdettavasta tuotteesta sekä tehdä
LisätiedotKotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen
Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT www.vatt.fi/maahanmuutto Esityksen viesti 1. Maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen on mahdotonta
LisätiedotKotouttamissuunnitelmien vaikutukset. Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT
Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Esityksen viesti 1. Kotouttamiselle on tarvetta 2. Kotouttaminen on mahdollista Lähteet: Sarvimäki, Matti - Hämäläinen, Kari
LisätiedotHyvän vastauksen piirteet
Hyvän vastauksen piirteet Hakukohteen nimi: Taloustieteen kandiohjelma Kokeen päivämäärä ja aika: 24.4.2018 kl. 10.00-15.00 1. Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet. (a) Käytettävissä olevat tulot (disposable
LisätiedotPerustiedot. Mikrotalousteorian jatkokurssi. Aikataulu. Mitä kansantaloustiede tutkii?
Perustiedot Mikrotalousteorian jatkokurssi 18.1.010 Oettajina Piia Aatola (eriodi III) sekä Katja Moliis (eriodi IV) 11 o kurssi, joka sisältää luentoja 4 h sekä harjoituksia 1 h. Harjoitukset vetää Karoliina
LisätiedotSäästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00
Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin
LisätiedotMIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI
MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset
Lisätiedot4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)
4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen
Lisätiedothttps://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ
Page 1 of 5 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 201 Assignment: 201 www5 1. Tuotteen X kysyntäkäyrä on P=25 2 Q ja tarjontakäyrä vastaavasti P=Q+10. Mikä
LisätiedotProsentti- ja korkolaskut 1
Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti on sadasosa jostakin, kuten sentti eurosta ja senttimetri metristä. Yksi ruutu on 1 prosentti koko neliöstä, eli 1% Kuinka monta prosenttia on vihreitä ruutuja neliöstä?
LisätiedotTyö muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA
Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA 7.9.2016 Kansan, maan ja työn vuotuisen tuoton arvoa ei voida lisätä millään muulla keinolla kuin lisäämällä joko sen tuottavien työläisten
LisätiedotVuoden 2005 eläkeuudistuksen
Vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutus eläkkeelle siirtymiseen Roope Uusitalo HECER, Helsingin yliopisto Aktuaariyhdistys 23.10. 2013 Tutkimuksen tavoite Arvioidaan vuoden 2005 uudistusten kokonaisvaikutus
Lisätiedotc. Indifferenssikäyrän kulmakerroin eli rajasubstituutioaste on MRS NL = MU L
MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi HARJOITUKSET II 1. Jutan ruokavalio koostuu yksinomaan nauriista ja lantuista. Jutan hyötyfunktio on muotoa U(N,L) = 12NL. Tällä hetkellä Jutta on päättänyt
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 7. Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion, tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto
Talousmatematiikan perusteet: Luento 7 Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion, tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto Viime luennolla Funktion Derivaatta f (x) kuvaa funktion
LisätiedotMallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009
Mallivastaukset A5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset (viikko 5) Tehtävä Asia selittyy tulonsiirroilla. Tulonsiirrot B lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Y d. Tässä
LisätiedotSignalointi: autonromujen markkinat
Signalointi: autonromujen markkinat Mat-.414 Optimointiopin seminaari Klaus Mattila 1.0.008 1 Esityksen rakenne Johdanto Autonromujen markkinat: Akerlofin malli Kustannuksellinen signalointi: Spencen malli
LisätiedotMS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5
MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 Ehtamo Demo 1: Arvaa lähimmäksi Jokainen opiskelija arvaa reaaliluvun välillä [0, 100]. Opiskelijat, joka arvaa lähimmäksi yhtä kolmasosaa (1/3) kaikkien
LisätiedotSeuraavaksi kysymme, onko tällainen markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono eli toimivatko markkinat hyvin vai huonosti
Osa 7: Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7, Pohjolan mukaan) Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla
LisätiedotLuku 14 Kuluttajan ylijäämä
Luku 4 Kuluttajan ylijäämä Tähän asti johdettu kysyntä hyötyfunktioista ja preferensseistä, nyt päinvastainen ongelma: eli kuinka estimoida hyöty havaitusta kysynnästä. Mitattavat ja estimoitavat kysyntäkäyrät
LisätiedotVäestötaloustiede taloustieteen erityisalueena. Menetelmiä ja tuloksia Ulla Lehmijoki Taloudelliset termit tutuiksi
Väestötaloustiede taloustieteen erityisalueena. Menetelmiä ja tuloksia Ulla Lehmijoki Taloudelliset termit tutuiksi 20.3.2014 Taloustieteen menetelmät Taloudellinen imperialismi : taloustieteen menetelmät
LisätiedotY56 Mikrotaloustieteen jatkokurssi kl 2010: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Mallivastaus
Y56 Mikrotaloustieteen jatkokurssi kl 00: HRJOITUSTEHTÄVÄT Mallivastaus. Olkoon Kallen ravintolassa söntiä ( ja muuta vaaa-ajan kulutusta ( kuvaava budjettirajoite muotoa. Kalle on valmis vaihtamaan hden
LisätiedotYritykset ja asiakkaat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
2/9/18 Johdanto Yritykset ja asiakkaat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa strateginen kanssakäyminen ja instituutiot yritykset ja työntekijät: optimaaliset
LisätiedotMikrotaloustiede 31C Syksy Monivalintatehtävät (39p) Vastauksien pisteytys: oikein +3p, väärin -1p, tyhjä 0p.
31C Syksy 17 Välikoe 7.. Monivalintatehtävät (39p) Laskukoneiden käyttö sallittu. Vastauksien pisteytys: oikein +3p, väärin -1p, tyhjä p. 1. Timo ja Pirjo väittelevät laittomien huumeiden käytön lisääntymisestä.
LisätiedotTyöllisyysaste Pohjoismaissa
BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
Lisätiedot4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 Tehtävä 1. Oikea vastaus: C Voitto maksimoidaan, kun MR=MC. Kyseisellä myyntimäärällä Q(m) voittomarginaali yhden tuotteen
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:
LisätiedotVoisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015
Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Miksi olemme täällä tänään? Vastaus: monien ekonomisaen mielestä jo ennen
Lisätiedot5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi
5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla jokainen kuluttaja kuluttaa sellaisen määrän
LisätiedotA31C00100 Mikrotaloustiede. Kevät 2017 HARJOITUKSET 6
A31C00100 Mikrotaloustiede Kevät 2017 HARJOITUKSET 6 1. Monopolin kysyntäkäyrä on P = 11-Q (P on hinta per yksikkö ja Q on mitattu tuhansina yksiköinä). Monopolin vakioinen keskikustannus (AC) on 6. a.
LisätiedotLainaaminen, säästäminen ja pankit. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Lainaaminen, säästäminen ja pankit Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Viimeksi hyödyke- ja työmarkkinat Tänään lainaaminen, säästäminen, investoinnit rahoitusmarkkinat ja pankit Tästä eteenpäin
LisätiedotPerustulokokeilu. Lapsiasianneuvottelukunta 18.5.2016. Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi
Perustulokokeilu Lapsiasianneuvottelukunta 18.5.2016 Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Esityksen rakenne perustulokokeilun tavoitteet esiselvityksen tärkeimmät havainnot ja
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotTyömarkkinat. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Työmarkkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa, strateginen kanssakäyminen, instituutiot, yritykset, hyödykemarkkinat Tänään: kaksi mallia työmarkkinoiden
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 6. Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta
Talousmatematiikan perusteet: Luento 6 Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta Motivointi Funktion arvojen lisäksi on usein kiinnostavaa tietää jotakin funktion
LisätiedotLuku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi
1 Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi TYÖMARKKINOIDEN toiminta on keskeisessä asemassa tulonjaon ja työllisyyden suhteen. Myös muut tuotannontekijämarkkinat
LisätiedotY56 Mikrotalousteorian jatkokurssi Laskutehtävät 1 - Mallivastaukset
Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi Laskutehtävät - Mallivastaukset..00. Bujettirajoite Kuluttajalla on 50 euroa kulutettavana kahteen hyöykkeeseen ja. Hyöyke maksaa euroa er yksikkö ja hyöyke maksaa 5
LisätiedotOECD:n SUOMEN TALOUSKATSAUS 2018
OECD:n SUOMEN TALOUSKATSAUS 2018 Mari Kiviniemi Apulaispääsihteeri Helsinki, 28. helmikuuta 2018 http://www.oecd.org/eco/surveys/economic-survey-finland.htm @OECDeconomy @OECD Tuotanto ja vienti kasvavat
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 6. Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta
Talousmatematiikan perusteet: Luento 6 Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta Motivointi Funktion arvojen lisäksi on usein kiinnostavaa tietää jotakin funktion
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla
LisätiedotVarian luku 12. Lähde: muistiinpanot on muokattu Varianin (2006, instructor s materials) muistiinpanoista
Epävaruus Varian luku 12 Lähde: uistiinpanot on uokattu Varianin (2006, instructor s aterials) uistiinpanoista Epävaruus Tähän asti ollaan tarkasteltu kuluttajan optiaalista valintaa sivuuttaen kokonaan
Lisätiedot