1990-luvun toimintalinjat

Samankaltaiset tiedostot
Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Tielaitoksen viestintä

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Raisio KASVUN PAIKKA

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Valokuvat Jarmo Junkkara Eira Järviluoma Matti Lautala Erkki Lilja Pertti Tuisku. Ulkoasu Jarmo Junkkara. Painopaikka Pohjolan Painotuote Oy 1999

Liiketoiminnan johtaminen

1. Kysely - tulokset Anna Saloranta Tampereen yliopisto

Arvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta. Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017

Kuntajohdon seminaari

Kyselyn ensitulokset. Lape seminaari Anna Saloranta

LARK alkutilannekartoitus

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI

Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet

PÄÄKAUPUNKISEUDUN YLEISTEN TEIDEN PYÖRÄILYN JA JALANKULUN KEHITTÄMISOHJELMA

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet

Sosiaalityön työpaikkojen houkuttelevuus

Tienpito Nykytilan kartoitus. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Muutoksessa elämisen taidot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Henkilöstä, kilpailukyky, tuottavuus. Tielaitos. - Tielaitoksen henkilöstöstrategia. Helsinki Tiehaihtus Henkilästöhallinto

Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia

Henkilöstöjohtamisen rooli reformin

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Urakoitsijaseminaarin avaus

HENKILÖKOHTAISEN TYÖSUORITUKSEN ARVIOIMINEN OSANA OPETUSALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

Palvelustrategia Helsingissä

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma Käsitelty Johtoryhmässä Hyväksytty YT-toimikunnassa

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Lape kysely LAPE-HANKKEEN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS

Vaalan kuntastrategia 2030

Dialoginen johtaminen

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

ARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko

Yksi elämä -terveystalkoot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Kansallinen älyliikenteen strategia

Työpaikan pelisäännöt. PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Strategia ja tukipalvelut

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

Savonlinnan kaupunki 2013

Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi Johanna Nurmi

Pelastuslaitosten strateginen pohja

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi PelJk

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

ELY-keskusten infrahankintojen kehittäminen. Jukka Karjalainen, Liikennevirasto Matti Hermunen, Työ- ja elinkeinoministeriö

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA LUONNOS

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Saimaan rannalla. Mikkelin valtuustostrategia Luonnos

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu

Muutoskokonaisuus I: Lapsen oikeuksia vahvistava toimintakulttuuri Muutoskokonaisuus II: Lapsi- ja perhelähtöiset palvelut

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

HOITOTYÖN STRATEGIA Työryhmä

Tienpito- ja liikenneasiat maakuntauudistuksessa. Timo Mäkikyrö

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma Yhteistyötoimikunta / 11 Henkilöstöjaosto

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Kivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

Liikenteen uudistukset

Maakuntakaava Luonnoksesta ehdotukseksi MH 18.9.

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Transkriptio:

Tielaitos Visio 2000 ja 1990-luvun toimintalinjat I Kuopio 1991 Kuopion tiepilri

Visio 2000 ja 1990 - luvun toimintalinjat Tielaitos Kuopion tiepiiri Kuopio 1990

Kuopion tiepiiri Maaherrankatu 27 PL 1117 70100 KUOHO Puhelinvaihde (971) 199 111

on 2000 ESIPUHE Vuoden 1990 alusta Kuopion tiepiiri siirtyi koko tielaitoksen myötä yhteistoiminnan ja tulosjohtamisen aikakauteen. Keskeistä jatkossa että yhdessä saavutamme niitä tuloksia, joita tavoitteeksemme on, sovittu. Tulevaisuuden suuntaviitoiksi on laadittu tiepiirin visio ja 1990-luvun toimintalinjat. Tiepiirin visio kuvaa sitä tilaa, mihin pyrimme kehittämään piiriä vuosikymmenen loppuun mennessä. Toimin talinjat puolestaan määrittävät ne suuret päälinjat ja merkittävät toimintatavat, joiden avulla pyrimme pääsemään vision kuvaamaan yhteiseen tavoitetilaamme. Vision on valmistellut piirin johtoryhmä. Toimintalinjat on visioluonnoksen perusteella valmisteltu kolmessa työryhmässä: "Piirin tehtävät ja toimintalinjat" -työryhmän vetäjänä on ollut sihteerinä Tapani Tsu pari ja jäseninä Kalevi Heikki- Matti Tuiremo, nen, Hannu Nurmi, Pentti Nykitnen ja Raimo Pu putti. "Resurssit ja organisaatio" -työryhmän vetäjänä on ollut Kalevi Ryynänen, sihteerinä Pirkko Toivanen ja jäseninä Esa Korkalainen, Jorma Lähetkangas, Toivo Pakarinen ja Pauli Tuomainen. "Piirin menestystekijät ja arvostukset" -työryhmän vetäjänä on ollut Kari Nykter, sihteerinä Juhani Kyllönen ja jäseninä Erkki Eskelinen, Matti Häyhä, Unto Miettinen ja Pirjo Partala. Toimintalinjoja laatineiden ryhmien työtä ovat koordinoineet Pekka Taskinen ja Jukka Karjalainen. Tämän yhteenvetoraportin on koonnut 011i Mäkelä. Kesäkuussa 1990 valmistuneen tavoiteorganisaatioesityksen edelleentyöstiimiseksi on asetettu organisaatiotyöryhmä, jonka esityksen pohjalta on joulukuussa 1990 tehty päätös vuoden 1992 alusta voimaan tulevasta tiepiirin uudesta organ isaatiosta. Visio- ja toimintalinjaluonnoksia on useaan otteeseen käsitelty piirin yhteistyötoimikunnassa. Tehdään yhdessä nykyistä parempi Kuopion tiepiiri. Piiri-insinööri Pekka Taskinen

SISÄLTÖ ESIPIJHE 3 Sisältö 5 VISIO 2000 6 Johdanto 6 1. Tiepiirin nykytila 6 2. Tiepiirin toimintaympäristön muutokset 7 3. Tiepiirin tahtotila 8 3.1 Tehtävä yhteiskunnassa 8 3.2 Toiminta-alueet ja toimintaperiaate 8 3.3 Menestystekijät 9 3.4 Plirin arvostukset 9 1990-LUVUN TOIMINTALINJAT 11 Toiminta-ajatus 11 Tiepiirin tehtävät 11 Toimintalinjat ja menestystekijät 12 Johtaminen, organisaatio ja resurssit 17 5-

KUOPION TIEPIIRIN VISIO 2000 JOHDANTO Kuopion tiepiirin vision tarkoituksena on kuvata sitä tilaa, mihin piiri pyrkii kehittymään tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Vision lähtökohtina ovat arvio piirin toiminnan kannalta tärkeimpien ulkoisten odotusten muuttumisesta ja piirin nykytila. Visio on tärkeä osa tulosjohtamista, sillä johdolla ja henkilöstöllä pitää olla selkeä, yhteinen kuva siitä, millainen piirin pitää olla pitkällä tähtäyksellä. Meillä on oltava yhteinen maali, jonka saavuttamiseen yhdessä pyritään strategioita ja eri aikajänteille asetettuja tulostavoitteita toteuttamalla. 1. TIEPIIRIN NYKYTILA Piirin lähtötilanne 1990-luvulle on haastava. Piirifiä on useita vahvuuksia: * Tekninen osaaminen tietuotannossa on korkealla tasolla. Piirissä on korkean ammattitaidon omaavaa, kokenutta henkilöstöä kaikilla tietuotannon -alueilla. osa * Tietuotannon sisäinen taloudellisuus ja tuottavuus ovat hyvät. Sekä rakentamisessa että kunnossapidossa on taloudellisuuden kehitys ollut myönteistä viime vuosina. * Henkilöstö haluaa sopeutua joustavasti toiminnan muuttuviin vaatimuksiin. * Piirissä on kehityshaluinen henkilöstö, joka haluaa parantaa yhteistyökykyään.

Meillä on myös heikompia osa-alueita: * Toiminnan ulkoisten vaikutusten arviointi ja huomioon ottaminen on puutteellista. Eri vaihtoehtoja tutkitaan usein vain tienpitäjän näkökulmasta. * Emme tiedosta riittävästi tehtäväämme yhteiskunnassa. Olemme liian paljon tienpitäjiä, emme riittävästi liikenteen palvelijoita. * Kansalaisten odotukset ja toimintamme tulokset eivät kohtaa riittävästi toisiaan. Maakunnassa halutaan pääteiden lisäksi toimenpiteitä myös alem kevyen liikenteen väyliä ja muita -malle tieverkolle, liikenneturvallisuusinvestointeja, jotka koetaan paikallisesti tärkeiksi. * Toimintaamme vaivaa monelta osin vielä perinteinen, virastomainen hitaus ja byrokraattisuus. 2. TIEPIIRIN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUU- TOKSET Näyttää siltä, että tieliikenne tulee jatkossakin olemaan merkittävin kuijetusmuoto ja valtaosa tavara- ja henkilökuljetuksista tapahtuu tieverkolla. Tienkäyttäjien palvelutasovaatimukset kasvavat jatkuvasti. Liikennöinnin on oltava entistä sujuvampaa ja turvallisempaa. Tienkäyttäjät haluavat nykyistä enemmän informaatiota. Tielle ja erityisesti tien pinnan tasaisuudelle asetetaan entistä suurempia laatuvaatimuksia. Vapaa-ajan liikenne kasvaa ja sitä on palveltava silloinkin, kun työmatka- ja hyötyliikenne eivät palvelua vaatisi. Tienpitotoimenpiteiden ympäristövaikutuksiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Toimenpiteitä, joilla on haitallisia ympäristövaikutuksia, ei voida toteuttaa. Kansalaisten vaatimukset, vaikuttamishalu- ja mandollisuudet lisääntyvät. Yksittäisten kansalaisten ja yhteisöjen tietämys ja aktiivisuus lisääntyvät. Lainsäädäntö kehittyy ja vaikuttaa tielaitoksen toinurtaan. Hallinnon hajautus edellyttää uusia valmiuksia tiepiiriltä. Tielaitoksen on otettava entistä paremmin huomioon 7

3.1 yhteiskunnan ja kansalaisten tarpeet eri asioissa. Kuopion asema Itä-Suomen valtakunnanosakeskuksena vahvistuu. Elinkeinoelämä ja asutus keskittyvät Kuopion ympäristön lisäksi valtatien 5 läheisyyteen. Toisaalta paineet alemman tieverkon kehittämiseen kasvavat maakunnassa. 3. TIEPIIRIN TAHTOTILA Tehtävä yhteiskunnassa Piiri on tienkäyttäjien palvelija, joka tarjoaa tienkäyttäjille liikkumismandollisuuksia. Piirin tehtäviin kuuluu myös yhdyskunta- ja aluerakenteen sekä tuotantotoiminnan tukeminen. Lisäksi piiri on tienpidon ja vesirakentamisen asiantuntija maakunnas- sekä maasa. 3.2 Toiminta-alueet ja toimintaperiaate Piirin tietuotannon päätoiminta-alueet ovat: * Tieliikennepalvelujen kehittäminen * Tieliikennepalvelujen ylläpito. Toiminnan laajuus on Kuopion tiepiirissä pyrittävä pitämään vuosituhannen loppuun vähintään nykyisellä tasolla. Kuopion tiepiirin toiminnan määräävät: - valtakunnallinen tiepolitiikka - liikenteen kasvu ja jakautuminen piirin tiestöllä - piirin tiestön tilan muutokset sekä - kansalaisten ja yhteisöjen odotukset. Tuotantoa tukevia palveluja ovat: - henkilöstö-, talous- ja tietopalvelut sekä muut resurssipalvelut 8

- tienpidon ohjaus ja johtamisen avustaminen. Lisäksi piiri hoitaa sille määrätyt viranomaistehtävät. Toimintaperiaatteena Kuopion tiepiissä on tuloshakuinen palvelukulttuuri. 3.3 Menestystekijät Kuopion tiepiirin menetystekijöitä ovat: - motivoitunut henkilöstö - selkeät tulostavoitteet ja haj autettu päätöksenteko - suvereeni tienpidon osaaminen - henkilöstön tehokas käyttö ja hyvien suoritusten palkitseminen - turhan työn välttäminen - avoin työilmapiiri - maakunnan väestön ja sidosryhmien tuki - toiminnan jatkuva kehittäminen. 3.4 Arvostukset Kuopion tiepiirissä arvostetaan * Toimivaa yhteistyötä * Tuloshakuisuutta ja palveluhenkisyyttä * Toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Näiden aikaansaamiseksi Kuopion tiepiirissä pidetään tärkeänä: - sitoutumista yhteisesti sovittujen tulostavoitteiden saavuttamiseen ja onnistumista siinä - työyhteisön kaikkien jäsenten ja heidän mielipiteidensä kunnioittamista - yhteistyötä ja työtovereiden auttamista 9

- avointa palautetta ja viestintää - luotettavaa, oikeudenmukaista ja inhimillistä joh -mista - asiakkaiden eli tienkäyttäjien tarpeista lähtevää hyvää palvelua - osaamista - henkilöstön halua kehittää itseään, kehittyä ja ja työyhteisöään kehittää työtehtäviään - luovuutta ja uuden etsintää, virheiden sallimista ja niistä oppimista - tervettä luottamusta Kuopion tiepiirin kehittymismandollisuuksiin ja jokaisen panosta tiepiirin kehittämisessä - vuorovaikutusta tielaitoksen ulkopuolelle. lo

ja 1990-LUVUN TOIMINTALINJAT TOIMINTA-AJATUS Kuopion tiepiiri palvelee Pohjois-Savon ja muun Suomen asukkaita ja elinkeinoelämää luomalla hyvinvoinnin ja kehityksen edellytyksenä olevia turvallisia ja sujuvia liikkumis- ja kuljetusmandollisuuksia. Toteutamme toiminta-ajatusta ylläpitämällä ja kehittämällä tieliikenneyhteyksiä ja nithin liittyviä palveluja yhteistyössä muiden liikenteen palvelijoiden kanssa. Otamme toiminnassamme huomioon viihtyisän ja hyvän ympäristön vaatimukset. TIEPIIRIN TEHTÄVÄT Kuopion tiepiirin tehtävänä on läänin tieverkon ylläpito kehittäminen. Muu toimintanune liittyy tähän päätehtävään. Perustehtävämme on turvata kaikkina vuodenaikoina hyvät kulkuyhteydet Kuopion läänin alueella. Tämän ylläpitotehtävän laajuus pysyy tasaisena 1990-luvulla. Kuopion läänin tieverkkoa suunnitellaan ja kehitetään liikenteen ja yhteiskunnan muun kehityksen mukaisesti. Tieverkon kehittämisellä ja yksittäisillä tiehankkeilla tuetaan läänin aluerakenteen ja taajamien sekä tuotantotoiminnan kehittymistä. Tienpidon lähtökohtana on yhteistyö muiden liikennemuotojen kanssa. Tiepiiri huolehtii liikenteen oheispalveluista. Tienvarsipalveluja piiri tuottaa itse ja yhteistyössä alan yrittäjien kanssa, joiden tarpeet piiri ottaa toiminnassaan huomioon. Tiepiiri tarjoaa tienkäyttäjille ja muulle yhteiskunnalle omaan toimintaansa liittyvää tietoa, asiantuntemusta sekä suunnittelu- ja tuotantopalveluja. tt.

Tiepiiri hoitaa erilaisia tienpitotehtäväänsä liittyviä tai muutoin tehtäväksi saamiaan viranomaispalveluja. TOIMINTALINJAT JA MENESTYSTEKIJÄT Tielaitos on palvelulaitos Olemme liikenteen palvelijoita. Toimintamme lähtökohtana on tienkäyttäjien ja muun yhteiskunnan tarpeiden odotusten täyttäminen. ja Pystyäksemme palvelemaan tienkäyttäjiä, asiakkaitamme, meidän on tunnettava tienpitoon ja muuhun toimintaamme kohdistetut odotukset. Seuraamme jatkuvasti Kuopion läänin ja koko maan kehitystä. Hankimme säännöllisesti palautetta toiniinnastamme ja otamme huomioon toimintaa kehittäessämme. sen Tehokkaan palvelun edellytyksenä on hyvä yhteistoiminta yhteistyökumppaniemme kanssa. Meidän on palveltava ja autettava myös toisiamme. Ratkaisu- ja toimeenpanovalta siirretään mandollisimman lähelle asiakasta. Viranomaistehtävien hoidon periaatteena on, että kaikki samaan yhteyteen kuuluvat luvat ja lausunnot huolehditaan samasta palvelupisteestä. Toimintaa johdetaan tulostavoittein Kuopion tiepiiriä ja sen yksiköitä johdetaan tulostavoit Johtaminen painottuu tulosohjaukseen ja -seuran--tein. taan. Henkilöstö osallistuu yksikkönsä tulostavoitteiden ja niiden toteuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden suunnitteluun ja seurantaan. Tavoitteet osoitetaan mandoffisuuksien mukaan henidiökohtaisiksi tulostavoitteiksi. Tulosjohtamiseen liittyvät esimies-alaiskeskustelut ulotetaan koko henkilöstöön. Keskusteluissa selvitetään henkilökohtainen koulutustarve koulutussuunnittelun pohjaksi ja suunnitellaan ammatti- ja urakehitystä. Keskustelut käydään kerran vuodessa. 12

on Turhaa työtä väitetään Toimintaa suunnitellaan pitkä jänteisesti. Yhteyksilä kuntiin ja muihin sidosryhmiin varmistetaan toimintojen yhteensovittaminen. Ratkaisuvallan delegointia jatketaan, ja tavoitteena on on siirtää päätöksentekovaltuudet sille tasolle, missä päätöksentekotarve ja päätöksen tekoon tarvittavat tiedot ja taidot. Laaditaan selkeät toimenkuvat, joissa turvataan oikeus tehdä omaa työtään koskevia päätöksiä. Piirissä sovelletaan eriasteisia säädöksiä joustavasti. Normistoa, ohjeistoa ja turhaa byrokratiaa vähennetään Kun tarvetta määräysten ja ohjeiden muuttamiseen ilmenee, piiri toimii aktiivisesti muutosten toteuttamiseksi. Piiri toimii työllisyyslain ja muiden säädösten muuttamiseksi niin, että epätarkoituksenmukaisista työllistämisvelvoitteista vapaudutaan. Tienpito lähtee yhteiskunnan tarpeista Tienpidon suunnittelun lähtökohtana on Kuopion läänin ja koko maan kehityksen hyvä tunteminen ja sen jatkuva seuranta. Yhteistyö alueen sidosryhmien kanssa ensiarvoisen tärkeää. Päämääränä on tieliikenteen ja paras maankäytön sekä ympäristökysymysten kannalta mandollinen kokonaisuus. Tiepiirin lisääntyvä päätösvalta perustienpidossa edellyttää nykyistä enemmän erilaisten toimintavaihtoehtojen tarkastelua. Vaihtoehtoisista toimenpideyhdistelmistä valitaan kokonaisuuden kannalta tehokkain. Kehittämishankkeiden toteuttamisesta päätetään hankekohtaisesti valtakunnallisen tarkastelun pohjalta. Kehittämishankkeista tehdään perusteellinen vaikutusselvitys, joilla niiden hyväksyttävyys, kannattavuus ja kilpailukyky suhteessa valtakunnan muihin tiehankkeisiin voidaan osoittaa. Tienpitopaiveiujen tuottaminen Kuopion tiepiirin tuotantotoimmnnan laajuus vathtelee 13

vuosittain. Perustienpito hoito- ja ylläpitotehtävineen pysyy vakaana. Sitävastoin kehittämishankkeiden määrä on eri vuosina erilainen. Tuotanto-organisaation on joustavasti pystyttävä sopeutumaan muuttuvaan toimintaan. Tiestö hoidetaan pääasiallisesti omin resurssein. Töiden kausivaihtelu ja paikalliset olosuhteet otetaan huomioon. Omat resurssit mitoitetaan siten, että niiden tehokas käyttö on mandollista. Kuormitusta tasataan hankkeiden välistä yhteiskäyttöä kehittämällä. Kilpailuttamista käytetään silloin, kun siihen on edellytykset. Erityisesti rakentamishankkeissa tekijä valitaan kilpailun perusteella. Tuotanto-aloilla, joilla ei ole riittävästi kilpailua, sitä voidaan synnyttää omalla kalustolla ja henkilöstöllä. Palvelujen myyminen Tiepiiri myy tienpitoon liittyviä palveluja ulkopuolisille, lähinnä valtion laitoksille, kunnille ja yksityistiekunnille. Edellytyksenä on, että toiminta sopii resurssien käyttötilanteeseen,on taloudellisesti perusteltu tai toiminta muutoin tukee tiepiirin tavoitteiden saavuttamista. Palveluista veloitetaan käypä hinta. Tuotto käytetään määräysten rajoissa tienpitoon. Henkilöstön osaamiseen luotetaan Oman henkilöstön osaamiseen luotetaan ja sitä arvostetaan. Osaamisesta tiedotetaan ja sitä ollaan valmiit markkinoimaan. Toimenpiteistä, jotka voidaan kokea oman osaamisen arvostuksen puutteena tai uhkana omalle osaamiselle (esim. konsulttien tai muiden yksityisten palvelujen käyttö), neuvotellaan etukäteen henkilöstön kanssa. Henkilöstön hankinta Pysyvän henkilöstön palvelusuhteen jatkuvuus turvataan. 14

Henkilöstön koulutuspohjaa kaikilla toimintojen osaalueilla nostetaan. Osaamista laajennetaan teknisen alan osaamisesta ympäristön ja taloudellisen osaamisen suuntaan. PaLkkaamalla koulutustaustaltaan ja kokemukseltaan erilaisia henkilöitä varmistetaan monipuolisen ajattelun ja keskustelun synty. Henkilöstön paikkaamisessa otetaan huomioon työvoima- ja kehittämistarpeet. Keskeisenä tavoitteena on säilyttää piiri tienpidon ja maa- ja vesirakentamisen etevimpänä asiantuntijana maakunnassa. Henkilöstön ja erityisesti esimiesten valintamenettelyä tehostetaan. Ennalta määritellään, millaisia ominaisuuksia ja valmiuksia valittavalta edellytetään. Työyksikön henkilöstö osallistuu määrittelyyn. Valinnoissa käytetään asiantuntija-apua. Osaavasta henkilöstöstä kilpaillaan. Kehittäytymismahdollisuuksia, työoloja ja henkilöstöpalveluja kehitetään niin, että Kuopion tiepiiri on työyhteisönä houkutteleva. Piiri osallistuu joustavien palkkausjärjestelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon. Henkilöstön kehittäminen Tiepiiri käyttää sekä tielaitoksen omaa että ulkopuolisten järjestämää koulutusta. Koulutusta painotetaan itseopiskelun ja työssäoppimisen suuntaan. Omaehtoisen, työnantajan tukeman opiskelun määrä kasvaa. Tiepiiri tukee aktiivisesti jatko- ja täydennysopintoja. Tiepiiri tukee ura- ja tehtäväkierron avulla kouluttautumista ja uralla etenemistä. Kierto pohjautuu pitkäjänteiseen suunnitelmaan ja vapaaehtoisuuteen. Sekä monipuolista että erityisosaamista arvostetaan. Työihnapiiri pidetään avoimena ja aloitteellisena Hyvän yhteistyön perusedellytys on avoin ja välitön tiedonkulku ja vuorovaikutus kaikissa suunnissa. Tiepiiriläisten kaikilla tasoilla on tunnettava piirin ja oman yksikkönsä toiminta. Koko henkilöstöllä tulee olla käy- 15

tettävissään niin oman työnsä kannalta oleelliset kuin koko piirin toimintaa koskevat tiedot. Aloitteellisuutta tuetaan. Tavoitteena on rakentaa työpaikoille luovuuden mandollistava ja saliva ilmapiiri. Virheet sallitaan, mutta niistä edellytetään opittavan. Ideointia ja kokeilua tuetaan ja kannustetaan. Hyvät suoritukset huomataan ja palkitsemisessa käy - tetään taloudellisten keinojen lisäksi sosiaalisia paikkioita (kiitos, huomionosoitukset yms.). Maakunnan tuki tärkeää Tiepiirillä on selkeät, julkiset ja tasapuoliset toimintaperiaatteet ja -linjat. Toimenpiteiden ajoitusmenettely ja määrärahojen käyttöperiaatteet tunnetaan maakunnassa. Tiepiiri seuraa toimintansa vaikutuksia tienkäyttäjiin ja sidosryhmiin suunnatuin kyselytutkimuksin. Tienkäyttäjiä edustavien yhteisöjen kanssa toimitaan tiiviissä yhteistyössä. Tiepiirin toiminnasta tiedotetaan aktiivisesti. Tiedotuksen avulla piiristä annetaan maakunnan väestölle oikea Alueellisia ja paikallisia tiedotusvälineitä käy- kuva. tetään hyväksi tienpitoa koskevien tietojen välittämisessä. Tiedotusvälineiden kanssa pyritään säännölliseen yhteistoimintaan ja niille annetaan asiantuntija-apua. Tiepiiri tuottaa esitteitä ja julkaisuja yleisöjakeluun. Toimintaa kehitetään jatkuvasti Koko tiepiirin henkilöstö osallistuu työmenetelmien kehittämiseen. Uusia menetelmiä markkinoidaan tehokkaasti. Toiminnan kehittäminen suunnataan tiepiirin tuloksellisuuden kannalta tärkeisiin alueisiin. Tiepiirissä harjoitetaan avointa tutkimustoimintaa mm. 16

on ja tienpidon ympäristövaikutuksista ja tienpidossa käytettävien aineiden haitoista. Korvaavia työmenetelmiä vaihtoehtoisia aineita etsitään aktiivisesti esimerkiksi ideakilpailujen avulla. Kehittämistyössä hyödynnetään kehitysyksiköiden asiantuntija-apu. JOHTAMINEN, ORGANISAATIO JA VOIMA- VARAT Tuloshakuisuus muuttaa johtamistapaa Tiepiirin toimintaa tehostetaan organisaatiotasoja vähentämällä ja tulosyksiköiden tulosvaltaa lisäämällä. Johtamistapaa muutetaan. Johdon ja hallinnon tehtävä tukea tulosyksiköitä ja en tehtävissä toimivia henkilöitä asiantuntemuksellaan ja työpanoksellaan. Osaamisen merkitys korostuu. Toimintavaltuudet ja hierarki- vastuu määräytyvät asiantuntemuksen, eivät sen aseman perusteella Henkilövalinnat tehdään tehtävän vaatimusten ja tarvittavan osaamisen perusteella. Yksilön kyvyt ja taipumukset ovat ratkaisevia, eivät oppiarvot eikä virkaika. Henkilöstön henkistä kasvua tuetaan. Johtaminen perustuu myönteiseen ihmiskäsitykseen. Ihmisiä arvostetaan, heidän omaan vastuuseensa ja kehittymishaluunsa luotetaan. Myönteistä ihmiskäsitystä tuetaan koulutuksella. Tiepiirin organisaatio uudistetaan Uudistuksella parannetaan tiepiirin edellytyksiä toimia tehokkaana tulosyksikkönä. Tavoitteina ovat parempi palvelutaso ja parempi sisäinen tehokkuus. Uusittu organisaatio otetaan käyttöön vuoden 1992 alusta. Toiminta organisoidaan tulosalueiksi. Tulosalueet koostuvat ryhmistä ja hankkeista.

1.1.1992 KUOPION TIEPIIRIN ORGANISAATIO Tiepilrin päällikkö Esikunta I I I Hallintopalvelut Tekniset palvelut Suunnittelupatvelut Etelainen tienpitoalue Pohjoinen tienpitoalue Projekti Projekti Perustienpidon eli tielilkenneolojen ylläpidon hoitavat tulosyksikköinä toimivat tiemestaripiirit ja hankkeet. Ne ryhmitetään kandeksi tienpitoalueeksi. Isot kehittämishankkeet toteutetaan suunnittelu- ja rakentamisprojekteina. Tuotannon tarvitsemat tukipalvelut toteutetaan pääosin laskutusperiaatteella. Palvelujen ylläpito- ja kehittämis -kustannukset sisällytetään perittäviin korvauksiin. Piirikonttorin tehtävänä on etulinjan tulosyksiköiden toiminna't tukeminen ja tiepiirin toiminnan suunnittelu ohjaus. ja 18

Resurssien hankinnan ja käytön periaatteet Oman vakinaisen henkilöstön määrä tnitoitetaan siten, että henkilöstön tehokas käyttö on mandollista ja kilpailukykyinen osaaminen keskeisillä toiminta-alueilla säilyy. Konekaluston määrä on tulosyksikköjen vastuulla tiepiirin yleisen toimintapolitiikan puitteissa. Koneiden määrä mitoitetaan siten, että emestap en kalustoyksiköistä muodostuu toiminta- ja kilpailukykyisiä. Tiepiiri hankkii kalustonsa tarpeidensa ja oman harkintansa mukaan. Omat koneet työllistetään mandollisimman hyvin mm. edistämällä eri tiemestaripiireihin sijoitetun kaluston yhteiskäyttöä. Konekaluston kausivathtelut tasataan urakoinnilla tai vuokrakalustolla. Vuokralleantajien kanssa pyritään pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin. Kiinteistökustannukset minimoidaan toiminnallisin ja taloudellisin perustein. Toiminnan kannalta tarpeetto tiloista luovutaan. -mista Tiepiiri hankkii alueellisesti tasapainoisen hyvälaatui täyden-senetään pitkäaikaisilla tienpitoainesten ottopaikkaverkoston, jota toimitussopimuksila.

OFFSETPAINO L. TUOVINEN KY - 1991