Liikunta lapsena ja nuorena avain koulutus- ja työurilla menestymiseen? Jaana Kari Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Liikunta lapsena ja nuorena avain koulutus- ja työurilla menestymiseen? Jaana Kari Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Kysymykset 1. Miksi meidän pitäisi olla kiinnostuneita liikunnan yhteiskunnallisista hyödyistä tai toisaalta riittämättömän liikunnan yhteiskunnallisista kustannuksista? 2. Onko lapsuuden ja nuoruuden liikunnallinen elämäntapa yhteydessä koulutus- ja työuriin? 3. Voidaanko liikunnallisesti aktiivinen koulupäivä nähdä investointina koulutus- ja työmarkkinoilla menestymiselle? 4. Mikä yhteyksiä voi selittää?

Tunnuslukuja 30 % 25 % 16 % 70 % 75 % 84 %

Tunnuslukuja 30 % LIIKUNTA 70 % 75 % 25 % YLIPAINO POJAT 84 % 16 % TYTÖT

Miksi tarkastelussa koulutus- ja työurat? Liikunnallisen elämäntavan merkitys voi ulottua vuosikymmenten päähän Väestöllinen huoltosuhde Koulutus yksi tärkeimmistä investoinneista inhimilliseen pääomaan Tuottava työväestö yksi talouskasvun perusta

Mitä tiedetään tähän mennessä?

Liikunta, oppiminen ja koulutus Liikunta-aktiivisuus on myönteisesti yhteydessä mm. oppimisen edellytyksiin (kognitiivinen toimintakyky, keskittymiskyky, käyttäytyminen, viihtyvyys) koulumenestykseen koulutustasoon (Lähde: Fox ym. 2010; Kantomaa 2018; Long ja Caudill 1991; Stevens ym. 2008; Syväoja 2015; Syväoja ym. 2012)

Kuunteluvinkki Radio Stadion Liikunta ja mielenterveys, pe 28.9.2018

Koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen Keskimäärin noin kolmannes päivän reippaasta liikunnasta kertyy koulupäivän aikana. Lähde: Kantomaa ym. 2018

Koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen Koulupäivän aikainen liikunta on myönteisesti yhteydessä oppimiseen ja oppimistuloksiin Näkyy myönteisesti mm. luokkahuonekäyttäytymisessä, tehtäviin keskittymisessä sekä oppitunteihin osallistumisessa Erityisen hyödyllisiä ovat liikunnalliset tauot sekä opetukseen integroitu liikunta Koulupäivän aikainen liikunta yhteydessä oppimistuloksiin myös välillisesti Lähde: Kantomaa ym. 2018

Liikunta aikuisena ja työurat Liikunta aikuisena ANSIOTULOT TYÖLLISTYMINEN

Nyt, entä tulevaisuudessa? 9 v 12 v 15 v 35 v 50 v

Nyt, entä tulevaisuudessa? Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio: Yli puolella nuorista olisi korkeakoulututkinto vuoteen 2030 mennessä Tilanne tällä hetkellä: 1970 luvun lopulla syntyneet toistaiseksi jäämässä koulutetuimmaksi ikäryhmäksi Väestö ikääntyy: 65-vuotiaiden osuus väestöstä nousee ja samanaikaisesti alle 15-vuotiaiden osuuden ennustetaan pienenevän Työurien kehittyminen: vaaditaan aiempaa pidempiä työuria

Nyt, entä tulevaisuudessa? Kolmannes lapsista ja nuorista liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti vähintään tunnin reippaasti päivässä Miltä koulutus- ja työurat näyttävät parinkymmenen vuoden päästä, kun tämän hetken alakouluikäiset siirtyvät koulutuspolkunsa kautta työurille? Voiko lapsuuden ja nuoruuden liikunta-aktiivisuus olla yhteydessä koulutus- ja työuriin?

Mihin tulokset perustuvat? Väitöstutkimus: Liikunta ja työurat

Mihin tulokset perustuvat? Väitöstutkimus: Liikunta ja työurat VN TEAS -hanke: Liikkumattomuuden lasku kasvaa

Mihin tulokset perustuvat? Väitöstutkimus: Liikunta ja työurat VN TEAS -hanke: Liikkumattomuuden lasku kasvaa Aineistona Lasten Sepelvaltimotaudin riskitekijät -tutkimus yhdistettynä Tilastokeskuksen rekistereihin Tutkimusaineisto vuosilta 1980 2012 Liikunta-aktiivisuus elämänkaaren eri vaiheissa Rekisteripohjaiset koulutus- ja työuratiedot yli 20- vuoden ajalta

1. Koulutus Liikunta lapsena ja nuorena 2. Työmarkkinoille kiinnittyminen 3. Ansiotulot 4. Tuloverot 5.Työttömyysturvaetuudet

1. Koulumenestys ja koulutustaso Lähde: Opetushallitus; Kasvatus, koulutus ja tutkinnot

Koulumenestys peruskoulun päättyessä Paljon liikkuneilla tytöillä ja pojilla on keskimäärin noin puoli arvosanaa korkeampi keskiarvo peruskoulun päättyessä verrattuna vähän liikkuneisiin. Liikunta 15-vuotiaana jaana.t.kari@jyu.fi

Koulumenestys peruskoulun päättyessä Liikunta-aktiivisuuden lisääntyminen on positiivisesti yhteydessä koulumenestykseen. Muutos liikunnassa 12-vuotiaasta 15-vuotiaaksi jaana.t.kari@jyu.fi

Koulutustaso aikuisena Koulutusvuosien määrässä ero paljon liikkuvien ja vähän liikkuvien välillä on keskimäärin noin vuosi. 15 Liikunta 15-vuotiaana 14 13 12 TYTÖT POJAT Vähän liikkuvat Keskivertoliikkujat Paljon liikkuvat jaana.t.kari@jyu.fi

Koulutustaso aikuisena Liikunta-aktiivisuuden tason nousulla 12 ja 15 ikävuoden välillä myönteinen yhteys koulutustasoon aikuisuudessa. 15 Muutos liikunnassa 12-vuotiaasta 15-vuotiaaksi 14 13 12 TYTÖT POJAT Liikunta vähenee Ei muutosta Liikunta lisääntyy jaana.t.kari@jyu.fi

Muutos liikunta-aktiivisuudessa? Konkreettisesti yhden yksikön muutos liikunta-aktiivisuudessa toteutuu, jos yksikin seuraavista vaihtoehdoista tapahtuu: 1. Liikunnan intensiteetti muuttuu kevyestä, ei hengästyttävästä liikunnasta, hengästymistä ja hikoilua sisältävään liikuntaan, 2. Koulutuntien ulkopuolella, vähintään 30 minuuttia kerrallaan tapahtuvan liikunnan useus lisääntyy esimerkiksi noin kolmesta kerrasta kuukaudessa vähintään kertaan viikossa, 3. Urheiluseuran harjoituksiin osallistuminen lisääntyy harvemmin kuin kerran viikossa säännölliseksi noin kertaan viikossa.

Työurat Kuva: Eläkeuudistus.fi

2. Työmarkkinoille kiinnittyminen

Työttömyyskuukaudet vuosina 1997-2012 lapsuuden liikunta-aktiivisuuden mukaan 1,5 1,0 0,5 Ero noin 9 päivää/vuosi 0,0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Paljon liikkuva Keskivertoliikkuja Vähän liikkuva jaana.t.kari@jyu.fi

Keskimääräiset työttömyyskuukaudet 1997-2012 lapsuuden liikunta-aktiivisuuden mukaan 1 15 päivää 0,5 9 päivää 0 Naiset Miehet Vähän liikkuva Keskivertoliikkuja Paljon liikkuva jaana.t.kari@jyu.fi

Työmarkkinoille kiinnittyminen Lapsuuden liikunta on positiivisesti yhteydessä työllisyyden todennäköisyyteen ja työllisyyskuukausiin. Lapsuuden liikunnan ja työttömyyskuukausien välinen yhteys on negatiivinen.

3. Ansiotulot

Kumulatiiviset ansiotulot 1990-2012 Mitä liikunnallisesti aktiivisemmasta nuoresta on kyse, sitä enemmän henkilö keskimäärin ansaitsee pitkällä aikavälillä. 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Vapaa-ajan liikuntaindeksi 15-vuotiaana jaana.t.kari@jyu.fi

Ansiotulot 35-vuotiaana lapsuuden liikunta-aktiivisuuden mukaan 35 000 30 000 25 000 7000 20 000 15 000 10 000 4000 Naiset Miehet Vähän liikkuva Keskivertoliikkuja Paljon liikkuva jaana.t.kari@jyu.fi

4. Tuloverot

4. Tuloverot Lapsuuden ja nuoruuden liikunta-aktiivisuus on positiivisesti yhteydessä tuloveroihin (vuodet 1993-2012) 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 9 000 Naiset Miehet Vähän liikkuva Keskivertoliikkuja Paljon liikkuva 23 000 jaana.t.kari@jyu.fi

5. Työttömyysturvaetuudet

5. Työttömyysturvaetuudet 1993-2012 Lapsuuden ja nuoruuden liikunta-aktiivisuus on negatiivisesti yhteydessä maksettujen työttömyysturvaetuuksien määrään. 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 6 000 Naiset Miehet Vähän liikkuva Keskivertoliikkuja Paljon liikkuva 6 500 jaana.t.kari@jyu.fi

1. Koulutus Liikunta lapsena ja nuorena 2. Työmarkkinoille kiinnittyminen 3. Ansiotulot 4. Tuloverot & 5.Työttömyysturvaetuudet jaana.t.kari@jyu.fi

Mikä voi selittää edellä esitettyjä tuloksia?

Terveys Liikunta lapsena Sosiaaliset suhteet Kognitiiviset ja ei-kognitiiviset kyvyt Koulutus- ja työurat Signalointi jaana.t.kari@jyu.fi

Take home message Lapsuuden ja nuoruuden liikunta-aktiivisuudella kauaskantoinen yhteys koulutus- ja työuriin. Yksilön kohdalla tulos näkyy mm. koulumenestyksessä, työmarkkinoille kiinnittymisessä sekä ansiotuloissa. Yhteiskunnan näkökulmasta tulos näkyy verotuloissa sekä maksettujen tukien määrässä.

KIITOS jaana.t.kari@jyu.fi @JaanaKari

Lisätietoja Kari JT. 2018. Lifelong Physical Activity and Long-term Labor Market Outcomes. Jyväskylä Studies in Business and Economics 184. University of Jyväskylä. Jyväskylä 2018. Kari JT, Pehkonen J, Hutri-Kähönen N, Raitakari O, Tammelin TH. 2017. Longitudinal associations between physical activity and educational outcomes. Medicine and Science in Sports and Exercise, 49(11):2158 2166. Kari JT, Tammelin TH, Viinikainen J, Hutri-Kähönen N, Raitakari O, Pehkonen J. 2016. Childhood physical activity and adulthood earnings. Medicine and Science in Sports and Exercise, 48 (7), 1340 1346. Vasankari,T, Kolu P, Kari JT, ym. 2018. Liikkumattomuuden lasku kasvaa vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31/2018. Valtioneuvoston kanslia.

Lähteet Fox CK, Barr-Anderson D, Neumark-Sztainer D, Wall M. Physical activity and sports team participation: associations with academic outcomes in middle school and high school students. J Sch Health. 2010;80(1):31 7. Kantomaa, M. ym. 2018. Koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen. Tilannekatsaus tammikuu 2018. Opetushallitus ja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Raportit ja selvitykset 2018:1. Long JE, Caudill SB. The impact of participation in intercollegiate athletics on income and graduation. Rev Econ Stat. 1991;73:525 31. Stevens TA, To Y, Stevenson SJ, Lochbaum MR. The importance of physical activity and physical education in the prediction of academic achievement. J Sport Behav. 2008;31(4):368 88. Syväoja, H. 2015. Liikkuva keho, tehokkaat aivot - Mitä merkitystä liikkumisella on oppimiselle? Tutkimustiivistelmä. Jyväskylä: LIKES-tutkimuskeskus. Syväoja, H., Kantomaa, M., Laine, K., Jaakkola, T., Pyhältö, K. & Tammelin, T. 2012. Liikunta ja oppiminen. Tilannekatsaus lokakuu 2012. Opetushallituksen muistiot 2012:5.