Liikunta ja hyvä kunto luovat edellytyksiä hyvään koulumenestykseen ja elinikäiseen oppimiseen
|
|
- Taisto Laakso
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teksti: HEIDI SYVÄOJA, TUIJA TAMMELIN Liikunta ja hyvä kunto luovat edellytyksiä hyvään koulumenestykseen ja elinikäiseen oppimiseen Kuva: LIIKKUVA KOULU -OHJELMA/JOUNI KALLIO 48 LIIKUNTA & TIEDE 53 5 / 2016
2 Liikunta vaikuttaa myönteisesti oppimisen edellytyksiin. Kansainväliset ja suomalaiset tutkimustulokset tukevat tätä väitettä. Liikunnan tehokas hyödyntäminen elinikäisen oppimisen tukena edellyttää kuitenkin tarkempaa tietoa liikunnan vaikutuksista, vaikutusmekanismeista ja parhaista toteutustavoista. AFIS-hankkeessa (Active, Fit and Smart) tutkitaan, miten fyysinen aktiivisuus ja kunto vaikuttavat oppimisen kognitiivisiin edellytyksiin elämänkulun eri vaiheissa. Liikunnan myönteiset vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin ovat kiistattomat (Physical Activity Guidelines Advisory Committee 2008). Viimeaikaisen tiedon perusteella fyysinen aktiivisuus ja kunto vaikuttavat myönteisesti myös oppimiseen ja sen edellytyksiin (Donnelly ym. 2016). Viimeisten 20 vuoden aikana suomalaisten lasten ja nuorten kestävyyskunto on kuitenkin heikentynyt (Huotari ym. 2010) ja ylipaino ja lihavuus ovat yleistyneet (Kautiainen ym. 2010). Tämä herättää kysymyksen siitä, heikentävätkö vähäinen aktiivisuus, heikko fyysinen kunto ja ylipaino jopa lasten ja nuorten edellytyksiä oppimiseen ja kouluttautumiseen nyt ja tulevaisuudessa? Suomalainen peruskoulu on ollut ylpeyden aiheemme 1970-luvulta lähtien. Sen tarkoituksena on ollut taata kaikille oppilaille tasa-arvoiset lähtökohdat opintielle. Muiden maiden kouluista sen erottaa muun muassa maksuttomuus, oppitunteja tauottavat välitunnit ja opettajien korkeakoulutus ja autonomia opetuksessa. Kuitenkin viime aikoina huolta ovat herättäneet heikentyneet oppimistulokset PISA-tutkimuksessa (PISA 2012) sekä oppilaiden heikko kouluviihtyvyys eli koulusta pitäminen WHO-Koululaistutkimuksessa (Inchley ym. 2016). Suomalainen koulu liikuttaa ja istuttaa Nykyinen istuva elämäntapa näkyy myös koululaisen arjessa. Liikkuva koulu -tutkimuksen mukaan alakoululaiset ovat hereillä ollessaan paikallaan noin kuusi ja puoli tuntia ja yläkoululaiset hieman yli kahdeksan tuntia päivässä, josta lähes puolet tapahtuu koulussa. Jokaista keskimääräistä koulutuntia kohden alakoulun oppilaat ovat paikallaan 39 minuuttia ja yläkoulun oppilaat 46 minuuttia, kun mukaan lasketaan välitunnit, ruokatunnit ja kaikki oppitunnit, myös liikuntatunnit. (Tammelin ym ) Reipasta liikuntaa puolestaan kertyy koulupäivän aikana alakoululaisille keskimäärin vain 22 minuuttia ja yläkoululaisille 17 minuuttia, mikä on noin kolmasosa koko päivän liikunnasta. Alakoululaisista viisi prosenttia ja yläkoululaisista viidesosa liikkuu kuitenkin erittäin vähän, alle puoli tuntia päivässä. Koulupäivän aikaisella liikunnalla on suurin merkitys erityisesti vähiten liikkuville nuorille. Vähän liikkuville peruskoululaisille koulupäivän aikana kertynyt liikunta on lähes puolet (42 %) päivän koko naisaktiivisuudesta. (Tammelin ym ) Liikunnan merkitys on suomalaisissa kouluissa tunnustettu Hyvä koulumenestys ennustaa pärjäämistä monella elämän alueella. Siksi onkin tärkeää tarjota oppilaille sellaiset olosuhteet, että ne tukevat parhaiten oppimista. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet hyvän fyysisen kunnon ja säännöllisen liikkumisen olevan yhteydessä hyvään koulumenestykseen lapsuudessa ja nuoruudessa (Donnelly ym. 2016). Lisäksi hiljattain ilmestyneessä kansainvälisen huippuasiantuntijaryhmän antamassa lausunnossa koros tettiin liikunnan sekä välittömiä että pitkäaikaisia vaikutuksia oppimiselle fyysinen aktiivisuus ennen koulua, koulupäivän aikana ja sen jälkeen paran taa aivotoimintaa ja koulumenestystä (Bangsbo ym. 2016). Liikunnan merkitys on Suomessa ja suomalaisissa kouluissa hyvin tunnustettu. Hallitusohjelmassa kannustetaan kouluja luomaan mahdollisuuksia liikkumiselle koulupäivän aikana. Liikkuva koulu -ohjelma on yksi hallituksen osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeista. Tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä ( fi). Ohjelma on vastaanotettu kouluissa hyvin: 68 prosenttia perusopetuksen kouluista (1704 koulua ) on rekisteröitynyt mukaan ohjelmaan, ja koulujen henkilökunnan suhtautuminen liikkuvaan koulupäivään on ollut hyvin myönteistä (Kämppi ym. 2013). Uudet esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on otettu kouluissa käyttöön elokuussa Opetussuunnitelman perusteissa toimintakulttuurin kehittämisessä painotetaan liikkumisen merkitystä hyvinvointia, turvallista arkea sekä vuorovaikutusta ja monipuolista työskentelyä tukevana tekijänä. Lisäksi työtavoissa painotetaan kokemuksellisia ja toiminnallisia työtapoja, sekä eri aistien käyttöä ja liikkumista lisäämään elämyksellisyyttä ja vahvistamaan motivaatiota. Liikkuminen nähdään siten tärkeänä osana peruskoulun arkea, lapsille luontaisena olemisen tapana. AFIS-hankkeessa tutkitaan fyysisen aktiivisuuden ja kunnon vaikutuksia oppimisen edellytyksiin Liikunnan tehokas hyödyntäminen elinikäisen oppi misen tukena edellyttää kuitenkin lisää tietoa liikunnan vaikutuksista, vaikutusmekanismeista ja parhaista toteutustavoista. Monialaisessa AFIStutkimushankkeessa (Active, Fit and Smart) selvitetään, miten fyysinen aktiivisuus ja kunto vaikuttavat LIIKUNTA & TIEDE 53 5 /
3 oppimisen kognitiivisiin edellytyksiin elämänkulun eri vaiheissa (Kuvio 1). Hanke on osa Suomen Akatemian Tulevaisuuden oppiminen ja osaaminen -ohjelmaa. AFIS-hanke on LIKES-tutkimuskeskuksen ja Jyväskylän yliopiston kolmen osahankkeen monitieteinen kokonaisuus, jossa liikunnan vaikutuksia tarkastellaan epidemiologian, psykologian, neurotieteiden ja neurobiologian näkökulmista. Osahankkeista vastaavat Tuija Tammelin, Tiina Parviainen ja Heikki Kainulainen. LIKESin osahankkeessa selvitetään, miten fyysisessä aktiivisuudessa ja kunnossa tapahtuvat muutokset ovat yhteydessä kognitiiviseen toimintaan ja akateemiseen suoriutumiseen lapsena, nuorena aikuisena ja keski-ikäisenä. Tämä epidemiologinen tutkimus hyödyntää laajoja seurantatutkimuksia, joissa liikuntaa ja kuntoa on mitattu monipuolisesti ja aineistoa on täydennetty kognition ja akateemisen suoriutumisen mittauksilla. Jyväskylän yliopiston monitieteisen aivotutkimuskeskuksen tutkimusryhmä selvittää aivokuvantamisen avulla, miten fyysisesti aktiivinen tai inaktiivinen elämäntapa on yhteydessä oppimisen ja kognitiivisen toiminnan kannalta merkittäviin aivojen rakenteisiin ja toiminnallisiin ominaisuuksiin. Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksella tutkitaan neurobiologisessa osahankkeessa eläinmallien avulla, miten peritty fyysinen kunto ja liikuntaharjoittelu erityisesti kasvuiässä vaikuttavat aivoihin ja kognitioon sekä mitkä ovat biologiset mekanismit näiden vaikutusten taustalla. Liikkumisen hyödyt oppimistuloksille katsaus kotimaisiin tutkimustuloksiin Suomalainen peruskoulu on hyvin erilainen kansainvälisiin kouluihin verrattuna. Mitä liikkumisen hyödyistä oppimistuloksille tiedetään kotimaisten tutkimusten perusteella? Liikunta. Suomalaisen tutkimuksen mukaan säännöllisen liikunnan, erityisesti reippaan liikunnan määrän, on havaittu olevan yhteydessä parempaan koulumenestykseen (Haapala ym. 2014b, Kantomaa ym. 2010, Kantomaa ym. 2013, Kantomaa ym. 2015, Syväoja ym. 2013). Syväoja ym. tutkimuksessa (2013) ne viides- ja kuudesluokkalaiset lapset, jotka liikkuivat vähintään tunnin päivässä viitenä tai kuutena päivänä viikossa, saivat korkeimmat kouluarvosanojen keskiarvot, kun taas ne lapset, jotka liikkuivat vain kerran viikossa tai eivät ollenkaan, saivat heikoimmat keskiarvot. Haapalan ym. tutkimuksessa (2014b) huomattiin runsaan välituntiliikunnan olevan yhteydessä hyvään lukutaitoon, ja urheiluseuran harjoituksiin osallistumisen hyviin matemaattisiin taitoihin alkuopetuksessa (6 8-vuotiailla). Erityisesti pojilla runsas kokonaisliikunta sekä varsinkin koulumatkaliikunta olivat yhteydessä parempaan lukutaitoon ja luetun ymmärtämiseen (Haapala ym. 2014b). AFIStutkimuksen alustavien tulosten mukaan reippaan liikunnan määrä murrosiässä on yhteydessä parempaan koulumenestykseen sekä suoraan että epäsuorasti paremman kestävyyskunnon kautta (Syvä oja ym. julkaisematon käsikirjoitus): lapsilla, jotka liikkuvat enemmän, oli parempi kestävyyskunto ja paremmat kouluarvosanojen keskiarvot. AFIS-tutkimuksen alustavien tulosten mukaan elinikäinen aktiivinen liikunta lapsuudesta aikuisikään on myönteisesti yhteydessä myös kognitiiviseen toimintakykyyn keski-iässä (Rovio ym. 2016). Lisäksi nuoruusiässä harjoitetun liikunnan on havaittu olevan myönteisesti yhteydessä sekä koulumenestykseen peruskoulun päättyessä että saavutettuun koulutustasoon keski-ikään mennessä (Kari ym. julkaisematon käsikirjoitus). Fyysinen kunto. Liikunnan määrän lisäksi hyvän fyysisen kunnon on havaittu olevan yhteydessä hyvään koulumenestykseen myös kotimaisessa tutkimuksessa (Syväoja ym. 2015). AFIS-tutkimuksen alustavien tulosten mukaan parempi kestävyyskunto sekä paremmat ylävartalon voimaominaisuudet ja alaraajojen voima- ja nopeusominaisuudet Näyttäisivät olevan yhteydessä parempaan koulumenestykseen yläkoulussa. Alakoululaisilla puolestaan parempi kestävyyskunto ja paremmat liikkuvuusominaisuudet olivat yhteydessä parempiin oppimistuloksiin (Syväoja ym. 2015). Alkuopetuksen puolella (Haapala ym. 2014b) tai 16 vuoden iässä (Kantomaa ym. 2013) vastaavaa yhteyttä kestävyyskunnon ja oppimistulosten välillä ei ole havaittu. Motoriset taidot. Kotimaisissa tutkimuksissa hyvän motoristen taitojen osaamisen on osoitettu olevan yhteydessä parempaan koulumenestykseen sekä nuoremmilla (Haapala ym. 2014a) että vanhemmilla (Jaakkola ym. 2015, Kantomaa ym. 2013) oppilailla. Haapala ym. (2014a) havaitsivat, että heikompi motorinen osaaminen ensimmäisellä luokalla ennusti heikompaa matematiikan osaamista ensimmäisellä, toisella ja kolmannella luokalla. Kantomaan ym. (2013) tutkimuksessa heikot motoriset taidot ennustivat vähäisempää liikunta-aktiivisuutta, ylipainoa ja heikompia oppimistuloksia 16 vuoden iässä. Viimeisimpänä Jaakkola ym. (2015) osoittivat tutkimuksessaan, että paremmat motoriset taidot kahdeksannella luokalla ennustivat parempaa koulumenestystä yhdeksännellä luokalla. Yhteenvetona kotimaisista tutkimustuloksista voidaan todeta, että säännöllinen liikunta, hyvä kestävyyskunto ja hyvät motoriset taidot ovat tärkeitä tekijöitä koulumenestyksen kannalta. Liikkuva keho, tehokkaat aivot Miksi liikkuminen on hyödyllistä oppimiselle? Liikkumisen vaikutus oppimiseen näyttäisi olevan monen tekijän summa. Liikunnan vaikutukset kognitiiviseen toimintaan, aivojen rakenteeseen ja toimintaan, motoriseen kehitykseen, vuorovaikutukseen, itsetuntoon ja kouluviihtyvyyteen voivat olla mahdollisia liikunnan ja oppimisen välistä yhteyttä selittäviä tekijöitä. Suomalaisissa tutkimuksissa reippaan liikunnan määrän ja hyvien motoristen taitojen on havaittu 50 LIIKUNTA & TIEDE 53 5 / 2016
4 KUVIO 1. AFIS-hankkeessa tutkitaan fyysisen aktiivisuuden ja kunnon vaikutuksia oppimisen kognitiivisiin edellytyksiin ja akateemiseen suoriutumiseen lapsuudesta aikuisikään. olevan yhteydessä parempaan tarkkaavaisuuteen (Syväoja ym. 2014) ja parempaan päättelykykyyn (Haapala ym. 2015). Nämä tutkimustulokset tukevat kansainvälisiä tuloksia, joissa liikunnan on havait tu edistävän kognitiivista toimintaa, erityisesti toiminnanohjausta (inhibitio eli tarkkaavuuden ja reaktioiden kontrolli, työmuisti ja kognitiivinen joustavuus), joka on olennaisessa roolissa päätöksen teossa, ongelmanratkaisussa ja uuden oppimisessa. (Donnelly ym. 2016). Lisäksi liikunnan on havaittu vaikuttavan aivojen terveyteen ja toimintakykyyn samalla tavalla kuin koko muun kehon terveyteen ja toimintakykyyn. Liikkuminen lisää aivojen verenkiertoa, parantaa hapensaantia ja lisää välittäjäaineiden ja aivoperäisen hermokasvutekijän määrää (Davenport ym. 2010, Vaynman ym. 2004). Lisäksi hyvä kestävyyskunto on yhdistetty aivojen rakenteiden kehittymiseen, kuten suurempaan hippokampuksen (muistamisen ja uuden oppimisen keskus) sekä tyvitumakkeiden etuosien (tärkeitä aivoalueita toiminnanohjaukselle) tilavuuteen (Chaddock ym. 2010a, 2010b). Liikunnan on havaittu lisäävän myös aivosolujen ja rakenteiden välisiä yhteyksiä, tihentävän olemassa olevia hermoverkkoja ja lisäävän aivojen sähköistä aktiivisuutta (Drollette ym. 2014). Nämä aivojen terveydessä ja toimintakyvyssä havaitut muutokset saattavat selittää liikunnan ja oppimisen yhteyttä. Monipuolinen liikkuminen tukee neuromotorista kehitystä ja motoristen taitojen oppimista (Stodden ym. 2008) ja mahdollisesti sitä kautta kognitiivista toimintaa, sillä motoriset ja kognitiiviset taidot kehit tyvät rinnakkain ja samat keskushermoston mekanismit vastaavat niiden ohjauksesta (Hillman ym. 2008). Liikunnan vaikutukset eivät rajoitu ainoastaan liikunnan biologisiin vaikutuksiin. Liikunta tarjoaa myös sosiaalisia tilanteita tukien vertaissuhteiden syntyä. Tällaiset vertaissuhteet parantavat oppilaan jaksamista, kouluun kiinnittymistä (Furrer & Skinner 2003, Kiuru ym. 2008, Osterman 2000) ja koulumenestystä (Buhs & Ladd 2001). Liikkumisen on havaittu myös nostavan itsetuntoa, lisäävän kouluviihtyvyyttä (Kristjansson ym. 2009, 2010), oppitunneilla osallistumista ja työrauhaa (Barros ym. 2009, Madsen ym. 2011). Nämä ovat muita mahdollisia selityksiä sille, miksi liikkuminen on hyödyllistä koulumenestykselle ja oppimiselle. Suuntia tulevaan tutkimukseen Liikunta vaikuttaa monin tavoin myönteisesti oppimisen edellytyksiin sekä kansainvälisten että suomalaisten tulosten mukaan. Kuitenkin liikunnan tehokas hyödyntäminen elinikäisen oppimisen tukena edellyttää lisää tarkempaa tietoa liikunnan akuuteista ja pitkäaikaisista vaikutuksista, mekanismeista ja parhaista toteutustavoista. Hyödyllistä olisi myös tutkia, miten liikuntaa tulisi koulupäivän aikana toteut taa, jotta se vaikuttaisi optimaalisesti oppimisen edellytyksiin. Biologisten vaikutusmekanismien lisäksi myös sosiaaliset vaikutusmekanismit olisi hyvä ymmärtää. HEIDI SYVÄOJA, FT, LitM Tutkija LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti; TUIJA TAMMELIN, FT, LitM Tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: LIIKUNTA & TIEDE 53 5 /
5 LÄHTEET: Bangsbo, J., ym The Copenhagen Consensus Conference 2016: children, youth, and physical activity in schools and during leisure time. British Journal of Sports Medicine, bjsports Barros, R., ym School recess and group classroom behavior. Pediatrics 123 (2), Buhs, E. & Ladd, G Peer rejection as antecedent of young children s school adjustment: An examination of mediating processes. Developmental Psychology 37 (4), Chaddock, L., ym A neuroimaging investigation of the association between aerobic fitness, hippocampal volume, and memory performance in preadolescent children. Brain Research 1358, Chaddock, L., ym Basal ganglia volume is associated with aerobic fitness in preadolescent children. Developmental Neuroscience 32, Davenport, M.H., ym Cerebrovascular reserve : The link between fitness and cognitive function? Exercise and Sport Sciences Reviews 40 (3), Donnelly, J.E., ym Physical activity, fitness, cognitive function, and academic achievement in children. Medicine and Science in Sports and Exercise 48 (6), Drollette, E., ym Acute exercise facilitates brain function and cognition in children who need it most: An ERP study of individual differences in inhibitory control capacity. Developmental Cognitive Neuroscience 7, Furrer, C. & Skinner, E.A Sense of relatedness as a factor in children s academic engagement and performance. Journal of Educational Psychology 95 (1), Haapala, E., ym Associations of motor and cardiovascular performance with academic skills in children. Medicine and Science in Sports and Exercise 46 (5), Haapala, E., ym Associations of physical activity and sedentary behavior with academic skills a follow-up study among primary school children. PloS ONE 9 (9), e Haapala, E., ym Associations of physical performance and adiposity with cognition in children. Medicine and Science in Sports and Exercise 47 (10), Hillman, C.H., ym Be smart, exercise your heart: Exercise effects on brain and cognition. Nature Reviews Neuroscience 9 (1), Huotari, P.R., ym Secular trends in aerobic fitness performance in year-old adolescents from 1976 to British Journal of Sports Medicine 44, Inchley, J., ym Growing up unequal: Gender and socioeconomic differences in young people s health and well-being. HBSC international report from 2013/2014 survey. WHO policy for children and adolescents. No. 7. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe. Jaakkola, T., ym The associations among fundamental movement skills, self-reported physical activity, and academic performance during junior high school in Finland. Journal of Sports Sciences 33, Kautiainen, S., ym Leikki-ikäisten ylipainoisuus ja lihavuus. Lääkärilehti 65, Kantomaa, M., ym Associations of physical activity and sedentary behavior with adolescent academic achievement. Journal of Research on Adolescence 26 (3), Kantomaa, M., ym Physical activity and obesity mediate the association between childhood motor function and adolescents academic achievement. Proceedings of the National Academy of Sciences 110 (5), Kantomaa, M., ym Physical activity, emotional and behavioural problems, maternal education and self-reported educational performance of adolescents. Health Education Research, cyp048. Kiuru, N., ym Peer group influence and selection in adolescents school burnout: A longitudinal study. Merrill-Palmer Quarterly 54(1), Kristjansson, A., ym Health behavior and academic achievement among adolescents: The relative contribution of dietary habits, physical activity, body mass index, and self-esteem. Health Education & Behavior 37 (1), Kristjansson, A., ym Adolescent health behavior, contentment in school, and academic achievement. American Journal of Health Behavior 33 (1), Kämppi, K., ym Viihtyvyyttä ja työrauhaa. Koulun henkilökunnan kokemukset ja näkemykset liikunnallisen toimintakulttuurin edistämisestä koulussa. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 269. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LI- KES. Madsen, K., ym Physical activity and positive youth development: Impact of a school-based program. Journal of School Health 81 (8), Osterman, K Students need for belonging in the school community. Review of Educational Research 70 (3), Physical Activity Guidelines Advisory Committee Physical Activity Guidelines Advisory Committee Report, Washington, DC: U.S. Department of Health and Human Services. PISA 2012 Results in Focus (PDF), OECD, 3 December Rovio, S.P., ym Lifelong physical activity and cognitive performance in midlife: The Cardiovascular Risk in Young Finns Study. Abstract book for the ISBNPA 2016 Annual Meeting in Cape Town, South Africa. International Society of Behavioral Nutrition and Physical Activity in June 2, P Viitattu Stodden, D., ym A developmental perspective on the role of motor skill competence in physical activity: An emergent relationship. Quest 60 (2), Syväoja, H., ym Hyvät tulokset fyysisen toimintakyvyn Move!-mittauksissa ovat yhteydessä hyvään koulumenestykseen. Liikunta & Tiede 52 (2 3), Syväoja, H., ym Physical activity, sedentary behavior, and academic performance in Finnish children. Medicine and Science in Sports and Exercise 45 (11), Syväoja, H., ym The associations of objectively measured physical activity and sedentary time with cognitive functions in school-aged children. PLoS ONE 9 (7), e Vaynman, S., ym Hippocampal BDNF mediates the efficacy of exercise on synaptic plasticity and cognition. European Journal of Neuroscience 20 (10), Tammelin, T., ym Koulu liikuttaa ja istuttaa. Liikkuva koulu -tutkimuksen tuloksia LIKES-tutkimuskeskus. 52 LIIKUNTA & TIEDE 53 5 / 2016
Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä
Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä Elämäntapa on viime vuosikymmenten aikana muuttunut yhä enemmän istuvaksi. Kuva: Josh Schreiber Shalem 2012: www.discover-yourself.com
LisätiedotTutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus
Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015 Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Sisältö Tausta ja tavoitteet Tuloksia Mitä nyt tiedetään
LisätiedotEdistääkö koulupäivän aikainen liikunta oppimista? Liikkuen läpi elämän Marko Kantomaa, FT
Edistääkö koulupäivän aikainen liikunta oppimista? Liikkuen läpi elämän 20.3.2018 Marko Kantomaa, FT Tutkimuskatsaus: Koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen Tarkastellaan vuosien 1990 2016 aikana
LisätiedotLiikkuvat lapset tarkkaavaisempia
Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary
LisätiedotAktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena
Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen
LisätiedotLiikkumisen merkitys oppimiselle. Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä
Liikkumisen merkitys oppimiselle Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Sisältö Homosabiens taantumassa istuma-asentoon Liikkumisen merkitys oppimiselle Koulumenestykselle Tiedolliselle
LisätiedotRakastavatko aivosi liikuntaa?
Rakastavatko aivosi liikuntaa? Heidi Syväoja, FT, LitM LIKES- tutkimuskeskus, Jyväskylä LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu Viitaniementie 158, A, 40700 40720 Jyväskylä heidi.syvaoja@likes.fi www.likes.fi
LisätiedotKEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII. Anita Ahlstrand
KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII Anita Ahlstrand LIIKKUMINEN JA OMAN KEHON KÄYTTÖ OPPIMISTILANTEESSA tarkkaavaisuus ja vireystila säilyy paremmin - keskittyminen on helpompaa eri aistien käyttö yhtä
LisätiedotLiikunta lapsena ja nuorena avain koulutus- ja työurilla menestymiseen? Jaana Kari Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu & LIKES-tutkimuskeskus
Liikunta lapsena ja nuorena avain koulutus- ja työurilla menestymiseen? Jaana Kari Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu & LIKES-tutkimuskeskus Miksi tarkastelussa koulutus- ja työurat? 1. Onko liikunnalla
LisätiedotEdistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto
Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Huostassa olleiden, sisarusten ja koko väestön osallistuminen toisen
LisätiedotLiikunta lapsena ja nuorena avain koulutus- ja työurilla menestymiseen? Jaana Kari Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Liikunta lapsena ja nuorena avain koulutus- ja työurilla menestymiseen? Jaana Kari Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Kysymykset 1. Miksi meidän pitäisi olla kiinnostuneita liikunnan yhteiskunnallisista
LisätiedotLiikkuvat lapset tarkkaavaisempia. Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä
Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Sisältö Tarkkaavaisuus, toiminnanohjaus Liikkumisen merkitys tarkkaavaisuudelle/toiminnanohjaukselle Liikkumisen
LisätiedotMuutokset fyysisessä aktiivisuudessa kouluikäisenä ja yhteydet työmarkkinatulemiin aikuisena
Muutokset fyysisessä aktiivisuudessa kouluikäisenä ja yhteydet työmarkkinatulemiin aikuisena Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja Jaana Kari, tutkija LIKES-tutkimuskeskus & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
LisätiedotTutkimus ja seuranta Liikkuva koulu -ohjelman kehittämisen tukena Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus
Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu -ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Sisältö Tausta ja tavoitteet Tuloksia Mitä nyt tiedetään enemmän kuin 2010?
LisätiedotPaljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus
Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari, Mikkeli 17.4.2013 Työryhmä Annaleena Aira Henna Haapala Harto
LisätiedotLUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry
LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa
LisätiedotLiikkuva koulu tiiviisti tutkimuksesta
Liikkuva koulu tiiviisti tutkimuksesta Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja Marko Kantomaa, erikoistutkija Kaarlo Laine, yksikönjohtaja Katariina Kämppi, tutkija Sisältö Liikkuva koulu - tutkimus ja seuranta
LisätiedotPARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN
PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden
LisätiedotKuva: VASTAVALO/JARI HINDSTRÖM. Teksti: MARKO KANTOMAA, HEIDI SYVÄOJA, TUIJA TAMMELIN. Liikunta hyödyntämätön voimavara oppimisessa ja opettamisessa?
Kuva: VASTAVALO/JARI HINDSTRÖM Teksti: MARKO KANTOMAA, HEIDI SYVÄOJA, TUIJA TAMMELIN Liikunta hyödyntämätön voimavara oppimisessa ja opettamisessa? 12 Liikunta & tiede 50 4 / 2013 Oppiminen on ihmisen
LisätiedotMaailma muuttuu muuttuuko koulu?
Janne Pietarinen professori kasvatustiede, erityisesti perusopetuksen ja opettajankoulutuksen tutkimus Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Maailma muuttuu muuttuuko koulu? Suomalaisen
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotLiikkuva amis jaksaa painaa!
Liikkuva amis jaksaa painaa! REIPAS LIIKUNTA VÄHENTÄÄ YLIMÄÄRÄISTÄ RASVAKUDOSTA, LASKEE KORKEAA VERENPAINETTA, VAHVISTAA LUUKUDOSTA SEKÄ PARANTAA SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TERVEYTTÄ. (Syväoja, Kantomaa,
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotLisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012
Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotVertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo
Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa Satu Lehto Helsingin Yliopisto 23.5.2012 Järvenpäätalo Aikaisempia tutkimuksia Ystävyyssuhteet (Efrat, 2009; Fitzerald, Fitzgerald and Aherne, 2012)
LisätiedotMotoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY
Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea
LisätiedotLiikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa
Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä
LisätiedotHYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos
HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden
LisätiedotLiikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus
Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö
LisätiedotMuuttuiko koulujen toimintakulttuuri?
Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri? Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankekauden tulokset Ohjelmajohtaja Antti Blom, opetushallitus Tutkimusjohtaja Tuija Tammelin, LIKES-tutkimuskeskus Lapset ja nuoret
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):
10 vuotta sitten Kouluikäisten liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koskevassa tietopohjassa oli Suomessa, ennen Move!-järjestelmää, objektiivisen mittauksen osalta suuria puutteita: Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotLiikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä
Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom
LisätiedotMiten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?
Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined
LisätiedotTunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi
Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.
LisätiedotLisää liikettä koulupäivään ja sen yhteyteen: katse kohti vähän liikkuvien oppilaiden, viihtyvyyden ja henkilökunnan tukemista
Lisää liikettä koulupäivään ja sen yhteyteen: katse kohti vähän liikkuvien oppilaiden, viihtyvyyden ja henkilökunnan tukemista 4 LIIKUNTA & TIEDE 55 1 / 2018 Teksti: HENNA HAAPALA Lasten ja nuorten koulupäivien
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö
Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä
LisätiedotLiikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys
Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee
Lisätiedot29.4.2015 1. Terveiden elämäntapojen edistämistyötä nuorten ehdoilla: nuoret vastuutetaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.
29.4.2015 1 Terveiden elämäntapojen edistämistyötä nuorten ehdoilla: nuoret vastuutetaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Nuorten toiminnan kehittämö ja toteuttamo. Hankeorganisaatio, joka tarjoaa
LisätiedotKuka koulun liikunnallistaa ja miten? Näkemys koululiikunnan ajankohtaisiin kysymyksiin Liikkuva koulu -ohjelman näkökulmasta
Kuka koulun liikunnallistaa ja miten? Näkemys koululiikunnan ajankohtaisiin kysymyksiin Liikkuva koulu -ohjelman näkökulmasta Liikkuva koulu -ohjelman strateginen tavoite Tavoite luoda rakenteelliset edellytykset
LisätiedotPeruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011
Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin
LisätiedotMatkalla Liikkuvaksi kouluksi Yhteyspäällikkö Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus
Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Yhteyspäällikkö Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus kirsi.raty@oph.fi, www.liikkuvakoulu.fi Liikkuva koulu -ohjelman vaiheet Valtakunnallinen ohjelma, osa
LisätiedotTunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi
Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.
LisätiedotMonialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE- kiertue 2015 Seinäjoki Kirsti Siekkinen, LIKES
Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE- kiertue 2015 Seinäjoki8.9.2015 Kirsti Siekkinen, LIKES Sisältö Liikkuva koulu, tutkimus Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Kouluterveydenhuolto osana Liikkuvaa
LisätiedotMiksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei
Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei kannata tinkiä? Miksi koulun liikunnasta ei Professori Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto kannata tinkiä? Professori
LisätiedotAjankohtaista Liikkuvasta opiskelusta
Ajankohtaista Liikkuvasta opiskelusta ANTTI BLOM, antti.blom@oph.fi JOHANNA KUJALA, johanna.kujala@oph.fi Liikkuva opiskelu -seminaari 12.9.2018 WWW. LIIKKUVAOPISKELU. FI Liikkuva koulu -ohjelmakokonaisuus
LisätiedotMuu LIKESin lasten ja nuorten liikuntaan liittyvä tutkimus 2010-2015
Muu LIKESin lasten ja nuorten liikuntaan liittyvä tutkimus 2010-2015 Vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut Kantomaa MT, Stamatakis E, Kankaanpää A, Kajantie E, Taanila A, Tammelin T. 2015. Associations
LisätiedotENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA?
ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? Soveli Messut 2011 Jarno Purtsi esittäjänä Marko Kantomaan tutkimus Liiku, opi,
LisätiedotOppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014
Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Eija Kauppinen Opetushallitus Rakennusfoorumi 6.11.2018, Helsinki Oppimisympäristöt muutoksessa Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa
LisätiedotOPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä
OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä
LisätiedotLAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson
LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan
LisätiedotTutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä
LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria
LisätiedotMonialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE-kiertue 2015 Vantaa Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus
Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE-kiertue 2015 Vantaa 5.5.2015 Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus MONIALAINEN YHTEISTYÖ LIIKKUVASSA KOULUSSA Matkalla Liikkuvaksi kouluksi
LisätiedotLiikunnan ja oppimisen vuorovaikutusta kartoittamassa
Liikunnan ja oppimisen vuorovaikutusta kartoittamassa 4 LIIKUNTA & TIEDE 54 4 / 2017 Teksti: EERO A. HAAPALA, MARKO KANTOMAA, TIINA KUJALA, TIMO JAAKKOLA, TUIJA TAMMELIN Oppiminen on laaja kokonaisuus
LisätiedotLiikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori
Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori Sisällys 1. Liikkuva koulu -ohjelman laajeneminen valtakunnalliseksi 2. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus 3. Aktiivisempia
LisätiedotLIIKUNTA JA OPPIMINEN
Heidi Syväoja, Marko Kantomaa, Kaarlo Laine, Timo Jaakkola, Kirsi Pyhältö ja Tuija Tammelin LIIKUNTA JA OPPIMINEN TILANNEKATSAUS LOKAKUU 2012 Muistiot 2012:5 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2012:5 ISBN
LisätiedotLiikkuva opiskelu -ohjelma
Liikkuva opiskelu -ohjelma JOHANNA KUJALA, johanna.kujala@oph.fi Saku ry:n ammatillisen koulutuksen opiskeluhyvinvoinnin kehittämispäivät 21.11.2018 WWW.LIIKKUVAOPISKELU.FI 2 Liikkuva opiskelu -ohjelman
LisätiedotLiikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus
Liikkuva koulu hanke Ttki Tutkimustuloksia tlki Seminaari Helsinki 5.10.2011 Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Pilottihankkeiden tutkimus ja seuranta Tavoitteena on selvittää miten hanke
Lisätiedotperuskoulun 5. ja 8. -vuosiluokille Matti Pietilä Opetushallitus
peruskoulun 5. ja 8. -vuosiluokille Matti Pietilä Opetushallitus 26.1.2018 Työikäisten määrä vähenee Suomessa 2050: 27,9 % 2014: 42,9 % Lähde: Valtiovarainministeriö Liikuntasuosituksen täyttävien (liikuntaa
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotTykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista?
Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista? Tutkimustietoa koululiikuntamotivaatiosta Säätytalo 31.1.2019 Timo Jaakkola, LitT, dosentti, Jyväskylän yliopisto Mikko Huhtiniemi, LitM, Jyväskylän
LisätiedotFyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille
Liikkuva koulu seminaari 5.-6.10.2011 Helsinki Liian istumisen vaarat Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Kaikkien 7 18 vuotiaiden tulee
Lisätiedotsuhteessa suosituksiin?
Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotTULOSKORTTI 2018: Koulut lasten liikkumisen edistäjänä Suomen vahvuus
Teksti: KATARIINA KÄMPPI, ANNALEENA AIRA, TUIJA TAMMELIN TULOSKORTTI 2018: Koulut lasten liikkumisen edistäjänä Suomen vahvuus Kuva: FOLIO RF/PETRUS OLSSON 10 LIIKUNTA & TIEDE 56 1 / 2019 Suomessa erityisesti
LisätiedotPääjohtaja Timo Lankinen Opetushallitus Perusopetuksen liikunta
Pääjohtaja Timo Lankinen Opetushallitus 24.3.2010 Perusopetuksen liikunta Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan v Fyysiseen v Psyykkiseen v Sosiaaliseen toimintakykyyn
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotKOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari
ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat
LisätiedotFyysinen aktiivisuus voi tukea oppimista ja koulumenestystä
Katsaukset Eero A. Haapala Fyysinen aktiivisuus voi tukea oppimista ja koulumenestystä Kohokohdat 1. Fyysinen aktiivisuus voi edistää kognitiivisia toimintoja ja oppimistuloksia. 2. Lyhytkestoinen fyysinen
LisätiedotAAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:
AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.
LisätiedotMuutoksia Liikkuvissa kouluissa aktiivisempi toimintakulttuuri tutkimuksen ja käytännön valossa. Janne Kulmala
Muutoksia Liikkuvissa kouluissa aktiivisempi toimintakulttuuri tutkimuksen ja käytännön valossa Janne Kulmala Alkuveryttely 2010 45 2016 1763 70% >80% Tyypillinen suomalaisen koululaisen tunti 47%
LisätiedotLiikkumattomuuden hinta
Liikkumattomuuden hinta Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu & LIKES-tutkimuskeskus Meijän polku Alkupamaus 12.9.2017 LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu 8, 40700 Jyväskylä www.likes.fi Agenda 1. Miksi
LisätiedotAjan trendit suomalaisessa liikuntapolitiikassa jatkuuko Liikkuvan koulun menestystarina?
Ajan trendit suomalaisessa liikuntapolitiikassa jatkuuko Liikkuvan koulun menestystarina? Tiina Kivisaari, johtaja Yhdessä innostuen liikkuva koulu verkostotapaaminen 6.10.2017 2 Ajankohtaista Valtionavustusuudistus-
LisätiedotMIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8.
MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. LUOKKALAISILLA Anna Rautarae ja Jenni Salo Jyväskylän Yliopisto, Lauri Laakso
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotHOIDA AIVOJASI. Minna Huotilainen. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen professori. 14/03/2019 1
HOIDA AIVOJASI Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori Helsingin yliopisto Twitter: @minnahuoti 14/03/2019 1 MITEN AIVOJA TUTKITAAN? 1. Laboratoriossa simuloidaan MEG eli magnetoenkefalografia fmri
LisätiedotMillaista muutosta ollaan tekemässä?
Millaista muutosta ollaan tekemässä? Liikkuva koulu Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Pilottivaihe 2010-12: 45 koulua Lukuvuonna 2013-14 n. 500 koulua kaikissa maakunnissa Jokainen koulu toteuttaa
LisätiedotTilat ja opetussuunnitelmien perusteet
Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.
LisätiedotSuomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, Jorma Kauppinen. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Suomi oppimisen maailmankartalla Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, 7.8.2013, Helsinki, Opetushallitus Jorma Kauppinen Johtaja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta maailmalta. Why do Finland's
LisätiedotLIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT
LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9
LisätiedotVaativa erityinen tuki ja sen kehittämistarpeet - TUTKIMUS. Elina Kontu Dosentti Helsingin yliopisto
Vaativa erityinen tuki ja sen kehittämistarpeet - TUTKIMUS Elina Kontu Dosentti Helsingin yliopisto 2012-2015 KARTOITUS 2017 KEHITTÄMISEHDOTUKSET VETURI OKM/ Kehittämisryhmä VIP 2012-15 2016-17 2018-2018-
LisätiedotViestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä. Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori
Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori Kenelle Liikkuvasta koulusta pitäisi viestiä? Oppilaat Opettajat Rehtori Muu henkilökunta Vanhemmat
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotYHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA
YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA PSYKOMOTORINEN LÄHESTYMISTAPA Juuret Keski-Euroopassa Suomeen vaikutteita eniten
LisätiedotMitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?
Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt
LisätiedotLIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT
LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus
For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat
LisätiedotHYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys
HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys Kaikki liikkeelle yhdessä Miksi HYKKI HERÄÄ? Liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantaa / kehittää / lisää muisti, tarkkaavaisuus, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot
LisätiedotEino Havas, johtaja. Liikkuva koulu hallitusohjelmaliturgiaa vai yhteinen asia
Eino Havas, johtaja Liikkuva koulu hallitusohjelmaliturgiaa vai yhteinen asia Eino Havas, johtaja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Sidonnaisuudet - Puoliso liikunnanopettaja Kuuhankaveden
LisätiedotMove! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille
Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän (Move!) valmisteluvaihe vuosina 2008-2009 Fyysinen toimintakyky vaikuttaa
LisätiedotMitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?
Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten
LisätiedotLiikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi
Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Havaintoja ja uutisia ympäröivästä maailmasta Liikkumattomuus vie hyödyn
LisätiedotLiikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä
Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on
LisätiedotOnko 20 m viivajuoksu turvallinen? Tommi Vasankari UKK-instituutti
Onko 20 m viivajuoksu turvallinen? Tommi Vasankari UKK-instituutti Miksi UKK-instituutti? UKK-instituutille pyyntö arvioida onko Move!- mittauksien 20 m viivajuoksu turvallinen. Suhtaudutaan pyyntöön vakavasti.
LisätiedotKouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa
Kouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa Tuija Tammelin tutkimusjohtaja, LIKES Kuntotestauspäivät Tampere 21.3.2013 Liikkuva koulu -ohjelma käynnistettiin hankkeena keväällä
LisätiedotKoulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen. Tiivistelmä tilannekatsauksesta.
1A/2018 Koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen. Tiivistelmä tilannekatsauksesta. Liikunta on kasvuympäristön tarjoama oppimisväylä, jonka tutkimus on lisääntynyt viime vuosina merkittäväs ti. Vapaa-ajalla
LisätiedotJari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto
Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Oppilas on kiinnostunut oppimisesta Oppilas on kiinnostunut opetettavista asioista Oppilas panostaa oppimiseen luokkahuoneessa (ja kotona) Oppilas uskoo olevansa kykenevä
LisätiedotTurun Liikkuva koulu. Oppilaiden hyvinvointia ja liikunnallista harrastetoimintaa yli 200 tuntia viikossa
Turun Liikkuva koulu Oppilaiden hyvinvointia ja liikunnallista harrastetoimintaa yli 200 tuntia viikossa Liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari 1.11.2018 Turun Liikkuva koulu Tavoite: jokainen peruskouluikäinen
LisätiedotLiikkuvan koulun tulevaisuus Mitä kärkihankkeen jälkeen? Antti Blom, Liikkuva koulu -ohjelma
Liikkuvan koulun tulevaisuus Mitä kärkihankkeen jälkeen? Antti Blom, Liikkuva koulu -ohjelma Toimintakulttuuria muuttamassa jo vuodesta 2010! Liikkuva koulu -ohjelmakokonaisuus rekisteröityneet koulut
LisätiedotLIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE
LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2012 2015 LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 OP (TUNNISTE 61640) Biämnesstudier i fysisk fostrans didaktik
LisätiedotLiikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti
Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia Oulu 7.9. 2015 Juho Silvasti Liikkuva Kalajoki- Hyvinvointia meille kaikille Kaikki koulut mukana Liikkuva koulu- toiminnassa 7 alakoulua 1 yläkoulu 1 yhtenäiskoulu
Lisätiedot