LVI-PERUSKORJAUKSEN HANKESELVITYS

ASUNTO OY RUOKAMA Ruokasenkatu 8 / Maakuntakatu 16 96200 Rovaniemi LVI-PERUSKORJAUKSEN HANKESELVITYS 3.11.2017 LVI-Konsultointi J. Vaarala Oy

2 (51) KOHDE: As Oy Ruokama on Rovaniemellä sijaitseva vuonna 1959 valmistunut neljä rappuinen kerrostalo. Rakennuksessa on kellarikerros, neljä asuinkerrosta ja kylmäksi rakennetut varastotilat ullakkokerroksessa. Asuinhuoneistoja on yhteensä 36 kpl ja autotalleja 5 kpl. Lisäksi rakennuksessa on muutamia liikehuoneistoja. Kellarikerroksessa sijaitsevat tekniset tilat sekä yleiset tilat. Kiinteistön huoneistoala on 2540,5m² ja rakennuksen tilavuus on 10500 r-m³. TEHTÄVÄ: Selvityksen laatijan tehtävänä oli selvittää seuraavat peruskorjaushankkeet - vesi- ja viemärijohtojen uusiminen - lämpöjohtolaitteiden uusiminen - ilmanvaihdon uusiminen/parantaminen Selvityksen on tarkoitus tutkia eri toteutusvaihtoehtoja kustannuksineen. Kustannukset ovat arvioita ja suuntaa antavia, joista selviää töiden kustannusten suuruusluokat. Tarkemmat kustannukset saadaan, kun suunnittelu on käynnistetty ja korjaustöiden laajuus ja menetelmät ovat selvillä. Selvityksen laatijalla oli käytettävissä seuraavat aineistot: - LVI-suunnitelmat vuodelta 1958 - VTT Expert Services Oy:n tekemä LVV-verkoston putkistojen kuntotutkimus vuodelta 2014 - LVI-Kilpimaa Oy:n tekemä viemärien kuvaus ja kuntotarkastus kellarin pohjaviemäreille ja talon ulkopuoliselle tonttiviemärille sekä salaojaputkistoille. Kuvaus on tehty syksyllä vuonna 2017. - Lisäksi kohteessa kierrettiin asuin- ja liikehuoneistot sekä tekniset ja yleiset tilat

3 (51) Sisällysluettelo 1 VIEMÄRIJOHDOT... 4 1.1 JÄTE- JA SADEVESIVIEMÄREIDEN NYKYTILANNE... 4 1.2 JÄTEVESIVIEMÄRÖINNIN PADOTUSSUOJAUS... 7 1.3 JÄTE- JA SADEVESIVIEMÄREIDEN UUSIMINEN PERINTEISESTI... 10 1.4 JÄTEVESIVIEMÄREIDEN UUSIMINEN VAIHTOEHTOISELLA MENETELMÄLLÄ... 15 2 VESIJOHDOT... 21 2.1 VESIJOHTOJEN NYKYTILANNE... 21 2.2 VESIJOHTOJEN UUSIMINEN NYKYISIIN PYSTYHORMEIHIN... 23 2.3 VESIJOHTOJEN UUSIMINEN PORRASHUONEISIIN... 26 3 ILMANVAIHTOLAITTEET... 29 3.1 ILMANVAIHTOLAITTEIDEN NYKYTILANNE... 29 3.2 HUONEISTOKOHTAINEN TULO/POISTOILMANVAIHTO... 31 3.3 KONEELLINEN POISTOILMANVAIHTO LTO:lla UUSIN RUNKOKANAVIN... 34 3.4 KONEELLINEN POISTOILMANVAIHTO NYKYISIN RUNKOKANAVIN... 37 4 LÄMPÖJOHDOT... 39 4.1 LÄMPÖJOHTOJEN NYKYTILANNE... 39 4.2 LÄMPÖJOHTOJEN KORJAUSEHDOTUKSET... 42 5 ASBESTILAINSÄÄDÄNTO KORJAUSRAKENTAMISESSA... 44 6 YHTEENVETO TOTEUTETTAVASTA LVI-PERUSKORJAUKSESTA... 45 7 AIKATAULU JA ASUMISHAITTA... 51

4 (51) 1 VIEMÄRIJOHDOT 1.1 JÄTE- JA SADEVESIVIEMÄREIDEN NYKYTILANNE Talon sisäpuoliset viemärijohdot ovat pääosin valurautaa ja noin 58 vuotta vanhoja ja niiden tekninen käyttöikä on lopuillaan. Talon ulkopuolinen jätevesiviemäri on 160mm muovinen viemäriputki. Valurautaisten ja vanhojen muovisten viemäriputkien käyttöikänä pidetään yleisesti noin 50 vuotta riippuen asentamistyön laadusta, maaperän olosuhteista sekä putkessa johdettavan veden laadusta. Valurautaiset jätevesiviemärit talon sisäpuolella on asennettu vaakaosiltaan välipohjarakenteisiin (=lattioihin) ja pystyosiltaan rakennusaineisiin pystyhormeihin. Pystyhormit sijaitsevat pesuhuoneiden ja keittiöiden sekä vaatehuoneiden yhteydessä. Kellarikerroksessa jätevesiviemärit on asennettu alapohjaan eli lattian alle (ns. pohjaviemärit). Valurautaviemäreiden liitokset on tehty lyijymassaliitoksin, jotka ovat paikoitellen kellarikerroksessa näkyvissä olevilla viemäriosuuksilla huonossa kunnossa ja niiden tiiveys on heikentynyt. Vuonna 2014 tehdyssä LVV-putkistojen kuntotutkimuksessa on mainittu pistokokein kuvatuissa valurautaviemäreissä olevan laaja-alaisia syöpymävaurioita sekä runsaita sakkakertymiä viemäreiden sisäpinnoilla. Syöpymävauriot voivat aiheuttaa vuotoja kiinteistön sisäpuolelle ja sakkakertymät aiheuttaa tukoksia ja viemärilinjojen toimimattomuutta. Osa asuinhuoneistojen lattiakaivoista on pääosin alkuperäisiä valurautaisia lattiakaivoja kuparisella korokerenkaalla varustettuja. Vanhojen kuparisten korokerenkaiden liitoksen tiiveys valurautalattiakaivoon on yleisesti epävarma ja ne voivat aiheuttaa kosteusvahinkoja pesuhuoneiden lattiarakenteisiin ja sitä kautta toisiin asuinhuoneistoihin. Viemärien peruskorjauksen yhteydessä kupariset kororenkaat suositellaan vaihtamaan muovisiin. Osaan asuinhuoneistojen lattiakaivoista kuparinen korokerengas oli vaihdettu muoviseen tai lattiakaivo oli jopa vaihdettu kokonaan muoviseksi kylpyhuoneen peruskorjauksen yhteydessä. Yhteisissä tiloissa on alkuperäiset lattiakaivot. Autotalleissa on alkuperäiset betoniset hiekan-/öljynerotuskaivot. Näiden kaivojen toiminta on epävarmaa, koska tarkastetut kaivot olivat tukossa ja viemäreiden päät olivat osin peittyneet hiekan tai vastaavan aineksen alle. Autotallien kaivot suositellaan vaihdettaviksi uusiin muovisiin autotallitiloihin soveltuviin kaivoihin. LVI-Kilpimaa Oy:n vuonna 2017 tekemässä viemäreiden kamerakuvauksessa ilmeni talon ulkopuolisessa tonttiviemärissä painaumia ja padotusta suurimmalla osalla putkistolinjaa. Vanhan saostuskaivon ohitus on tehty muoviviemärillä ja sen kannakointi vaikuttaa puut-

5 (51) teelliselta. Lisäksi vanhan valurautaviemärin liitos muoviviemäriin ei ole kamerakuvauksen mukaan tiivis. Kuva 1: valurautaviemärin liitos muoviviemäriin talon ulkopuolella. Valurautaisissa pohjaviemäreissä on selvää sisäpuolista korroosiota ja saostumia sekä painaumia. Viemäreiden korroosiot ja saostumat voivat aiheuttaa rakennuksen sisäpuolelle viemärivuotoja sekä tukkeutumia. Runkoviemärissä on kamerakuvausten perusteella kolmessa eri paikassa kohtalaisen suuria painaumia, jossa vesi jää viemäriin makaamaan ja haittaa veden virtausta. Painaumien suuruusluokkaa on vaikea sanoa kamerakuvauksen perusteella. Painaumat eivät korjaannu viemärin sukituksella, jolloin lattia joudutaan aukaisemaan näiltä kohdilta ja uusimaan painuneet viemärit uusilla putkilla. Painaumat sijaitsevat kellarikerroksen lämmönjakohuoneen kohdalla, ajoluiska alapäässä sijaitsevan varastotilan lattiassa sekä A-rapun varastointitilan kohdilla. Alla kuva, johon viemäripainaumat merkitty merkkauskynällä. kuva 2: pohjaviemärin painaumakohdat merkittynä

6 (51) Vesikaton sadevesiviemäröinti on tehty kouruin sekä syöksytorvin. Autojen paikoitusalueella asfaltointi on routinut paikoin pahasti ja pintavesien poisjohtaminen on puutteellista vähäisten sadevesien keräyskaivojen ja pintamaan väärien kallistusten johdosta. Sadevedet parkkialueelta on johdettu todennäköisesti samaan viemäriin jätevesien kanssa. Tämä on nykyisten määräysten vastaista. Vesi- ja viemärilaitos vaatii, että sadevedet tulee johtaa laitoksen erilliseen sadevesiviemäriverkostoon. Mikäli kiinteistö ei toteuta viemärien peruskorjauksen yhteydessä sadevesien erillisviemäröintiä, voi vesilaitos nostaa jätevesimaksua +50%. Vuonna 2017 jäteveden verollinen käyttömaksu on 3,11 /m³, jolloin korotus nostaa jätevesimaksun 4,66 /m³. Jäteveden kulutus puolestaan määräytyy veden kulutuksen mukaan, jolloin em. korotuksen jälkeen veden hinta olisi 6,76 /m³ sisältäen jätevesimaksun. Mikäli jätevedestä jouduttaisiin maksamaan korotettua jätevesimaksua, nostaa se taloyhtiön vesikustannuksia arviolta 3.700 /vuosi. Rakennuksen salaojat ovat alkuperäisiä ja ne on rakennettu saviruukkuputkista. Salaojien toimintaa voidaan pitää epävarmana. LVI-Kilpimaan salaojien kuvauksesta selvisi, että osa putkista on sortuneet ja putkistot ovat täyttyneet maa-aineksella. Kuvatuissa putkissa on havaittavissa halkeamia ja liitoksien epätiiveyttä. Lisäksi salaojakaivot ovat täyttyneet maaaineksella ja putkistojen päät ovat jääneet niiden alle. Kuitenkaan kiinteistökierroksella ei havaittu kellarikerroksen seinissä ja lattioissa selviä kosteusvaurioita. Kiinteistön salaojat joudutaan varustamaan perusvesipumppaamolla, koska katualueella oleva hulevesiviemärin runkolinja on vesilaitokselta saatujen tietojen mukaan rakennettu korkeammalle kuin itse rakennuksen perustustaso ja salaojaputkistot. Samalla vanhan ajoluiskan alapäässä edustalla oleva sadevesikaivo tulee suojata sadevesien padotustilannetta vastaan padotusventtiilein. Viemäreiden uusiminen kannattaa suorittaa ennen kuin viemärivuotoja rakennuksen sisäpuolella alkaa esiintyä. Vuodot saattavat olla piileviä vuotoja jolloin, niiden korjauskustannukset aiheuttavat ylimääräisiä kuluja taloyhtiölle. Viemärin vuodot tarkoittavat, että rakennuksen sisälle valuu jätevesiä aiheuttaen kosteusvaurioita, terveysvaaroja ja voimakkaita hajuhaittoja. Vuotojen paikallistaminen on usein hankalaa ja kallista (viemärit sijaitsevat rakenteissa, joita joudutaan aukaisemaan laajalti vuotokohdan selvittämiseksi) sekä tilojen desinfiointi lisää kustannuksia. Vahingon tapahtuessa vakuutuskorvaus on huomattavan pieni johtuen putkien pitkästä iästä. Viemäreiden korjaaminen olisi hyvä suorittaa kokonaishankkeena vesijohtojen kanssa kerralla koko kiinteistön osalle, jolloin kustannukset pysyisivät kohtuullisina. Jätevesiviemäreiden uusimisessa on kaksi perusvaihtoehtoa: kokonaan uudet viemäriputket (ns. perinteinen menetelmä) tai nykyisten viemäreiden sukitus (ns. vaihtoehtoinen menetelmä). Perinteistä ja vaihtoehtoista menetelmää voidaan toki myös yhdistellä, jolloin

7 (51) osa viemäreistä uusitaan ja hankaliin paikkoihin asennetut viemärit sukitetaan, jolloin säästetään rakennustöissä rakenteiden avausten jäädessä vähäisemmiksi. Kuva 3: kellarikerroksessa pystyviemärissä vuotojälkiä Kuva 4: valurautainen lattiakaivo kuparisella korokerenkaalla. Kylpyammeen tyhjennysviemäri liitetty korokerenkaan lävitse lattiakaivon sisään 1.2 JÄTEVESIVIEMÄRÖINNIN PADOTUSSUOJAUS Viemäröinnin padotuskorkeus on taso, jolle viemärivesi voi nousta vesilaitoksen viemäriverkostossa. Vesilaitos ei vastaa padotuskorkeuden alapuolisten viemäröityjen tilojen mahdollisesta tulvimisesta, vaan kiinteistö kustantaa itse ko. tilojen tyhjennykset ja puhdistukset. Padotustilanne tapahtuu silloin, kun katualueella runkoviemäriin muodostuu tukkeuma, jonka johdosta tukkeuman perässä olevat viemärit täyttyvät jätevedellä ja purkau-

8 (51) tuvat kaivojen ja viemäripisteiden kautta ulos. Pahimmassa tapauksessa jätevesien purkautuminen tapahtuu suojaamattoman talon alimmasta viemäröintipisteestä, kuten lattikaivosta. As Oy Ruokaman kellarikerroksen kaikki viemäröintipisteet ovat padotuskorkeuden alapuolella, jotka on osittain suojattu nykytilanteessa padotustilannetta vastaan käsitoimisella viemärin sulkuventtiilillä (=padotusventtiili). Kiinteistökierroksella havaitut padotusventtiilit sijaitsevat C-rapun kellarin varastotilan lattiassa sekä B-rapun erillisessä varastotilassa, joka on alkuperäispiirustuksissa merkitty autotalliksi. Toimimaton padotusventtiili altistaa kellarikerroksen viemäröidyt tilat padotustilanteen syntyessä mahdolliselle viemärivesien tulvimiselle. Padotuskorkeuden alapuoliset tilat voidaan suojata käsin suljettavalla sulkuventtiilillä, sähkötoimisella padotusventtiilillä tai jätevesipumppaamolla. Padotussuojaus tulisi toteuttaa kokonaan padotuskorkeuden alapuolisten tilojen osalta erillisviemäröintinä, jolloin näille ko. viemäröidyille tiloille tulisi rakentaa oma viemärirunko, joka olisi varustettu padotuksen estävällä laitteella esimerkiksi jätevesipumppaamolla. Ylempien kerrosten, kuten asuin- ja liikehuoneistojen tiloja ei ole tarvetta suojata, koska ne sijaitsevat riittävän korkealla katutasoon nähden. kuva 5: C-rapun kellarin varatilan lattiassa oleva käsitoiminen padotusventtiili Sähkötoiminen padotusventtiili on sähköllä toimiva takaiskuventtiili, joka estää viemäriveden virtaamisen väärään suuntaa padotustilanteessa.

9 (51) kuva 6: mallikuva sähkötoimisesta padotusventtiilistä Jätevesipumppaamo on varustettu pumpulla, joka pumppaa kellarin jätevedet paineviemäriä pitkin ulos rakennuksesta. Paineviemäri nostetaan katon rajaan sekä varustetaan sulkuja takaiskuventtiilein, jolloin padotustilanteessa jätevesi ei pääse virtaamaan padotuskorkeuden alapuolisiin tiloihin. kuva 7: mallikuva jätevesipumppaamolaitteistosta Sähkö- ja käsitoimiset padotusventtiilit eivät ole luotettavuudeltaan jätevesipumppaamon luokkaa. Niissä esiintyykin pumppaamoa enemmän mahdollisia toimintahäiriöitä. Käsitoimisen padotusventtiilin sulkemiseen tarvitaan aina ihminen vääntämään sulkuventtiili kiin-

10 (51) ni kun padotustilanne tapahtuu, jolloin esimerkiksi yöaikaan sattuva viemärin tulviminen kiinteistön sisälle on jo ehtinyt tapahtua ennen kuin sulkuventtiiliä on ehditty sulkemaan. Toisin sanoen käsitoimisen padotusventtiilin antama suoja kiinteistölle on vain nimellinen. Sähkötoimiset padotusventtiilit vaativat noin kerran kuukaudessa tehdyn toimivuuskokeen. Jätevesipumppaamon antama suojaus on luotettavampi, koska pelkästään paineviemärin asentaminen pumppaamolta mahdollisimman ylös suojaa jo pienemmiltä padottamisilta. 1.3 JÄTE- JA SADEVESIVIEMÄREIDEN UUSIMINEN PERINTEISESTI Kun jätevesiviemärit uusitaan korvaamalla nykyinen putki uudella putkella, joudutaan kiinteistön sisäpuolella avaamaan paljon rakenteita sekä ulkoalueilla tekemään suuria maanrakennustöitä. Kellarikerroksen osalla tämä tarkoittaa lattioiden aukaisua sekä asuin- ja liiketilakerroksissa joudutaan avaamaan kiviaineiset pystyhormit, jotka sijaitsevat yleisesti märkätilojen ja keittiöiden yhteydessä. Pystyhormeihin asennetaan uudet viemärit äänieristettyinä. Pesuhuoneita palvelevat vaakaviemärit asennetaan alemman kerroksen alaslaskettuun kattoon äänieristettyinä, jolloin alemman kerroksen pesuhuoneisiin joudutaan rakentamaan alakatot sekä tekemään pesuhuoneiden lattioihin reikiä viemäreitä varten. Märkätiloihin rakennettavien alakattojen vuoksi huonekorkeus madaltuu nykyisestä noin 30cm. As Oy Ruokamassa asuinhuoneistojen eri kerrosten märkätilat eivät sijaitse päällekkäin, kuten tyypillisessä asuinkerrostalossa. Tämä voi välipohjarakenteesta riippuen tarkoittaa, että ylemmän kerroksen viemärit joudutaan joissakin huoneistossa rakentamaan alemman kerroksen tilaan, joka sijaitsee ko. märkätilan kohdalla. Tämä aiheuttaa kotelointeja/alakattoja näiden osalta muutamien asuntojen eteistiloihin. Myös 2. kerroksen märkätilojen viemärit, jotka sijaitsevat liiketilojen yläpuolella joudutaan rakentamaan liikehuoneistojen kattoihin äänieristettyinä ja koteloituna. Nykyiset pystyviemärit hormeissa joudutaan purkamaan uuden putken tieltä. Pystyhormeihin asennettavien uusien viemärien asennuksessa tulee huomioida, että rakenneaineisia pystyhormeja voidaan joidenkin hormien osalta joutua kasvattamaan ja jopa lisäämään, koska osa nykyisistä viemäreistä on viemäröity lattiarakenteessa (=välipohjassa) toisen huoneiston kautta hormitilan pystyviemäriin. Lisäksi uudet viemärit tulee äänieristää määräysten mukaisesti. Äänieristyksen vuoksi nykyisen viemärin asennustila ei välttämättä riitä uudelle asennukselle. Lisäksi tulee huomioida, että nykyisten pystyviemärien uusiminen todennäköisesti aiheuttaa muutoksia tiilimuurattuihin ilmanvaihtokanaviin. Tiilimuuratut ilmanvaihtokanavat voivat särkyä rakenneavausten yhteydessä ja pystykanavistoista tulee epätiiviitä. Näin ollen viemärien uusiminen perinteisesti vaikuttaa myös kiinteistön ilmanvaihtokanaville tehtäviin korjaustoimenpiteisiin, jotka tulee ottaa huomioon.

11 (51) Keittiöissä viemärit voidaan asentaa alemman kerroksen kattoon keittiön yläkaappien sokkelitilaan äänieristettyinä. Keittiön kaapiston yläsokkelin puuttuessa viemäri asennetaan keittiön yläkaapistoon koteloituna ja äänieristettynä. Tämän vuoksi keittiöiden kaapistoja joudutaan käyttämään irti ja yläkaappien säilytystila pienenee. Viemärin uusimisen yhteydessä vanhat valurautaiset lattiakaivot uusitaan muovisiksi lattiakaivoiksi ja vanhat WC-istuimet uusitaan vähemmän vettä kuluttaviksi malleiksi. Vanhat pesualtaiden valurautaiset vesilukot vaihdetaan muovisiksi. Autotallien kaivot uusitaan ko. tiloihin soveltuviin muovikaivoihin. Koska viemäreiden uusimisen vuoksi joudutaan purkamaan pesuhuoneiden seinärakenteita sekä irrottamaan vanhat lattiakaivot, joudutaan pesuhuoneiden lattian ja seinien vesieristykset ja pinnoitukset uusimaan. Tämä tarkoittaa kylpyhuoneiden perusteellista uusimista. Myös yhteissaunatilojen märkätilat ja pesulan tilat joudutaan uusimaan uusien viemäriasennusten vuoksi. Tällöin puhutaan ns. märkätilasaneerauksesta. Kiinteistön märkätilojen kunto vaihtelee hyväkuntoisesta kylpyhuoneesta huonokuntoiseen. Osassa kylpyhuoneista on alkuperäiset pintamateriaalit. Kiinteistökierroksella havaittiin, että yhdessätoista asuinhuoneistojen märkätiloissa on alkuperäiset pintamateriaalit tai nykypäivän vaatimuksia täyttäviä märkätilan vesieristyksiä ei varmuudella ole. Eli karkeasti noin kolmannes asuinhuoneistojen märkätiloista tarvitsee peruskorjausta vähintään 5 vuoden kuluttua, osa jopa aikaisemmin. Näin ollen viemäreiden uusiminen perinteistä menetelmää käyttäen voi olla hankala perustella, koska suurin osa asuinhuoneistojen märkätiloista on kunnostettu vuosien saatossa. Taloyhtiön valitessa asuinhuoneistojen viemäreiden uusimiseen ns. perinteisen menetelmän tulee kaikkien kylpyhuoneiden uusimisen kustannukset ottaa huomioon. Ulkopuoliset jätevesiviemärit uusitaan kaivamalla maahan uudet muoviset viemäriputket. Vanha saostuskaivo täytetään hiekalla ja sen ohittavaan jätevesiviemäriin asennetaan uusi tarkastusyhde. Samalla piha-alueen aukaisun yhteydessä tulee vanha maahan asennettu öljysäiliö poistaa nykyisen savupiipun läheisyydestä maasta täyttöputkineen. Ikääntyvät vanhat maahan asennetut öljysäiliöt voivat olla merkittävä riskitekijä kiinteistön ympärillä olevalle maaperälle. Maaperän pilaantumisesta aiheutuu aina suuria maansiirtotöitä ja puhdistamiskustannuksia. Säiliön poistaminen maasta tulisi ottaa mukaan korjausohjelmaan suurten riskitekijöiden vuoksi riippumatta viemäreiden uusimisen menetelmästä. Vesikatolla uusitaan tuuletusviemärit. Tämä vaatii vesikaton aukaisun asennustyön vaatimassa laajuudessa. Kellarikerroksen tilojen padotussuojauksen vuoksi kellarikerroksen viemäripisteille rakennetaan oma erillinen runkoviemäri, joka varustetaan lattian alapuolelle asennettavalla jätevesipumppaamolaitteistolla. Pumppaamo varustetaan sulku- ja takaiskuventtiilein, jolloin jäte-

12 (51) vesi ei pääse virtaamaan väärinpäin ja padottamaan jätevettä kellarikerroksen lattioille. Jätevesipumppaamolaitteiston rakentaminen on perusteltua sen toimivuuden ja luotettavuuden vuoksi sekä pumppaamolaitteiden kustannusten ollessa suhteellisen pieni verrattuna koko kiinteistön viemärien saneerauksen kustannuksiin. Yhteistilojen märkätilat uusitaan lattioiden avauksen vuoksi ja vesieristykset saatetaan tämän päivän vaatimuksien tasolle. Kellarikerroksen viemäripisteiden yhteydesssä olevat vesipisteet ja niiden vesijohdot tulee varustaa magneettiventtiilein, jolloin pumppaamon toimintahäiriössä vedentulo estetään pumppamolle eikä sisäpuolista padotustilannetta pääse tapahtumaan. Talon ulkopuolella sadevesikaivot uusitaan ja maanpintojen kallistukset korjataan. Saunatiloihin ja erillisvarastotiloihin johtavien ovien edustalle luiskan alapäähän tulee uusia sadevesien keräyskaivo sekä varustaa kaivo padotuksen estävällä laitteella, kuten padotusventtiilillä. Salaojat uusitaan ja salaojaverkosto varustetaan rakennuksen ulkopuolelle asennettavalla perusvesipumppaamolla. Pihan autopaikoitus alueen pintavedet johdetaan maahan asennettavan sadevesiviemärin kautta painovoimaisesti Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n hulevesiverkostoon. Hulevesiverkostoon liittymisestä Napapiirin Energia- ja Vesi Oy perii kiinteistöltä hulevesien liittymämaksun. Rakennusteknisiä aputöitä ovat mm. lattioiden aukaisut kellarikerroksessa, pystyhormien aukaisut ja sulkemiset viemärinousujen osalta, Pesuhuoneiden lattian rei itykset viemäreitä varten, alakattojen rakentamiset, viemäreiden koteloinnit, keittiöiden kaapistojen irtikäytöt, vesikaton aukaisut ja sulkemiset tuuletusviemäreiden vuoksi. Lisäksi talon ulkopuolella jätevesiviemäreiden ja salaojien uusiminen sekä uuden sadevesiviemärin rakentaminen aiheuttaa suuria maankaivuutöitä. Vanhan öljysäiliön maasta poistaminen aiheuttaa kustannuksia maankaivuu- ja maan siirtotöiden vuoksi. Tarkkaa säiliön poistamisen kustannusvaikutusta ei voida ennustaa, koska maaperän pilaantumisen laajuus tulee esille vasta kaivuutöiden yhteydessä. Sähköteknisiä aputöitä ovat mm. valaisimien uusiminen uusien alakattojen vuoksi, jäte- ja perusvesipumppaamoiden sähköistykset ja hälytykset, sähköjohdotuksien mahdolliset siirrot sekä ulkopuolisten sadevesiviemäreiden ja kaivojen lämmityskaapeleiden asentaminen ja kytkeminen.

13 (51) Perinteisen menetelmän hyviä puolia ovat: - viemäriputket ovat uudet ja tulevat kestämään minimissään 50 vuotta - vakuutusyhtiön maksut ja korvaukset määritellään uuden viemäriputken mukaisesti - mikäli lattiarakenteita avataan muutoinkin kuin pelkän viemärin vuoksi, viemärin uusiminen ei aiheuta huomattavia lisäkustannuksia (esim. pesuhuoneiden lattioiden kosteuseristysten kuntoon saattaminen) - mahdollisten runkoviemäreiden painaumat eivät aiheuta rakentamisen aikana lisäkustannuksia, koska nykyiset viemärit puretaan - viemäreiden uusimisessa lattiakaivot saadaan vaihdettua ja tällöin pyykkikoneiden viemäröinti lattiakaivoon on mahdollista - salaojien toiminta saadaan varmistettua ja maakosteuden aiheuttamat riskit talon kellaritiloille pienenevät - vesikalusteiden (pesuallas, lattiakaivo, wc-istuin yms.) sijainteja ja lukumäärää voidaan muutella, koska olemassa oleva viemäri ei määritä vesikalusteen paikkaa - vesikalusteiden viemäriliitokset ovat siistejä Perinteisen menetelmän huonoja puolia: - remontista aiheutuu paljon rakennusaputöitä ja sen vuoksi nostaa kustannuksia - remontista aiheutuu melu- ja pölyhaittoja eikä työn aikana ole toimivaa viemäriä asunnoissa. Tämän vuoksi remontin aikana ei huoneistoissa voida asua noin 5-6 kuukauteen - alaslaskettujen kattojen vuoksi joudutaan valaisimia ja mahdollisesti ilmanvaihtoventtiileitä siirtämään uuden alakaton pintaan - Asuinhuoneistoissa nykyiset viemäreiden hormitilat eivät välttämättä riitä uuden äänieristetyn viemärin asennukselle ja hormikoko voi kasvaa - kustannuksia nostaa perinteisen menetelmän edellyttämä märkätilasaneeraus, koska viemärilävistysten vuoksi kylpyhuoneiden vesieristykset joudutaan uusimaan.

14 (51) Viemäreiden perinteisen uusimisen kustannusarvio on: - äänieristetyt jätevesiviemäriasennukset 42.000 - Jätevesiviemärit näkyvillä kellarikerroksessa 4.000 - tuuletusviemärit ullakolla, hormeissa ja vesikatolla 2.000 - kellarikerroksen alapohjaan sijoitettavat jätevesiviemärit 5.000 - Ulkopuoliset Jätevesiviemärit kaivoineen 3.000 - Ulkopuoliset sadevesiviemärit kaivoineen 5.000 - Jäteveden pumppaamo ja magneettiventtiiliasennukset 8.000 - Perusvesipumppaamo 6.000 - Salaojaputkistot ja kaivot 8.000 - uudet wc-istuimet, vesilukot, lattiakaivot ja autotallien kaivot 24.000 - LVI-purkutyöt 10.000 - asuin- ja liikehuoneistojen pesuhuoneiden uusiminen (märkätilasaneeraus) 360.000 - kellarikerroksen yhteissaunatilan pesuhuoneen ja wc-tilan sekä pesutuvan uusiminen (märkätilasaneeraus) 22.000 - sadevesiviemärin liittymäkustannus (NEVE Oy) 2.700 - Öljysäiliön maasta poistaminen 5.000 - rakennustekniset työt 160.000 - maanrakennustyöt (maankaivuu, eristys, täyttö- ja asfaltointi) 70.000 - sähkötekniset työt 10.000 746.700 ALV 24% 175.208 Kustannusnousuvaraus 5 % 46.295 Kustannukset yhteensä 927.203

15 (51) 1.4 JÄTEVESIVIEMÄREIDEN UUSIMINEN VAIHTOEHTOISELLA MENETELMÄLLÄ Viemäreiden uusiminen vaihtoehtoisella menetelmällä tarkoittaa nykyisten jätevesiviemäreiden kunnostamista sukittamalla. Tällöin viemärin sisään sujutetaan ilmanpaineen avulla hartsilla kyllästetty lasikuitusukka. Sukka kovettuu vanhan viemärin sisään ja toimii itsekantavana putkena. Ennen varsinaista sukitustyötä viemärit puhdistetaan mekaanisesti ja kuvataan. Sukitustyön jälkeen saneeratut viemärit kuvataan uudelleen laadun varmistukseksi. kuva 8: Puhdistettu DN100 valurautaviemäri kuva 9: Valmis sukitettu DN100 valurautaviemäri Viemäreiden sisäpuolista pinnoitusta emme suosittele, koska pinnoitteiden on todettu irtoavan ajan saatossa ja aiheuttaen näin mahdollisia tukoksia viemäreihin. Muita järkeviä vaihtoehtoisia menetelmiä ei käytännössä ole kerrostalon viemäreiden kunnostukseen.

16 (51) Vaihtoehtoisessa viemäreiden saneerauksessa käytetään yleensä perinteisen ja vaihtoehtoisen menetelmän yhdistelmää, jolloin rakenteiden sisällä olevat viemärit sukitetaan. Tuuletusviemärit sukitetaan, eikä rakenteita auota vesikatolla. Ainoastaan näkyvillä olevat ja kevytrakenteisesti koteloidut viemärit uusitaan uusilla viemäriputkilla. Näkyvillä ja kevytrakenteisesti koteloitujen viemäreiden uusiminen uusin putkin on kustannuksiltaan järkevää, koska uuden asennetun viemärin hinta ilman raskaita rakenneavauksia on huomattavasti edullisempaa kuin vastaavan viemärin sukittaminen. Pystyhormeissa, välipohjissa ja alapohjassa sijaitsevat viemärit voidaan yleensä sukittaa. Tämä edellyttää, että nykyisissä viemäreissä ei ole painaumia tai muita jäteveden virtausta haittaavia tekijöitä. Tässä selvityksessä suositellaan kellarin alapohjan viemäreiden uusimista uusilla viemäriputkilla, jolloin kellarikerroksen viemäripisteille saadaan rakennettua oma erillisviemäröinti ja padotuskorkeuden alapuoliset tilat suojattua asianmukaisesti jätevesipumppaamolla. Tämä vaatii kellaritiloissa lattioiden aukaisua sekä kellarikerroksessa märkätilojen uusimista. Näitä tiloja ovat yhteissaunatilat sekä talopesulan tilat. Sähkötoimisella padotusventtiilillä voidaan kiinteistön padotussuojaus tehdä, kuten kohdassa 1.2 on esitetty, mutta ko. suojaus ei ole suositeltava venttiilin toimintavarmuuden vuoksi, jonka vuoksi emme sitä suosittele. Uuden jätevesipumppaamolaitteiston asennus on perusteltua, juuri sen toimintavarmuuden vuoksi. Lisäksi erillisviemäröinnin rakentaminen on perusteltua kellarikerroksen viemäripisteille syystä, että ylempien kerrosten jätevesiä on turha johtaa jätevesipumppaamolle, koska ylemmät kerrokset eivät tarvitse suojausta padotustilannetta vastaan. Ylimääräisten jätevesien pumppaaminen aiheuttaa kiinteistölle turhia kuluja jätevesipumpun käynnin vuoksi. Myös jätevesipumppaamon mitoituksessa päästään pienempiin laitteistoihin ja sähkönkulutuksiin, kun pumppaamon kautta ei johdeta turhaan ylempien kerrosten jätevesiä. Mikäli erillisviemäröintiä ei kellarikerrokselle rakenneta ja nykyiset kellarikerroksen lattian alapuoliset viemärit päätetään kunnostaa sukittamalla jää vaihtoehdoksi sähkötoimisen padotusventtiilin asennus tai jätevesipumppaamolaitteisto, joka pumppaa myös ylempien kerrosten jätevedet ulos rakennuksesta. Sähkötoimista padotusventtiiliä käytettäessä tulee päävesijohto varustaa magneettiventtiilillä, joka padotustilanteen tapahtuessa katkaisee vedentulon kokonaan kiinteistössä vesipisteille. Tämä siitä syystä, että padotusventtiilin sulkeutuessa ei tapahtuisi viemärin sisäpuolista padotusta. Ulkopuolinen betoninen jätevesiviemäri ns. tonttiviemäri suositellaan uusittavaksi uudella muovisella viemäriputkella. Betoniviemäriputkien iän ottaen huomioon betoniputken voidaan olettaa olevan haurastunut vuosien saatossa, jolloin jo viemärin mekaaninen puhdistus voi vaurioittaa viemärin seinämiä. Lisäksi uuden sadevesiviemäriputken rakentaminen sekä tonttivesijohdon uusiminen tulee toteuttaa uusin putkin, jolloin samaa kaivantoa hyväksi

17 (51) käyttäen voidaan ulkopuolisen jätevesiviemärin uusimista uudella putkella pitää perusteltuna. Lisäksi samalla saadaan kaivuutöiden yhteydessä pihan pintavesien viemäröinti korjattua sekä poistettua vanha öljysäiliö maasta. Rakennuksen salaojat tulee varustaa perusvesipumppaamolaitteistolla. Viemäreiden vaihtoehtoista menetelmää käytettäessä kalusteita uusitaan lähes samoin periaattein kuin perinteistä viemärisaneerausta käytettäessä. Kuitenkin valurautaiset lattiakaivot pinnoitetaan uusimisen sijasta, mikäli asunnon kylpyhuonetta ei remontoida ja vesieristeitä uusita nykyajan vaatimalle tasolle. Alla olevassa vaihtoehtoisessa viemärisaneerauksen kustannusarviossa on laskettu asuinhuoneistojen kylpyhuoneiden jäävän nykytasolleen pintojen ja vesieristeiden osalta sekä lattiakaivoille tehdään vain pinnoitus eikä suuria rakenteiden avauksia tehdä. Tämä vaihtoehto voi jättää epävarmuuden asuinhuoneistojen kylpyhuoneiden vesieristeiden toimivuuteen, mikäli alkuperäiskuntoisia kylpyhuoneita ei uusita ja tulevaisuudessa taloyhtiö joutuu osallistumaan kylpyhuoneiden peruskorjauksiin. Viemäreiden uusimisessa vaihtoehtoista menetelmää käytettäessä tulee huomioida, että vanhojen muurattujen kylpyammeiden kupariset DN25 viemärit jäävät kunnostamatta, mikäli näissä asunnoissa ei tehdä märkätilan remonttia. Kylpyammeiden viemäreitä ei voida sukittaa niiden pienten putkikojen vuoksi. Pienin viemärikoko, joka voidaan kunnostaa sukitustekniikalla on DN50. Näitä ammeellisia kylpyhuoneita on hankeselvityksen teko hetkellä seitsemän kappaletta. Kuva 10: Alkuperäiskuntoinen märkätila, jossa muurattu amme. Vesivahinkokorjaustyöt aloitettu, jonka johdosta wc-istuin ja laattoja irroitettu. Vanhat WC-istuimet uusitaan vähemmän vettä kuluttaviksi malleiksi ja vanhat altaiden vesilukot uusitaan. Autotallien betoniset hiekan-/öljynerotuskaivot uusitaan muovisiksi. Näitä kaivoja ei voida pinnoittaa tavallisten valurautaisten lattiakaivojen tapaan.

18 (51) Rakennusteknisiä aputöitä aiheutuu kellarikerroksen lattioiden avauksista, kalusteiden irtikäytöistä ja ulkopuolisista maankaivuutöistä. Lattioiden avauksen laajuus on esitetty alla olevassa kustannusarviossa kahtena eri vaihtoehtona. Ensimmäisessä vaihtoehdossa lattioiden avaus käsittää mahdolliset sukitusaukot alapohjaan sekä sähkötoimisen padotusventtiilin asennuksen vaatiman lattian aukaisun. Toisessa vaihtoehdossa on arvioitu kellarin lattioiden aukaisut uusien viemäri- ja jäteveden pumppaamon asennusten vaatimassa laajuudessa sekä huomioitu myös kellarin märkätilojen uusimisen aiheuttamia kustannuksia. Sähköteknisiä aputöitä ovat mm. valaisimien ja sähköjohdotusten mahdolliset siirrot, jäte- ja perusvesipumppaamoiden sähköistykset ja hälytykset, päävesijohdon magneettiventtiilin sähköistys, sähkötoimisen padotusventtiilin sähköistys ja hälytykset sekä ulkopuolisten sadevesiviemäreiden lämmityskaapeleiden asentaminen. Sähköaputöiden suuruusluokka on vertailun vuoksi esitetty myös kahtena eri vaihtoehtona, kuten yllä rakennustekniset aputyöt. Vaihtoehtoisen menetelmän hyviä puolia ovat - rakennustekniset aputyöt jäävät viemärikorjauksen osalta pienemmiksi - ääni- ja pölyongelmat ovat pienemmät - remontin kesto on hiukan lyhyempi kuin perinteisessä menetelmässä - asunnoissa voi asua remontin ajan, mutta viemäröinnissä on käyttökatkoja ja remontin ajaksi joudutaan järjestämään asukkaiden käyttöön esim. pihalle tilapäinen wc-kontti. Vaihtoehtoisen menetelmän huonoja puolia ovat - vesikalusteiden sijainnit pysyvät nykyisellään, esim. nykyinen pinnoitettava lattikaivo määrää lattiakaivon ja suihkun sijoituksen paikan. - halkaisijaltaan alle 50 mm viemäriputkia ei yleensä voi sukittaa, jolloin esim. ammeen poistoputket jäävät kunnostamatta ja vuotoriski jää edelleen näiden putkien osalle - vesikalusteiden viemäriliittymät ovat yleensä epäsiistimpiä, koska vanha viemäri jää näkyviin ja sukituksen ja kalusteen liitos tiivistetään massalla - lattiakaivojen rungot jäävät nykyiselleen ja sisus varustetaan korjaussarjalla, jolloin pesuhuoneiden lattioiden vesieristysten toimivuus jää epävarmaksi - mikäli työnaikana ilmenee viemärissä painaumia, joudutaan rakenteet aukaisemaan ja painauman osalta uusimaan putki. Tästä voi aiheutua yllättäviä lisäkustannuksia - Sähkötoimisen padotusventtiilin toimintavarmuus huonompi kuin jätevesipumppaamon - vakuutusyhtiöt eivät katso sukitettuja viemäreitä uusiksi, jolloin vakuutusmaksut ja korvaukset eivät ole uuden putken mukaisia. Vakuutusyhtiöiden suhtautumiset sukitettujen putkien kestävyyteen ovat hyvinkin toisistaan poikkeavia, jolloin

19 (51) taloyhtiö voi joutua sitoutumaan yhteen vakuutusyhtiöön eikä voi kilpailuttaa vakuutusyhtiöitä. Vakuutusyhtiöt luokittelevat sukitetut viemärit 15-25 vuotta vanhoiksi putkiksi sukitushetkestä alkaen - työn suorituksen valvonta vaatii enemmän aikaa ja aiheuttaa kustannuksia Vaihtoehto 1.4 A Viemäreiden ns. vaihtoehtoisen uusimisen kustannusarvio, jossa asuin- ja liikehuoneistojen sekä kellarin viemärit sukitetaan ja padotussuojaus toteutetaan sähkötoimisella padotusventtiilillä. Kellarikerroksen näkyvät viemäriasennukset uusitaan uusilla viemäriputkilla. Ulkopuolinen tonttiviemäri uusitaan uudella putkella ja rakennetaan sadevesille oma liittymä NEVEn hulevesiverkostoon. WC-laitteet ja vesilukot uusitaan, valurautaiset lattiakaivot pinnoitetaan. Autotallien kaivot uusitaan. Öljysäiliö poistetaan maasta. Märkätilat jäävät entiselleen: - asuin- ja liikehuoneistojen jätevesiviemäreiden sukitus 170.000 - sukitettavat tuuletusviemärit hormeissa, vesikatolla 25.000 - kellarin alapohjan sukitettavat viemärit 50.000 - uusittavat näkyvät viemäriasennukset kellarikerroksessa 4.000 - ulkopuoliset Jätevesiviemärit kaivoineen 3.000 - ulkopuoliset sadevesiviemärit kaivoineen 5.000 - sähkötoiminen padotusventtiili ja päävesijohtoon magneettiventtiili 2.000 - perusvesipumppaamo 6.000 - lattiakaivojen saneeraus 18.000 - uudet wc-istuimet, vesilukot, autotallien kaivot 21.000 - sadevesiviemärin liittymäkustannus (NEVE Oy) 2.700 - öljysäiliön maasta poistaminen 5.000 - LVI-purkutyöt 3.500 - rakennustekniset aputyöt 35.000 - maanrakennustyöt (maankaivuu-, täyttö ja asfaltointi) 20.000 - sähkötekniset aputyöt 10.000 380.200 ALV 24 % 91.248 Kustannusnousuvaraus 5 % 23.574 Kustannukset yhteensä 495.062

20 (51) Vaihtoehto 1.4 B Viemäreiden ns. vaihtoehtoisen uusimisen kustannusarvio, jossa asuin- ja liikehuoneistojen viemärit sukitetaan ja kellarin lattian alapuoliset viemärit uusitaan ja rakennetaan erillisviemäröinti kellarin viemäripisteille. Kellarikerroksen näkyvät viemäriasennukset uusitaan uusilla viemäriputkilla. Padotussuojaus toteutetaan kellarin tiloille jätevesipumppaamolla. Ulkopuolinen tonttiviemäri uusitaan uudella putkella ja rakennetaan sadevesille oma liittymä NEVEn hulevesiverkostoon. WC-laitteet ja vesilukot uusitaan, asuinhuoneistojen valurautaiset lattiakaivot pinnoitetaan. Kellarin märkätilat peruskorjataan ja lattiakaivot uusitaan. Asuntojen ja liikehuoneistojen märkätilat jäävät entiselleen. Autotallien kaivot uusitaan. Öljysäiliö poistetaan maasta: - asuin- ja liikehuoneistojen jätevesiviemäreiden sukitus 170.000 - sukitettavat tuuletusviemärit hormeissa, vesikatolla 25.000 - kellarin alapohjan uudet viemäriasennukset 5.000 - uusittavat näkyvät viemäriasennukset kellarikerroksessa 4.000 - ulkopuoliset Jätevesiviemärit kaivoineen 3.000 - ulkopuoliset sadevesiviemärit kaivoineen 5.000 - Jäteveden pumppaamo ja magneettiventtiiliasennukset 8.000 - perusvesipumppaamo 6.000 - lattiakaivojen saneeraus 15.000 - uudet wc-istuimet, vesilukot, kellarin lattiakaivot, autotallien kaivot 22.000 - kellarikerroksen yhteissaunatilan, pesuhuoneen ja wc-tilan sekä pesutuvan uusiminen (märkätilasaneeraus) 50.000 - sadevesiviemärin liittymäkustannus (NEVE Oy) 2.700 - öljysäiliön maasta poistaminen 5.000 - LVI-purkutyöt 3.500 - rakennustekniset aputyöt 85.000 - maanrakennustyöt (maankaivuu-, täyttö ja asfaltointi) 20.000 - sähkötekniset aputyöt 10.000 439.200 ALV 24 % 105.408 Kustannusnousuvaraus 5 % 27.230 Kustannukset yhteensä 571.838

21 (51) 2 VESIJOHDOT 2.1 VESIJOHTOJEN NYKYTILANNE Vesijohdot ovat pääasiassa alkuperäisiä eli 58 vuotta vanhoja. Kellarin näkyvillä olevat runkovesijohdot on uusittu komposiittiputkilla vuonna 2016, mutta osa runkoon liitetyistä jakoja kytkentäjohdoista on edelleen alkuperäisiä putkiasennuksia. Alkuperäisten kylmävesijohtojen putkimateriaalina on sinkittyä teräsputkea kierreliitoksin ja Lämminvesijohdot ovat kuparia juotosliitoksin. Kellarikerroksessa runkovesijohdot sijaitsevat pääosin näkyvillä katon rajassa ja alkuperäisputkiasennusten osalla putkistoeristeinä on käytetty asbestipitoisia putkieristeitä. Uusitut runkolinjaosuudet on eristetty villakourueristein. Lämmönjakohuoneessa uusitut vesijohtoasennukset on eristetty villakouruin. Villakourueristeiden pinnoitteena on pvc-muovilevy. Pystyrunkolinjat asuntoihin sijaitsevat viemäreiden kanssa samoissa pystyhormeissa. Vesikalusteiden kytkentäjohdot ovat seinä- ja lattiarakenteissa. Pystyhormeissa ja seinä- /lattiarakenteissa olevat vesijohdot ovat vaikeammin valvottavia ns. piiloasenteisia vesijohtoja. Vesijohtojen teknisenä käyttöikänä pidetään yleisesti noin 30-40 vuotta. kuva 11: vesijohtojen runkojohdot kellarikerroksen katossa näkyvillä Vesijohtojen sulku- ja linjasäätöventtiilit on uusittu vuonna 2016 kellarin runkovesijohtojen uusimisen yhteydessä. Pyykinkuivaushuoneen käyttövesiliitännäisen kuivauspuhaltimen sulkuventtiilit ovat alkuperäisiä karasulkuventtiileitä. Ulkopuolinen tonttivesijohto on alkuperäinen alkuperäisten suunnitelmapiirustusten mukaan valurautainen DN80 vesijohto. Päävesimittari sijaitsee yhdessä autotalleista. Tonttivesijohto on käyttöikänsä puolesta uusimisen tarpeessa. Tonttivesijohto suositellaan uusittavaksi tonttiviemärin uusimisen yhteydessä.

22 (51) Vesijohtojen vuodot aiheuttavat yleensä suuria korjauskustannuksia, varsinkin piiloasenteisen vesijohdon vuotaessa. Putki voi vuotaa kauan aikaa rakenteisiin ennen kuin vuoto tulee esille ja vuotokohdan paikantaminen voi vaatia paljon työtä ja vuotojen korjaaminen on yleensä kallista ja vakuutuskorvaukset alhaisia. Tämän vuoksi vesijohtojen korjaaminen on taloudellisinta suorittaa kokonaishankkeena kaikkien vanhojen vesijohtojen osalla ennen, kuin vesijohtojen vuotoja pääsee syntymään. Vesijohtojen uusiminen voidaan toteuttaa vain uusilla putkituksilla. Vesijohtoja ei voida sukittaa pienten putkikokojen vuoksi. Vesijohtojen pinnoittamisesta on puolestaan huonoja kokemuksia pinnoitteen irtoamisen vuoksi. Irronnut pinnoite voi aiheuttaa terveysvaaroja. Lisäksi pinnoitustyö on huomattavasti kalliimpaa kuin uusien putkien asennus. Vesijohtojen uusiminen voidaan toteuttaa kahdella eri tavalla. Uudet vesijohdot voidaan sijoittaa nykyisiin pystyhormeihin viemäreiden kanssa, jolloin rakennetaan useita pystyrunkolinjoja ja haaroitukset asuinhuoneistoihin toteutetaan yläjakoisina alakattotiloihin tai kotelointeihin asennettuna. Toisena vaihtoehtona nousulinjat asennetaan porrashuoneeseen pinta-asenteisina, jolloin vesijohdot jaetaan jokaisen kerroksen porrashuoneen katossa ko. kerroksen huoneistoihin. Tämä vaatii kotelointeja porrashuoneisiin sekä uusien reikien tekoa porrashuoneen ja asuntojen välisiin seinärakenteisiin. Rakennusmääräyskokoelman (RakMK D1/2010 kohta 2.4.2) mukaisesti vesijohtoremontin yhteydessä tulee huoneistot varustaa kylmä- ja lämminkäyttövesimittareilla. Mikäli kiinteistössä on käytössä lattialämmitteisiä tiloja, jotka on liitetty lämpimään käyttövesiverkostoon, tulee ko. lattialämmitykset poistaa käytöstä määräysteknisistä syistä. Määräysten mukaan (RakMK D1/2007 kohta 2.3.8) lattialämmitystä ei saa toteuttaa lämpimällä käyttövedellä, koska ko. lämmityksessä veden lämpötila jäähtyy niin paljon, että lämpimän käyttöveden lämpötila jäähtyy putkistoissa liiaksi ja mahdollistaa Legionella-bakteereiden syntymisen. Tämä sama koskee myös pyykinkuivaushuoneen puhallinta, joka on liitetty lämpimän käyttöveden piiriin. Pyykinkuivaushuoneen puhallin tulee uusia lämpöpumpputoimiseksi ilmakuivaajaksi, jolla on alhainen energiankulutus.

23 (51) kuva 12: Kuivaushuoneen kuivauspuhallin, joka on liitetty lämpimään käyttövesiverkostoon. Taloudellisinta on suorittaa vesijohtojen ja viemäreiden korjaaminen yhtä aikaa, koska silloin ei tule päällekkäisiä työsuorituksia (esim. samojen rakenteiden aukaisuja) verrattuna eri aikaan toteutettavissa korjaushankkeissa. 2.2 VESIJOHTOJEN UUSIMINEN NYKYISIIN PYSTYHORMEIHIN Vesijohtojen uusiminen nykyisiin pystyhormeihin vaatii rakenneaineisten pystyhormien aukaisemisen. Tämän vuoksi tämä vaihtoehto kannattaa toteuttaa vain, kun viemäri uusitaan perinteisellä menetelmällä (kohta 1.3). Aukaistavat pystyhormit sijaitsevat asuntojen pesuhuoneiden ja keittiöiden yhteydessä. Asunnoissa, joissa ei ole huoneistokohtaista hormitilaa vesi- ja viemärijohdoille, tulee hormitilat rakentaa uudelleen ja mitoittaa ne uusien asennusten vaatimille mitoille. Hormitiloihin eli rakenteiden sisään asennettuina vesijohdot tulee varustaa vuodonilmaisimin, jotka tehdään yleensä muovisista kaukaloista joista johdetaan letku hormin ulkopuolelle. Pystyhormit varustetaan vuodonilmaisimien kohdalla tarkastusluukuilla, jolloin mahdollisia vuotoja voidaan tarkkailla. Luukut tulee sijoittaa kuivan tilan puolelle (ei pesuhuoneisiin) vesijohtojen kohdalle lattian rajaan tai kellarikerroksen kattoon. Kellarikerroksessa uusittuja runkovesijohtoja voidaan periaatteessa käyttää hyväksi, mutta niiden putkikoot tulee tarkistaa toteutettavan suunnitelmaan soveltuvaksi. Lähinnä tämä tarkoittaa mm. lämpimän käyttöveden kiertojohdon putkikoon tarkastelua, koska yleisesti vesijohtoremontissa kiertojohdon virtaamat kasvavat alkuperäiseen tilanteeseen verrattuna. Virtaamien kasvu johtuu märkätiloihin asennettavien lämpimään käyttövesiverkkoon liitettävien pattereiden/kuivaustelineiden vuoksi. Käyttövesipattereiden asennus on suositeltavaa märkätilojen kesäaikaisen kuivumisen varmistamiseksi. Lisäksi uusien ja olemassa olevien vesijohtoasennusten rajapinnat vastuu- ja takuu kysymyksissä voivat aiheuttaa erimieli-

24 (51) syyksiä mahdollisissa vahinkotapauksissa. Kustannusarviossa on laskettu kaikki vesijohtoasennukset uusina asennuksina. Kellarin runkovesijohtojen uusimisen kustannus on kuitenkin suhteellisen pieni osuus perinteisen vesi- ja viemärijohtosaneerauksen kokonaiskustannuksista. Runkovesijohdot voidaan tehdä joko kupariputkesta tai komposiittiputkesta (komposiittiputki=muoviputki), jossa on välikerros alumiinista putkirakenteen jäykistämiseksi). Komposiittiputkien liitostapana käytetään pääasiallisesti puristusliitoksia. Pystyhormien osalla vesijohdot tehdään kupariputkesta juotosliitoksin, koska hormiasennus käsitellään ei vaihdettavana asennustapana ja liitokset tulee tehdä pitkäikäisiksi. Asuinhuoneistojen pesuhuoneissa vesijohdot asennetaan alakattojen sisään. Näkyville jäävät pienet jako- ja kytkentäjohdot tehdään kromatusta kupariputkesta kromin värisin kannakkein. Huoneistokohtaiset vesimittarit asennetaan pesuhuoneiden alakattoihin avattavan luukun taakse. Vesimittareilla mitataan huoneiston kylmän sekä lämpimän veden kulutukset. Vesimittarit voidaan toteuttaa paikan päällä luettavilla mittareilla tai etäluettavilla mittareilla. Paikan päällä luettavat mittarit edellyttävät vesimittarin lukua suoraan mittaritaulusta. Etäluettavien vesimittareiden mittauskeskus voidaan sijoittaa esimerkiksi lämmönjakohuoneeseen, jolloin vesimittarin lukemia ei tarvitse luetuttaa tai lukea itse laskutusta varten. Vesimittareiden vuoksi huoneiston sisäisiä vesijohtoja joudutaan asentamaan vesipisteellisten tilojen välille katon rajaan, esim. pesuhuoneen ja keittiön välille, jolloin joudutaan rakentamaan koteloita vesijohdoille mm. eteisiin ja keittiöihin. Pesuhuoneet varustetaan uusin käyttövesipatterein ja nykyiset patteriverkkoon liitetyt teräslevypatterit puretaan pois ja lämpöjohdot tulpataan. Vanhat ja huonokuntoiset hanat vaihdetaan uusiin. Keittiöt ja käsienpesualtaat varustetaan 1-otehanoilla, wc-tilat bideesuihkuilla ja suihkut termostaattisekoittajilla. Myös huonokuntoiset ja ilman hanareikää olevat pesualtaat vaihdetaan uusiin. Porrashuoneet varustetaan pikapalopostikaapeilla. Kuivaushuoneesta vanha lämpimään käyttövesiverkostoon liitetty kuivauspuhallin puretaan pois ja tilalle asennetaan uusi lämpöpumpputoiminen kuivauspuhallin, jolla on alhainen energiankulutus. Rakennusteknisiä töitä aiheutuu mm. vesijohtojen läpivientien tekemisestä, vesijohtojen koteloinneista, pesuhuoneiden alakattojen luukkujen rakentaminen vesimittareiden kohdalle sekä nousuhormien alaosaan tarkastusluukkujen rakentaminen. Lisäksi asbestipurkutyötä tulee nykyisten kellarikerroksessa olevien uusimattomien runkovesijohto-osuuksien eristeiden purkamisesta. Pystyhormien aukaisut, pesuhuoneiden alakatot ja keittiöiden kaapistojen irtikäytöt sekä sähkötekniset työt on huomioitu kohdan 1.3 kustannuslaskelmassa.

25 (51) Nykyisiin pystyhormeihin vesijohtojen uusimisen hyviä puolia ovat - runkovesijohdot sijaitsevat mahdollisimman lähellä huoneistovesimittareita, jolloin putkitukset jäävät lyhyemmiksi ja kylmän/lämpimän veden odotusaika on mahdollisimman lyhyt - mikäli viemärit uusitaan perinteisesti, vesijohdot voidaan asentaa pystyhormeihin samalla rahalla eli rakennustekniset työt eivät lisäänny vesijohtojen vuoksi - huoneistokohtaisella vedenmittauksella kukin asukas maksaa vain kuluttamansa veden kustannuksista - porrashuoneet säilyvät nykyisellään siisteinä, kun niihin ei tarvitse rakentaa vesijohtojen kotelointeja seinustoille ja asuinhuoneistojen ovien yläpuolelle Nykyisiin pystyhormeihin vesijohtojen uusimisen huonoja puolia ovat: - remontista aiheutuu paljon rakennusaputöitä ja sen vuoksi nostaa kustannuksia - remontin aiheuttama haitta-aika asukkaille on pidempi ns. perinteisessä putkiremontissa, missä putket uusitaan uusilla putkilla - remontista aiheutuu melu- ja pölyhaittoja eikä työn aikana ole toimivia vesijohtoja asunnoissa. Tämän vuoksi remontin aikana ei huoneistoissa voida asua - vesijohdot ovat ns. ei vaihdettavia hormiasennuksen vuoksi. Vuotojen ilmaantuessa korjaustyöt ovat kalliita, koska pystyhormeja joudutaan aukaisemaan Pystyhormeihin uusittavien vesijohtojen kustannusarvio on: - runkovesijohdot kellarikerrokseen 12.000 - vesijohdot nousuhormeihin ja vuodonilmaisimet 24.000 - huoneistojen vesijohdot 48.000 - sulku- ja linjasäätöventtiilit 2.500 - vesimittarit 5.000 - uudet pesualtaat bidee-hanoin, keittiöhanat, suihkut ja pyykinpesukoneiden hanat ja viemäröintiliittimet 31.000 - pikapalopostikaapit porrashuoneisiin 2.500 - uusi ilmankuivain kuivaushuoneeseen 5.000 - pesuhuoneiden käyttövesipatterit 9.000 - LVI-purkutyöt 8.000 - rakennustekniset aputyöt 25.000 172.000 ALV 24 % 41.280 Kustannusnousuvaraus 5 % 20.664 Kustannukset yhteensä 233.944

26 (51) 2.3 VESIJOHTOJEN UUSIMINEN PORRASHUONEISIIN Mikäli vesijohtojen nousulinjat asennetaan porrashuoneisiin, ei tällöin jouduta aukaisemaan asuntojen rakenneaineisia pystyhormeja. Tämä vaihtoehto toteutetaan yleensä kun asuinhuoneistojen viemärit sukitetaan ja märkätilat jäävät entiselleen. (kohta 1.4) kanssa. Kun pystylinja asennetaan porrashuoneeseen, joudutaan vesijohtojen haaroitukset asuntoihin tekemään porrashuoneen katon rajaan jokaisessa kerroksessa. Vesijohdot koteloidaan esimerkiksi tehdasvalmisteisilla peltikoteloilla pysty- ja vaakajohtojen osalla. Pystylinjat varustetaan vuodonilmaisimin ja kotelon etukansi on avattavissa vuotojen tarkistamiseksi. Pystylinjat voidaan rakentaa kupariputkilla tai komposiittiputkilla, koska avattavat koteloinnit käsitellään vaihdettavana asennustapana. Asuntojen osalla kotelointeja rakennetaan katon rajaan pesuhuoneiden keittiöiden välille. Muilta osin vesijohdot toteutetaan kohdan 2.2 mukaisesti. kuva 13: Esimerkki vesijohtojen sijoituksesta porrashuoneisiin tehdasvalmisteisia kotelointeja käytettäessä (kuva Pipe-Modul Oy)

27 (51) Rakennusteknisiä töitä aiheutuu mm. vesijohtojen läpivientien tekemisestä, vesijohtojen koteloinneista kauempana oleville vesikalusteille sekä eteistiloihin, pesuhuoneiden alakattojen ja luukkujen rakentaminen vesimittareiden kohdalle sekä läpivientien tekeminen porrashuoneissa. Lisäksi asbestipurkutyötä tulee nykyisten kellarikerroksessa olevien vanhojen runkovesijohto-osuuksien eristeiden purkamisesta. Sähköteknisiä töitä aiheutuu mahdollisista valaisimien ja sähköjohtojen siirroista sekä ilmankuivaimen sähköistyksestä. Porrashuoneisiin asennettavien vesijohtojen uusimisen hyviä puolia ovat - vesijohdot ovat helposti valvottavia ja korjattavia aukaistavien kotelointien vuoksi - huoneistoissa voidaan asua remontin aikana - mikäli viemärit uusitaan vaihtoehtoisella menetelmällä, rakenneavaukset ovat minimissään - huoneistoissa voidaan asua remontin aikana, mutta asumishaittana ovat vesikatkot sekä huoneistojen sisällä tehtävät työt - Remontin kesto on hiukan lyhyempi, kuin kohdan 2.2 mukaan toteutettuna Porrashuoneisiin asennettavien vesijohtojen uusimisen huonoja puolia ovat - vesijohtoasennukset ovat pitkiä porrashuoneesta asuntoihin, jolloin putkitukset pitenevät ja kylmän/lämpimän veden odotusaika kasvaa - porrashuoneisiin ja asuntoihin tulee kotelointeja ja eivät ehkä miellytä kaikkia - äänieristävyys heikkenee kun asunnon ja porrashuoneen väliseen seinään joudutaan tekemään läpivientejä - jos märkätiloja ei peruskorjata vesi- ja viemärijohtojen uusimisen yhteydessä, jää pesuhuoneen seiniin näkyville nykyisten vesijohtojen tulppauksia

28 (51) Porrashuoneisiin uusittavien vesijohtojen kustannusarvio on - runkovesijohdot kellarikerrokseen 9.000 - vesijohdot porrashuoneisiin 19.000 - huoneistojen vesijohdot 60.000 - sulku- ja linjasäätöventtiilit 1.500 - asennuselementit vesijohdoille 21.000 - vesimittarit 5.000 - uudet pesualtaat bidee-hanoin, keittiöhanat, suihkut ja pyykinpesukoneiden hanat ja viemäröintiliittimet 31.000 - pikapalopostit sammuttimin 2.500 - uusi ilmankuivain kuivaushuoneeseen 5.000 - pesuhuoneiden käyttövesipatterit 9.000 - LVI-purkutyöt 3.500 - rakennustekniset aputyöt 95.000 - sähkötekniset aputyöt 4.000 265.500 ALV 24 % 63.720 Kustannusnousuvaraus 5 % 16.461 Kustannukset yhteensä 345.681

29 (51) 3 ILMANVAIHTOLAITTEET 3.1 ILMANVAIHTOLAITTEIDEN NYKYTILANNE Rakennuksen ilmanvaihto on toteutettu pääosin painovoimaisella ilmanvaihdolla rakenneaineisin kanavin. Korvausilma asuntoihin tulee ikkunatiivisteiden ja rakennevuotojen kautta. Ikkunoissa ei ole korvausilmaventtiileitä. Yhden liiketilan ilmanvaihto on toteutettu koneellisella poistoilmanvaihdolla. Liiketilan poistopuhaltimet sijaitsevat vesikatolla rakenneaineisten piippujen päällä. Kaikki pystyhormien ilmanvaihtokanavat ovat tiilimuurattuja kanavia. Liiketilan ilmamäärät eivät todennäköisesti vastaa tämän päivän määräyksiä ilmanvaihtuvuuden osalta. Osa kyseisen liiketilan päätelaitteista puuttui tai niissä ei ole ilmamäärän säätömahdollisuutta. Muualla asuin- ja liiketilojen Ilmanvaihdon poistoilmaventtiilit ovat suurimmaksi osaksi painovoimaiseen ilmanvaihtoon soveltuvia lautasventtiileitä. Ilmanvaihtokanavat tulisi puhdistaa 10 vuoden välein. Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta perustuu lämpötilan ja tuulen aiheuttamiin paineeroihin sisä- ja ulkoilman välillä. Tehokkaimmillaan painovoimainen ilmanvaihto on talvella, jolloin sisä- ja ulkolämpötilan lämpötilaero on suurimmillaan. Kesällä taas sisä- ja ulkolämpötilan välinen lämpötilaero on pienimillään, jolloin ilmanvaihto toimii huonommin. kuva 14: Liiketilassa ilmanvaihdon poistoventtiileitä puuttuu Ilmanvaihdon peruskorjaukseen liittyen on vuonna 2013 astunut voimaan ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä. Tämä asetus velvoittaa mm. teknisiä järjestelmiä uusittaessa parantamaan näiden järjestelmien energiatehokkuutta.

30 (51) Mikäli rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä peruskorjataan, asetuksen mukainen vaatimus on: Ilmanvaihdon poistoilmasta on otettava lämpöä talteen lämpömäärä, joka vastaa vähintään 45 % ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemasta lämpömäärästä eli lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen on oltava vähintään 45%. Tämä tarkoittaa sitä, että jos rakennusten ilmanvaihdon runkokanavat puretaan ja tilalle rakennetaan uudet kanavat, tämä korjaustyö käsitellään ilmanvaihdon peruskorjaukseksi ja em. vaatimus astuu voimaan. Tämä vaatimus voidaan saavuttaa huoneistokohtaisella lämmön talteenotolla varustetulla ilmanvaihdolla, keskitetyllä lämmön talteenotollisella ilmanvaihdolla, tai lämmön talteenottojärjestelmällä, jossa poistoilmanvaihdosta talteen otettu lämpö siirretään lämpimän käyttöveden lämmittämiseen lämpöpumpputekniikkaa hyväksikäyttäen. kuva 15: Rakenneaineiset Ilmanvaihtokanavat hormitiloissa on tehty tiilimuurauksella Mikäli nykyiset ilmanvaihtokanavat jäävät pääosin ennalleen, ei asetus velvoita ilmanvaihtojärjestelmän energiatehokkuuden parantamista lämmön talteenotolla. Tässä selvityksessä on vertailtu seuraavien ilmanvaihdolle tehtävien muutoksien kustannuksia ja hyviä sekä huonoja puolia. - koneellinen tulo/poistoilmanvaihto huoneistokohtaisilla iv-koneilla - Koneellinen poistoilmanvaihto lämmön talteenottojärjestelmällä uusilla runkokanavilla - koneellinen poistoilmanvaihto nykyisillä rakenneaineisilla pystykanavilla ja ulkolämpötilaohjatuilla huippuimureilla Keskitetty koneellinen tulo/poistoilmanvaihto talokohtaisella iv-koneella on jätetty selvityksen ulkopuolelle, muutostyön kalleuden vuoksi. Tässä vaihtoehdossa joudutaan rakenta-

31 (51) maan ilmanvaihtokonehuoneet vesikatolle ja tulo- ja poistoilmakanavisto huoneistoihin, jolloin vaadittava hormitila kasvaa niin paljon, että siihen joudutaan käyttämään huomattavan paljon huoneistojen asuinpinta-alaa. Mikäli taloyhtiötä kiinnostaa tämä vaihtoehto, voidaan tätäkin järjestelmää selvittää tarkemmin. 3.2 HUONEISTOKOHTAINEN TULO/POISTOILMANVAIHTO Huoneistokohtainen tulo/poistoilmanvaihto toteutetaan lämmöntalteenotolla varustetuilla ilmanvaihtokojeilla, jotka sijoitettaisiin jokaiseen huoneistoon / liiketilaan joko märkätilaan tai keittiöön lieden päälle. Koneen lämmöntalteenotto-osassa tuloilma lämpenee poistoilmalla, jolloin sähköistä jälkilämmityspatteria pitää käyttää tuloilman lämmitykseen vain pakkaskeleillä. Huoneistokohtainen ilmanvaihto on taloudellisinta toteuttaa, kun viemärit uusitaan perinteisellä menetelmällä (kohta 1.3). Näin rakennusteknisissä töissä saadaan säästöjä. Suomen rakentamismääräyskokoelman osaan D2 asetus rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta on tulossa muutoksia vuoden 2018 alussa. Muutoksessa esitetään mm. jäteilman ulospuhalluksen sallimista rakennuksen seinästä ulos tietyin ehdoin. Tällöin jäteilmakanavia ei tarvitsisi rakentaa vesikatolle asti, jolloin hormit voisivat säilyä entisellään. Tällöin ilmanvaihtosaneeraus huoneistokohtaisilla iv-kojeilla olisi helpompi ja edullisempi toteuttaa, kun rakenneavaukset jäisivät pois ja märkätiloja ei tarvitsisi peruskorjata muutoksen yhteydessä. Tätä muutosta ja sen mahdollisia vaikutuksia voidaan käsitellä tarvittaessa myöhemmin, kun mahdollinen muutos on saanut lainvoiman. Tässä selvityksessä kustannusvaikutukset ja periaatteet on esitetty nykyisten voimassa olevien määräysten pohjalta. Asunnoissa tuloilmakanavat rakennetaan makuu- ja olohuoneisiin. Poistoilmakanavat rakennetaan pesu- ja vaatehuoneisiin, keittiöihin ja wc-tiloihin. Ulkoilma otetaan ulkoseiniin sijoitettavien ulkosäleikköjen kautta. Kanavistojen vuoksi joudutaan rakentamaan alakattoja tai kotelointeja katon rajaan eteis- ja käytävätiloihin. Ilmanvaihtokoneita ohjataan joko liesikuvussa olevasta säätimestä tai erillisestä ohjausyksiköstä, joka voidaan sijoittaa esimerkiksi eteiseen. Huoneiston käyttäjät säätävät omaa konettaan omien tarpeidensa mukaan. Jäteilmakanavat eli asunnon likainen ilma johdetaan vesikatolle kojekohtaisesti. Jäteilmakanavat asennetaan nykyisten pystykanavien tilalle, jolloin nykyiset pystykanavat joudutaan purkamaan. Tällä osin pitää varautua siihen, etteivät nykyiset hormikoot riitä, vaan hormeja joudutaan jonkin verran suurentamaan. Rakennuksen yhteiset tilat kellarikerroksissa sekä porrashuoneen ilmanvaihto varustetaan koneellisella poistoilmanvaihdolla. Uudet huippuimurit sijoitetaan vesikatolle. Nykyiset liiketilojen huippuimurit puretaan vesikatolta pois. Yhteisten tilojen huippuimureita ohjataan

32 (51) kiinteistöautomaatiolla ulkolämpötilan mukaan portaattomasti siten, että ulkoilman kylmetessä ilmanvaihto pienenee. Tällä ohjauksella säästetään lämmitysenergiaa. Yhteisten tilojen ilmanvaihtokanavat uusitaan kierresaumakanaviksi. Nykyiset peltiset suorakaidekanavat puretaan pois ja päätelaitteet uusitaan. Saunaosasto varustetaan tulo-/poistoilmanvaihdolla. Kone sijoitetaan esimerkiksi toiseen pukuhuoneeseen ja jäteilmakanava johdetaan vesikatolle. Tulo- ja poistoilmakanavat asennetaan saunaosastolla alakaton sisään tai kotelointeihin. Saunaosaston koneiden tehostusta voidaan ohjata esimerkiksi automaattisesti erillisen pesuhuoneeseen asennettavan kosteusanturin avulla. Rakennusteknisiä töitä aiheutuu ilmanvaihtokanavien koteloinneista ja alakatoista sekä läpivientien tekemisistä kanavia varten, pintojen korjauksista ja nousuhormien nykyisten ivkanavien purkamisesta. Lisäksi keittiön yläkaapistoja joudutaan irtikäyttämään. Vesikatolla joudutaan aukomaan rakenteita huoneistojen jäteilmakanaville rakennettavien kattopiippujen vuoksi. Pesuhuoneiden alakattojen rakentaminen sekä pesuhuoneiden hormin vastaisen seinän vesieristykset pinnoituksineen on huomioitu kohdan 1.3 kustannuslaskelmassa. Sähköteknisiä töitä aiheutuu huoneistokohtaisten iv-koneiden ja liesikupujen sähköistyksestä, mahdollisista valaisimien siirrosta kotelointien ja alakattojen vuoksi sekä huippuimureiden ja automaatiolaitteiden sähköistyksestä. Huomioitavaa on, että tämä vaihtoehto voidaan toteuttaa tämän hetkisten määräysten mukaan vain, jos viemärit uusitaan perinteistä menetelmää käyttäen. Huoneistokohtaisen ilmanvaihdon hyviä puolia ovat - ilmanvaihtoa voidaan säätää huoneistokohtaisesti asukkaan tarpeiden mukaisesti - märkätilojen kuivuminen käytön jälkeen on tehokkaampaa, kun ilma oikeasti vaihtuu - lämmöntalteenotto säästää lämmitysenergiaa - tuloilma on suodatettua ja lämmintä ilmaa, jolloin asumismukavuus lisääntyy - kanavien uusiminen varmistaa, että ne ovat helposti puhdistettavissa sekä tiiviitä - huoneistokohtainen iv-kone omilla kanavistoillaan varmistaa, ettei ääniä kuulu huoneistojen välillä Huoneistokohtaisen ilmanvaihdon huonoja puolia ovat - remontista aiheutuu paljon rakennusaputöitä ja sen vuoksi nostaa kustannuksia - remontista aiheutuu melu- ja pölyhaittoja eikä työn aikana ole toimivaa ilmanvaihtoa asunnoissa. Tämän vuoksi remontin aikana ei huoneistoissa voida asua - huoneistoissa kanavien rakentaminen jokaiseen huonetilaan kasvattaa kotelointeja ja alakattoja, jonka johdosta huoneistojen tilat matalenevat eteistilojen osalta.

33 (51) - tuloilman lämmittäminen kasvattaa huoneiston sähkönkulutusta, jos tuloilman lämpötilan asetus asetetaan kohtuuttoman korkeaksi - asuinhuoneistojen pinta-alat mahdollisesti pienenevät hormikokojen kasvaessa Huoneistokohtaisen ilmanvaihdon kustannusarvio on - huoneistojen iv-kojeet 85.000 - huoneistojen liesikuvut 6.000 - huoneistojen iv-kanavat varusteineen 90.000 - huoneistojen jäteilmakanavat vesikatolle 10.000 - yhteisten tilojen huippuimurit vesikatolle 6.000 - yhteisten tilojen iv-poistoilmaventtiilit 1.000 - saunaosastojen iv-laitteet varusteineen 5.000 - huippuimureiden automaatiolaitteet 2.000 - LVI-purkutyöt 5.000 - rakennustekniset aputyöt 40.000 - sähkötekniset aputyöt 25.000 275.000 ALV 24 % 66.000 Kustannusnousuvaraus 5 % 17.050 Kustannukset yhteensä 358.050

34 (51) 3.3 KONEELLINEN POISTOILMANVAIHTO LTO:lla UUSIN RUNKOKANAVIN Järjestelmässä poistoilmapuhaltimet varustetaan lämpökeräimin (LTO=lämmöntalteenotto) ja suodattimin sekä lämmönjakohuoneissa lämpöpumpuin ja lämminvesivaraajin. Lämpökeräimen ja lämpöpumpun välille rakennetaan lämmönkeruuputkisto, jolla poistoilmasta talteenotettu energia siirretään kiinteistön käyttöön. Talteenotettu lämpö voidaan siirtää rakennuksen lämmitykseen tai lämpimän käyttöveden lämmittämiseen. Tämä vaatii muutoksia kiinteistön kaukolämpölaitteistoihin. Lisäksi nykyisen kiinteistön sähköverkoston soveltuvuus tulee varmentaa. Virransyötön riittävyys ja mm. pääsulakeiden kokoa voidaan joutua suurentamaan. Järjestelmää voidaan pitää kohtuullisen kalliina ja tällä hetkellä takaisinmaksuajat ovat noin 10 vuotta ja ylikin kiinteistöstä riippuen. Lämmöntalteenotto pienentää kiinteistön lämmitysenergian kulutusta ja vaikuttaa suoraan kaukolämmön energian ja mahdollisesti jopa perusmaksun suuruuteen. Poistoilman lämmöntalteenotolla ei voida kattaa koko kiinteistön lämmitystarvetta vaan kaukolämpöä joudutaan käyttämään päälämmönlähteenä. Kaukolämmön tuottajan kannalta kaikki lisäenergian lähteet kiinteistöihin kaukolämmön rinnalle ovat negatiivinen asia lämmön myynnin ja heikentyvän kaukolämmön jäähtymän muodossa. Tulevaisuudessa kaukolämmön laskutus voi osaksi perustua kaukolämpöveden jäähtymän suuruuteen, jolloin heikentyneestä kaukolämmön jäähtymästä voidaan periä suurempaa maksua. Tämä ei ole vielä todellisuutta, mutta tämä tulisi ottaa huomioon ilmanvaihdon korjausvaihtoehtoja suunniteltaessa. Runkokanavat uusitaan nykyisiin pystyhormeihin, jolloin nykyiset rakenneainekanavat puretaan tieltä. Tällä osin pitää myös varautua siihen, etteivät nykyiset hormikoot riitä, vaan hormeja joudutaan jonkin verran suurentamaan, ja sitä myöten asuntojen pinta-alat hiukan pienenevät. Runkokanavien uusiminen ja uusien LTO-putkilinjojen rakentaminen on taloudellisinta toteuttaa, kun viemärit uusitaan perinteisellä menetelmällä (kohta 1.3). Näin rakennusteknisissä töissä saadaan säästöjä. Nykyiset päätelaitteet uusitaan säädettäviin poistoilmaventtiileihin. Pesuhuoneisiin, keittiöihin yms. tiloihin rakennetaan koteloinnit tai alakatot kanavointien vuoksi. Keittiöiden nykyiset liesikuvut uusitaan. Kellarikerroksen yhteiset tilat myös saunaosasto liitetään asuntojen LTO-huippuimureille. Runkokanavat uusitaan kokonaisuudessaan vesikatolle saakka sekä ilmamäärät säädetään. Uudet kanavat rakennetaan ullakkotilaan palo- ja lämpöeristettyinä ja vesikattoa joudutaan aukaisemaan muutostyön vaatimassa laajuudessa. Ullakkokerroksen varastotiloja voidaan joutua käyttämään tekniikka-asennuksille, jolloin varastointitilat vähenevät. Asuntojen poistoilmakanavat kerätään yhteen ja johdetaan lämpökeräimelle. Vesikattoa aukaistaan uudisasennusten vaatimassa laajuudessa.

35 (51) Poistoilmapuhaltimia voidaan ohjata kiinteistöautomaatiolla portaattomasti ulkolämpötilan ja kelloajan mukaisesti. Ulkolämpötilan laskiessa puhallin ohjautuu pienemmälle teholle. Aikaohjauksella voidaan tehostaa ilmanvaihtoa haluttuina vuorokauden aikoina, esim. ruuanlaiton aikaan. Ulkolämpötila- ja aikaohjausta voidaan muutella myöhemminkin automaation avulla, jos siihen on tarvetta. Lämmöntalteenotto poistoilmasta talviaikaan, jolloin lämmöntarve kiinteistössä on suurimmillaan on hiukan ongelmallista, koska kylmillä talvipakkasilla ilmanvaihtoa yleisesti pienennetään. Tällä vähennetään kylmän korvausilman aiheuttamia vedontunteita huoneistojen sisällä. Tämä vaikuttaa suoraan poistoilmamääriin ja siitä talteen otettavaan energiamäärään. Kesäaikaan poistoilmasta voidaan huoletta ottaa lämpöä talteen ja pitää ilmanvaihtuvuutta huoneistossa suurena, mutta talteenotettua lämpöä voidaan hyödyntää kesäaikaa ainoastaan lämpimän käyttöveden valmistukseen. Lämpimän käyttöveden osuus koko kiinteistön lämmitysenergiasta on vain noin 20 %. Monirappuisessa kiinteistössä kustannuksia voi nostaa asuntojen poistoilmojen kasaaminen yhdelle lämmönkeräimelle. Tämä tarkoittaa mittavia uudiskanava-asennuksia sekä näiden palo- ja lämmöneristystöitä kiinteistön ylimmässä ullakkotilassa. Kiinteistön varustaminen useammalla esimerkiksi porrashuonekohtaisella poistoilman lämmönkeräimellä heikentää investoinnin kannattavuutta laitehankintojen sekä laitteistojen hyötysuhteen pienentymisen vuoksi. Korvausilman riittävyys tulee varmistaa asuin- ja liiketiloihin erillisten korvausilmaventtiilien kautta. Korvausilmaventtiilien asennus voidaan hoitaa ikkunaremontin yhteydessä tai jälkiasennuksena nykyiseen ikkunakarmiin. Rakennusteknisiä töitä aiheutuu ilmanvaihtokanavien koteloinneista, läpivientien tekemisistä kanavia varten, vesikaton aukaisuista, iv-kattoläpivientien rakentamisista, pintojen korjauksista, nousuhormien nykyisten iv-kanavien purkamisesta sekä keittiöiden yläkaapistojen irtikäyttämisestä. Pesuhuoneiden alakattojen rakentaminen sekä pesuhuoneiden hormin vastaisen seinän vesieristykset pinnoituksineen on huomioitu kohdan 1.3 kustannuslaskelmassa. Sähköteknisiä töitä aiheutuu valaisimien ja sähköjohtojen siirroista, liesikupujen sähköistyksestä sekä LTO-huippuimureiden, lämpöpumppulaitteistojen ja automaatiolaitteiden sähköistyksestä. Koneellisen poistoilmanvaihto lämmön talteenotolla ja uusilla runkokanavilla hyviä puolia ovat - uudet kanavat varmistavat, ettei mahdollisesti asbestipitoisia rakenneainekanavia jää käyttöön - kanavien uusiminen varmistaa, että ne ovat helposti puhdistettavissa sekä tiiviitä - energiatehokkuus paranee (poistoilmanvaihdon lämmöntalteenotto)

36 (51) - poistoilmaventtiilit säädettäviä, joka mahdollistaa ilmamäärien säädön tilakohtaisesti oikeaksi - mikäli viemärit uusitaan perinteisellä menetelmällä, rakennusaputyöt eivät lisäänny kohtuuttomasti Koneellinen poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla ja uusilla runkokanavilla huonoja puolia ovat - remontista aiheutuu paljon rakennusaputöitä ja sen vuoksi nostaa kustannuksia - remontista aiheutuu melu- ja pölyhaittoja eikä työn aikana ole toimivaa ilmanvaihtoa asunnoissa. Tämän vuoksi remontin aikana ei huoneistoissa voida asua - korvausilma on kylmää suodattamatonta ulkoilmaa, voi aiheuttaa vedon tunnetta huoneistoissa kylminä ajanjaksoina - määräyksistä johtuen poistoilmanvaihtoon asennettava lämmöntalteenottolaitteisto nostaa kustannuksia huomattavasti - Kiinteistön sähkönkulutus kasvaa nykyisestä - asuntojen pinta-alat hiukan pienenevät hormikokojen kasvaessa. - ilmanvaihtoa ei voida säätää huoneistokohtaisesti Koneellisen poistoilmanvaihto LTO:lla uusin runkokanavin kustannusarvio on - Poistopuhaltimet ja lämpökeräimet ja automatiikka 15.000 - uudet runkokanavat hormeihin 20.000 - huoneistojen sisäiset vaakakanavistot ja korvausilmaventtiilit 25.000 - poistoilmakanavat ullakolle 25.000 - uudet liesikuvut 6.000 - lämmöntalteenoton putkitukset 8.000 - LTO-lämpöpumppulaitteisto varusteineen ja muutokset kaukolämpölaitteistoihin sekä automatiikka 30.000 - LVI-purkutyöt 5.000 - rakennustekniset aputyöt 40.000 - sähkötekniset aputyöt 25.000 199.000 ALV 24 % 47.760 Kustannusnousuvaraus 5 % 12.338 Kustannukset yhteensä 259.098

37 (51) 3.4 KONEELLINEN POISTOILMANVAIHTO NYKYISIN RUNKOKANAVIN Tässä vaihtoehdossa nykyiset tiilimuuratut asuin- ja liikehuoneistojen pystykanavat säilyvät nykyisellään ja vesikatolle asennetaan uudet poistoilmapuhaltimet uusien kattopiippujen päälle. Nykyiset pystykanavistot nuohotaan ja ilmanvaihdon päätelaitteet uusitaan kokonaisuudessaan, jotta ilmavirtojen säätö oikeisiin arvoihin on mahdollista. Massiivisia rakenneavauksia ei huoneistojen puolella tehdä tässä vaihtoehdossa. Huoneistoissa uudet haarakanavat tehdään peltisin kierresaumakanavin, jotka liitetään nykyisiin rakenneaineisiin pystyhormeihin katon rajassa. Uudet kanava-asennukset koteloidaan tai asennetaan alakattoihin piiloon, mikäli esimerkiksi vesijohdot uusitaan samalla kertaa. Ullakolla nykyiset rakenneainekanavat poistetaan käytöstä ja puretaan. Uudet kierresaumakanavat rakennetaan ullakkotilaan palo- ja lämpöeristettyinä. Näin saadaan asennettua uusiin kanaviin säätöpellit sekä äänenvaimentimet ullakkotilassa, jolloin ilmanvaihdon säätötyö on helpompi suorittaa ja puhaltimien ääni saadaan minimoitua asuntoihin. Asuntojen ja liiketilojen korvausilman riittävä saanti varmistetaan uusilla korvausilmaventtiileillä. Korvausilmaventtiilit tulee mitoittaa tämän päivän ilmanvaihtuvuus vaatimuksien mukaisiksi. Osassa liiketiloista on nykyiset korvausilmaventtiilit, joita voidaan hyödyntää. Uudet vesikatolle asennettavat poistoilmapuhaltimet ovat EC-moottoreilla varustettuja. Tällöin huippuimurien ohjaus voidaan toteuttaa ulkolämpötilan mukaan, jolloin ulkolämpötilan laskiessa ilmanvaihto säätyy automaattisesti pienemmälle teholle. Lisäksi automatiikan avulla voidaan puhaltimien tehostuskäyttö ohjelmoida päälle eri kellonaikoina vuorokaudessa. Ulkolämpötilan mukaan ohjautuvat poistoilmapuhaltimet säästävät lämmitysenergiaa verrattuna perinteiseen 2-nopeuskäyttöisiin puhaltimiin. Kellarikerroksen suorakaidekanavat uusitaan pyöreisiin kierresaumakanaviin. Nykyiset vanhat suorakaidekanavat eivät todennäköisesti ole riittävän tiiviitä sekä lisäksi kellaritilojen ilmanvaihdon säätö saadaan toteutettua paremmin. Myös ilmanvaihdon nykyiset päätelaitteet uusitaan kellarin yhteistilojen osalla. Asuntojen liesikuvut uusitaan soveltuviksi koneelliseen poistoilmanvaihtojärjestelmään. Rakennusteknisiä töitä aiheutuu ilmanvaihtokanavien koteloinneista, läpivientien tekemisistä ja paikkauksista kanavia varten lähinnä kellarikerroksessa, vesikaton aukaisuista ja ivkattoläpiviennin rakentamisesta. Sähköteknisiä töitä aiheutuu liesikupujen sähköistyksestä, poistopuhaltimien ja automaatiolaitteiden sähköistyksestä.

38 (51) Koneellisen poistoilmanvaihdon uusiminen nykyisin runkokanavin hyviä puolia ovat - rakennusaputyöt ovat huomattavasti vähäisemmät kuin kohdassa 3.2 ja 3.3 - poistoilmaventtiileiden muuttaminen säädettäviin malleihin mahdollistaa ilmamäärien säädön tilakohtaisesti oikeaksi - Ilmanvaihtuvuus huoneistoissa paranee Koneellisen poistoilmanvaihdon uusiminen nykyisin runkokanavin huonoja puolia ovat - liitokset nykyisiin rakenneainekanaviin eivät ole 100 % tiiviitä - nykyiset rakenneainekanavat eivät ole sileitä pinnoiltaan, jolloin puhdistaminen ei ole helppoa - työnaikana voi tulla ilmi, että nykyisissä pystykanavissa on käytetty asbestipitoisia rakenneaineita, ja näin aiheuttaa lisäkustannuksia - korvausilma on kylmää, voi aiheuttaa vedontunnetta huoneistoissa - tehokas ilmanvaihto lisää lämmitysenergian kulutusta - ilmanvaihtoa ei voida säätää huoneistokohtaisesti Koneellisen poistoilmanvaihdon nykyisin runkokanavin kustannusarvio on - uudet poistopuhaltimet vesikatolle 10.000 - Ilmanvaihdon automaatiolaitteet 2.000 - nykyisten runkokanavien nuohous 3.000 - vaakakanavistot ja päätelaitteet 8.000 - ullakon poistoilmakanavat 15.000 - uudet liesikuvut 6.000 - LVI-purkutyöt 3.000 - rakennustekniset aputyöt 15.000 - sähkötekniset aputyöt 7.000 69.000 ALV 24 % 16.560 Kustannusnousuvaraus 5 % 4.278 Kustannukset yhteensä 89.838

39 (51) 4 LÄMPÖJOHDOT 4.1 LÄMPÖJOHTOJEN NYKYTILANNE Rakennus on liitetty kaukolämpöön. Kaukolämmön alajakokeskus sijaitsee B-rapun kellarikerroksessa lämmönjakohuoneessa. Lämmönjakohuoneen yhteydessä sijaitsevat vanhat öljylämmityskattilat sekä vesivaraaja. Nämä on poistettu käytöstä ja jätetty paikoilleen. Kaukolämmön alajakokeskus on vuodelta 2011 ja on noin 6 vuotta vanha. KLalajakokokeskus sisältää lämmityksen ja käyttöveden siirtimet, pumput ja säätölaitteet sekä paisunta- ja varolaitteet. Lisäksi lämmitysverkosto on varustettu kemikaalittomalla puhdistuslaitteistolla, jonka tarkoitus on poistaa epäpuhtauksia pattereissa kiertävästä vedestä. Kaukolämmön alajakokeskuksen säätöautomatiikkana Ouman. Päällisin puolin kaukolämpölaitteet ovat toimivia ja hyväkuntoisia. Keskuksella vielä käyttöikää jäljellä noin 20 vuotta. Tyypillisesti kaukolämmön alajakokeskuksen teknisenä käyttöikänä on pidetty 20-25 vuotta. Lämpöjohdot ovat pääosin alkuperäisiä noin 58 vuotta vanhoja. Lämpöjohdot on rakennettu teräsputkista ja runkojohdot on sijoitettu kellarikerrokseen katon rajaan näkyville. Lämpöjohtojen pystyrungot ovat kerroksissa näkyvillä ulkoseinillä. Rakenteissa, kuten maanvastaisessa alapohjassa olevia lämpöjohtoasennuksia ei kiinteistön tarkastuskierrolla havaittu. Lämmityspatterit ovat pääosin alkuperäisiä teräslevypattereita ja huoneistoissa sijoitettu ikkunoiden alle. Silmämääräisesti tarkasteltuna lämpöjohdot ja patterit ovat hyväkuntoisia ikäisekseen, eikä vuotoja kiinteistön kierrolla havaittu. Vuonna 2014 VTT Expert Services Oy:n tekemässä putkistojen ja pattereiden kuntoa tutkittiin pistokokein röntgenkuvauksella. Lämpöjohtolaitteissa ei suuria syöpymävaurioita ollut havaittavissa. Lämpöjohtojen ja teräslevypattereiden teknisenä käyttöikänä pidetään yleisesti noin 50 vuotta. VTT Expert Services Oy:n kuntotutkimuksessa lämpöjohtojen käyttöiäksi arvioitiin 15-20 vuotta ja pattereiden käyttöiäksi ennustettiin 10-15 vuotta. Kuntotutkimuksesta tulee kuluneeksi 4 vuotta vuoden 2018 aikana. Taloyhtiön tulee varautua lämpöjohtojen ja pattereiden uusimiseen arviolta 10-15 vuoden sisään. Lämpöjohtojen putkieristykset ovat kellarin tiloissa pääosin alkuperäisiä ja sisältävät mahdollisesti asbestia. Lämmönjakohuoneessa putkieristeitä on uusittu kaukolämmön alajakokeskuksen uusimisen yhteydessä. Osa vanhoista putkieristeistä on huonokuntoisia ja rikkonaisia. Vanhat lämpöjohtojen putkieristeet tulee uusia esimerkiksi vesijohtojen uusimisen yhteydessä.

40 (51) kuva 16: Lämpöjohtoeristeissä reikä C-rapun pyörävarastossa Kiinteistöön on vuosien saatossa uusittu lämpöjohtojen sulku- ja linjasäätöventtiilit. Sulkuventtiilit ovat pallosulkuventtiileitä, joissa ei havaittu akuutteja vuotoja. Kiinteistön lämpöjohtoverkoston perussäädön toimivuudesta ei ole varmuutta. Linjasäätöventtiileissä ei ole varusteena vesivirtojen mittausyhteitä, joista vesivirtojen oikeellisuuden voisi mitata. Venttiilien uusiminen arvioidaan tehdyksi 1970-luvun lopulla. Jolloin mittausyhteet eivät kuuluneet vakiovarustukseen. Sulku- ja linjasäätöventtiilit ovat kohtalaisessa kunnossa ja ne alkavat olla käyttöikänsä päässä. Osassa linjasäätöventtiileistä oli havaittavissa messinkiosan sinkinkatoa ja tihkuvuotojälkiä, jotka olivat kuivuneet. Sulku- ja linjasäätöventtiilien tekninen käyttöikä on noin 25-30 vuotta. kuva 17: Linjasäätöventtiilissä sinkinkatoa ja kuivunutta tihkuvuotoa