'VP TI EHALLI NIO Pentti Hautala Tievalaistuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiin TWTI.' --
Pentti Hautala Tievalaistuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiin Tiehallinnon selvityksiä 63/2003 Tiehallinto Helsinki 2003
Kannen kuva: Suomalainen Insinööritoimisto Oy ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-212-2 3200855 TIEH Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 1459-1 553 ISBN 951-803-213-0 TIEH 3200855-v Edita Prima Oy Helsinki 2004 Julkaisua myylsaatavana: asiakaspalvelu.pnma@edita.fi Faksi 020 450 2470 Puhelin 020450011 $STÖ4q 441 057 PBfnotuote TIEHALLINTO Tekniset palvelut 12 A Opastinsilta PL 33 00521 HELSINKI 0204 Puhelinvaihde 22 150
Tiehallinto, tieosittain Pentti Hautala: Tievalaistuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiin. Helsinki 2003. Tekniset palvelut. Tiehallinnon selvityksiä 63/2003. 355. + Ilitt. 2. ISSN 1457-9871, ISBN 951-803-212-2, TIEH 3200855. Asiasanat: Tuevalaistus, liikenneturvallisuus, energia, säästä Aiheluokka: 34 TIUVISTELMA Tievalaistuksen ajoittaisen vähentämisen vaikutus liikenneturvallisuuteen on analysoitu tieluokittain. Selvitys osoittaa yleisesti, että valaistuksen vähentämisen aiheuttama onnettomuuskustannusten lisäys on suurempi kuin sähkön säästä, jos alkuperäinen valaistushanke on ollut kannattava. Niillä teillä, jotka on valaistu muilla kuin liikennetaloudellisilla perusteilla, valaistus voidaan öisin sammuttaa tai himmentää yleisen turvallisuuden ja viihtyisyyden salliessa liikennemäärän alittaessa seuraavat KVL:n arvot. Sammutus Himmennys Moottoritie 5 000 4 000 Valta- ja kantatie 1 000 2 000 Muu maantie ja paikallistie 1 000 1 500 Taajamatie 700 1 000 Kun ajorata on pitkähkön ajan luminen, himmentäminen ei lisää onnettomuuksia. Sammuttaminen lisää onnettomuuksia aina. Sähkön päivähinta on yleensä kaksinkertainen yöhintaan verrattuna. Hintaerosta nippumatta, yöajan suuren onnettomuusasteen takia, ne liikennemäärät, joilla kustannukset ylittävät säästöt ovat suunnilleen samat iltaisin ja yöllä. Tiepiireissä on vaihteleva määrä sellaisia eriluokkaisia teitä, jotka on valaistu muilla kuin liikennetaloudellisilla perusteilla. Piirikohtaisilla lähtöarvoilla ja tarkastelemalla on löydettävissä ne kohteet, joissa valaistusta voidaan vähentää öisin ja saada välittömästi säästöjä sähkönkulutuksessa. Taajamavalaistuksiin ei tulisi kohdistaa säästötoimia. Pitkällä aikavälillä iäkkäiden tievalaistusten saneeraus on kannattavaa. Kalusteiden ja ohjaustapojen kehittämistä tulisi tehostaa.
ESIPUHE Tässä selvityksessä on tarkasteltu yleisten teiden liikenneturvallisuustilannetta tievalaistuksen kannalta ja etsitty mandollisuuksia sähkön kulutuksen vähentämiseksi. Selvitys on tehty Tiehallinnon/tie- ja liikennetekniikan toimeksiannosta. Työtä valvonut Kari Lehtonen. Seija Kaasinen on tehnyt liikenteen määrä-ja turvalli- on suusajot. Selvityksen on laatinut Suomalainen Insinööritoimisto Oy, josta työhön ovat osallistuneet Pentti Hautala ja Tapio Järvinen. Helsingissä marraskuussa 2003 Tiehallinto
Tievalaistuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiin 7 SISÄLTÖ LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 9 2 NYKYINEN TIEVALAISTUS lo 3 LIIKENNETURVALLISUUS 11 3.1 Valaistuksen vaikutus liikenneturvallisuuteen 11 3.2 Luminanssin ja onnettomuuksien välinen riippuvuus 11 3.3 Valaistuksen polttoaika 14 3.4 Liikenteen tuntivaihtelu 15 3.5 Onnettomuusasteet 16 4 TIEVALAISTUKSEN AJOITTAINEN VÄHENTÄMINEN 17 4.1 Vaikutus liikenneturvallisuuteen 17 4.1.1 Paljasajorata 17 4.1.2 Luminen ajorata 17 4.2 Sähkönkulutus 18 4.3 Johtopäätökset laskelmista 19 4.3.1 Moottoritie 19 4.3.2 Valta-ja kantatie 19 4.3.3 Muu maantie ja paikallistie 28 4.3.4 Taajamatie 28 4.4 Ohjaustavat 28 4.4.1 Kaksitehokuristin 29 4.4.2 Säätömuuntaja 29 4.4.3 Muut laitteet 29 5 VALAISTUSTYYPIT 30 5.1 Yleistä 30 5.2 Tasoliittymä 30 5.3 Kiertoliittymä 30 5.4 Tielinja 31 6 SANEERAUS 32 6.1 Yleistä 32 6.2 Suunnitelmien tarkistus 33 7 LÄHDELUETTELO 34 8 LIITTEET 35
Tievalaistuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiin
Tievalaistuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiin 9 LÄHTÖKOHDAT JATAVOITTEET I LÄHTÖKOHDAT JA TAVOIUEET Valaistuja yleisiä teitä on 10 500 km. Näiden käyttö ja kunnossapito maksaa vuosittain noin 70 milj.mk, josta energiakustannusten osuus on 40 milj.mk. Edellisten lisäksi yleisillä teillä on valaistuja osuuksia, joista kunnat maksavat käytön ja kunnossapidon. Näiden kustannukset ovat samat kuin edellä, 70 ja 40 milj.mk. milj.mk Muiden tienpitotoimien tapaan vähentyneet määrärahat koskevat myös tievalaistuksen rakentamista ja kunnossapitoa. Tämän selvityksen tavoitteena on löytää sellaisia käyttö-ja ohjaustapoja sekä suunnittelu- ja asennusperiaatteita, joilla tievalaistuksen sähkönkulutusta voidaan pienentää ja parantaa hyötykustannussuhdetta. Säästötavoitteesta huolimatta liikenneturvallisuus ei saa huonontua.
10 lievalaistuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiin NYKYINEN TIEVALAISTUS 2 NYKYINEN TIEVALAISTUS Yleisten teiden valaistustilanne oli 1.1.2000 seuraavan asetelman mukainen. Toiminnallinen luokka Pituus km Osuus tieluokan pituudesta Osuus kokonaissuoritteesta % % - valtatiet 2241 26,1 22,4 - kantatiet 740 15,8 7,8 -seututiet 2144 16,0 9,5 - yhdystiet 5379 10,5 9,7 Yhteensä 10504 13,5 44,8 Yleisten teiden kokonaispituudesta valaistuja osuuksia on 13,5 %, mutta nämä tieosat hoitavat noin 45 % liikenteen kokonaissuontteesta. Luvuista voidaan päätellä, että valtateiden valaistus perustuu liikennetaloudelliseen kannattavuuteen ja suurehkoihin liikennemääriin. Alemmissa toiminnallisissa luokissa valaistuksen perusteina ovat pääasiassa liikenneympäristön ja tien ominaisuudet, ajomukavuus, viihtyisyys ja yleinen turvallisuus. Kuvassa 1 on liikennesuorite ja valaistus [1]. Hankekohtaisissa tarkasteluissa tulee käyttää tiepiirin sisäisiä rekisteri- ja kustannustietoja. Kuva 1. Liikennesuorite valaist ui/ia ja valaisemattomilla tieosuuksilla toiminna!- lisissa tieluokissa tiepiireittäin ja koko maassa, yleiset tiet 1.1.2000, KVL 1999, milj. autokm/vuosi.
1995 [2]. Tievalaistuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiln 11 LIIKENNETURVALLISUUS 3 LIIKENNETURVALLISUUS 3.1 Valaistuksen vaikutus liikenneturvallisuuteen Tievalaistus on ennaltaehkäisevä liikenneturvallisuutta parantava toimenpide. merkittävimmät vaikutukset ovat pimeän ajan onnettomuuksien vähenemi- Sen nen. Uusin tievalaistuksen ja liikenneturvallisuuden välistä riippuvuutta koskeva tutkimus on norjalaisen Transportökonornisk Instituttin meta-analyysi vuodelta Sen mukaan tievalaistus vähentää pimeän ajan onnettomuuksia seuraavasti: kuolemaan johtaneet onnettomuudet 65 % loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet 30 % vain ajoneuvovahinkoihin johtaneet onnettomuudet 15 % Tiehallinnon tulkinnan mukaan tievalaistus lievittää eniten vakavia onnettomuuksia, mutta vaikutus alenee tien standardin noustessa. Tässä selvityksessä käytetään tievalaistuksen käsikirjassa vuodelta 1991(3] esitettyjä henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien vähenernäarvoja seuraavasti. moottoritie ja moottoriliikennetie 20 % muut autoliikennetiet 25 % sekaliikennetiet 30 % Näin menetellen kotimainen sovellus on noijalaisiin tuloksiin nähden varovainen ja taatusti varmalla puolella. 3.2 Luminanssin ja onnettomuuksien välinen riippuvuus Valaistustason ja liikenneturvallisuuden välistä riippuvuutta on tutkittu varsin merkittävien tulosten aikaansaaminen edel- vähän. Luotettavienja tilastollisesti lyttää pitkäaikaisia ennen-jälkeen tutkimuksia. Edustavimman tutkimuksen [4] mukaan keskimääräisen luminanssin alueella 2 luminanssin lisäys 1 cd/rn 2 pienentää 35 % pimeän ja valoisan 0,5-2,0 cd/rn kuva 2a. Tämän selvityksen kuluessa on ajan onnettomuuksien suhdetta, liikenneturvallisuusanalyysien tukevan käyrän muotoa. todettu suomalaisten
12 Tievalaistuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiin LIIKENNETURVALLISUUS Kuvasta 2a voidaan päätellä liikenneturvallisuuden edelleen parantuvan valon määrän lisääntyessä. Näin tietenkin tapahtuu ja lopulta tullaan päivänvalotilanteeseen. Luminanssia ei kuitenkaan kustannussyistä kannata lisätä yli 2 cd! 2 - tason. m Kuva 2a. Keskimääräisen luminanssin sekä pimeän ja valoisan ajan onnettomuuksien suhteen välinen riippuvuus. Kuvasta 2b, käyrä 1, nähdään tavanomaisen yleistasaisuusvaatimuksen täyttävässä tievalaistuksessa havaitsemistodennäköisyyden lisääntyvän jyrkästi keskimääräisen luminanssin kasvaessa arvosta 0,7 cd/rn 2 arvoon 2,0 cd/rn 2. Tämän yli menevällä osuudella näkösuorituskyky paranee hitaasti ja aiheuttaa nopeasti kasvavan valornäärän takia suuria energiakustannuksia. I-' a U) U) :0 :o C C 4) 0 0 Cl) 4) Cl) 4-' 0 > 0 50 25 iip! 4I_ ul. I 0-0,1 0,2 0,5 1 2 5 10 Keskimäördinen luminanssi Lm (cd/rn2 ) Kuva 2b. Ajoradan pimeimmässä kohdassa olevan esteen havaitsemistodennäköisyys keskimääräisen luminanssin funktiona erilaisilla yleistasaisuuden (U) ja kynnyskontra stin kasvun (TI) arvoilla.
0,75 Tievalaistuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiin 13 LIIKENNETURVALLISUUS Lumisella, valaistulla tiellä kesäajan luminanssi (1-1,5 cd/m5) nousee arvoon cd/rn2, millä alueella himmennyksen liikenneturvallisuutta huonontava 4-10 vaikutus on vähäistä. Valaistuksen vähentäminen on tehtävä siten, että yleistasaisuus täyttää valaistusluokan edellyttämät vaatimukset. Jos tasaisuuden sallitaan huonontuvan, esim. sammuttamalla yksinvisessä valaistustyypissä joka toinen lamppu, siirrytään pahimmassa tapauksessa käyrälle 3. Jos halutaan sama havaitsemistodennäköisyys, vaatimaton tasaisuus on kompensoitava 3-5 -kertaisella luminanssilla. Edellä olevan perusteella lumisissakaan oloissa valaistusta ei pitäisi vähentää, jos alkuperäinen keskimääräinen luminanssi Lm < 1,0 cd/rn 2 tai U 0 < 0,4. yleistasaisuus Kuva 2b perustuu laskemalla [5] saatuihin tuloksiin, jotka on tarkistettu ulkovalaistuslaboratoriossa luonnollisessa koossa olevalla tiellä. Menetelmä pohjautuu pienten kohteiden (20 cm x 20 cm) sijoittamiseen standardoiduissa kont kohtiin ja näiden havaitsemiseen 100 m -rastitilanteissa ajoradan pimeimpiin ja neljän minuutin havaintokulma on kuljettajan etäisyydeltä. Tämä etäisyys kannalta kriittinen tilanne. Kuvien 2a ja b tietojen sekä kohdassa 3.1 mainittujen eri toiminnallisten luokkien onnettomuuksien vähenemäarvojen perusteella on kehitetty kuva 3. Se ja onnetto- osoittaa tässä selvityksessä käytetyn keskimääräisen luminanssin muuksien välisen riippuvuuden. Riippuvuus on luotettava korkeahkoilla luminanssien arvoilla, esimerkiksi vähentämistapauksissa 2,0-1,0 cd/m 2 ja 1,5 - cd/rn 2. Aihaisilla luminanssiarvoilla 1,0-0,5 cd/rn 2 käyrä antanee liian pienen vaikutuksen. Kuva 3. Keskimääräinen luminanssi ja onnettomuusasteet verrattuna pimeän tien onnettomuusasteeseen. Arvo 2,2 cd/m2 on CIE:n tutkimuksen mukainen luminanssi, joka vähentää pimeän ajan onnettomuuksia 30 % sekaliikennetiellä 20 % moottoritiellä. Käyrien väliarvot on interpoloitu kuvan 2a avulla.
16 - - - 15,00 15,00 14 Tlevalalstuksen vähentämisen vaikutus onnettomuukslin LIIKENNETURVALLISUUS 3.3 Valaistuksen polttoaika Yleisten teiden valaistuksen polttoaikojen määrittelyssä on käytetty Helsingin Oulun tilastoja, kuvat 4 ja 5. Näistä on otettu kunkin kuukauden keskimää- ja räinen polttoaika, joka on edelleen lähtökohtana onnettomuusasteen määnttelyssä. Kuviin 4 ja 5 lisätyillä suorakaiteilla, laskemisen yksinkertaistamiseksi, vuosi on jaettu neljään ajanjaksoon, joilla kullakin on sama polttoaika kuukausittain. 12 - lo - '- 9.00 9.00 8 -,_ 7.00 7,00 6 - - 4-2- 24 - I 22 20-18 - 22.00 f" 19.00 19.00 16-16.00 16.00 14-12 - HelsingIn Ene.'gia ha IHEIMAIHU ITo IKEIHE IELOISYI LOIMAIJO I Kuukaudet Kuva 4. Valaistuksen polttoaika, Etelä -Suomi. 12-10 - 9.00 9.00 8-7.00 6-5.00 6.00 4- / 2- - 24 I I I I 22-23.00 20-20.00 18-18,00 14-12 - Oulun Kaupungin S5hkblaitos ITAIHEIMAIHUI1OIKEIHE IELOISYILOIMAIJOI Kuukaudet Kuva 5. Valaistuksen polttoaika, Pohjois -Suomi.
lievalaistuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiin 15 LIIKENNETURVALLISUUS 3.4 Liikenteen tuntivaihtelu Laskelmissa on käytetty vuonna 1989 määriteltyjä tuntijakautuman arvoja. Kuvissa 6 ja 7 ovat valta- ja kantatiet Etelä- ja Pohjois-Suomessa sekä vastaavasti muut maantiet kuvissa 8 ja 9. Kuviin on laskettu kohdassa 3.3 mainittujen ajanjaksojen tuntiliikenteen osuus keskimääräisestä vuorokausiliikenteestä (KVL). Kuva 6. VALTA- JA KANTA T!ET Etelä-Suomi. Liikenteen tuntivaihtelu. Kuva 7. VALTA- JA KANTA T1E7 Pohjois-Suomi. LIIkenteen tuntivaihtelu. Kuva 8. MUUT MAANT!ET Etelä-Suomi. LIIkenteen tunti vathte!u. Kuva 9. MUUT MAANTIET Pohjois-Suomi. Liikenteen tuntivaihtelu.
-teestä 33 16 Tievalaistuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiin 3.5 Onnettomuusasteet Henkilövahinko-onnettomuusasteet on määritelty tarkkailevan liikennelaskennan tulosten ja onnettomuusrekisterin avulla. Liikennesuorite on laskettu lähtien vuoden keskimääräisestä vuorokausiliiken (KyL), korjaamalla sitä kausivaihtelukertoimella ja laskemalla kunkin kuukauden pimeän ajan (kellonaikojen mukaan määntetty valaistuksen poltto liikennemäärä tuntijakautuma -arvoilla. -aika) Ylimmissä tieluokissa on ollut öitä ilman onnettomuuksia. Riski on kuitenkin hyvin korkea. Riski joutua liikenneonnettomuuteen aamuyöllä on 8-10 kertaa niin suuri kuin aamupäivällä ajettaessa. Analyysin tuloksista havaitaan jo yhden onnettomuuden nostavan onnettomuusasteen 2,5-4 -kertaiseksi. Onnettomuusasteet vaihtelevat alueittain. Tiekohtaisia tarkasteluja tehtäessä tulisi käyttää tiepiirin rekistereistä laskettuja perusteita. Esimerkiksi Hämeen keskiarvo on 7,4. Kun tiepiinn valaistujen moottonteiden onnettomuusasteen tätä verrataan koko maan valaisemattomien moottoriteiden keskiarvoon 11, tuottamaksi pimeän ajan onnettomuuksien vähenemäksi saadaan valaistuksen %. Tämä täsmää kansainvälisten tutkimustulosten kanssa. Taulukko 1. Henkilövahinko-onnettomuusasteet. Valaistujen teiden henkilö vahinko -onnettomuusaste, on laskettu onnettomuuksien kolmen vuoden (1992-1994) keskiarvolla. Rampeilla tapahtuneita onnettomuuksia ei ole otettu huomioon. Analyysin tuloksista onjohdettu kustannustarkasteluja varten seuraavat HVJ-onnettomuusasteet (onn/10 9 ajon.km) tietyypeittäin ja eri ajanjaksoina. Yöajan ja taajaman aivot ovat koko maan keskiarvoja. Tie Vuorokaudenaika Etelä- Pohjois- Suomi Suomi Moottoritie yö 20 20 Moottoriliikennet iltaja aamu/kevät ja syksy 10 8 ilta ja aamu/talvi 7 5 Valtalie yö 40 40 Kantatie ilta ja aamu/kevät ja syksy 18 15 ilta ja aamu/talvi 17 14 Muu maantie 65 65 Paikallistie iltaja aamu/kevät ja syksy 25 21 ilta ja aamu/talvi 23 14 Taajamatie yö 80 80 (mt, pt) ilta ja aamu/kevät ja talvi 15 15 ilta ja aamu/syksy 25 25
-nanssin -linen yli Tievalalstuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiin 17 TIEVALAISTUKSENAJOITAINEN VÄHENTÄMINEN 4 TIEVALAISTUKSEN AJOITTAINEN VÄHENTÄMINEN 4.1 Vaikutus liikenneturvallisuuteen 4.1.1 Paljas ajorata Vähentämisen vaikutusta pimeän ajan onnettomuuksiin on tarkasteltu kandessa tilanteessa. Valaistus sammutetaan kokonaan tai keskimääräinen luminanssi pienene vähennetään puoleen. Jälkimmäinen merkitsee sähkönkulutuksen 40 %. -mistä Henkilövahinko-onnettomuuksia koskevissa kustannuslaskelmissa oletetaan alkuperäisten pimeän ajan haittojen palaavan kokonaan tai osittain. Prosentuaa osuus on lähtötilannetta suurempi, koska muutosta verrataan täyden valaistuksen tuottamiin säästöihin. Lukuarvot on laskettu kuvan 3 käynstä. Esimerkiksi lute 1/1 kuvaa etelä-suomalaisen moottoritien valaistuksen sammuttarnista tai vähentämistä. Laskennan kulku on seuraava: otetaan henkilövahinko-onnettomuusaste taulukosta 1 (kesä, yö hvj = 20) oletetaan KVL:n arvoksi 1000 ajon/d kuvien 6-9 tuntijakautuman arvoilla lasketaan kunkin aikajakson liikennemäärä ajon/h (0,79/1 00 d/h x 1000 ajon/d = 8 ajon/h) kertomalla onnettomuusaste liikennemäärällä saadaan onnettomuuksien lukumäärä kilometriä kohti tunnissa (20 hvj/10 8 ajon km x 8 ajon/h = 0,0000016 hvj/h) Laskenta-aineistosta on kaksi esimerkkiä liitteissä 1 I ja 2. Sammutuksen aiheuttama liikenneonnettomuuskustannusten lisäys saadaan kertomalla onnettomuuksien määrä henkilövahinko-onnettornuuden keskimääräisellä hinnalla ja kuvan 3 onnettomuuussuhteella. Onnettomuuskustannukset (mk/kmxh) on laskettu käyttämällä henkilövahinko 1 milj.mk julkaisun "Tieliikenteen ajokustannukset" mu-onnettomuudekaan. hintana 4.1.2 Lurninen ajorata Kun ajorata peittyy lumella, sen heijastusominaisuudet ovat ihanteelliset ja luminanssi nousee moninkertaiseksi. Kansikuvan yläosan esimerkissä paljaan ajoradan keskimääräinen luminanssi on 2 cd/rn 2 ja puhtaan lumipinnan 14 cd! m 2. Oletetaan tämän ilmiön toteutuvan aina. Jos kuivan ja paljaan ajoradan luminanssi on vähintään 0,6 cd/m 2, lumisen ajoradan arvo himmettynäkin on 2,2 cd/rn 2. Tällöin ollaan kuvien 2 b ja 3 mukaan sellaisella alueella, missä on lähes vakio. Tästä voidaan päätellä, ettei lumi havaitsemistodennäköisyys väheneminen lisää onnettomuuksia. Näin ollen lumisen ajoradan tapauksessa himmentäminen voidaan aina tehdä.
on 18 Tievalalstuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiin TIEVALAISTUKSEN AJOIUAINEN VÄHENTÄMINEN Jos tievalaistus sammutetaan, ajoneuvon valojen ja lumisen ympänstön tuottama epäsuora valaistus synnyttää jossain määnn valottuneen tilanteen. Tällaista tapausta ei ole tutkittu mutta voidaan arvioida, että onnettomuudet lisääntyvät paljaan ajoradan valaistuksen sammuttamisarvoista. 65% Moottoritien liikennemäärä on yleensä niin suuri, että tien pinta on paljas. Alempiluokkaisilla teillä voi olla lumenpeite niin pitkän ajan, että se voidaan ottaa huomioon valaistuksen vähentämisessä. 4.2 Sähkönkulutus Sähkönkulutusta laskettaessa on käytetty seuraavia täyden valaistuksen tehontarvearvoja 20 kw vanhahko moottontievalaistus, jossa lyhyt pylväsväli ja suuret lamput, valaistusluokka Al 10 kw tehokas moottoritievalaistus, jossa pitkä pylväsväli ja valotehokkaat valaistusluokka A2 ja A3 lamput, 5kW yksiajorataisen tien valaistus, jossa pitkä pylväsväli ja suuret lamput, valaistusluokka A4 4 kw yksiajorataisen tien valaistus, jossa lyhyt pylväsväli ja pienet lamput 3 kw yksiajorataisen tien valaistus, jossa pitkä pylväsväli ja pienet lamput Sähkön hintana on käytetty 0,20-1,00 mk/kwh. Taulukoita voidaan käyttää myös tarkasteltaessa valaistuksen ajoittaista vähentämistä ottaen huomioon päivä- ja yöenergian hinnat. Laskelmat on tehtävä hankekohtaisesti, koska hinnat vaihtelevat sähkölaitoksittain. Päiväenergiamaksu (esim. Etelä-Suomessa klo 7-23) on noin 15 % korkeampi kuin yleistariffin mukainen hinta. on vastaavasti noin 35 % päivähinnasta. Yönaikaisen sähkön Yöenergiamaksu kulutuksen väheneminen voi johtaa koko vuorokauden sähkönkulutuksen aiheuttamien kustannusten nousuun. Liitteessä 1 esitetyissä sammuttamislaskelmissa on verrattu onnettomuuskustannusten lisäystä ja pelkän sähkönkulutuksen vähenemistä. Valaistuksen vähentämistä koskevissa kuvissa katkoviivat osoittavat sähkön säästöä, kun ohjauksen (kallein ratkaisu) kustannukset on otettu huomioon. Ohjaustapoja tarkasteltu kohdassa 4.4. on Kustakin tietyypistä on tässä esitetty ne tapaukset, joissa on pienin onnettomuuskustannusten lisäys. Sammutustapauksessa tievalaistuksen kokonaisteho kerrottu energian yksikköhinnalla. Tapauksessa luminanssin vähentäminen puoleen (1,5-0,75 cd/m5) energian kulutus pienenee 40 % eli säästöä syntyy % sammutuksen arvosta. 40
noin ja varsin Tievalaistuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiin 19 TIEVALAISTUKSEN AJOIUAINEN VÄHENTÄMINEN 4.3 Johtopäätökset laskelmista 4.3.1 Moottoritie Kuvissa 10-13 ovat moottontien valaistustilanteet. Moottoritien valaistuksen rakentaminen on kannattavaa, kun KVL> 18 000 ajon/d. Kuvasta 10 voidaan tarkastella esimerkiksi etelä-suomalaista moottoritietä, jonka tehontarve on 20 kw ja sähkön hinta 0,40 mk/kwh. Jos valaistus sammutetaan öisin, sähkönsäästä ja onnettomuuskustannusten lisäys ovat yhtä suuret, kun KVL on 20 000 ajon/d. Tällainen kohde tulisi saneerata sähkönkulutuksen pienentämiseksi. Jos tehontarve on 10 kw, liikennemääräraja on 10000 ajon./d. Edelleen, iltaisin tai aamuisin syksystä kevääseen, säästöt menot ovat yhtäsuuret KVL:n ollessa noin 5000 ajon./d, kun otetaan huomioon sähkön päivä- ja yöhinnat. Pohjois-Suomessa moottoritievalaistuksen sammuttaminen, kuva 11, aiheuttaisi pienillä liikennemäänliä sähkön säästää suuremmat onnettomuuskustan lisäykset. -nusten Kuvien 12 ja 13 mukaan valaistustason vähentäminen puoleen öisin tuottaa yhtä suuret säästöt ja menot, kun KVL on noin 8000 ajon./d, tehontarve on 10 kw ja sähkön hinta 0,40 mk /kwh. Yöhinnalla raja on noin 4000 ajon/d. Moottoritiellä ei esiinny lumipintaa niin kauan, että se kannattaisi ottaa huomioon. 4.3.2 Valta-ja kantatie Kuvissa 14-17 ovat valtatien valaistustilanteet. Valtatievalaistuksen kannattavuusraja vaihtelee 4000-8000 ajon./d liikenteen erottelun ja liittymätiheyden mukaan. Tiepiirit ovat yleensä rakentaneet valaistuksen, kun liikennemäärä ollut vähintään 6000 ajon/d. on Tällaisten valaistusten sammuttamista tai vähentämistä harkittaessa on otettava huomioon, että säästätja menot ovat yhtä suuret varsin pienillä liikennemäänliä ajon./d). (1000-4000
20 Tlevalaistuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiin TIEVALAISTUKSEN AJOITFAINEN VÄHENTÄMINEN Kuva 10. MOOTTORITIE, Etelä-Suomi. Valaistus sammutettu. Luminanssi 1,5-0 cd/rn 2. Onnettomuuksien lisäys 25 %. Kuva Il. MOOTTORITIE, Pohjois -Suomi. Valaistus sammutettu. Luminanssi 1,5-0 cd/rn 2. Onnettomuuksien lisäys 25 %.
Tievataistuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiin 21 TIEVALAISTUKSEN AJOITAINEN VÄHENTÄMINEN Kuva 12. MOO1TORITIE, Etelä-Suomi. Luminanssi vähennetty 1,5-0,75 cd/rn2. Onnettomuuksien lisäys 13 %. Kuva 13. MOOJTORITIE, Pohjois-Suorni. Luminanssi vähennetty 1,5-0,75 cd/rn 2. Onnettomuuksien lisäys 13 %.
22 Tievalaistuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiin TIEVALAISTUKSEN AJOITFAINEN VÄHENTÄMINEN -c Onk c oli I' 1 - I 0.i ci.- _-_I.1c; - 4-3- 2 1 5 kwxo40 mk/kwh (päivöhinto) 5 kwxo,20 mk/kwh (yöhinta) KVL 0 5 1 0 1 900 OJ Ofl Kuva 14. VALTA- JA KANTA TIE, Etelä-Suomi. Valaistus sammutettu. Luminanssi vähennetty 1,0-0,5 cd/rn 2. Onnettomuuksien lisäys 33 %. Kuva 15. VALTA- JA KANTA TIE, Etelä-Suomi. Luminanssi valiennetty 1,0 - U,b cairn' (b - z, cairn'). Onnettomuuksien lisäys 7% (0%). Suluissa olevat luvut koskevat lumista tien pintaa.
Tievalaistuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiin 23 TIEVALAISTUKSENAJOITAINEN VÄHENTÄMINEN ff1/ 4-3- 2 1 5 kwxo40 mk/kwh (pälvöhinta) 5 kwxo20 mk/kwh (yöhinta) KyL 0 5 101 900 ajon Kuva 16. VALTA- JA KANTA TIE, Pohjois-Suomi. Valaistus sammutettu. Lurninanssi 1,0 -i 0 cd/rn2. Onnettornuuksien lisäys 33%. -c E Onk.te 3.. 'to 2-1 - 5 kw 2 kwxo,40 mk kwh iivähinto 5 kw 2 kwxo 20 mk kwh öhinto 0 5 10 1000 ajon KyL Kuva 17. VALTA- JA KANTA TIE, Pohjois-Suomi. Luminanssi vähennetty 1,0 -k 0,5 cd/rn2 (5 -i 2,5 cd/rn2). Onnettomuuksien lisäys 7% (0%). Suluissa olevat luvut koskevat lumista tien pintaa.
24 Tuevalaistuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiin TIEVALAISTUKSEN AJOITFAINEN VÄHENTÄMINEN 2 1 5 kwxo,40 mk/kwh (pölvähinta) 5 kwxo,20 mk/kwh (yöhinta) KVL I I 0 5 10 1000 ajon Kuva 18. MUU MAANTIE JA PAIKALLISTIE, Etelä-Suomi. Valaistus sammutettu. Luminanssi 1,0-0 cd/rn 2. Onnettomuuksien lisäys 43%. Kuva 19. MUU MAAN I I JA I'/4IISALLI I i, treia-uomi. L.urnlnanssl vanerineny 1,1/ -* LI, uulur (5-2,5 cd/rn2). Onnettornuuksien lisäys 9% (0%). Suluissa olevat luvut koskevat lurnis tien pintaa. -ta
Tievalaistuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiln 25 TIEVALAISTUKSEN AJOITTAINEN VÄHENTÄMINEN c,. oo -c C.9 E C.., Onk - 1.-s E 4 3-2 1 5 kwxo,40 mk/kwh (pölvähinta) 5 kwxo,20 mk/kwh (yöhinta) I I KVL 0 5 10 1000 ajon Kuva 20. MUU MMNT!E JA PAIKALLIS TIE, Pohjois-suomi. Valaistus sammutettu. Luminanssi 1,0-0 cd/rn 2. Onnettornuuksien lisäys 43%. -.......,...-.,..-,.._.,.', ii. 1_lAulu ua, Val,a, ui iatty I, LI lj,.j l.j/ii (5 * 2,5 cd/rn 2). Onnettomuuksien lisäys 9% (0%). Suluissa olevat luvut koskevat lumista tien pintaa.
26 Tlevalalstuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiin TIEVALAISTUKSENAJOI1TAINEN VÄHENTÄMINEN Kuva 22. TAAJA MA TIE, Etelä-Suomi. Valaistus sammutettu. Luminanssi 1,0-0 cd/rn2. Onnettomuuksien lisäys 43 %. Kuva 23. TAAJA MA TIE, Etelä-Suomi. Luminanssi vähennetty 1,0-0,5 cd/rn2 (5 -* 2,5 cd/rn 2). 9% (0%). Suluissa olevat luvut koskevat lurnista tien pintaa. Onnettomuuksien lisäys
Tievalaistuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiin 27 TIEVALAISTUKSENAJOITTAINEN VÄHENTÄMINEN Kuva 24. TAAJA MA TIE, Pohjois-Suomi. Valaistus sammutettu. Lurninanssi 1,0 -i 0 cd/rn 2. Onnettomuuksien lisäys 43%. Kuva 25. TAAJAMATIE, Pohjois-Suomi.Luminanssi vähennetty 1,0-0,5 cd/rn 2 (5 -i 2,5 cd/rn2). Onnettomuuksien lisäys 9% (0%). Suluissa olevat luvut koskevat lurnista tien pintaa.
28 Tlevalaistuksen vähentämlsen vaikutus onnettomuuksiin TIEVALAISTUKSENAJOITTAINEN VÄHENTÄMINEN Ajoradan ollessa pitkähkön ajan luminen valovirtaa voidaan vähentää niin, että luminanssi alenee puoleen alkuperäisestä (paljaan, kuivan ajoradan) arvosta. Himmennetty luminanssi on tällaisessa tilanteessa edelleen niin korkea, että onnettomuudet eivät lisäänny. Ohjauslaitteiden ominaisuudet vaikuttavat käytännön mandollisuuksiin. Tiepiinen alueilla on myös valta-ja kantateitä, jotka on valaistu muilla perusteilla kuin suuren liikennemäärän takia. Tällaiset kohteet on ratkaistava tiekohtaisilla tarkastetuilla. 4.3.3 Muu maantie ja paikallistie Kuvissa 18-21 ovat muun maantien ja paikallistien valaistustilanteet. Tällaisen sekaliikennetien valaistus on kannattava, jos KVL> 3000 ajon/d. Kuvasta 18 voidaan tarkastella esimerkiksi etelä-suomalaista maantietä, jonka valaistuksen tehontarve on 5 kw ja sähkön hinta 0,40 mklkwh. Jos valaistus sammutetaan öisin, sähkönsäästö ja onnettomuuskustannusten lisäys ovat yhtä suuret, kun KVL on 1500 ajon/d. Himmennettäessä luminanssi puoleen arvoonsa liikennemääräraja on noin 2500 ajon/d. Pohjois-Suomessa liikennemääräarvot ovat hieman edellistä suuremmat. Ajoradan ollessa luminen voidaan menetellä samalla tavalla kuin valta- ja kantateillä. Tiepiirien alueilla on muita maanteitä ja paikallisteitä, jotka on valaistu muilla perusteilla kuin kannattavan liikennemäänen takia. Valaistuksen ajoittainen vähentäminen on tehtävä tiekohtaisilla tarkasteluilla. 4.3.4 Taajamatie Kuvissa 22-25 ovat taajamatien valaistustilanteet. Taajamavalaistuksen liikennetaloudellista kannattavuutta ei yleensä lasketa, koska nämä tiet valaistaan enimmäkseen muilla perusteilla. Kuvat osoittavat onnettomuuskustannusten lisäyksen ylittävän sähkön säästön varsin pienillä liikennemäärillä. Taajamateille ei ehdoteta valaistuksen vähentämistä. Ajoradan ollessa luminen voidaan menetellä samalla tavalla kuin valta-ja kantateillä. Englantilaisen tutkimuksen [61 mukaan katuvalaistuksen parantaminen vähentää rikoksia tilastollisesti merkittävästi. 4.4 Ohjaustavat Edellä on tarkasteltu pelkästään energiankulutuksen vähenemistä. Käytännössä ohjausjärjestelmän asennuskustannukset vähentävät näitä säästöjä. Vähennys on laitteista riippuen 0,20-0,50 mk/km H h.
-kuluja INTE Tievalaistuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiin 29 TIEVALAISTUKSEN AJOITAINEN VÄHENTÄMINEN 4.4.1 Kaksitehokuristin Nykyaikaisista ohjaustavoista halvin on kaksitehokuristin, jolla luminanssi voidaan himmentää puoleen arvoonsa tasaisuuden pysyessä muuttumattomana. Uusissa asennuksissa tämä lisää valaisimen hintaa 300 mk/kpl ja kaapelointi 5 mk/m. Perinteelliseen asennukseen verrattuna lisäys on kannattava, kuoletusaika 3 vuotta. Vanhoja asennuksia korjattaessa lisäkustannukset ovat 600 mk/valaisin ja 35 mk/kaapelimetri. Kaksiajorataisella tiellä lisäys on kannattavuuden rajoilla, kuoletusaika 11 vuotta. Muilla teillä tämä ei kannata, koska kuoletusaika on 18 vuotta. Kuristin ei myöskään aina mandu kaikkiin valaisimiin. 4.4.2 Säätömuuntaja Säätömuuntaja soveltuu vanhojen asennusten ohjaukseen, koska se ei vaadi lisäkaapelointia. Parhaissa tapauksissa tämän ohjaustavan asentaminen kuolettaa lisäkustannukset noin kolmessa vuodessa. Muuntaja lyhentää syöttöjen pituuksia. Se sopiikin parhaiten taajamiin, missä keskuksia on tiheämmin kuin vapailla tielinjoilla. 4.4.3 Muut laitteet Edellisten lisäksi on käytettävissä tyristoritekniikkaan perustuvia laitteita (esim. -LUX), joilla voidaan ohjata valaistusta syöttöryhmittäin. Valaisinkohtainen ohjaus on mandollista esim. Luxicom Telemanagement - järjestelmällä. Tähän voidaan liittää myös kaikkien valaistuskalusteiden seuranta kunnossapitoa varten. Molemmissa järjestelmissä automaattisia ohjausparametrejä ovat myös ajoradan vallitseva luminanssi, sää ja liikennemäärä. Erikoistilanteet hoidetaan ohjauskeskuksesta, esim. erilaiset tapahtumat, tien kunnossapito, suojateiden käyttö, yms. Digitaaliset tehonvaihtajat esim. Chronosense ja Tridonic ZRM, ovat valaisimiin asennettavia kalusteita. Ne vaikuttavat samaan tapaan kuin kaksitehokunstimet.
-dan 30 Tlevalaistuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiin VALAISTUSTYYPIT 5 VALAISTUSTYYPIT 5.1 Yleistä Yleensä valaistustyypit ryhmitellään valaisimien sijainnin ja kiinnitystavan perusteella. Valaisimien ja pylväiden sijoitus riippuu pääasiassa seuraavista tekijöistä: tieluokan edellyttämät valaistusteknilliset vaatimukset valaistuslaitteiden rakenne valaistustyypin soveltuminen tien ja liikenteen luonteeseen teknillisen laatutason, optisen ohjauksen ja ulkonäön kannalta taloudellisuus Uusissa hankkeissa edelliset ovat suunnittelun lähtökohtia. Ne pätevät myös saneerauksissa ja tuottavat useimmiten erittäin hyvän hyötykustannussuhteen. 5.2 Taso- ja eritasoliittymät Tievalaistuksen käsikitjassa esitetyt taso- ja eritasoliittymien valaistuspenaatteet pätevät edelleen. Jos tielinjaa ei valaista, yksittäinen tasoliittymä voidaan valaista enintään kahdella korkealla (H>20 m) pylväällä, joissa on kaksi tai useampia valaisimia. Valaisimet suunnataan siten, että liittymän keskeisin osa saa tasaisen ja riittävän luminanssin sekä ulkoapäin lähestyvälle taataan kohteiden havaitsemiseksi riittävä pystytason valaistusvoimakkuus. Entasoliittymät tulisi valaista kokonaan joko pylväs- tai mastovalaistuksella. 5.3 Kiertoliittymät Kiertoliittymä valaistaan aina. Tielinjalla käytetty luminanssipenaate ei ole käyttökelpoinen valaistustason laskentaperuste, koska liittymässä on useita havaitsemissuuntia, katseluetäisyydet ovat lyhyitä ja kohteet yleensä suoraan näkyvissä. Koska kiertoliittymä katkaisee jatkuvan ajoyhteyden, valaistuksella korostetaan poikkeuksellisen liikennepaikan havaitsemista ulkoapäin lähestyttäessä. Ajora valaistusluokka määritellään vaakatason valaistusvoimakkuuden avulla, jonka keskimääräisen arvon tulee olla 30 % enemmän kuin parhaiten valaistun liittyvän tien. Käytännössä kiertoliittymään pyrkii tulemaan liikaa valoa. Tämä estetään huolellisella valaisimien sijoittelulla ja lampputehon avulla. Pienissä (d< 20 m) ympyröissä riittää yksi pylväs keskellä. Isoissa ympyröissä reunasijoitus on käyttökelpoinen. Se tuottaa, ulkoapäin lähestyville, hyvän optisen ohjauksen ja pystytason valaistusvoimakkuuden reunakiviin ja ympyrässä oleviin ajoneuvoihin. Ympyrässä ajavien kannalta myös luminanssiperiaate jo toteutuu.
Tievalaistuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiin 31 VALAISTUSTYYPIT 5.4 Tielinja Tievalaistuksen käsikirjassa esitetyt tielinjan valaistusperiaatteet pätevät edelleen. Suunnittelussa pyritään sellaisiin ratkaisuihin, joiden keskimääräiset vuosikustannukset 20 vuoden ajalta ovat mandollisimman pienet. Tämä toteutuu useimmiten silloin, kun tehontarve kw/km on pienin. Valaisimien valonjako-ominaisuuksiin pitää kiinnittää huomiota. Taajamavalaistuksiin sopivien valaisimien käyttöä tielinjalla on harkittava tarkoin. Esimerkiksi, sama pylväsväli ja lamppu ST-250W. Taidevalaisin tuottaa luminanssin 1,1 2 ja tievalaisin 1,8 cd/m 2 tai lampulla ST-i 50W luminanssin 0,9 cd/rn 2. cd/rn Kun valaistun päätien viereen sijoitetaan erillinen kevyen liikenteen tie, ratkaisut tulisi suunnitella niin, että valaistuslaitteiden määrä pysyisi kohtuullisena. Tavoitteeksi tulisi ottaa rnyös perinteellistä tievalaistusta lisäävien toimien välttäminen. Esimerkiksi vienalueen tai tien yli menevien rakenteiden voimakas kohdevalaistus lisää ympäristön luminanssia niin, että ajorata joudutaan valaisemaan tai sen tasoa nostamaan.
32 Tievalaistuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiin SANEERAUS 6 SANEERAUS 6.1 Yleistä Yli 20-vuotiaiden asennusten saneeraus on yleensä kannattavaa. Yksistään pienemmät energiakustannukset kuolettavat usein muutostyön nopeasti. Kun otetaan lisäksi huomioon pylväisiin törmäämisestä aiheutuvat kustannukset, muuttuu vieläkin edullisemmaksi. tulos Tievalaistus uusitaan kokonaan mm. seuraavissa tapauksissa: kalusteiden käyttöaika on loppuun kulunut, ja ne ovat peruskorjauksen tarpeessa asennuksen käyttö- ja ku nnossapitokustannu kset ovat kohtuuttoman suuret tien parantamisen yhteydessä valaistustaso on liian alhainen tieluokkaan nähden Osittainen uusiminen on esim. valaisimien, valolajin ja lampputehon vaihtaminen. Näin nostetaan valaistusluokkaa, pienennetään energiakustannuksia mutta ei voida vähentää törmäyskustannuksia. Nykyisten tievalaistusten joukosta löytyy piirikohtaisten tarkastelujen avulla runsaasti tieosia, joiden valaistus tulisi saneerata. Syitä ovat vanhentuneet tai ja rakenteet, liian lyhyt pylväsväli, valotehottomat loppuun kuluneet kalusteet lamput. Nämä tulisi tarkistaa seuraavan esimerkin mukaan. Muu kaksikaistainen maantie, KVL 4000 ajon/d. Nykyinen elohopeavalaistus QE-250, jonka jäykkien pylväiden väli on 36 m. ST- Valaistus uusitaan kokonaan nykyaikaisilla suurpainenatriumvalaisimilla 250 käyttäen myötääviä pylväitä 56 m välein. Nykyinen asennus - käyttö- ja kunnossapitokustannus 15 400 mk/kmxa - törmäyskustannukset 58 300 -«- Saneeraus 73 700 mk/kmxa - vanhan asennuksen purkaminen 20 000 mk/km - uuden valaistuksen rakentaminen 195 000 -«- Uusi asennus 215 000 mk/km - käyttö- ja kunnossapitokustannukset 10 800 mk/kmxa - tärmäyskustannukset 9 700 -«- 20 500 mk/km Likimääräinen kuoletusaika on 4 vuotta ja ensimmäinen vuoden tuottokerroin = 0,247. e
Tievalaistuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiin 33 SANEERAUS 6.2 Suunnitelmien tarkistus Uusista periaatteista huolimatta suunnitelmien laatimista tulisi tilaajan ja rakennuttajan toimesta valvoa, erityisesti KVR-, KVU-ja LVR-urakoiden yhteydessä. Laatuun kuuluu myös valaistuksen vaikutus liikenteeseen, turvallisuuteen, yleiseen järjestykseen, taajama- ja kaupunkikuvaan jne. Pylväiden ja valaisimien ulkomuotoa voidaan muuttaa lähes rajattomasti. Lamp ja valolajeja on runsaasti. Liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden -putyyppejä kannalta peruslähtökohta on järkevä valonkäyttö. Estetiikan ja mukavuuden takia valotehokkuutta ja valonjako-ominaisuuksia ei saisi kurjistaa niin, ettei saavuteta eikä näkemisen edellyttämät valais-siedettäviä vuosikustannuksia tusteknilliset vaatimukset täyty kaikissa sääolosuhteissa.
34 lievalaistuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiin LÄHDELUETTELO 7 LÄHDELUETTELO 1. Yleiset tiet 1.1.2000. Tielaitoksen tilastoja 2/2000, Helsinki 2000 2. Meta-analyysis of evaluations of public lighting as accident countermeasure. Transportekonomisk I nstitutt. Transportation Research Record 1485/1995. 3. Tievalaistuksen käsikirja. TIEL 2140003. Helsinki 1991 4. Road Lighting as an Accident Countermeasure. Technical Report. Pub.No C1E93, 1992 5. van Bommel, W.J.M. & de Boer, J.B., Road Lighting. Philips Technical Library. Antwerpen 1980. 6. Painter, Kate, The effect of improved lighting on crime. Institute of Criminology. Cambridge 1998.
Tievalaistuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiin 35 LIITTEET 8 LIITTEET Ote laskenta-aineistosta Liitteet 1 ja 2
Lute 1 Tievalaistuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiin LIITTEET Tievalaistuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiin I I I I I *2 lo *6 78 20 20 28 2 4 4 8 lo 2 20 OOn8*taoso,108tS 20 (o*../i0*401} 10 lo I I I I I I I I I *2 lo IS lo 20 20 24 2 4 6 8 lo *2 (**J..iVI 816'110 6 Gl00tt20fl*088440 n.00,8 0'6.p*/o) non 0,1,8 to, I8o600tomll4ko.t (llll*/kr,*. 4) 0*,notto.,00$*8*Sn n40&8 7,5-60,75 od/*,f 0,.,,.tto- (.o,,bn.h) fl,00dlt UI06Iy40I 13%. Sons.,o,tuo 0.028 I I Kost. 1(8*.. 0.8004016 0.40 I I 0.2* 420 l 2.40 420 4.14 I 12,40 I 6,24 56I,l 8008*0 (*,*,/Ion.I,) SOhkoo.00800 40% 508401, I S003t600y Iol 502000 I 800424007 toho Onto I kw/to,, 4*010 I 4W '' 'I,nottouos4ost007,ok3et (nnk/km. 4) 0898. San.n,utos *0he,,t0m8*00 P80*006 1 Kost. KYl. KoSt. lo I 2 20 '0 020 20 220 ' 0,20 * 80 0,80 0 Or.2O I 0,03 110.40 1*001 0.40 0.82 020 80I. 0.40 e. 020 0.40 320 27,00 I 3 *4.43 0,20 *0,80 520 0.30 420 120 0.80 *230 020 030 430 2.40 0,00 *820 430 I I 0,00 0.40 3,20 '30 I 2020 1030 1.00 I 030 I '20 Sähkön säästö (mk/km.h) ks. a a) Kesä b) Syksy ja kevät 0os4flOoslo.t. 20 (o./10op.8n) 7, I I I II II 20 8 6 *0 12 lo lo 20 20 2 4 *2 L0k0614066&8 (*7i/'.l4) 0,n,ohnn,.hkoh*. 7,10810 036 I o.'o I 800000. 6).. Snn'nlotos KYl. 0.*.t l 030, 6,10 '720 4020 40000.1068*106 7114,1 Kost l 0.4' l 4.42 6.00 08 *320 Sähkön säästö (mklkm.h) ks. a C) Talvi Etelä-Suomi Moottoritie
Tievalaistuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiin Lute 2 LIITTEET Tievalaistuksen vähentämisen vaikutus onnettomuuksiin 22 O'mett86ll22SKOto I I I I '2 *8 IS II 22 24 22 2 * 4 4 lo 12 2.01500*6Sm,60810 22 (o.../10.5*.*6..) I I I.i!i_i IS lo IS II 20 22 04 2 4 0 6 lo 12 L.3...2200 (Wsl./l Id) OJ 006.61055.68 s.80ro 3.3I (S lvl 640./dS 37 [-1 2251.tt*55o80$t8l2l0I22t (n.l*/t*m.h) OVI. 1(801. 1 1.33 3.07 5.33 U801418080141*.KOKM2014 1.0-80.50 sd/ne 0,s*ott* 006.480 22 Uy,80 OX 1611. Kost., 022 022 4 1.12 *22.81 0.3 flojl S0'' sso,to (s,vi80l.ii) S0hO0 22 14.60 kwit.,, 5 3 0.20 122 022 0.30 122 022 0.80 2.22 '22 0.20 222 1.20 022 3.80 122 022 0.80 2.86 522 322 a) Kesä 022*2.,.22.43 4 205522 (800 55*10 5WI5*O 2 1.2 0.22 OJS 0.2* 022 022 022 022 0.22 0*6 02* '22 080 022 '22 0.72 480 '22 0.26 '22 0.80 1.22 0.04*n06*2 (.5) Sasosolo. V422,t22620, 9*101005 1(52. Kost. KOL K1. l 3.33 I 0*6 4.43 '.3* *2.6.0 4 3.70 Sähkön säästö (mk/km.h) ks a b) Syksy ja kevät 0,s,stt80,0.o.00t., 22 (.nn./losjo*o,) 23 j 23 I I I I 12 8 *6 Ia 20 23 2* 3 8 6 0 lo Il L8008#01n06o0 (op.livi.jo./dt 20.7 225581222012.0468 n,5 (o...1.o.6) I 0.Il3 0.lI0 I () 0655 505.004*6 201061(228180 5**6l KOL Kost OX Kost l 0.73 I OJS 6.46 1.20 *4.42 4 236 Sähkön säästö (mkikm.h) ks a c) Talvi Etelä-Suomi Muu maantie ja paikallistie