Suomen Pankki Keskuspankit finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi 1
Kansainvälinen finanssikriisi Vuonna 2007 kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä merkkejä vakavista ongelmista Syksyllä 2008 kriisi: rahoitusjärjestelmän toiminta häiriintyi, moni suuri alan yritys kaatumisen partaalla Lehman Brothers konkurssiin 15.9.2008 Vaikka rahoitusjärjestelmän romahdus vältettiin, maailmantalouden syvä taantuma seurasi 2008 2009 2
Maailmantalous: tuotanto ja kansainvälinen kauppa supistuivat Maailmankauppa Maailman teollisuustuotanto (pl. rakentaminen) 145 2005M1 = 100 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 2005 2007 2009 2011 2013 Lähde: CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis. 3
Finanssikriisin taustatekijät Rahoitusjärjestelmän riskien kasvu Puutteellinen sääntely ja valvonta (euroalueella hajanainen) Uudet toimintatavat Pitkään jatkunut vakaan kehityksen kausi Oliko rahapolitiikka liian kevyttä? Nousevien talouksien merkityksen kasvu Väestön ikääntyminen kehittyneissä talouksissa Säästämispyrkimys Kansainvälisen reaalikorkotason lasku 4
Pitkät reaalikorot laskeneet viime vuosikymmeninä 12 Saksa Ranska Iso-Britannia Yhdysvallat Japani Suomi 10 v:n valtionlainan reaalinen* korko, % 10 8 6 4 2 0-2 -4 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 *) Nimellisen koron ja toteutuneen 12 kuukauden inflaatiovauhdin erotus. Lähteet: Macrobond ja OECD. 33899 5
Miten kriisiä hoidettiin Keskuspankit: Rahoitusjärjestelmän likviditeetin turvaaminen Ohjauskorot alas nollan tuntumaan Epätavanomaiset rahapolitiikan toimet: arvopaperiostot, pitkä keskuspankkirahoitus, ennakoiva viestintä Finanssipolitiikka: julkisen vallan tuki kokonaiskysynnälle Pankkien sääntelyä ja valvontaa ruvettiin kehittämään Yksittäiset pankit ja makrovakauspolitiikka 6
Talouspolitiikan tavallinen roolijako Ekonomistit tekevät usein jaon: Pitkän aikavälin kehitys Suhdannekehitys Suhdannepolitiikka Rahapolitiikka Finanssipolitiikka Rakennepolitiikka Muu talouspolitiikka Sekä raha- että finanssipolitiikalla voidaan vaimentaa suhdannevaihteluja ja edesauttaa hintavakautta 7
Keskuspankkien rooli Poliittiset päätöksentekijät delegoineet keskuspankeille tehtäviä ja antaneet itsenäisen aseman, keskeisenä tavoitteena hintavakaus Normaalisti ohjauskorko tärkein väline, kun rahapolitiikalla huolehditaan hintavakaudesta Keskuspankin ohjauskoron lasku alentaa pankkilainojen korkoja. Se aikaistaa yritysten investointeja ja kotitalouksien kulutuspäätöksiä. Siten koronlasku tukee lyhyellä aikavälillä talouskasvua ja inflaatiota. Se tukee niitä myös mm. nostamalla varallisuusarvoja ja heikentämällä valuuttakurssia. Keskuspankki samalla pankkien pankki ja voi kriisitilanteessa turvata likviditeetin 8
Keskuspankkien ohjauskorkoja laskettiin nopeasti, ja ne ovat yhä matalat Euroalue Yhdysvallat Iso-Britannia Japani Ruotsi 6 Keskuspankkien ohjauskorot, % % 5 4 3 2 1 0-1 2008 2010 2012 2014 2016 2018 Lähde: Macrobond. 32422@ohjauskorot_vert Japanin keskuspankki lopetti yön yli-koron tavoitetason raportoinnin 4.4.2013 siirtyessään rahapolitiikassaan rahaperustan tavoitteeseen ja sittemmin tuottokäyrätavoitteeseen. 9
Keskuspankkien taseet kasvaneet epätavanomaisten rahapolitiikkatoimien seurauksena Yhdysvallat Japani Euroalue Iso-Britannia 120 Keskuspankin tase, % BKT:sta 100 80 60 40 20 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 32422@taseet_bkt Lähteet: EKP, kansalliset keskuspankit ja Macrobond. 10
Finanssikriisi, osa 2: Euroopan valtionvelkakriisi Tukiohjelmat Kreikka 2010- Irlanti 2011- Portugali 2012- Kesäkuu 2012, EU:n päätös pankkiunionin perustamisesta Pankkien ja valtioiden välisen kielteisen kohtalonyhteyden katkaiseminen Heinäkuu 2012, EKP:n pääjohtaja Mario Draghi: EKP tulee mandaattinsa puitteissa tekemään kaikkensa, jotta euroalue pysyy koossa. Ja uskokaa minua, se tulee riittämään. Syyskuu 2012, EKP ilmoittaa suorista rahapoliittisista kaupoista (OMT), joilla voidaan tarvittaessa rauhoittaa kriisimaiden valtiolainamarkkinoita OMT-ohjelma palautti luottamuksen, vaikka sitä ei ole kertaakaan käytetty 11
Rahaliittoon ja valtioiden velanhoitokykyyn kohdistuvan epäluottamuksen nousu ja lasku euroalueella 2007 2014 3.0 2.5 % Euroalueen valtionlainojen painotetun 10 vuoden keskikoron ja Saksan valtionlainakoron erotus Draghin puhe 7/2012 + OMT 2.0 1.5 1.0 0.5 0.0 01/2007 01/2008 01/2009 01/2010 01/2011 01/2012 01/2013 01/2014 Lähde: Bloomberg, Suomen Pankin laskelmat. 12
Euroalueen rahapolitiikka nyt Inflaatiopaineet pysyneet tavoiteltua vähäisempinä Eurojärjestelmän kesäkuinen ennuste: euroalueen inflaatio lähellä 1,7 prosenttia 2018 2020 Ohjauskorot yhä nollan tuntumassa Arvopaperien osto-ohjelmassa netto-ostoja jatkettu mutta vähennetty EKP:n neuvosto heinäkuussa 2018: Osto-ohjelman netto-ostojen määrä loppua vuodenvaihteessa Ohjauskorkojen odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla ainakin vuoden 2019 kesän ajan 13
Deflaation uhan torjuminen euroalueella 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 Inflaatio-odotukset*, % 1 vuosi 1 vuoden jälkeen 3 vuotta 3 vuoden jälkeen 5 vuotta 5 vuoden jälkeen 5-5 keskiarvo (2005-2012) 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 * Laskettu inflaatioswapeista. Lähteet: Bloomberg ja Suomen Pankin laskelmat. 32426@odot1 14
Keskuspankit finanssikriisin jälkeen Epätavanomaisen rahapolitiikan jäljiltä keskuspankkien taseet suuret Rahapolitiikan välineistö on monipuolistunut ja keskuspankkitoiminnan mittakaava on merkittävästi kasvanut Vastuuta makrovakauspolitiikasta ja yksittäisten pankkien valvonnasta Kriisi antoi muistutuksen rahoitusvakauden merkityksestä kokonaistaloudellisen kehityksen kannalta Perusasioita ennallaan Vastuu hintavakaudesta Itsenäisyys tavoitteiden saavuttamisen keinoissa 15
Kiitos! 16