Kalvosarja / Sito Sito Parhaan ympäristön tekijät
Karinkentän uusi maankäyttö, mitoitus Koulu + liikuntapalvelut Yhteensä 25 000 k m2 urheiluhalli 6 000 k m2 koulu 12 000 k m2 uimahalli 7 000 k m2 Mitoittavat liikennetilanteet: Arkipäivän iltahuipun tilanne, jossa käytössä ovat opisto + uimahalli + urheiluhalli 90 % käyttöaste pysäköinnissä Tapahtumatilanne lauantaina 150 % käyttöaste (= 100 % pysäköinti + 50% saattoliikenne) 2
Kaavaluonnos 3
Maankäytön liikennetuotokset / uusi maankäyttö Koulun + opistojen arvioitu liikennetuotos: Päiväaika: 500 opp. + 60 hlökunta Ilta aika (klo16 20): 950 opp. +80hlökunta tuotos: noin 1260 automatkaa/vrk (sisään + ulos 630+630) laskelma: noin 240 autopaikkaa (1/50) opistojen autopaikkatarve: yht. 400 ap (lähde Ramboll 24.3.2017) koulu käyttää samoja autopaikkoja päiväaikaan, opiston tarve mitoittava Uimahalli/liikuntapalvelut arvioitu liikennetuotos (noin 15 käyntiä/100 k m2( n. 60 % käyttäjistä saapuu autolla (ajaen/kyydissä) tuotos: noin 1300 automatkaa/vrk (650+650) laskelma: noin 185 autopaikkaa (1/70) Opisto + urheiluhalli + uimahalli toteutunut: Normaali arkipäivä (90%) 95 käyntiä = 1900 ajon./vrk 290 ajon./huipputunti (= n.15 %) Tapahtumapäivä (150%) 1280 käyntiä = 2560 ajon./vrk 510 ajon./huipputunti (= n.20%) Mitoittavat liikennetilanteet Normaalitilanne: 90 % käyttöaste pysäköinnissä Tapahtumatilanne: 150 % käyttöaste (= 100% pysäköinti + 50% saattoliikenne) 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Liikennetuotokset normaali ja tapahtumapäivinä (ajon./vrk) normaali arkipäivä tapahtumapäivä 4
Autopaikkojen tarve alueella Karinkentän uuden maankäytön tarve autopaikoille on merkittävä, ja kokonaisuuden osalta tulee arvioida/päättää autopaikkojen tarjonnan taso myös peilaten uusien palveluiden toteutuksen ja päivittäiskäytön tavoitetasoon. Autopaikkojen laskennallinen tarve: uimahalli: 70 ap/ allasalueen laajuus (4500 km2) = 64 ap (vrt. 7000k m2: 100 ap) urheiluhalli: 70 ap / bruttoala (6 000 km2) = 86 ap koulu: 50 100 ap/ bruttoala (12 000 km2), ka. 75 = 160 ap reservi: 20 % alueen kok. tarpeesta (310 x 0,2= 62) = 62 ap yhteensä = 372 ap (minimi) Toiminnoittain autopaikkojen tarve jakautuu seuraavasti: Liikuntapalvelut: 150 200 ap Koulu: 50 ap Opistot: 200 400 ap Tapahtumat: 200 500 ap (viikonloppu) Suosituksena on toteuttaa autopaikkoja hieman yli laskennallisen minimitarpeen (370ap) Alueen autopaikkakapasiteettia ovat jo nykyisin tottuneet hyödyntämään mm. kirjaston, teatterin, terveysaseman ja neuvolan asiakkaat. Päiväaikaan alueella on oletettavasti vapaata pysäköintitilaa, kun opistojen ja liikuntapalveluiden käyttö ei ole vielä vilkkaimmillaan Ilta aikaan paikkojen riittävyys voi olla ongelma, mikäli esim. teatterin asiakkaat etsivät myös autopaikkaa tältä alueelta. Suosituksena on myös varata noin 15 20 autopaikkaa saattoliikenteen ja lyhytaikaisen pysäköinnin(5 15min) tarpeisiin, hyvät saattoliikennepaikat vähentävät varsinaisten pysäköintipaikkojen tarvetta. Joka tapauksessa suositellaan pysäköinnin aikarajausta vähintään ilta aikaan (esim.2h), jotta pysäköinnin vuorottaiskäyttöön jäisi paremmat mahdollisuudet. Mikäli toteutetaan noin 400 450 autopaikkaa, on pysäköinnin tilantarve noin 10000m2, ja voi olla tarpeen miettiä kahteen tai useampaan tasoon sijoitettua pysäköintiä alueelle. Osa paikoista voidaan osoittaa myös kadunvarsipaikoiksi (jatkosuunnittelu). 5
Liikenteen kehitys ja vaikutukset Aittakarinkadun liikennemäärä Karinkentän kohdalla on nykytilanteessa noin 7000 ajon/vrk. Kyseessä on suhteellisen vilkas pääkatu. Liikenteen peruskasvu Aittakarinkadulla vuoteen 2040 mennessä on noin 10 % (RauLi liikennemalli 2016, Rauman kaupunki) Karinkentän uuden maankäytön (yht. noin 25.000kem) vaikutus alueen liikennemääriin on noin 2000 ajon./vrk. Ajoneuvoliikenteen kokonaistuotos on suhteellisen suuri, mutta sen vaikutus jakaantuu useammalla katuosalle. Liikenteen näkökulmasta laskennallinen tapahtumapäivä (esim. urheilutapahtuma) on vain noin 20% vilkkaampi kuin normaali arkipäivä. Normaali arkipäivän liikennetuotos pohjautuu koulu ja opistotilojen tehokkaaseen arkikäyttöön, mitä edelleen kasvattaa liikuntapalveluiden keskittymä. Karikentän uusi maankäyttö kytkeytyy katuverkkoon sekä Aittakarinkadun että Nortamonkadun suuntiin. Kumpikin katuyhteys johtaa sekä keskustaan että eteenpäin pitkämatkaiselle maantieverkolle. Arviolta 60% uudesta liikennetuotoksesta tulee Nortamonkadun suuntaan ja 40% Aittakarinkadun suuntaan. Nämä ovat myös tavoitteelliset osuudet. Suurimmillaan uuden maankäytön aiheuttama liikennetuotos on Nortamonkadulla Karisuonkadun liittymän tuntumassa noin +700 900 ajon/vrk. Tämä kasvu voi aiheuttaa pieniä toimenpidetarpeita myös Nortamonkadun ja Aittakarinkadun liittymässä. Toimenpidetarpeet johtuvat enemmän liikenneturvallisuusnäkökulmasta kuin liittymäkapasiteetin loppumisesta ks. kalvosarjan lopusta liikenteen simuloinnin liitekuvat: liittymien toimivuus vuonna 2025 Suurempien liikuntatapahtumien aikaan alueen liikennetuotos voi olla noin 40 70% suurempi normaaliin arkipäivään verrattuna (noin 2500 3500) ajon./vrk). Tapahtumien aikaan liittymien hetkellinen ruuhkautuminen on mahdollista (mm. tilapäisen liikenteen ohjauksen tarve tulee ratkaista erikseen). 6
Liikenteelliset suositusratkaisut Kytketään uusi maankäyttö liikenteellisesti kahteen pääkatuun: Aittakarinkatu ja Nortamonkatu. Tämä tasapainottaa liikennevirtoja ja vähentää pistekohtaista kuormitusta. Toteutetaan autopaikat esitettyjen normien mukaisesti (1ap/50kem ja 1ap/70kem) ja varaudutaan lisäpaikkatarpeeseen tilallisesti Opistotoimintoihin liittyvä autopaikkatarve on saatujen käyttäjätietojen mukaan suuri, ja tarve myös mitoittaa alueen autopaikkamäärän. Liikuntapalveluiden autopaikkamäärän perusteella laskettu liikennetuotos vastaa kerrosneliökohtaisen liikennetuotostarkastelun tarkastelun tulosta. Liikuntapalveluiden epätasainen vuorokausikäyttö tai tapahtumat voivat johtaa autopaikkojen riittämättömyyteen. Opisto ja liikuntapalveluiden käyttäjiä tulee ohjata polkupyörän ja jalankulun käyttäjiksi jo kaavasuunnittelun keinoista lähtien. Hyvän laatutason jalankulun ja pyöräliikenteen aluevarauksista ja väylistä tulee varmistua jatkosuunnittelussa. Varaudutaan päivittäiseen saattoliikenteeseen mm. sijoittamalla saattoliikennealue sopivalle etäisyydelle palveluista joko yksi saattoalue alueen ytimeen, tai useamman alueen yhdistelmä eri tulosuunnista tapahtuvalle saatolle tapahtumien aikana saattoalueiden merkitys korostuu, kun satunnaiskäyttäjiä enemmän Pyritään sijoittamaan saattotoiminnot niin, että ne eivät risteä keskeisimpien jalankulun pääreittien kanssa. Varataan myös linja autojen lyhytaikaiselle pysäköinnille riittävät tilat. Alueen läpikulkeva katu Aittakarinkadun ja Nortamonkadun välillä luo hyvän mahdollisuuden kytkeä joukkoliikennelinjasto alueen palveluiden osaksi. Karisuonkadun/Nortamonkadun liittymässä suositellaan vasemmalle kääntymiskaistaa etelästä Karisuonkadulle käännyttäessä. Samalla tulee tarkastella suojatien saarekeratkaisun tarpeellisuus ja tilantarve Vastaava tilanne myös Aittakarinkadulta idästä etelään vasemmalle käännyttäessä, vasemmalle kääntyvän kaistan tarve pohdittava erityisesti liikenneturvallisuuden näkökulmasta. 7
Liite: toimivuustarkastelukuvat 2025 iltahuipputunti 8
Ennustetut liikennemäärät, iltahuipputunti 2025 normaali arkipäivä Arvioidut ennustevuoden 2025 iltahuipputunnin liikennemäärät, kun uusi maankäyttö on toteutunut 100% Karinkentän uusi maankäyttö kytketty sekä Aittakarinkatuun että Nortamonkadun suuntaan Valo ohjaus (nykyinen) Nortamonkadun/Aittakarinkadun liittymässä, muut valo ohjaamattomia liittymiä 9
Simuloidut viivytykset, iltahuipputunti 2025 normaali arkipäivä Kaistakohtaiset keskimääräiset viivytykset (s./ajon) Hyvä palvelutaso sekä Aittakarinkadun että Nortamonkadun suuntiin/suunnista Aittakarinkadun/Nortamonkadun liittymän valo ohjaus toimii tyydyttävästi tai välttävästi (erillinen liittymän kehittämissuunnittelu) 10
Simuloidut jonopituudet, iltahuipputunti 2025 normaali arkipäivä Kaistakohtaiset jonopituudet ennustevuoden 2025 iltahuipputunnin aikana Ei merkittävää jonoutumista uuteen maankäyttöön johtavissa liittymissä. 11