Erilliset opettajan pedagogiset opinnot maahanmuuttajataustaisille 60 op

Erilliset opettajan pedagogiset opinnot maahanmuuttajataustaisille 60 op Osaamistavoitteet Asetuksen (A 794/2004) mukaisesti yliopistoissa järjestettävän opettajankoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet itsenäiseen, vastuulliseen ja eettiseen toimintaan opettajana, ohjaajana, kasvattajana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Opinnot suoritettuaan opiskelijalla on laaja-alainen pedagoginen kelpoisuus opettajan työhön eri oppilaitoksissa ja koulutusasteilla. Opiskelija ymmärtää voimassa olevien opetussuunnitelmien merkityksen ja on tietoinen yhteiskunnan koulutukselle asettamista säädöksistä ja vaatimuksista. Opiskelijalla on kyky ottaa huomioon erilaisten oppijoiden tarpeet ja taito edistää kielitietoisuutta sekä monilukutaitoa opettamassaan oppiaineessa. Opiskelija hallitsee erilaisia opetus- ja arviointimenetelmiä sekä osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti työssään. Opiskelija osaa toimia opettamiensa aineiden yhteistyökykyisenä asiantuntijana vaihtelevissa oppimisympäristöissä ja erilaisten oppimiskokonaisuuksien rakentamisessa yli oppiaine- ja oppilaitosrajojen. Opiskelijalla on valmiudet myös kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Opiskelija arvostaa kulttuurista moninaisuutta sekä kestävää kehitystä ja on tietoinen demokratian, vuorovaikutuksen, osallisuuden ja turvallisen ympäristön merkityksestä hyvinvoinnille. Opiskelijalla on perustiedot opetusalan ammatillisista käsitteistä, eettisistä periaatteista, ajankohtaisista suuntauksista sekä tärkeimmistä tutkimus- ja kehittämishankkeista. Opiskelija tiedostaa jatkuvan kouluttautumisen merkityksen kasvatusalan asiantuntijuuden ja tutkivan opettajuuden kehittämisessä. Lisäksi opiskelija kehittää suomen kielen taitoaan vastaamaan tavoitteena olevan opettajatutkinnon kielitaitovaatimusta. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op koostuvat seuraavista opintojaksoista: Perusopinnot 25 op Kasvatustieteen perusopinnot 25 op korvaavat opettajan pedagogisten opintojen perusopinnot. Opiskelijan tulee suorittaa kasvatustieteen perusopinnot itsenäisesti ennen opettajan pedagogisten opintojen aineopintoja tai niiden aikana. Aineopinnot 35 op Aineenopettajuuteen kehittyminen 6 op Koulutuksen hallinnon ja lainsäädännön perusteet 2 op Oppilaan oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen 3 op Aineenopettaja asiantuntijana ja yhteisöllisenä toimijana 3 op Ohjattu harjoittelu I: Opiskelun ja kasvun ohjaaminen 6 op Ohjattu harjoittelu II: Opettajana kouluyhteisössä 7 op Aineenopetuksen kehittäminen ja tutkimus 3 op Ainedidaktinen seminaari 5 op

Arviointi Numerolla 0 5 Lisätiedot Projektikoordinaattori Maria Tyrer, maria.tyrer@utu.fi Vastuuhenkilöt Projektin vastuullinen johtaja, yliopisto-opettajat Jenni Alisaari, Niina Kekki ja Elisa Repo Yleistä Erilliset opettajan pedagogiset opinnot maahanmuuttajataustaisille -opintokokonaisuus (60 op) toteutetaan Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan tutkintovaatimusten mukaan. Opetuksen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus on opiskelijalle maksutonta. Opintoja tuetaan yksilöllisellä ohjauksella. Opiskelijalla tulee olla käytössään tietokone ja internetyhteys. Kasvatustieteen perusopinnot (25 op) suoritetaan avoimena yliopisto-opetuksena. Opiskelija opiskelee hänelle laadittavan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) mukaisesti. Poissaolojen korvaaminen Poissaolojen korvaamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita: Poissaolot pakollisesta kontaktiopetuksesta on korvattava. Jos poissaoloja on 50 % tai enemmän, opiskelijan on osallistuttava opintojaksolle uudelleen. Korvaustavan päättää aina opintojakson opettaja. Opettaja voi antaa lisätehtävän tai muun tehtävänannon, jolla poissaolo korvataan. Opiskelija voi myös itse ehdottaa korvaustapaa, jonka opettaja joko hyväksyy tai hylkää. Mikäli poissaoloa ei opettajan mielestä voi korvata, opiskelijan on osallistuttava opintojaksolle uudelleen. Opintojaksosta vastaava opettaja määrittelee erikseen sovitun korvaustavan voimassaoloajan. AHOT-korvaavuus pitkän opettajankokemuksen tai Opetushallituksen rinnastuspäätöksen omaaville sovitaan tapauskohtaisesti. Mikäli opiskelijalla on ulkomailla suoritettu opettajan tutkinto ja siitä Opetushallituksen päätös, jossa edellytetään täydentäviä opintoja opettajan pedagogisista opinnoista, suorittaa hän opintojaksot Oppilaan oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen 3 op, Koulutuksen hallinnon ja lainsäädännön perusteet 2 op, Aineenopettajuuteen kehittyminen 6 op ja Ohjattu harjoittelu I: Opiskelun ja kasvun ohjaaminen 6 op, yhteensä 17 opintopistettä. Mikäli päätös edellyttää enemmän kuin 17 op täydentäviä opintoja, sovitaan edellä mainittujen opintojaksojen lisäksi suoritettavista opintojaksoista erikseen. AHOT-hakemus toimitetaan opinnoista vastaavalle koulutussuunnittelijalle hyvissä ajoin ennen opintojen alkamista.

Opettajan pedagogisten opintojen perusopinnot, MMO 25 op Kasvatustieteen perusopinnot 25 op korvaavat opettajan pedagogisten opintojen perusopinnot. Opiskelijan tulee suorittaa kasvatustieteen perusopinnot itsenäisesti ennen opettajan pedagogisten opintojen aineopintoja tai niiden aikana. Kasvatustieteen perusopinnot tulee olla aloitettu ennen opintoihin hakeutumista. Opettajan pedagogisten opintojen aineopinnot, MMO 35 op Osaamistavoitteet Opiskelija hallitsee opettamiensa aineiden oppisisällöt sekä osaa suunnitella ja toteuttaa mielekkäitä oppimistilanteita ja oppimiskokonaisuuksia. Hän osaa soveltaa opettamalleen aineelle ominaisia opetustapoja pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla erilaisissa oppimisympäristöissä. Hän on kasvanut laaja-alaiseen opettajuuteen kouluyhteisössä ja osaa toimia eettisen vastuunsa tiedostavana kasvattajana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hän osaa kohdata erilaisia oppijoita ja toimia monikulttuurisessa kouluyhteisössä. Opiskelija osaa kehittää ammatillista osaamistaan seuraamalla opettamiensa aineiden oppimista ja opetusta koskevaa tutkimus- ja kehitystyötä. Aineopintojen 35 op:n kokonaisuus koostuu ainedidaktisista opinnoista ja ohjatusta harjoittelusta. Ainedidaktisissa opinnoissa ja opetusharjoittelussa opetusta ja oppimista tarkastellaan sekä kasvatuksen että opetettavan oppiaineen näkökulmasta. Opiskelija vahvistaa käytännön kokemukseen perustuvaa tietovarantoaan aineen opettamisesta ja oppimisesta. Opinnoissa tutustutaan myös alan keskeiseen tutkimukseen. Oppiaineiden erilaisesta luonteesta ja traditioista johtuen eri oppiaineiden didaktiikoissa tarkasteltavat teemat vaihtelevat. Aineenopettajuuteen kehittyminen 6 op Koulutuksen hallinnon ja lainsäädännön perusteet 2 op Oppilaan oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen 3 op Aineenopettaja asiantuntijana ja yhteisöllisenä toimijana 3 op Ohjattu harjoittelu I: Opiskelun ja kasvun ohjaaminen 6 op Ohjattu harjoittelu II: Opettajana kouluyhteisössä 7 op Aineenopetuksen kehittäminen ja tutkimus 3 op Ainedidaktinen seminaari 5 op Arviointi Numerolla 0 5. Opintojaksojen painotettu keskiarvo numerolla 1 5. Aineenopettajuuteen kehittyminen 6 op Oppiaine Kasvatustiede, aineenopett., OKL Turku Vastuuhenkilöt OKL Turku: yliopisto-opettajat Niina Kekki ja Elisa Repo

Osaamistavoitteet Opiskelija ymmärtää oppimisprosessin merkityksen ja opettamansa oppiaineen opettamisen vaatimukset. Opiskelija tuntee perus- ja lukiokoulutuksen valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteet sekä oppiaineensa ainekohtaiset erityispiirteet ja osaa suunnitella opetustaan tavoitteellisesti ja kieli- ja kulttuuritietoisesti. Opiskelija osaa käyttää erilaisia opetusmenetelmiä ja toimia erilaisissa oppimisympäristöissä sekä eriyttää opetustaan. Opiskelija ymmärtää, että oppilaan osaamisen arvioinnin tulee olla jatkuvaa, monipuolista, joustavaa ja kannustavaa. Oppimisprosessin tarkastelu oman oppiaineen näkökulmasta Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus Opetussuunnitelmat ja opetuksen tavoitteellinen suunnittelu Erilaiset oppimisympäristöt, oppimateriaalit, tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen opetuksessa Oppimateriaalin arvioiva tarkastelu Oppiaineelle ominaiset työtavat ja opetusmenetelmät, monilukutaito, opetuksen eriyttäminen Arviointi osana oppimisprosessia, oppimisen arvioinnin suunnittelu, arviointimenetelmät Suoritustavat Osallistuminen opetukseen Essee Harjoitustyöt Opetuksen seuranta ja havainnoista keskustelu Toteutustavat Luento-opetus 10 t Ryhmäopetus 50 t Itsenäinen työskentely 102 t. Arviointi Numerolla 0 5 Oppimateriaalit Esseessä käytetään opettajan kanssa sovittavaa oheiskirjallisuutta, kuten ajankohtaisia kotimaisia ja kansainvälisiä artikkeleita tai joitakin seuraavista teoksista: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus 1. Harjunen, E. & Arvilommi, R. (toim.) 2013. Kuinka teksti kirjoitetaan omaksi? Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 2013. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto, soveltuvin osin. 2. Rastas, A. (toim.) 2013. Kaikille lapsille lastenkirjallisuus liikkuvassa, monikulttuurisessa maailmassa. Tietolipas 240. Helsinki: SKS.

3. Shore, I. & Rapatti, K. 2014. Tekstilajitaidot. Lukemisen ja kirjoittamisen opetus koulussa. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 2014. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto, soveltuvin osin. 4. Vaarala, H., Reiman, N., Jalkanen, J. & Nissilä, L. 2016. Tilanne päällä! Näkökulmia S2- opetukseen. Opetushallitus, soveltuvin osin. 5. White L. 2012. Suomen kielioppia ulkomaalaisille, soveltuvin osin. Historia 1. Husbands, Chris (1996). What is history teaching? : Language, ideas and meaning in learning about the past. Buckingham: Open University Press. 2. Rantala, Jukka & Ahonen, Sirkka (2015). Ajan merkit. Historian käyttö ja opetus. Tallinna: Gaudeamus Helsinki University Press. Yhteiskunnallinen tieto 1. Suutarinen, Sakari. Aktiiviseksi kansalaiseksi, PS-kustannus 2006. Uskonto 1. Hannele Niemi, 1991. Uskonnon didaktiikka. Helsinki: Otava. Sivut 31-71. 2. Reijo Heinonen, 1993, Perhosen perspektiivi. Mielikuvat ja arvot opetuksessa. Espoo: Weilin + Göös, 1993. Sivut 25-94. 3. Pyysiäinen, M. & Seppälä, J. 1998. Uskonnonopetuksen käsikirja. Porvoo: WSOY. (soveltuvin osin) Vieraat kielet 1. Järvinen, H.-M. 2012. Vieraiden kielten didaktiikka. Teoksessa Kallioniemi, A. & Virta, A. (toim.) Ainedidaktiikka tutkimuskohteena ja tiedonalana. Suomen kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan tutkimuksia 60, 217 249. 2. Lightbown, P.M. & Spada, N. 1999. How languages are learnt. Second edition. Oxford: Oxford University Press. 3. Pietilä, P. & Lintunen, P. (toim.) 2014. Kuinka kieltä opitaan. Helsinki: Gaudeamus. Biologia ja maantiede 1. Eloranta, V., Jeronen E. & Palmberg I. (toim.) 2005. Biologia eläväksi. Biologian didaktiikka. Jyväskylä: PS-Kustannus, 17-289 2. Cantell, H., Rikkinen, H. & Tani, S. 2006. Maailma minussa - minä maailmassa. Maantieteen opettajan käsikirja. Helsingin yliopisto. Soveltavan kasvatustieteen laitos, 7-192 3. Cantell, H. (toim.) 2004. Ympäristökasvatuksen käsikirja. Opetus 2000. Jyväskylä: PSkustannus, 12-112. Matematiikka, fysiikka ja kemia 1. Ahtee, M. & Pehkonen, E. 2000. Johdatus matemaattisten aineiden didaktiikkaan. Helsinki: Edita. 2. www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/tyotapa (soveltuvin osin) 3. Räsänen, P., Kupari, P., Ahonen, T. & Malinen, P. (toim.). 2004. Matematiikka näkökulmia opettamiseen ja oppimiseen. Niilo Mäki Instituutti. Sivut: 20-31, 241-254 ja 301-346.

4. Toivola, M. 2016. Flipped learning Why teachers flip and what are their worries? Experiences of Teaching with Mathematics, Sciences and Teachnology 2 (1), 237-250. 5. Joutsenlahti, J. Kielentäminen matematiikan opiskelussa. Verkkojulkaisu: www.joutsenlahti.net/languaging.pdf Muut aihepiirit sovitaan erikseen. Koulutuksen hallinnon ja lainsäädännön perusteet 2 op Vastuuhenkilö Annika Hongisto Tavoitteet Opiskelija tuntee koulutuksen hallinnon, ohjauksen ja lainsäädännön perusteet koulutusjärjestelmän eri asteilla. Perusteet koulutuksen hallinnosta, ohjauksesta ja lainsäädännöstä. Suoritustavat Osallistuminen opetukseen Kirjallinen / sähköinen tentti Toteutustavat Luento-opetus 12 t Itsenäinen työskentely 42 t Oppimateriaalit Tentittävä kirjallisuus: Lahtinen, M. & Lankinen, T. 2015. Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä. 9., uudistettu laitos. Helsinki: Tietosanoma Oy, luvut 5-12. Arviointiasteikko 0 5 Oppilaan oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen 3 op Oppiaine Kasvatustiede, aineenopett., OKL Turku Vastuuhenkilö OKL Turku: yliopisto-opettaja Osaamistavoitteet

Opiskelija tietää erilaisia oppimisen haasteita ja ymmärtää oman vastuunsa kaikkien oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin ohjaajana ja tukijana. Opiskelija tuntee koulun oppilasja opiskelijahuollon sekä moniammatillisen yhteistyön periaatteet. Oppilaiden oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erilaiset oppimisen haasteet Oppilaiden erilaiset tarpeet huomioiva opetus ja ohjaus Oppilaiden hyvinvoinnin tukeminen Koulun oppilas- ja opiskeluhuollon sekä moniammatillisen yhteistyön periaatteet Suoritustavat Osallistuminen opetukseen Oppimispäiväkirja Oppimistehtävät Toteutustavat Luento-opetus 12 t Ryhmäopetusta 12 t Itsenäinen työskentely 57 t Arviointi Hyväksytty/Hylätty Oppimateriaalit Tiedot oppimateriaalista ilmoitetaan opintojakson alussa. Aineenopettaja asiantuntijana ja yhteisöllisenä toimijana 3 op Oppiaine Kasvatustiede, aineenopett., OKL Turku Vastuuhenkilöt OKL Turku: yliopisto-opettajat Niina Kekki ja Elisa Repo Osaamistavoitteet Opiskelija tunnistaa asiantuntijuutensa opettajana ja tiedostaa opetuksen eheyttämisen merkityksen. Hänellä on valmiudet tehdä yhteistyötä eri oppiaineiden opettajien kanssa erilaisten oppimiskokonaisuuksien, oppimisympäristöjen ja monipuolisen oppimisen toteuttamiseksi. Opiskelija oppii arvioimaan omaa ammatillista kehitystään ja opettajan identiteettiään myös suhteessa työyhteisönsä muihin jäseniin. Opiskelija tiedostaa roolinsa sekä vastuunsa kasvatuksen ja oppiaineen asiantuntijana työyhteisössä ja yhteiskunnassa. Oppiaineiden välisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu Monilukutaito ja kielitietoinen opetus oman oppiaineen näkökulmasta

Opettajan ammattietiikka, ammatillinen kehitys ja työn ulottuvuudet Aktiivinen kansalaisuus, ihmisoikeudet, kestävä kehitys ja demokratia Turvallinen toimintaympäristö Suoritustavat Osallistuminen opetukseen Oppimispäiväkirja Toteutustavat Luento-opetus 12 t Ryhmäopetus 20 t Itsenäinen työskentely 49 t Arviointi Hyväksytty/ hylätty. Ohjattu harjoittelu I: Opiskelun ja kasvun ohjaaminen 6 op Vastaava taho Turun normaalikoulu Vastuuhenkilöt Satu Kekki rehtori, Katri Parviainen harjoittelun koordinointi, Tuija Niemi harjoittelun koordinointi Tavoitteet Opiskelija tarkastelee omaa opetustyötään oppimansa teoriatiedon pohjalta ja muodostaa jäsentyneen kuvan omasta pedagogisesta toiminnastaan ja sen kehittämisestä. Opiskelija laatii oman kasvatusfilosofiansa ja hahmottaa opetustyönsä käyttöteoriaa. Opiskelija kehittää valmiuksiaan oppitunnin, ja opetusjakson suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Opiskelija kehittää toimintamalleja erilaisiin opetustilanteisiin sekä erilaisten oppijoiden ohjaamiseen ja saa perusvalmiudet opetuksen eriyttämiseen. Opettajan työn ja oman työuran reflektiivinen tarkastelu ja aktiivinen osallistuminen harjoitteluseminaariin (Harjoitteluseminaari I) Suomalaisen koulujärjestelmän säädösten hierarkia, säädösten ja toteutuvan opetuksen ja suhde ja sen soveltaminen opetuksen suunnittelussa Oppitunnin ja -jakson suunnittelu, toteuttaminen ja reflektointi Koulun toimintakulttuuriin, opetusmenetelmiin, työtapoihin, oppimateriaaleihin ja opetusvälineisiin perehtyminen Perehtyminen oppilasarviointiin ja sen menetelmiin Erilaisten oppijoiden ja oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja huomioiminen

opetuksessa Toisella kielellä opiskelevan tukeminen ja yhteistyö s2-opettajan kanssa Oppimisprosessiin vaikuttavien tekijöiden, mm. motivaation, tiedostaminen ja hyödyntäminen opetuksessa Opettajan ammatilliseen vuorovaikutukseen ja luokan hallinnan keinoihin perehtyminen Oppilas- ja opiskelijahuoltoon sekä kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön perehtyminen Harjoitteluun sisältyy harjoitteluseminaari, opetuksen vastuullista suunnittelua, opetustuokioita tai opetettavia tunteja, opetuksen aktiivista havainnointia, apuopettajana toimimista, koulutyöhön liittyviä muita tehtäviä, moniammatillista yhteistyötä sekä yksittäisohjausta. Suoritustavat Osallistuminen harjoitteluseminaariin Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen Kouluharjoittelu Observointipäiväkirja Yhteistyöpäiväkirja Toteutustavat Harjoitteluseminaari I 8 t = 4 t alkuseminaari ja 4 t loppuseminaari Ohjattuja oppitunteja 12 16 t Opetukseen osallistumista, oppituntien seurantaa, palautekeskusteluihin osallistumista, palauteraportteja ja apuopettajana toimimista (Observointipäiväkirja) 14 22 t Yksittäisohjausta 24-32 t Kouluharjoittelua 20 t Ohjattua perehtymistä moniammatilliseen yhteistyöhön, oppilas- ja opiskelijahuoltoon sekä kodin ja koulun yhteistyöhön (Yhteistyöpäiväkirja) 6-10 t Opetuksen itsenäistä suunnittelua 60 80 t yht. 162 t Harjoitteluseminaareissa on läsnäolovelvollisuus. Opiskelija pitää harjoitustuntinsa yksin tai pareittain. Tarkempia tietoja harjoittelun suorittamisesta annetaan harjoittelujakson alussa. Arviointiasteikko Hyväksytty/Hylätty Arviointikriteerit Hyväksytty suoritus edellyttää kohtien A ja B hyväksyttyä suorittamista: A Harjoittelusuunnitelma, jossa on kuvattuna ohjeiden mukaisesti oma kasvatusnäkemys ja omat kehittymistavoitteet.

B Harjoittelujakson suunnittelu: ohjeiden mukaiset tuntisuunnitelmat ja oman opetuksen pitäminen toteutus ja oman opetuksen reflektointi. Täydennettävä: Selkeästi havaittavat puutteet mm. 1) tuntien suunnittelussa, toteutuksessa tai reflektoinnissa 2) aineen- ja työtapojen hallinnassa 3) muun ohjatun harjoittelun sisältöjen suorittamisessa. Hylätty: Opiskelija ei ole kehotuksesta huolimatta täydentänyt suorituksiaan sovittuun määräaikaan mennessä. Suorituksen hyväksyy ohjaava opettaja. Täydennyksestä sovitaan ohjaavan opettajan kanssa. Poissaolot on korvattava ja niistä tulee sopia normaalikoulun osalta ohjaavan opettajan kanssa. Ohjattu harjoittelu II Opettajana kouluyhteisössä: 7 op Vastaava taho Turun normaalikoulu Vastuuhenkilöt Satu Kekki rehtori, Katri Parviainen harjoittelun koordinointi, Tuija Niemi harjoittelun koordinointi Tavoitteet Opiskelija hahmottaa koulun yhteisönä ja oppimisympäristönä, tunnistaa ja hyväksyy kulttuurista moninaisuutta, erilaisuutta ja erilaisia oppijoita. Opiskelija kasvaa oman työnsä merkityksestä ja sen kehittämisestä tietoiseksi, eettisesti kestäviin ratkaisuihin pyrkiväksi ja kriittisesti ajattelevaksi opettajaksi. Opiskelija syventää ammatillista osaamistaan ja suuntautuu jatkuvaan oman työnsä kehittämiseen. Ainekohtaisen osaamisen ja erilaisten työtapojen syventäminen ja itsenäinen soveltaminen opetuksessa Oppiaineiden väliseen integraatioon ja monimuoto-opetuksen menetelmiin tutustuminen ja niiden soveltaminen opetuksessa Oppimisprosessiin vaikuttavien tekijöiden, mm. motivaation ja kielen tiedostaminen ja hyödyntäminen opetuksessa Toisella kielellä oppivan ja opiskelevan oppilaan tukeminen opetuksessa S2-oppijan tukeminen aktiivisessa yhteistyössä S2-opettajan kanssa Koululain ja säädösten soveltaminen erilaisen oppijan tarpeisiin ja tukitoimiin Itsenäisen luokanhallinnan ja ammatillisen, opettajan ja oppilaan välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen ja soveltaminen Oppilasarviointiin ja sen menetelmiin sekä mahdollisesti päättökokeisiin ja ylioppilaskirjoituksiin tutustuminen ja soveltaminen Perehtyminen ammatilliseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön sekä kodin ja koulun väliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön Oman työn arvioiminen ja itsearviointitaitojen syventäminen Perehtyminen koulun tehtävään ja oppijan ja opettajan osallisuuteen yhteiskunnassa Perehtyminen täydennyskoulutukseen ja oman ammatillisen kehittymisen

merkitykseen Harjoitteluun sisältyy harjoitteluseminaari, opetuksen vastuullista suunnittelua, opetettavia tunteja, opetuksen aktiivista havainnointia, samanaikaisopettajana toimimista, koulutyöhön liittyviä muita tehtäviä, moniammatillista yhteistyötä sekä ohjausta. Opiskelija osallistuu oman mielenkiintonsa mukaan esimerkiksi teemapäiviin, projekteihin, kokeiluihin, opintokäynteihin jne. Suoritustavat Harjoitteluseminaariin osallistuminen Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen Kouluharjoittelu Observointipäiväkirja Toteutustavat Harjoitteluseminaari II 6t: oman, rakentuvan opettajuuden reflektiivinen tarkastelu, oman käyttöteorian ja tulevan kehityssuunnan hahmottaminen sekä aktiivinen osallistuminen harjoitteluseminaariin Ohjattuja oppitunteja itsenäisesti 16 22 t, Opetukseen osallistumista, oppituntien seurantaa, palautekeskusteluihin osallistumista, palauteraportteja ja apuopettajana toimimista (Observointipäiväkirja) 16 27 t Kouluharjoittelua (Kouluharjoittelupäiväkirja) 30 t Yksittäis- tai ryhmäohjausta 25 t Ohjattu, perehtyminen moniammatilliseen yhteistyöhön, oppilas- ja opiskelijahuoltoon sekä kodin ja koulun yhteistyöhön (Yhteistyöpäiväkirja) 6-10 t Opetuksen itsenäistä suunnittelua 75-102 t yht. 189 t Harjoitteluseminaareissa on läsnäolovelvollisuus. Opiskelija pitää harjoitustuntinsa yksin tai pareittain. Tarkempia tietoja harjoittelun suorittamisesta annetaan harjoittelujakson alussa. Arviointiasteikko Hyväksytty/Hylätty Arviointikriteerit Hyväksytty suoritus edellyttää kohtien A C hyväksyttyä suorittamista: A Harjoitteluseminaarin työn hyväksytty suorittaminen B Harjoittelujakson suunnittelu ja toteutus: ohjeiden mukaiset jakso- ja tuntisuunnitelmat ja oman opetuksen toteutus, oppilas-/opiskelija-arviointi ja oman opetuksen reflektointi. C Muu ohjatun harjoittelun sisältö: harjoitteluseminaariin osallistuminen, moniammatillista yhteistyötä ja opetuksen havainnointi. Täydennettävä: Selkeästi havaittavat puutteet mm. 1) jakson ja tuntien suunnittelussa tai toteutuksessa 2) aineen- ja työtapojen hallinnassa 3) arvioinnin suunnittelussa ja toteutuksessa 4) muun ohjatun harjoittelun sisältöjen suorittamisessa.

Hylätty: Opiskelija ei ole kehotuksesta huolimatta täydentänyt suorituksiaan sovittuun määräaikaan mennessä. Suorituksen hyväksyy ohjaava opettaja. Täydennyksestä sovitaan ohjaavan opettajan kanssa. Poissaolot on korvattava ja niistä tulee sopia normaalikoulun osalta ohjaavan opettajan kanssa. Aineenopetuksen kehittäminen ja tutkimus 3 op Oppiaine Kasvatustiede, aineenopett., OKL Turku Vastuuhenkilö OKL Turku: yliopisto-opettaja Jenni Alisaari Tavoitteet Opiskelija tuntee opettamiensa aineiden didaktisen tutkimuksen kohteita ja menetelmiä. Opiskelija oppii arvioimaan tutkimustulosten luotettavuutta, merkitystä ja soveltuvuutta käytäntöön. Opiskelija tuntee tutkielmanteon päävaiheet tutkimuskysymyksen muotoilusta ja aineistonkeruusta valmiin tutkielman raportointiin. Yleiskuva opetettavien aineiden didaktisesta tutkimuksesta Informaatioluku- ja tiedonhankintataidon perusteet Tutkimusartikkelien lukeminen ja analysointi Tutkielman tekemisen vaiheet ja muodolliset vaatimukset Erilaiset tutkimusaineistot ja tutkimusaineiston hankintatavat Tutkimussuunnitelman laadinnan ohjeistus Suoritustavat Osallistuminen opetukseen Harjoitustyöt Tentti Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 12 t Ryhmäopetus 8 t (voidaan toteuttaa lukupiirityöskentelynä) Itsenäinen työskentely 61 t Arviointi 0 5 Oppimateriaalit Tenttiin luetaan opettajan kanssa sovittavaa oheiskirjallisuutta, kuten ajankohtaisia kotimaisia ja kansainvälisiä artikkeleita tai joitakin seuraavista teoksista: Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä ja kirjallisuus

1. Mitchell, R., Myles, F. & Marsden, E. 2013. Second Language Learning Theories. 3. uudistettu painos. New York: Routledge, soveltuvin osin. 2. Ouakrim-Soivio, N. 2015. Oppimisen ja osaamisen arviointi. Helsinki: Otava. 3. Sahlberg, P. 2015. Suomalaisen koulun menestystarina ja mitä muut voivat siitä oppia. Helsinki: Into. 4. Tainio, L. 2012. Äidinkielen ja kirjallisuuden didaktiikka. Teoksessa A. Kallioniemi & A. Virta (toim.). Ainedidaktiikka tutkimuskohteena ja tiedonalana. Turku: Suomen kasvatustieteellinen seura, s. 121-145. Uskonto 1. Kallioniemi, A. & Luodeslampi, J. (toim.) 2005. Uskonnonopetus uudella vuosituhannella. Helsinki: Kirjapaja. 2. Iivonen, P. & Paulanto, V. (toim.) 2017. Uudistuva uskonnon opetus. Kirjapaja. Helsinki. 3. Ubani, M. 2013. Peruskoulun uskonnonopetus. Jyväskylä: PS-Kustannus. Historia ja yhteiskunnallinen tieto 1. Virta, A. 2008. Kenen historiaa monikulttuurisessa koulussa. Kasvatusalan tutkimuksia 39. Turku: Suomen kasvatustieteellinen seura. 2. Quakrim-Soivio, N. & Kuusela, J. 2012. Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011. Koulutuksen seurantaraportit 2012:3. Helsinki: Opetushallitus, s. 15-136. Verkkojulkaisu: http://www.oph.fi/julkaisut/2012/historian_ja_yhteiskuntaopin_oppimistulokset_pe rusopetuksen_paattovaiheessa_20113. 3. Löfströn, J., Virta, A. & Salo, U-M. 2017. Valppaaksi kansalaiseksi yhteiskuntatiedollisen opetuksen taito ja teoria. Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tutkimuksia 15. Helsinki. Verkkojulkaisu: https://blogs.helsinki.fi/historiallis-yhteiskunnallinenkasvatus/ files/2018/03/valppaaksi-kansalaiseksi.pdf Vieraat kielet 1. Hentunen, A-I. 2004. Rakennetaan kielitaitoa: käytännön konstruktivismia kieltenopettajalle. Helsinki: WSOY. 2. Hildén, R. & Salo, O.-P. (toim.) 2011. Kielikasvatus tänään ja huomenna - opetussuunnitelmat, opettajankoulutus ja kielenopettajan arki. Helsinki: WSOYpro. (soveltuvin osin) 3. Breen, M. (ed) 2001. Learner contributions to language learning: New directions in research. Harlow: Longman Pearson. (soveltuvin osin) Matemaattiset aineet 1. Krzywacki, H., Juuti, K., & Lampiselkä, J. (toim.) 2012. Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen ajankohtaista tutkimusta. Suomen ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisuja. Ainedidaktisia tutkimuksia 2. Helsinki: Suomen ainedidaktinen tutkimusseura, s. 13-44, 81-144 ja 169-212. Verkkojulkaisu:https://helda.helsinki.fi/handle/10138/37755

2. Kärnä, P., Houtsonen, L. & Tähkä, T. (toim.) 2012. Luonnontieteiden opetuksen kehittämishaasteita 2012. Koulutuksen seurantaraportti 1012:10. Tampere: Opetushallitus, s. 9-28, 105-119 ja 145-158. Biologia ja maantiede 1. Kärnä, P., Houtsonen, L., & Tähkä, T. (toim.) 2012. Luonnontieteiden opetuksen kehittämishaasteita 2012. Koulutuksen seurantaraportti 1012:10. Tampere: Opetushallitus, s. 9 104. 2. Palmberg, I., (2005). Ainedidaktinen tutkimus, opettaja tutkijana. Teoksessa V. Eloranta, E. Jeronen, & I. Palmberg, I. (toim.) Biologia eläväksi. Biologian didaktiikka. Jyväskylä: PS-Kustannus, s. 291-318. 3. Tal, T. & Yarden, A. 2016. The Future of Biology Education Research. Conference Proceedings of European Researchers in Didactics of Biology 1-199, soveltuvin osin. 4. Cantell, H., Rikkinen, H. & Tani, S. (2012). Maantieteen ainedidaktiikka tutkimuksen kohteena. Teoksessa Kallioniemi, A. & Virta, A. (toim.) Ainedidaktiikka tutkimuskohteena ja tiedonalana. Suomen kasvatustieteellinen seura, Kasvatusalan tutkimuksia 60, 297 316. Ainedidaktinen seminaari 5 op Oppiaine Kasvatustiede, aineenopett., OKL Turku Vastuuhenkilö OKL Turku: yliopisto-opettaja Jenni Alisaari Osaamistavoitteet Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja raportoida pienimuotoisia ainedidaktisia tutkimuksia. Opiskelijan laatima tutkielma osoittaa, että tekijä hallitsee tutkimuksen raportoinnin sisällölliset, rakenteelliset, tyylilliset ja kielelliset perusvaatimukset. Opiskelija kykenee kehittämään työtään ja kouluyhteisönsä toimintaa tutkivan opettajuuden näkökulmasta. Ainedidaktisen tutkielman suunnittelu ja toteutus Tutkielman etenemisen raportointi ja esittely seminaari-istunnoissa Seminaarissa esiteltyjen tutkimussuunnitelmien ja valmiiden tutkielmien yhteisöllinen arviointi Rakentava palautteen antaminen ja vastaanottaminen Tutkiva opettajuus Opintosuoritukset Osallistuminen opetukseen ja seminaariin Tutkielma (laajuus 15 20 sivua, parityön laajuus 20 30 sivua) Toteutustavat Luento-opetus 4 t

Seminaari 26 t Itsenäinen työskentely 105 t Arviointi Numerolla 0 5