AINEENOPETTAJAN EHEYTTÄVÄ TIETÄMYS

Transkriptio

1 AINEENOPETTAJAN EHEYTTÄVÄ TIETÄMYS YTM, tohtorikandidaatti Mikko A. Niemelä Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen päivät, Tampere Opettajan pedagogisen sisältötiedon kehittyminen ja kehittäminen -teemaryhmä 1

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Mitä eheyttämisellä koulutyössä voidaan ymmärtää? 2. Millaista tietämystä eheyttäminen edellyttää aineenopettajalta? 3. Miten aineenopettajankoulutusta voidaan kehittää huomioimalla eheyttämisen vaatimukset? 2

3 MITÄ EHEYTTÄMISELLÄ KOULUTYÖSSÄ VOIDAAN YMMÄRTÄÄ? Suomalaisessa didaktisessa kirjallisuudessa yleinen tapa hahmottaa eheyttäminen on ollut jakaa se kahteen ulottuvuuteen Koskenniemi & Hälinen 1974 Horisontaalinen: oppiaineiden välinen eheyttäminen Vertikaalinen ulottuvuus: koulutyön eteneminen ajallisesti eheällä tavalla Lahdes 1982, Uusikylä & Atjonen 2005: vertikaalinen ulottuvuus didaktinen rakenne Horisontaalisesta ulottuvuudesta ei ole viime aikoina enää juuri puhuttu, mutta periaatteita on esitetty esim popsissa Tänä päivänä eheyttäminen usein jopa samaistetaan ilmiöoppimiseen (ks. Lonka et al. 2015, Jyrhämä et al. 2016) Eräs opiskelijalähtöisen eheyttämisen muoto Eheyttämiselle asetetut tavoitteet eivät ole toteutuneet (Loukola 2010) 3

4 Eheyttämisen malli oppiainejakoisessa opetussuunnitelmassa (Niemelä 2018) 4

5 PÄÄSTÄKSEMME ETEENPÄIN KOULUTYÖN EHEYTTÄMISESSÄ, VOIMME POHTIA ERITYISESTI: 1) OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖJEN EHEYTTÄMISTÄ, 2) EHEYTTÄMISEN HAASTEITA OPETTAJAN NÄKÖKULMASTA 5

6 OPETTAJAN EHEYTTÄVÄ TIETÄMYS Lee Shulmanin pedagogisen sisältötiedon teoriaa (1986, 1987) voidaan soveltaa paikantamaan haasteita, joita opettajat kohtaavat toteuttaessaan eheyttämisetä Shulman: Mitä onnistuneen opetuksen edellytykset ovat? Niemelä & Tirri (2018): Mitä onnistuneen eheyttävän opetuksen edellytykset ovat? Neljä opettajan tietämyksen kategoriaa keskeisimpiä eheyttämisen kannalta: 1. Sisältötietämys 2. Opetussuunnitelmallinen tietämys 3. Pedagoginen sisältötietämys 4. Tietämys koulutyön tavoitteista ja arvoista Läpileikkaava kategoria: opettajan eheyttävä tietämys Tarkastellaan kutakin Shulmanin kategoriaa eheyttämisen näkökulmasta Paljastaa eheyttämisen asettamia haasteita ja siten myös kehittämisen kohteita 6

7 SISÄLTÖTIETÄMYS Shulman: Opettajalla tulee olla asiantuntevaa ja reflektiivistä tietämystä opetettavien aineiden sisällöistä ja rakenteesta Niemelä & Tirri (2018): Aineenopettajat ovat erikoistuneet yhden tai muutaman aineen opettamiseen Kuinka eheyttää opetusta sellaisiin oppiaineisiin, jotka eivät ole omia opetettavia aineita? Jos opettajalla ei ole aiheesta riittävää sisältötietoa, perustuu opetus arkitiedolle 7

8 OPETUSSUUNNITELMALLINEN TIETÄMYS Shulman: Kolme opetussuunnitelmallisen tietämyksen tyyppiä 1. Tietämys vaihtoehtoisista tavoista rakentaa opetussuunnitelmaa 2. Lateraalinen opetussuunnitelmallinen tietämys: mitä opiskelijat opiskelevat yhtäaikaisesti eri aineissa 3. Vertikaalinen opetussuunnitelmallinen tietämys: miten opetuksen tavoitteet rakentuvat kumulatiivisesti Niemelä & Tirri (2018) 1. Opettajien tulee olla tietoisia eheyttämisestä vaihtoehtona rakentaessa opetussuunnitelmaa ja koulutyötä 2. Haaste erityisesti aineenopettajille 3. Lähtökohta mm. yhden aineen sisäiselle eheyttämiselle 8

9 PEDAGOGINEN SISÄLTÖTIETÄMYS Shulman: Opettajan taito tehdä oppisisällöt opiskelijoille ymmärrettäväksi Sisältökohtaiset esimerkit, vertauskuvat, analogiat, havaintokuvat, aktiviteetit, tehtävät, esitykset jne., jotka avaavat sisällöt lähestyttäviksi oppimisen kannalta Hyvä sisältötieto on pedagogisen sisältötietämyksen kehittymisen edellytys Niemelä & Tirri (2018): Miten tuoda oppiaineiden väliset yhteyden nähtäville ja ymmärrettäviksi? Eheyttävä pedagoginen sisältötieto: esimerkit, vertauskuvat, analogiat jotka osoittavat, miten eri oppiaineet ja tiedonalat ovat kietoutuneet yhteen Jälleen haasteena se, että aineenopettajan sisältötieto painottuu omiin opetettaviin aineisiin eheyttämisen toinen sillanpää puuttuu 9

10 TIETÄMYS KOULUTYÖN ARVOISTA JA TAVOITTEISTA Shulman: Millainen on hyvin toimiva koulu, mitä opiskelijoista pitäisi tulla, mitä hyvällä koulutuksella voidaan ymmärtää yms. Tärkein opettajan tietämyksen kategoria Niemelä & Tirri (2018): Eheyttämisellä on sille ominaisia tavoitteita tai sitä voidaan soveltaa tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi Usein eheyttämisen tavoitteet kumpuavat a) eettisistä tai yhteiskunnallisista päämääristä, kuten oppimisen kokeminen merkitykselliseksi oman elämän ja yhteisön sekä yhteiskunnan ja ihmiskunnan kannalta (POPS2014) tai b) valmistautumisena tulevaisuuden työelämän tarpeisiin (21st century competences) Jotta eheyttämisen suunnittelu ja toteuttaminen on mahdollista päämäärätietoisesti, on opettajan sisäistettävä eheyttämisen tavoitteet 10

11 MITEN AINEENOPETTAJANKOULUTUSTA VOIDAAN KEHITTÄÄ HUOMIOIMALLA EHEYTTÄMISEN VAATIMUKSET? Eheyttävän tietämyksen kehittyminen vaatii vähintään: 1. tietoisuutta eheyttämisestä osana koulutyötä: mitä se on? 2. tietoisuutta eheyttämisen tavoitteista: mihin sillä pyritään? 3. tietämystä oppiainerajat ylittävistä sisällöistä/käsitteistä: mitä eheytetään? Monialaisia, tieteidenvälisiä sisältöopintoja 4. yhteisopettajuuden taitoja vähintään yksi eheyttävä kokonaisuus opettajankoulutuksen aikana, jossa yhteistyötä voidaan harjoitella aineenopettajien yhteisopettajuudella ei ole vahvaa perinnettä (Saloviita & Takala 2010) Tulee rakentaa eheyttävän tietämyksen tutkimusta ja opetusta sekä kehittää eheyttämisen didaktiikkaa 11

12 KYSYMYKSIÄ Opettajan eheyttävä pedagoginen sisältötietämys vai opettajan eheyttävä tietämys? Miksi puhutaan opettajan pedagogisesta sisältötietämyksestä vaikka se on vain osa (pedagoginen tietämys + sisältötietämys) Shulmanin teoriaa, joka sisältää useita muita oleellisia opettajan tietämyksen kategorioita? Opettajan pedagogisen sisältötietämyksen olennainen tavoite on opetuksen eheyttäminen sen eri muodoissa? Sisällön ja pedagogiikan eheyttäminen Oppimisen tekeminen ymmärrettäväksi Oppimisen kytkeminen opiskelijoiden elämismaailmaan Oppimisen kytkeminen ympäristöön Opetussuunnitelman vertikaalinen ja lateraalinen kytkeminen Oppimisen kytkeminen koulutyön jaettuihin tavoitteisiin jne. Ylipäänsä on vaikea nähdä koulutyötä tai pedagogiikkaa ilman eheyttämispyrkimystä 12

13 LÄHTEITÄ Jyrhämä, R., Hellström, M., Uusikylä, K., & Kansanen, P. (2016). Opettajan didaktiikka. Jyväskylä: PS-kustannus. Koskenniemi, M., & Hälinen, K. (1974). Didaktiikka: lähinnä peruskoulua varten (3. painos). Helsinki: Otava. Lahdes, E. (1982). Peruskoulun uusi opetusoppi (4. painos). Helsinki: Otava. Lonka, K., Hietajärvi, L., Hohti, R., Nuorteva, M., Raunio, A. P., Sandström, N., Vaara, L. & Westling, S. K. (2015). Ilmiölähtöisesti kohti innostavaa oppimista. Teoksessa: H. Cantell (Toim.), Näin rakennat monialaisia oppimiskokonaisuuksia (ss ). Jyväskylä: PS-kustannus. Loukola, M.-L. (2010). Perusopetuksen aihekokonaisuudet. Muistio Helsinki: Opetushallitus. Niemelä, M.A. (2018) Eheyttäminen koulutyössä Katsaus käsitteeseen. In: Rautiainen, Matti & Tarnanen, Mirja (eds.). Tutkimuksesta luokkahuonekontekstiin. Suomen ainedidaktinen tutkimusseura, Helsinki, in press. Niemelä, M.A. & Tirri, K. (2018) Teachers Knowledge of Curriculum Integration: A Current Challenge for Finnish Subject Teachers. In: Weinberger, Yehudith (eds.) Contemporary Pedagogies in Teacher Education and Development, InTech, London Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Helsinki: Opetushallitus. Shulman, L. S. (1986). Those who understand: knowledge growth in teaching. Educational Researcher, 15(2), Shulman, L. S. (1987). Knowledge and teaching: foundations of the new reform. Harvard Educat. Review, 57(1), Uusikylä, K., & Atjonen, P. (2005). Didaktiikan perusteet (3. painos). Porvoo-Helsinki: WSOY. 13