UUTISKIRJE Nº03 - SYYSKUU 2018 25.9.2018
PÄÄKIRJOITUS Syksyn tullen sieniä kasvaa Jaakko Pukkinen Pelastusjohtajien puheenjohtaja Keski-Pohjanmaan pelastuslaitos Vuosi 2018 on ollut vaiheikkuutta täynnä: 1) Maakunta- ja soteuudistus on saanut käänteitä tämän(kin) vuoden mittaan aikataulujen ja maakunnallisten valmisteluiden suhteen kiitettävästi. Ja mahtaako vaihtelut loppua syksyn mittaan? 2) Hieno hellepäivien täyttämä kesä oli pelastuslaitosten kannalta työntäyteinen koko henkilöstöillemme. Olemme pelastusalan ammattilaisina selvinneet maakunta- ja soteuudistuksen hallinnollisesta elämisestä ja erityisen hyvin pärjäsimme tulikukolle maastopaloissa. Lujilla oltiin. Lomakauden jälkeiset ajat ovat kuitenkin olleet työntäyteistä aikaa nyt jo yli 10-vuotiaalle kumppanuusverkostollemme; Porin Suomi-Areena yhteistyössä alan toimijoiden kanssa oli hieno tapahtuma varautumisen teemalla, työn alla on monia lausuntopyyntöjä valmisteilla oleviin säädöksiin, Kuntamarkkinoilla jaoimme tietoa turvallisuudesta ja olemassaolostamme kunta- ja maakuntapäättäjille. Lisäksi syksyn aikana on ollut myös monia kokouksia, arkea ja syyskuun alussa pidetty johtajien ylimääräinen kokoontuminen strategiatyöpajan merkeissä, jolloin etsittiin yhteistä tahtotilaa ja linjoja kumppanuusverkoston tulevaisuuden näkymille. Aika ei missään tapauksessa tule pitkäksi kenelläkään alan toimijalla ja uusia kasvojakin on tullut ja tulossa toimijoihimme; sisäministeriön kansliapäällikkönä aloitti heinäkuun alussa Ilkka Salmi, kumppanuusverkoston koordinaattorina elokuun alussa aloitti Terhi Virtanen, Pohjois-Karjalan pelastusjohtajana aloittaa lokakuun alussa Markus Viitaniemi ja pelastusosaston ylijohtajakin valitaan lähiaikoina. Tervetuloa mukaan ja menestystä vaativissa tehtävissä! Tekijöitä tarvitaan ja kantojen samaan suuntaan viemistä. Turvallisuus on yhtei- nen asiamme: Inhimillisesti- Ammatillisesti- Luotettavasti Ylijohtajamme Esko Koskinen siirtyy virallisille eläkepäiville syksyn koittaessa ja pelastusjohtaja Jorma Parviaisen viralliset eläkepäivät alkavat vuoden 2019 alussa. Kiitos molemmille Kumppanuusverkoston puolesta yhteistyöstä ja ansioista pelastustoiminnan kehittämisessä maassamme! Niin, syksy on sienien hyvää kasvuaikaa. Syksystä alkaa myös pitkä toiminnan kausi ennen seuraavaa kesää. Vain lyhyet lomajaksot keskeyttävät pitkän kehittämisen ja kasvun jakson. Uudet ideat ja kehittämisaskeleet ovat aina tervetulleita alallemme. Liian usein hyviä ideoita jää ajatuksen asteelle. Otetaanpa nyt jokainen talvikauden teemaksi se, että annetaan ideoiden pulpahtaa kuin sienet sateella ja puhutaan niistä työyhteisöissä. Kehitetään, uudistutaan ja ollaan valmiita muutoksiin! Yhdessä! Otetaanpa nyt jokainen talvikauden teemaksi se, että annetaan ideoiden pulpahtaa kuin sienet sateella ja puhutaan niistä työyhteisössä. Kehitetään, uudistetaan ja ollaan valmiita muutoksiin - Yhdessä! 2
S I S Ä LT Ö 5 2 Pääkirjoitus 4 Kumppanuusverkoston uudistaminen - valmistelu etenee myötätuulessa 5 Uudistuvan kumppanuusverkoston toiminta ja toimijoiden roolit 6 Turvallisuuspalvelut 7 Ensihoito 8 Kumppanuusverkoston viestinnän uudet tuulet 9 Uusi koordinaattori on aloittanut elokuussa 10 Tutkimus- ja kehittämisverkoston valmisteleva sihteeristö on aloittanut 12 Omavalvontaohjelman valmistelu 7 Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Feenix Uutiskirje Toinen linja 14, 00530 Helsinki Pih. +358 9 771 2624. 10 Toimittanut Terhi Virtanen terhi.virtanen@kuntaliitto.fi www.pelastuslaitokset.fi 3
KEHITTÄMISPÄÄLLIKÖLTÄ Kumppanuusverkoston uudistaminen - Valmistelu etenee myötätuulessa Vesa-Pekka Tervo Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Pelastusjohtajat ovat linjanneet aktiivisesti kehitystyötä, mikä on tehokkaasti paaluttanut valmistelun määrittelyä. Ytimessä kehitystyössä on kumppanuusverkoston johtamisen, ohjauksen sekä vaikuttavuuden seurannan vahvistamisen. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kehitystyö on etenemässä kohti konkreettisia työvaiheita. Valmistelu tähtää siihen, että palvelualueet ja kumppanuusverkoston yhteiset työryhmät voisivat valmistautua tarvittaviin muutoksiin kuluvan vuoden aikana. Uudet toimintamallit olisi tarkoitus ottaa käyttöön heti vuoden 2019 alusta. Kehitystyössä eteneminen toteutetaan tiiviisti pelastusjohtajien johdolla. Valmistelu esitellään pelastusjohtajien hallituksessa ja hallituksen esityksinä pelastusjohtajien kokouksessa. Pelastusjohtajat ovat linjanneet aktiivisesti kehitystyötä, mikä on tehokkaasti paaluttanut valmistelun määrittelyä. Ytimessä kehitystyössä on kumppanuusverkoston johtamisen, ohjauksen sekä vaikuttavuuden seurannan vahvistamisen. Uudistustyötä ei tule tulkita siten, että kumppanuusverkoston nykyrakenne ei olisi hyvin toimiva pelastuslaitosten yhteistyön alusta. Aika on kuitenkin kypsä juuri nyt ratkaisemaan haasteita, joista pitkään on tehty huomioita; Esimerkiksi palvelualueiden välistä yhteistyötä ei nykytilassa ole riittävästi. Lisäksi tarvitaan vakioituja rakenteita, joilla palvelualueita läpileikkaavat yhteiset toiminnat liitetään osaksi verkoston kokonaisuutta. Näitä yhteisten työryhmien muotoon järjestettäviä teemoja ovat ainakin varautuminen, viestintä, TKI ja ICT. Näistä viestintää lukuun ottamatta on jo yhteistoiminnan perinnettä kumppanuusverkoston rakenteessa. Tarvittavat toimintatapojen muutokset toteutetaan kunnioittaen tehtyä työtä, mutta kuitenkin siten, että toimintakulttuuria saadaan yhtenäistettyä tarpeellisilta osin. Valmistelevat sihteeristöt Valmistelussa palvelualueiden ja yhteisten työryhmien toimintaa, valmistelua ja asioiden koordinointia tukemaan nimettäisiin kullekin palvelualueelle valmisteleva sihteeristö, jonka roolina olisi palvelualueen/yhteisen työryhmän puheenjohtajan ja sihteerin työn tukeminen ja kokousten välisen valmistelelun koordinointi yhdessä sihteerin kanssa. Valmisteleva sihteeristö ei tekisi päätöksiä tai linjauksia, mutta sovitulla tavalla osaltaan tuottaisi aiempaa yhtenäisempää valmistelua. Suunnitelman mukaan kukin yhteinen työryhmä laatisi toimintasuunnitelman linjassa yhteisten tavoitteiden kanssa ja esittelisi sen pelastusjohtajille vastaavalla tavalla kuin palvelualueetkin. Jokaiselle palvelualueelle nimettäisiin yhteisen työryhmän yhteyshenkilö, joka raportoisi palvelualueelle työryhmän valmistelutilanteesta palvelualueen kokouksissa. Lisäksi yhteisen työryhmän puheenjohtaja raportoisi pelastusjohtajille valmistelutilanteesta kunkin kokouksen jälkeen. Tietovirrat saataisiin näin hallintaan ja toiminnan tulokset sekä poikkeamat palautetietona ohjauksen käyttöön. 4
Valmistelussa Uudistuvan kumppanuusverkoston toiminta ja toimijoiden roolit 5
TURVALLISUUSPALVELUT Valvonnan käsikirjalta toivotaan jatkossa, että se auttaa osaltaan valvontatoiminnan yhdenmukaistamista pelastuslaitoksissa. Turvallisuuspalvelut palvelualueen työskentely aloitettiin tammikuussa Turpaan vaan kehittämispäivillä Vuokatissa. Kahden päivän aikana käytiin yhteistä vuoropuhelua alustusten ja ryhmätöiden pohjalta aiheesta onnettomuuksien ehkäisyn nykytilanne ja sen tulevaisuus. Ajatusten herättäjänä toimi tulevaisuuden tutkija Ilkka Halava mielenkiintoisin näkemyksin siitä, miten maailma on muuttumassa mm. teknologian kehittymisen ja digitalisaation myötä. Pohdittiin yhdessä että, miten muutos tulee mahdollisesti vaikuttamaan pelastustoimeen ja erityisesti sen onnettomuuksien ehkäisytyöhön tulevaisuudessa. Palvelualueen kevään kokouksessa käsiteltiin muun muassa Turpaan vaan kehittämispäivien tuloksia ja niiden hyödyntämistä. Päätettiin ottaa palvelualueen toiminnan kehittäminen yhteisesti työn alle, tavoitteena valmistelutyön ja päätösten käytäntöön saattamisen tehostaminen. Keskusteltiin viestinnän merkityksestä ja toteutumisesta onnettomuuksien ehkäisytyössä. Seurattiin ja ohjattiin valvonnan käsikirjan valmistelutyötä sekä ikäihmisten kotona asumisen turvallisuus -teeman edistämistä. Kuultiin Trafin asiantuntijan esitys yhteistyöstä ja sen kehittämisestä liikenteen riskitilanteiden tunnistamiseksi ja ennalta ehkäisevien toimenpiteiden toteuttamiseksi yhteistyötä korostaen. Koettiin, että pelastustoimella on annettavaa osa-alueelle, vaatii vain toimintamallien tarkentamista ja työskentelystä sopimista. Toukokuun kokouksessa tutustuttiin uunituoreeseen valvonnan käsikirjan luonnokseen, jossa on kuvattu valvon- tatyön yleiset käytänteet ja menettelyt. Käsikirjalta toivotaan jatkossa, että se auttaa osaltaan valvontatoiminnan yhdenmukaistamista pelastuslaitoksissa. Vaatii tosin vielä huomattavasti työtä, jotta luodut menettelyt ovat juurtuneet osaksi jokapäiväistä arkea. Uuden valvontasovelluksen valmistuminen tukee jatkossa tavoitteen saavuttamista. Palvelualueella käsiteltiin ikäihmisten kotona asumisen turvallisuustyötä, tutustuttiin uuteen jakeluasemaoppaaseen, ohjattiin palontutkinta 2020 ryhmän työtä. HIKLU -alueella luodut onnettomuuksien ehkäisytyön suorituskykyvaatimukset olivat myös esittelyssä. Kokouksessa oli tärkeänä teemana myös paloriskihankkeen käynnistyminen, jonka tavoitteena on yhdenmukaisten ilmoituskäytäntöjen luominen paloriski-ilmoituksiin ja viranomaisyhteistyöhön kansallisesti. Tästä toimintavuodesta on tätä kirjoitettaessa kulunut kahdeksan (8) kuukautta ja voi jälleen todeta, että melko työn täyteinen vuosi on tälläkin kertaa ollut. Vaatii tosin vielä huomattavasti työtä, jotta luodut menettelyt ovat juurtuneet osaksi jokapäiväistä arkea. Uuden valvontasovelluksen valmistuminen tukee jatkossa tavoitteen saavuttamista. 6
ENSIHOITO Ihmeitä ei pidä odotella, ihmeitä pitää tehdä. Meillä ihmisillä on inhimillinen tapa odottaa ihmeitä. Erityisesti erilaisissa elämän tai työelämän muutoksissa odotamme, että muutos tuo mukanaan myös ihmeen, joka muuttaa kaiken paremmaksi. Nyt käsillä olevat muutokset kuten maakunta- ja sote -uudistus tai uuden pelastusylijohtajan valinta virittävät meissä aiheettoman odotuksen muutoksen mukanaan tuomasta ihmeestä. Unelma siitä, että maakunta- ja sote -uudistuksen jälkeen pelastustoimen taloudellinen asema olisi nykyistä paljon vahvempi tulevaisuudessa tai siitä, että uusi pelastusylijohtaja kokoaisi pelastustoimen hajanaiset mielipiteet yhteen ja pelastustoimen asema julkisuudessa vahvistuisi. Ihmeitä ei pidä odotella, ihmeitä pitää tehdä on runoilija Tommy Tabermanin ajatus, mutta sopii erinomaisesti käsillä olevaan aiheeseen. Mikäli me ensihoidossa haluamme olla kehityksen etujoukoissa, niin meidän pitää kehittää ensihoitotoimintaa itse omilla teoillamme eikä jäädä odottamaan muutoksen mukanaan tuomaa pettymystä kadotetusta ihmeestä. Ensihoidon palvelualueen oma kehittämistyö pitää suunnata sinne mihin me itse voimme vaikuttaa. Loppukesän aikana on terveydenhuoltohenkilöstön työturvallisuus noussut vahvasti julkisuuteen ikävien väkivaltaisten tapahtumien myötä. Myös pelastajien ja ensihoitajien työturvallisuudesta on keskusteltu julkisuudessa, mikä on hyvä asia. Kesän aikana sosiaali- ja terveysministeriöstä tuli lausunnolle luonnos hallituksen esityksestä uudeksi asiakas- ja potilaslaiksi. Lakiesityksessä esitetään terveydenhuoltohenkilöstölle nykyistä laajempia potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamistoimenpiteitä, mikä sinällään on hyvä asia. Haasteelliseksi asian tekee se, että laajemmat rajoittamisoikeudet koskevat myös ensihoitohenkilöstöä, joilla ei ole toimintaympäristöstään johtuen mahdollisuuksia, resursseja, välineitä tai osaamista ryhtyä rajoittamistoimenpiteisiin. Lakiluonnoksesta ei pyydetty lausuntoja ensihoidon toimijoilta tai pelastuslaitoksilta, mutta asiasta virisi nopeasti ensihoidon toimijoiden keskuudessa keskustelu, kun lakiluonnoksen vaikutukset ensihoitoon havaittiin. Perustellusti ensihoidon toimijoiden ja pelastuslaitosten lausunnoissa onkin esitetty, että ensihoito poistetaan kokonaan lakiluonnoksessa rajoitustoimenpiteitä suorittavista terveydenhuollon yksiköistä. Lämpimän kesän jälkeen ensimmäiset viileät syyspäivät muistuttavat meitä jo tulevasta kylmästä pimeästä talvesta, mutta ei anneta sen masentaa, sillä enää puoli vuotta kevääseen ja uuteen kesään. 7 Mikäli me ensihoidossa haluamme olla kehityksen etujoukoissa, niin meidän pitää kehittää ensihoitotoimintaa itse omilla teoillamme eikä jäädä odottamaan muutoksen mukanaan tuomaa pettymystä kadotetusta ihmeestä. Kuva: Susanne Vuorinen, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
KUMPPANUUSVERKOSTON Viestinnän käytännöt uusiutuvat 8
Kumppanuusverkoston viestintäkäytännöt ovat tärkeä osa verkoston uudistuvia toimintatapoja eikä rakennetta tai toimintakäytäntöjä voi tarkastella ilman viestinnän osuutta. Kumppanuusverkoston viestintäkokonaisuuden tarkastelu on luontevaa jatkoa myös hiljattain päättyneelle Pelastustoimen viestintäkäytännöt hankkeelle, jonka myötävaikutuksella on jo saatu koottua huikea määrä viestinnän osaajia viestintäaiheen äärelle. Hankkeen päätösseminaari Säätytalolla 27.8.2018 oli hieno osoitus siitä, miten valtavaa kiinnostus toimialan viestintää kohtaan pelastuslaitoksilla on sekä miten laajat verkostot toimialalla on jo olemassa. Pelastusjohtajien kokous hyväksyi 22.8.2018 kokouksessaan koordinaattorin alustavan esityksen pelastuslaitosten kumppanuusverkoston viestintäkäytäntöjen kehittämisen valmistelusta ja esityksen pohjalta valmistelua jatketaan syksyn kuluessa. Tavoitteena yhteinen viestintästrategia Tavoitteena tälle kuluvalle syksylle on laatia kumppanuusverkostolle yhtenäinen viestintäsuunnitelma riittävän laajassa yhteistyössä uudistuvan verkostorakenteen eri toimijoiden sekä keskeisten sidosryhmien kanssa. Viestintäsuunnitelman avulla selkeytetään viestinnän tavoitteita, kohderyhmiä ja viestinnän vastuurooleja sekä määritellään koko verkostolle yhteiset viestinnän keinot. Kumppanuusverkoston viestinnän kynnystä pyritään saamaan matalammaksi yhteisten pelisääntöjen ja aiempaa monikanavaisempien viestintätapojen avulla. Viestintäsuunnitelman linjausten pohjalta otetaan uudet viestinnän käytännöt käyttöön asteittain tai viimeistään vuoden 2019 alusta alkaen. Viestintäsuunnitelman avulla selkeytetään viestinnän tavoitteita, kohderyhmiä ja viestinnän vastuurooleja sekä määritellään koko verkostolle yhteiset viestinnän keinot. UUSI KOORDINAATTORI VASTAA VIESTINNÄSTÄ Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston uutena koordinaattorina on 1.8.2018 aloittanut Terhi Virtanen ja verkoston viestinnän vastuualue on yksi koordinaattorin uusista vastuukokomaisuuksista. Koordinaattorin työtehtävien sisältö tarkentuu vielä luonnollisesti matkan varrella mutta aiemmin totuttuun tapaan Terhi tulee koordinaattorina jatkamaan kumppanuusverkoston palvelualueiden toiminnan yhteensovittamista sekä verkostomaisen toiminnan ja yhteisten työtapojen kehittämistä. Erityisiä painopisteitä koordinaattorin työtehtävissä ovat tänä syksynä kumppanuusverkoston viestintäkäytäntöjen kehittämisen kokonaisuus, kumppanuusverkoston rakenteen ja toiminnan uudistamiseen liittyvä valmistelutyö yhdessä kehittämispäällikön kanssa sekä osallistuminen pelastuslaitosten kehittämis- ja tutkimustyöryhmän valmistelevan sihteeristön työskentelyyn. Terhi Virtanen siirtyi koordinaattorin tehtäviin Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta, jossa hän on viimeiset vuodet toiminut kehittämisyksikön päällikkönä ja vastannut työssään mm. pelastuslaitoksen toiminnan arvioinnista, laatu- ja prosessityön koordinoinnista sekä kuntien varautumisen ja pelastuslaitoksen jatkuvuudenhallinnan tukemisesta. Aiemmin urallaan Terhi Virtanen on toiminut Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella ensihoitomestarina sekä sitä ennen ensihoitajana Kanta-Hämeen alueella. Ensihoidon alalle hän on päätynyt alun perin toimiessaan yrittäjänä ja toimitusjohtajana ensihoidon palveluita tuottaneessa perheyrityksessä. Yrittäjävuosilta on tarttunut matkaan innostus toiminnan jatkuvaan parantamiseen, kehittämistyöhön sekä toiminnan systemaattiseen arviointiin. Peruskoulutukseltaan Terhi Virtanen on alun perin ensihoitotyöhön erikoistunut sairaanhoitaja (AMK) mutta suorittanut myöhemmin Sosiaali- ja terveydenhuollon YAMK tutkinnon ensihoidon johtamisen ja kehittämisen alalta. Erityisosaamista peruskoulutuksen lisäksi on työvuosien varrella karttunut prosessityöhön, riskienhallintaan, palvelumuotoiluun sekä laadunhallintaan ja arviointiin liittyen. Myös erilaiset toiminnan jatkuvan kehittämisen työkalut kuten EFQM, CAF ja ISO 9001:2000 -mallit ovat tulleet tutuksi pelastustoimen ja ensihoidon toimialoilla. Vahvuudekseen koordinaattorin työn kannalta Terhi kokee sen, että hänelle on kertynyt laaja-alaista työkokemusta yli toimialarajojen sekä kokemusta eri kokoisten pelastuslaitosten toiminnasta. 9
KUMPPANUUSVERKOSTON TKI -työryhmän valmistelevan sihteeristön työ käynnistyi elokuussa Kuva: Nina Söderholm, Kumppanuusverkosto 10
Pelastusjohtajien kokous hyväksyi 12.6.2018 kokouksessaan kehittämispäällikön esityksen pelastuslaitosten kehittämis- ja tutkimustyöryhmän valmistelusta. Valmistelevan sihteeristön puheenjohtajana toimii Vesa-Pekka Tervo Kuntaliitosta ja jäseniksi on nimetty Kati Tillander Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta, Heidi Huuskonen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta, Petteri Jokelainen Jokilaaksojen pelastuslaitokselta, Torbjörn Lindström Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta sekä Terhi Virtanen Kuntaliitosta. Valmistelevan sihteeristön tavoitteet Valmistelevan sihteeristön tavoitteena on määritellä ja kuvata esitys pelastuslaitosten uudenlaisen Kehittämis- ja tutkimustyöryhmän asemoinnista ja roolista kumppanuusverkostossa. Esitys asemoinnista valmistellaan osana koko Kumppanuusverkoston laajempaa rakenteen ja toimintatapojen uudistamista. Syksyn 2018 aikana valmistelevan sihteeristön ensisijaisena tavoitteena on laatia yhteinen näkemys pelastustoimen palveluista vastaavan liikelaitoksen omavalvontaohjelman periaatteista ja sisällöstä ylätasolla sekä laatia pelastusjohtajien hallitukselle esitys suunnitelmasta pelastuslaitosten laadunhallinnan ja palveluiden kehittämiseksi. TKI - työryhmän tehtävät ja rooli Kumppanuusverkoston kehittämis- ja tutkimustyöryhmän pysyväisluonteisena jatkuvana tavoitteena on vaatimustason nostaminen toimialan kehittämis- ja tutkimustoiminnan osa-alueilla. TKI työryhmän tehtävänä on valmisteluvaiheen päätyttyä tuottaa asiantuntijuutta sekä yhteen koottua tietoa toimialan kehittämistyön tukemiseksi. Valmistelussa tähän mennessä tunnistettuja pysysväisluonteisia tehtäviä TKI työryhmälle ovat: Koota ennakointiin ja toimintaympäristön arviointiin liittyen tietoa, joka osaltaan tukee palvelualueiden työn vaikuttavuuden kehittämistä (tehtävät määritellään valmistelutyön aikana erikseen), Tukea tutkimus- ja selvityshankkeiden rahoituksen suunnittelua ja siinä erityisesti tutkimuksellisten jatkumoiden tukeminen Koordinoida ja tukea pelastuslaitosten kehittämistyötä ja tiedon hyödyntämistä pelastuslaitosten toiminnan kehittämisessä (pelastuslaitosten tiedolla johtamisen osa-alue) Toimia tutkimus- ja kehittämistyön verkostoitumisen tukena (tutkimuslaitokset, yrityselämä, kansainvälinen tutkimus) Valmisteluvaiheen päätyttyä ja uuden pelastuslaitosten TKI työryhmän aloitettua työnsä, aiempi tukipalveluiden palvelualueen alla ollut KeTu-verkosto sekä siihen liittyneen laatutyöryhmän toiminta päättyy. Valmisteleva sihteeristö kokoaa valmisteluvaiheen jälkeen kumppanuusverkoston uuden rakenteen pohjalta pelastuslaitosten TKI työryhmän, jonka toiminta korvaa aiemman KeTu verkoston. Tarpeen mukaan uuden kaikkien palvelualueiden yhteisen TKI -työryhmän alaisuuteen voidaan perustaa substanssikohtaisia analyysi- tai tiedon koordinointiryhmiä. Yhteinen pelastuslaitosten TKI työryhmä tulee tulevaisuudessa olemaan osa laajempaa koko pelastustoimen kehittämis- ja tutkimusverkostoa, jota ollaan parhaillaan kokoamassa yhteistyössä keskeisten toimialan TKI toimijoiden kanssa. Terhi Virtanen Koordinaattori Kuntaliitto Kumppanuusverkoston kehittämis- ja tutkimustyön jatkuvana tavoitteena on vaatimustason nostaminen toimialan kehittämis- ja tutkimustoiminnan osaalueilla. 11
YHTEINEN MALLI Pelastuslaitosten omavalvontaan APelastustoimen omavalvontaohjelman valmistelu kuuluu osaksi toimialan tiedolla johtamisen kokonaisuutta, jonka kokonaisjäsennys on toistaiseksi ollut vaikea kuvata. Useat asiaa risteävät hankkeet sekä maakunta- tai sotelähtöiset ohjeistukset ovat olleet omiaan sotkemaan toimialan omaa jäsennystä tiedolla johtamisen osakokonaisuuksien keskinäisistä suhteista. Omavalvonnan mallin ja/tai ohjeen valmistelu voi kuitenkin parhaassa tapauksessa yhdistää teemoja, joita esimerkiksi pelastustoimen indikaattorihankkeessa tai JTS-prosesissa on jo pitkälle muotoiltu. Omavalvontaohjelman valmistelusta vastaa tässä lehdessä toisaalla esitelty Pelastuslaitosten kehittämis- ja tutkimustyöryhmän valmisteleva sihteeristö, jossa toimin puheenjohtajana. Sihteeristön tavoitteena on kuvata omavalvonnan raamit sellaisella aikataululla, että toimialan (ml. sisäministeriö) yhteinen päätös mallin käyttöönotosta voidaan sopia kuluvan vuoden lopulla marras- tai joulukuussa. Lisäksi sihteeristö on sitoutunut laatimaan esityksen omavalvontaohjelman käyttöönoton askelmerkeistä, jotta käyttöönottoa ei tarvitsisi jokaisessa pelastuslaitoksessa alusta alkaen suunnitella. Liikelaitoksen omavalvontasuunnitelma on ensisijaisesti pelastuslaitoksen oma palvelutuotannon laadun ja kehittämisen päivittäinen työväline. Suunnitelma on sitä laajempi ja yksityiskohtaisempi mitä monimuotoisempaa ja riskialttiimpaa palvelutuotanto on. Omavalvontaohjelman valmistelu on aikataulutettu pelastusjohtajien hallituksen ja pelastusjohtajien kokousten mukaan ja valmistelusta tiedotetaan aktiivisesti pelastuslaitoksille. Palvelualueiden kokouksessa 19.-20.11. omavalvonta lienee yksi ajankohtaisimmista aiheista. Omavalvontaohjelman sisältö Tähänastisen valmistelun mukaan omavalvontaohjelma sisältää esimerkiksi seuraavia osa-alueita: Kuvauksen saatavuuden, saavutettavuuden ja laadun sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden ja yhdenvertaisuuden varmistamisesta, kuvauksen pelastustoimen laadunhallinnan menettelyistä, palvelutuotannon toimintatavat ja niiden toteuttamisen seurannan menettelyt, keskeiset toimenpiteet, joilla palvelujen tuottajat itse valvovat toimintayksikköjään, henkilökunnan toimintaa sekä tuottamiensa palvelujen laatua, sovitut menettelytavat palvelutoiminnassa havaittujen riskien, vaaratilanteiden ja laadullisten puutteiden ennaltaehkäisemiseksi ja korjaamiseksi sekä henkilöstön osaamisen varmistamiseksi, sekä kuvauksen poikkeamien hallinnasta. Ohjelmassa tulisi määritellä, miten palvelujen toteuttaminen ja laatu varmistetaan. Siinä on lisäksi määriteltävä, miten palvelujen toteutumista ja laatua seurataan ja miten havaitut puutteellisuudet korjataan. PELASTUSTOIMEN JÄRJESTÄMISLAKI Pelastustoimen järjestämislakiluonnoksessa edellytetään (8 ), että maakunnan pelastustoimesta vastaavan liikelaitoksen on laadittava pelastustoimen palveluista omavalvontaohjelma. Ohjelmassa tulisi määritellä, miten palvelujen toteuttaminen ja laatu varmistetaan. Siinä on lisäksi määriteltävä, miten palvelujen toteutumista ja laatua seurataan ja miten havaitut puutteellisuudet korjataan. Omavalvontaohjelman tulisi myös sisältää suunnitelma laadunhallinnan ja palvelujen kehittämiseksi. Pykälän toisen momentin mukaan sisäministeriön asetuksella voidaan säätää omavalvontaohjelman sisällöstä ja laatimisesta sekä siihen sisältyvästä 1 momentissa tarkoitetusta suunnitelmasta. 12
13