Lapset ja nuoret, maahanmuuttajat ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Seinäjoki 2.5.2018 Päivi Santalahti Ylilääkäri THL, Terveysosasto, Mielenterveysyksikkö 2.5.2018 1
Uuden kohtaaminen Kun lähtee kohtaamaan uutta, syntyy prosessi, jossa myös itse muuttuu. Elämä on monimutkainen prosessi, johon vaikuttaa lukemattomat prosessit eikä muutoksen mukanaan tuomia asioita voi ennustaa. Kaikilla ei ole juuri tässä ja nyt mahdollisuuksia lähteä muutoksen polulle, mutta ehkä myöhemmin on. 2.5.2018 2
2.5.2018 4
Lapset ja nuoret pakolaisina 2015 Euroopassa olevista turvapaikanhakijoista 29% oli alaikäisiä (19 % alle 14 vuotiaita ja 10 % oli 14-17 vuotiaita). Vauvoilla ja pikkulapsilla keskushermosto kehittyy voimakkaasti ja nuoruusiässä etenkin korkeammat aivotoiminnot, liittyen esimerkiksi tunteiden tunnistamiseen ja käyttäytymisen säätelyyn, jatkavat kehitystään ja ovat herkkiä ulkoisten ärsykkeiden vaikutuksille. Aivojen koko kasvaa, rakenne muuttuu ja hermoradat kehittyvät, käytetyt hermosolujen yhteydet vahvistuvat ja turhat yhteydet karsiutuvat Puolet mt-ongelmista alkaa 14 v ikään mennessä (Kessler ym. 2015) 2.5.2018 5
Ekologinen malli lapsen kehityksestä, Bronfenbrenner (cisworld.centerforics.org) 2.5.2018 6
Hyvä kasvuympäristö (Yhteispeli-hanke) 2.5.2018 7
Mielenterveyden ja hyvinvoinnin perusteet Mielenterveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat riski- ja suojaavat tekijät, resilienssi ja selviytymiskeinot Kokonaisuus on yksilöllinen Mielenterveyden ongelmien kehittymisen kannalta keskeistä on riskitekijöiden määrä traumat, menetykset, ympäristön ennakoimattomuus, vanhempien mtongelmat, oppimisvaikeudet, fyysisen kehityksen ongelmat, arki ei tarjoa iänmukaisia haasteita, kavereiden puute ja kaverisuhteiden muutokset, kiusaaminen ja syrjintä Keskeistä lapsilla ja nuorilla on miten lapsi tai nuori selviää kehitystehtävistä traumojen ja menetysten kanssa ja uudessa ympäristössä 2.5.2018 8
Nuorella identiteetin kehitys on keskeistä ja tämän vuoksi turvallisuuden, kuuluvuuden ja onnistumisen kokemusten lisäksi menneisyyden ja tulevaisuuden työstäminen on tärkeää. Koherentti tarina tapahtuneesta auttaa selviytymään, mutta lapselle se voi olla monista sysitä vaikeaa (muisti, maagiset ajatukset, väärintulkinnat). Hylätyksi tuleminen ja yksin jääminen on lapsen peruspelkoja ja säilyy jossain muodossa läpi elämän. Voi johtaa suhteettomalta näyttäviin paniikkitilanteisiin. Ylivirittyneisyys, keskittymis- ja muistivaikeudet, vetäytyminen ja mahd. somaattiset oireet vaikeuttavat iänmukaista oppimista. Alakouluikäiselle on tärkeää olla samanlainen kuin ikätoverit. 2.5.2018 9
Lapsi turvapaikanhakijana: Etnografisia näkökulmia vastaanottokeskuksen ja koulun arjesta, väitöskirja, Minna Lähteenmäki 2013 Turvapaikanhakijalapsia voidaan pitää yhtenä vähiten valtaa omaavista yhteiskuntaryhmistä. Arkielämässä monet aikuiset käyttävät kulttuuria keinona selittäessään pois jotakin, mitä he eivät pysty muuten nostamaan esiin. Turvapaikanhakijalapsen näkökulmasta monet ristiriitatilanteet johtuvat muusta kuin perheen kulttuurista. Kotimaan kodin positiiviset merkitykset siirtyivät turvapaikan haun aikaiseen kotiin. 2.5.2018 10
Palomassa opittua! On tärkeää että lapset ja nuoret saavat samat palvelut ja niiden samat sisällöt viiveettä! Kouluvalmiuksien kehittämisen tukeminen Äitiys- ja lastenneuvola, seksuaaliterveys Näiden sisällöt ovat todella tärkeitä ml terveysneuvonta! Joustavia ratkaisuja eri puolilla Suomea Toivottavasti löytyy resurssit materiaalien kääntämiseksi 2.5.2018 11
Palomassa opittua! Tupla aika Tulkki Kysy aina asiakkaan/potilaan oma näkemys: Esim. mistä itse luulet tämän oireen johtuvan? First do no harm by stereotyping 2.5.2018 12
Traumojen hoitaminen Traumoja ei voi hoitaa ilman vakauttamista Traumareaktiot ovat yleisinhimillisiä Traumatisoituminen on kokonaisvaltaista eli huomioi/ymmärrä myös fyysiset ja kognitiiviset vaikutukset kuten muisti ja keskittyminen Toipumista ei voi kiirehtiä, asiat tapahtuvat asiakkaan/potilaan tahdissa ei työntekijän tai orgnisaation Huolehdi omasta jaksamisestasi > myötätuntouupuminen/myötätuntoresilienssi 2.5.2018 13
Opas Taitoja mielen toipumiseen 2.5.2018 14
Hankkeita, menetelmiä, toimintoja Lapsiystävällinen tila, Pela ry Fhille, Folkhälsan Helsingin Diakonissalaitos Tunne- ja vuorovaikutustaidot kouluissa, kiusaamisen ehkäisy, ryhmänhallinta NET, narratiivinen altistusterapia 2.5.2018 15
2.5.2018 16
Lasten ja nuorten, jotka ovat pakolaisina mielenterveyden edistäminen Turvallinen, ennakoitava iänmukaisia oppimis- ja kehitysmahdollisuuksia tarjoava arki Samat palvelut kuin muille ikätovereille: pääsy ja sisältö Hankkeet ja projektit > mitä tehty aiemmin ja muualla, mihin tutkimusnäyttöön pohjaa > uusien toimintojen tutkiminen 2.5.2018 17
References: Anna Rastas. Rasismi lasten ja nuorten arjessa. Transnationaalit juuret ja monikulttuuristuva Suomi. Nuorisotutkimusverkosto. Tampere University Press 2007. Räsänen M, Kivirauma J. Oppilaana monikulttuurisessa koulussa. In Klemelä K, Tuittu A, Virta A, Rinne R (eds)vieraana Koulussa? Monikulttuurinen koulu oppilaiden, vanhempien, opettajien ja rehtoreiden kokemana. Turku 2011 Räsänen R. Conditions for intercultural learning and dialogue (pp. 15 34). Turku: Finnish Educational Research Association.2005. Souto A-M. Arkipäivän rasismi koulussa. Etnografinen tutkimus suomalais- ja maahanmuuttajanuorten ryhmäsuhteissa. Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 110. Helsinki 2011. Stohmeier D, Kärnä A, Salmivalli C. Intrapersonal and interpersonal risk factors for peer victimization in immigrant youth in Finland. Dec Psychol 2011; 47:248-251. Suikkanen S. Selvitys kidutettujen ja vaikeasti traumatisoituneiden turvapaikanhakija- ja pakoliaslasten ja nuorten määrästä sekä heidän psykiatristen palvelujen tarpeestaan. Helsingin diakonissalaitoksen raportteja 1 /2010. Helsinki 2010 Hakkarainen, Laakso, Qvarnström-Obrey, Vehviläinen. Joka tapaamisen jälkeen on tunne, että toivoa on. KITU lapset ja nuoret hankeen loppuarviointiraportti. Helsingin Diakonissalaitos 2/2012 Kerkkänen, Säävälä. Maahanmuuttajien psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävät tekijät ja palvelut. TEM 40/2015. 2.5.2018 18
Snellman ym. Aikuisten turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten mielenterveyden ja psyykkisten ongelmien erityispiirteet. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2014;51:203-222 Minna Lähteenmäki.Lapsi turvapaikanhakijana: Etnografisia näkökulmia vastaanottokeskuksen ja koulun arjesta, väitöskirja, 2013 2.5.2018 19