Miten tukea turvapaikanhakija- ja pakolaislasten mielenterveyttä Suomessa? Päivi Santalahti Ylilääkäri THL, Terveysosasto, Mielenterveysyksikkö

Transkriptio

1 Miten tukea turvapaikanhakija- ja pakolaislasten mielenterveyttä Suomessa? Päivi Santalahti Ylilääkäri THL, Terveysosasto, Mielenterveysyksikkö 1

2 PALOMA Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke Pakolaisten ja vastaavista lähtökohdista tulevien mielenterveysongelmien parempi ennaltaehkäisy, tunnistaminen ja hoito Seminaarit Helsingissä ja Esityksen nimi / Tekijä 2

3 Maahanmuuttajat ja pakolaiset osana Lasten ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE), hallituksen kärkihanke Vahvistetaan lapsilähtöistä, poikkihallinnollista yhteistyötä yli sektorirajojen Uudistetaan lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten maahanmuuttoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvää osaamista Kehitetään perhekeskusmallia huomioimaan maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden tarpeet Kehitetään koulun ja varhaiskasvatuksen toimintaa maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin tueksi Kehitetään lastensuojelua vastaamaan turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten tuen tarpeisiin Esityksen nimi / Tekijä 3

4 ESCAP In the EU-28 (total population: 508 million inhabitants), firsttime asylum applicants in 2015 were 1,255,688, 29% of whom were minors (19 % < age 14; 10 % between 14 and 17 years). ESCAP POSITION STATEMENT Esityksen nimi / Tekijä 4

5 Turvapaikanhakijoiden terveydenhuollon lakiperusta Kiireellinen sairaanhoito (Terveydenhuoltolaki 50) äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista Kiireellinen hoito ei ole sama kuin päivystyksellinen hoito Välttämätön terveydenhuolto (Vastaanottolaki 26) terveydenhuollon ammattihenkilön arvioimana Alaikäisille (<18-v.) terveydenhuoltopalvelut samoin perustein kuin kotikuntalaiselle (Vastaanottolaki 26)

6 Terveydenhuollon ammattilaisen arvioima välttämätön hoito Päätös hoidon välttämättömyydestä perustuu lääketieteelliseen arvioon Tärkeää muistaa, että alle 18-vuotiaat turvapaikanhakijalapset saavat terveydenhoidon samoin perustein kuin kunnan asukkaat

7 KIRJALLISUUS Esityksen nimi / Tekijä 7

8 Aikuisten turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten mielenterveyden ja psyykkisten ongelmien erityispiirteet Snellman ym. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2014;51: Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten psyykkisten häiriöiden esiintyvyydessä yleisesti ja eri ryhmien välillä on eri tutkimusten mukaan huomattavaa vaihtelua. Ihmisillä on lisäksi huomattavia mielenterveyttä tuottavia resursseja ja pärjäävyyttä erilaisissa ongelmissa. Psyykkisen hyvinvoinnin ja toimivan auttamisen kannalta tärkeitä tekijöitä ovat perustarpeiden tyydyttyminen, sosiaalinen tuki, toimivat stressinhallinnan keinot sekä toimijuuden tunnon palautuminen ja saavuttaminen oman elämän suhteen Esityksen nimi / Tekijä 8

9 Lapsi turvapaikanhakijana: Etnografisia näkökulmia vastaanottokeskuksen ja koulun arjesta, väitöskirja, Minna Lähteenmäki 2013 Turvapaikkaa Suomesta hakevat lapset voivat usein huonosti asuessaan vastaanottokeskuksessa. Aiempien kokemusten lisäksi heidän elämäänsä vaikeuttavat: - hakuprosessin aikaiset olosuhteet: siirtymiset keskuksesta toiseen, asumisahtaus, hakuprosessin ja kuntapaikan löytymisen pitkittyminen - oma tai mukana olevan vanhemman heikko terveystilanne, vastuun kantaminen kotitöistä ja pikkusisaruksista - ystävien puute ja näiden poislähtemiset sekä eristäytyminen hankaloittivat monen lapsen elämää tuona aikana Esityksen nimi / Tekijä 9

10 Minna Lähteenmäki 2013, jatkuu Työntekijöillä oli vain vähän mahdollisuuksista selvittää lasten ahdistuneisuuden syitä. Lapset ohjattiin siksi vain harvoin mielenterveys- ja muiden tukitoimien piiriin. Koti ja perheeseen kuuluminen merkitsivät lapsille paljon. Yleensä mukana olevat perheenjäsenet olivat toistensa tukena prosessin aikana, mutta joskus yhteiselo, esimerkiksi masentuneen tai psyykkisesti sairaan vanhemman kanssa muodostui raskaaksi. Kotimaan kodin positiiviset merkitykset siirtyivät turvapaikan haun aikaiseen kotiin Esityksen nimi / Tekijä 10

11 Minna Lähteenmäki 2013, jatkuu Tärkeitä tuen antajia olivat lisäksi laitoksen muut lapsiasukkaat ja siellä työskentelevät työntekijät. Koulun ja iltapäiväkerhon käyminen auttoi kouluikäisiä lapsia selviämään hakuajasta. Kokemusten vaihtaminen työntekijöiden välillä vähäistä Koululla usein vähän tietoa lapsen asumisolosuhteista Esityksen nimi / Tekijä 11

12 Kulttuuri, Lähteenmäki 2013 Arkielämässä monet aikuiset käyttävät kulttuuria keinona selittäessään pois jotakin, mitä he eivät pysty muuten nostamaan esiin. Turvapaikanhakijalapsen näkökulmasta monet ristiriitatilanteet johtuvat muusta kuin perheen kulttuurista. Turvapaikanhakijalapsia voidaan pitää yhtenä vähiten valtaa omaavista yhteiskuntaryhmistä Esityksen nimi / Tekijä 12

13 KOULUTUTKIMUKSET Esityksen nimi / Tekijä 13

14 Saeed Warsame,kodin ja koulun yhteistyö somaliperheiden kohdalla Finnish Journal of Ethnicity and Migration No Jyrkästi kahdenlaisia perheitä korkeasti koulutetut/ei koulutetut Kaikki arvostivat opettajan ammattia ja tyttöjen koulutusta Kodin ja koulun yhteistyön vaikeudet mm. kieli Erityisopetus koettu syrjiväksi Koulujen tulisi kohdata vanhemmat ensisijaisesti ihmisinä. Kulttuuri tulee vasta sen jälkeen, kun on jo tutustunut. Ensimmäinen kosketus on se, että kaksi ihmistä kohtaa.

15 Rasismi lasten ja nuorten arjessa Anna Rastas 2007 Valkoisuus on yksi suomalaiselle yhteiskunnalle ja suomalaisuudelle annettu määritelmä (huom. vallitsevat kulttuuriset kuvastot) Opittu kategorisointi. Lapset ovat oppineet jostain sen, millaiset erot voi halutessaan kääntää muita vastaan. Ei toivotun käytöksen syitä etsitään toisesta kulttuurista Rasismin olemassaolon ja sen vaikutusten kiistäminen on yksi alistamisen muoto Ympäristössä, joissa rasismista ei keskustella, omien rasismin kokemusten käsittely on lapselle erityisen hankalaa Transnationaalit juuret, jo tieto niistä, antaa nuorille jotain aivan erityistä pääomaa koko maailman kohtaamiseen. Jotain sellaista, mitä Suomessakin kipeästi tarvitaan.

16 Research on children in Finnish schools Qualitative research shows that children experience racisim in schools and do not get as much adults support as children would want. (Souto 2011, Rastas 2007) In large Finnish survey on bullying frst and second generation immigrants were more often targets of both peerand self-reported victimization than natives. (Strohmeier, Kärnä and Salmivalli 2011) Immigrant boys were more often bullies than natives in the study of cultural diversity in Finnish schools. (Räsänen and Kivirauma 2011) 05/10/2016 Esityksen nimi / Tekijä 16

17 Conditions for intercultural learning and cooperation Räsänen ym The construction of a nation has been a fairly recent process and science independence, national homogenity and absolute loyalty has been strictly demanded and controlled Homogeenisyyden myytti

18 The development of intercultural sensitivity The experience of difference, Räsänen ym jatkuu Ethnocentric stages Denial Defence Minimization Ethnorelative stages Acceptance Adaptation Integration

19 Intercultural competence, Räsänen ym. jatkuu Includes dimensions such as attitudes, knowledge, awareness, skills and action Rather a philosophy and not merely a multidimensional ability to act in various situations Intercultural learning: Critical reflection, genuine dialogue, Identity process Basis / values Human dignity Truthfulness Equity Freedom Ability to reflect on one s assumptions and values

20 Opettajien kokemuksia Täytyy toimia mediaattorina lapsen kodin ja kulttuurin ja mainstreamin välillä Pitää oppia oppilaalta Luovuus Hauskuus Joutuu kohtaamaan rasismia esim. opettajanhuoneessa Oppiessa saavuttaa jotain arvokasta, jota ei kuitenkaan välttämättä voi jakaa muiden kanssa

21 MITEN TUKEA? Esityksen nimi / Tekijä 21

22 Kliinisessä työssä kohtaamme vain yksilöitä Jokaisen lapsen ja perheen tarina on yksilöllinen Perheet, jotka tulevat samasta maasta, samasta etnisestä ryhmästä ja jopa samasta yhteiskuntaluokasta eroavat toisistaan monin tavoin esim. arvojen ja kasvatuskäytäntöjen suhteen. Vanhemmilla ja lapsilla on monenlaista resilienssiä ja hyviä coping taitoja, joita voi ilolla seurata ja joista voi oppia Esityksen nimi / Tekijä 22

23 KITU lapset ja nuoret hankkeen loppuraportti, Hakkarainen ym Hyödyllistä tuntea turvapaikkaprosessin tunteminen Täytyy miettiä onko syytä yrittää avata keskustelua perheen aiemmista elämänvaiheista ja millä tavalla, vai tulisiko kunnioittaa heidän tarvettaan yksityisyyteen ja luottaa heidän kykyynsä omaan aloitteeseen. Erityisesti alkuvuosina kotimaasta lähdön jälkeen, potilaasta saattaa tuntua siltä, että kotimaan muisteleminen ei tunnu mahdolliselta, menetykset ja muistot ovat liian sietämättömiä Esityksen nimi / Tekijä 23

24 Hakkarainen ym jatkuu Työskentelyä helpottaa kiinnostus ja avoimuus oppia vieraista maista ja kulttuureista. Monesti potilaat eivät edellytäkään, että työntekijä hallitsee maan tapoja, mutta monet kertovat niistä mielellään yhteistyön edetessä. Psykiatrisessa arvioinnissa ja hoidossa on ensisijaisen tärkeää, että pyrkii rakentamaan luottamuksellisen suhteen lapseen ja perheeseen > aikaa ja kärsivällisyyttä Esityksen nimi / Tekijä 24

25 Hakkarainen ym jatkuu Laaja tieto lasten kehityksestä on arvioinnissa avuksi, koska tutkimus ja kokemus ovat osoittaneet, että lastenpsykiatrinen oireilu on hyvin samankaltaista kulttuurista toiseen. Traumatisoitumisen ja elämäntilanteen epävarmuuden vuoksi lapsen psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky on usein heikentynyt. Turvapaikanhakijoiden masentuneisuus ja ahdistuneisuus liittyen oleskeluluvan odottamiseen nousee usein esiin hallitsevana teemana. Keskeistä on tukea perhettä pitämään kiinni päivittäisistä rutiineista sekä ylläpitämään sosiaalista elämää. Lapsen koulunkäynnin aloittaminen on erityisen tärkeää, vaikka tulevaisuuden näkymät ovat epävarmat koko perheelle Esityksen nimi / Tekijä 25

26 Maahanmuuttajien psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävät tekijät ja palvelut Systemaattinen tutkimuskatsaus Kerkkänen ja Säävälä TEM 40/2015 Lapset ja nuoret Luova ilmaisu 4-6-vuotiaille, Kanada, tutkimus kontrolliryhmän kanssa, Rousseau ym Kouluun sijoitettu mt-työntekijä, Lontoo: tulkkivälitteinen terapia, ohjaus ja neuvonta oppilaille ja perheille,, 14 oppilasta, joilla vakavia vaikeuksia koulussa, ei kontrolliryhmää, O Shean ym Katsaus Punamäki 2014: traumaperäisen stressihäiriön tai oireiden hoito. CBT kolmessa kontrolloidussa tutkimuksessa, joissa PTSD-oireet vähenivät Esityksen nimi / Tekijä 26

27 Kerkkänen ja Säävälä TEM 40/2015, jatkuu Koulussa tarjottavat mt-palvelut, Oxford: viikottaiset konsultaatiot mt-työntekijän ja ns linkkiopettajan kanssa. Linkkiopettaja oli tyypillisesti oman kielen opettaja tai erityisopettaja, jolla oli hyvä tietämys pakolaislapsista. (Fazel ym. 2009) Jos havaittiin mt-palveluiden tarve linkkiopettaja oli yhteydessä huoltajiin. Järjestettiin perhetyö, yksilöterapia, kotona-auttaminen, kriisi-interventiot, tarvittaessa sairaalahoito. Palvelut tarjottiin koulun tiloissa. Tiimissä lastenpsykiatri Kontrolloitu tutkimus, lisäsi lasten toimintakykyä ja vähensi oireilua Esityksen nimi / Tekijä 27

28 Kompleksisen trauman traumapsykoterapia, vakauttamisvaihe (Last.psyk ja nuor psyk oppikirja) Kts last psyk ja nuor psyk uusi oppikirja Esityksen nimi / Tekijä 28

29 Kotiläksyt Oman alueen lasten palveluiden saanti (neuvolasta erikoissairaanhoitoon) ja kouluun pääsy Lukemista: KITU loppuraportti Minna Lähteenmäki, väitöskirja 2013 Lisälukemista: Snellman ym. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2014 TEM katsaus 40/ Esityksen nimi / Tekijä 29

30 THL nettisivut Työkaluja ja resursseja THL: taitoja mielen toipumiseen Mielenterveystalo: maahanmuuttajille suunnattua tietoa mielenterveydestä ja sen hoidosta eri kielillä Traumaattisten tilanteiden psykososiaalinen tuki ja palvelut, ohjeistus kunnille WHO: suuntaviivat hoito ehtojen Tarkemmin liittyvät stressiin (pdf Mt 2,69 MT) (englanniksi) Psykologisen ensiavun opas: Psychological first Aid (pdf 483 kt) (englanniksi) Käypähoitosuositukset: ohjeistus traumaperäisen stressihäiriön diagnostiikkaan ja hoitoon Suomen mielenterveysseura: kriisiapua venäjäksi, somaliksi ja arabiaksi. kts lisätietoja THL: Turvapaikanhakijat lastensuojelun asiakkaina Esityksen nimi / Tekijä 30

31 Lainaus,kidutuksen uhrien hoito, Patel & Williams 2014 Torture affects individuals, families, communities, and every aspect of society. No method, technique, specific service or intervention alone can address all those effects of torture. While we may hope for an answer to what exactly works, the reality is that we don t know. What we do know from what survivors feed back and share, from our clinical practice, and from what research suggests, is that some interventions help some people, with some of their problems, under some circumstances, in some settings, with some changes in some outcomes Esityksen nimi / Tekijä 31

32 We know that rehabilitation is more than techniques, methods and interventions that are done to torture survivors. We know that responding to extreme human suffering is essentially a human interaction what works is perhaps as much the methods and services we provide, the way we facilitate access to redress, as the way in which we connect and relate to, listen to and bear witness to torture survivors lives, suffering and survival. In other words, rehabilitation cannot be reduced to services or techniques: it is a much more complex response of many professionals from different backgrounds, guided by different theoretical frameworks and methods, but essentially responding as human beings to human suffering Esityksen nimi / Tekijä 32

33 References: Anna Rastas. Rasismi lasten ja nuorten arjessa. Transnationaalit juuret ja monikulttuuristuva Suomi. Nuorisotutkimusverkosto. Tampere University Press Räsänen M, Kivirauma J. Oppilaana monikulttuurisessa koulussa. In Klemelä K, Tuittu A, Virta A, Rinne R (eds)vieraana Koulussa? Monikulttuurinen koulu oppilaiden, vanhempien, opettajien ja rehtoreiden kokemana. Turku 2011 Räsänen R. Conditions for intercultural learning and dialogue (pp ). Turku: Finnish Educational Research Association Souto A-M. Arkipäivän rasismi koulussa. Etnografinen tutkimus suomalais- ja maahanmuuttajanuorten ryhmäsuhteissa. Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 110. Helsinki Stohmeier D, Kärnä A, Salmivalli C. Intrapersonal and interpersonal risk factors for peer victimization in immigrant youth in Finland. Dec Psychol 2011; 47: Suikkanen S. Selvitys kidutettujen ja vaikeasti traumatisoituneiden turvapaikanhakija- ja pakoliaslasten ja nuorten määrästä sekä heidän psykiatristen palvelujen tarpeestaan. Helsingin diakonissalaitoksen raportteja 1 /2010. Helsinki 2010 Hakkarainen, Laakso, Qvarnström-Obrey, Vehviläinen. Joka tapaamisen jälkeen on tunne, että toivoa on. KITU lapset ja nuoret hankeen loppuarviointiraportti. Helsingin Diakonissalaitos 2/2012 Kerkkänen, Säävälä. Maahanmuuttajien psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävät tekijät ja palvelut. TEM 40/ /10/2016 Esityksen nimi / Tekijä 33

34 Snellman ym. Aikuisten turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten mielenterveyden ja psyykkisten ongelmien erityispiirteet. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2014;51: Minna Lähteenmäki.Lapsi turvapaikanhakijana: Etnografisia näkökulmia vastaanottokeskuksen ja koulun arjesta, väitöskirja, Esityksen nimi / Tekijä 34