Miten kohtaan muistisairaan ihmisen? Pia Niiranen Muistiohjaaja, sh Uudenmaan Muistiluotsi

Samankaltaiset tiedostot
Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Pohjois-Suomen Kirjastoautopäivä Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

1. TOM-PERUSVALMENNUS

MUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS

Muistisairaudet

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Muisti ja sen huoltaminen. Terveydenhoitajapäivät Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Vanhus ja päihteet - seminaari Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Huolehdi muististasi!

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

PROFESSORI ANTTI HERVONEN MUUTAMA OMANTUNNON KYSYMYS SINULLE

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

MUISTILIITTO ry -Muistisairaiden ihmisten etujärjestö

Muistisairaus työiässä Mikkeli Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaan ihmisen ymmärtäminen ja kohtaaminen Käpyrinne

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Kohti onnistuneempia asiakastilanteita. Sähköinen versio löytyy

Muistisairaana kotona kauemmin

KOHDATEN. Opas vuorovaikutukseen muistisairaan ihmisen kanssa

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

Ulla Vuori, terveydenhoitaja, projektikoordinaattori Suomen muistiasiantuntijat

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

TURVALLISESTI KOTONA PROJEKTI Muistihäiriöisten ja muistisairaiden henkilöiden, heidän läheistensä sekä alan ammattihenkilöstön tukena

OTSA-OHIMOLOHKORAPPEUMA

Muistisairauden tuomat haasteet kodin turvallisuuteen

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

& siitä johtuvat muistisairaudet. Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi

Koska aivoterveys on pääasia!

KUNTOUTUS ETENEVISSÄ MUISTISAIRAUKSISSA

TunteVa muistisairaan kohtaamisessa. Hillervo Pohjavirta

AIVOJUMPPA BRAIN GYM Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

Psyykkinen toimintakyky

Koska aivoterveys on pääasia!

Muistisairastakin kaatuminen huolettaa

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari Muistiystävällinen kunta - Sipoo

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

& siitä johtuvat muistisairaudet. Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Elämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

HYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE

Hyvä kohtaaminen, kun vanhempi tarvitsee tukea asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä

Aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, Turku/Skype

Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

MUISTISAIRAUKSIEN HOIDON AJANKOHTAISIA ASIOITA

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa

Mielekästä ikääntymistä

JÄRJESTÖN SISÄINEN VIESTINTÄ JA PEREHDYTYS. Ainejärjestö-ilta , Susanna Jokimies

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Perheet, joissa vanhemmalla on tuentarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä

Tarkkaavaisuus ja muisti

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka

Vinkkejä valmennukseen

Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt lievästä

Kohtaaminen ja tunteet

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

Aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, JKL

MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO

Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä Sirpa Mäkinen, TAMK Kuvat:

VIHJEITÄ MUISTIHÄIRIÖISEN KOHTAAVILLE

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma Kuntamarkkinat Tietolinja

Muistikylä projekti

Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen

Maakunnalliset Muistiaktiiviryhmät. Opas käynnistämiseen ja kehittämiseen

Hyvän hoidon kriteeristö

Ihmisellä on viisi perusaistia

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Transkriptio:

Miten kohtaan muistisairaan ihmisen? 1.2.2018 Pia Niiranen Muistiohjaaja, sh Uudenmaan Muistiluotsi

Uudenmaan Muistiluotsi Tietoa, tukea ja toimintaa Asiantuntija- ja tukikeskus Osa valtakunnallista verkostoa 17 Muistiluotsia kattaa Manner-Suomen Koordinoidaan Muistiliitosta Hallinnoiva yhdistys Espoon ja Kauniaisten Muistiyhdistys ry Potilas- ja omaisjärjestö Kumppanuussopimuksella mukana: Vantaan Muistiyhdistys ry Äldreomsorgen i Ekenäs rf Karjaan ja Pohjan Ikäihmisten Tuki ry Keski-Uudenmaan Muistiyhdistys ry Vertaistukea, muistineuvontaa, Muistikahviloita, vapaaehtoistoimintaa, virkistystä, harrastusmahdollisuuksia, muistinhuoltoa, yleisöluentoja, verkostotapahtumia.

Uudenmaan Muistiluotsin Keski- Uudenmaan alue Missä vapaaehtoistoimintaa voi toteuttaa meillä? Muistikahvilatoiminta Muistitreeni- ja vertaistukiryhmät Muistitreeniryhmät Avoimet muistitreeniryhmät Toiminnalliset ryhmät: liikunta ja taide- ja kulttuuriryhmät Luennot, tapahtumat, messut, esittelyt, juhlat, näyttelyt Materiaalitalkoot, postitustalkoot jne

Muisti osa kognitiiviisia eli tiedonkäsittelyn toimintoja tiedon käsittelyä asuu aivoissa on dynaaminen alati muuttuva järjestelmä, aivojen toimintatila edellytys arkipäivän sujumiselle on kaikki ihmisen henkiset ja älylliset kyvyt opittuna ja tallennettuna persoona muistot ei kulu käytössä! aistimuisti työmuisti - säilömuisti

Yksilölliset erot suuria Muistiin vaikuttavat Mm. perimä, sosioekonomiset tekijät, koulutus, harrastukset ja kulttuuri Tarkkaavaisuuden taso, motivaatio, kiinnostuneisuus ja psyykkinen tila Persoona Yksilölliset vahvuudet Toiset oppivat helposti ulkoa Valokuvamuisti

Terve ikääntyminen - Mieleen painaminen hidastuu - Mieleen palauttaminen työläämpää - Tilannetekijöiden vaikutus korostuu Normaali ikääntynyt ei höperöidy. - Mielessä säilyttäminen ennallaan - Vihjeisiin perustuva ja tunnistava palautus säilyy - Oppimiskyky säilyy - Sosiaalinen älykkyys säilyy ennallaan

Etenevät muistisairaudet Suomessa 193 000 ihmistä sairastaa etenevää muistisairautta Vuosittain noin 14 500 ihmistä saa diagnoosin 7 000 10 000 työikäisenä sairastunutta Etenevät muistisairauksia ovat: Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeumat Vaskulaariset dementiat Parkinsonin tautiin liittyvä dementia Harvinaiset perinnölliset muistisairaudet

Muistisairaus vaikuttaa Muistiin (lähimuisti) Mieleen painamiseen (sovittujen asioiden unohtelua) Oppimiseen (uudet laitteet) Toiminnanohjaukseen (tehtävistä suoriutuminen) Mielialaan (ja mieliala muistiin) Puheen tuottamiseen ja ymmärtämiseen (nimeämisen vaikeus, puheen köyhtyminen) Hahmottamiseen (eksyminen, esineiden ja ihmisten tunnistaminen, aikaorientaatio) Käyttäytymiseen Liikkumiseen Persoonaan Läheisiin

Muistisairauden vaikutukset vuorovaikutukseen Hämmennyksen ja väärinymmärryksen mahdollisuus kasvaa Minätietoisuuden häiriöt Puhuttele nimeltä, kertaa Tarkkaavaisuuden ylläpitäminen heikkenee Taustahäly, lähellä käytävät keskustelut Kritiikki ja arviointikyky saattaa pettää puheissa, estotonta käytöstä voi esiintyä Parasta on asiallinen käytös, joka ei vahvista käytösoiretta

Muistisairas ihminen Ilmaisee muita aikuisia herkemmin tunteitaan Reagoi nopeasti Reagoi yllättävästi, poikkeavasti Saattaa olla vaikeuksia ilmaista tarpeitaan ymmärrettävästi Kadottaa sanoja, ei ymmärrä kuulemaansa Ei pysty käsittelemään tunteitaan samalla tavalla kuin terve ihminen Saattaa olla epäluuloinen Toistaa herkästi samoja asioita uudestaan On hukassa, hämillään, eksyksissä

Non-verbaalinen eli sanaton viestintä 60 % viestinnästämme Osa sosiaalisia taitoja Ilmeet helpompia tulkita kuin eleet ja asennot Ilmeet (hymy), katse, eleet (sormien naputtelu, pään pudistelu), liikkeet ja asennot Kosketus (kättely, halaaminen) Välimatka ja tilankäyttö (istumajärjestys, korkeus, etäisyys) Äänen ominaisuudet Ajatusten puhekupla

Kohtaaminen Miten haluat, että sinut kohdataan?

Pysähdy kohtaamaan. Ole oma itsesi. Älä suorita vuorovaikutusta tai piiloudu jonkun roolin taakse vaan pyri aina luomaan luottamuksellinen, välittämisen ilmapiiri Pyri spontaanisuuteen Ole kiireetön ja aidosti läsnä: - Rauhoita oma mielesi ja viestitä olemuksellasi kiireettömyyttä. - Kohdista huomiosi vain kumppaniisi: ole lähellä, samalla tasolla, katso silmiin ja kumarru häntä kohti. - Auta myös kumppaniasi keskittymään: kosketa kädestä, puhuttele nimeltä ja suuntaa puheesi suoraan hänelle.

Ole myönteinen: Viestitä sanoillasi ja olemuksellasi positiivisuutta, optimismia ja toivoa Hymyile ja käytä myönteistä äänensävyä Luo turvallinen ilmapiiri ja tue onnistumista Ole tilanneherkkä ja joustava: Kuuntele, katsele ja tunnustele ilmapiiriä Lue ilmeitä ja sanattomia viestejä Ole kärsivällinen ja valmis yllättäviin käänteisiin Älä luovuta vaan käytä luovuuttasi Odota rauhassa, että kumppanisi saa ilmaistua asiansa Älä keskeytä, arvaile tai korjaa kumppanisi ilmauksia. Anna hänelle aikaa reagoida ja vastata

Pyri sisäistämään kumppanisi kokemus ja tunnetila Ole empaattinen ja vastaa kumppanisi tunteisiin Tutustu kumppaniisi ihmisenä, tutki hänen elämänhistoriaansa Kysy muilta, jos et ymmärrä Huomioi kumppanisi kyky ymmärtää puhetta ja muuta viestintää Käytä normaalia puheääntä ja puhu rauhallisesti Puhu vain yhdestä asiasta samassa lauseessa Kysy kysymyksiä, joihin voi vastata kyllä, ei tai en tiedä - Tarjoa vain yksi vaihtoehto kerrallaan ja odota kumppanisi reaktiota Kerro myönteisesti ja konkreettisesti, mitä odotat kumppanisi tekevän

Kaikkia virheellisiä, väärin muistettuja, asioita ei tarvitse oikaista, muistisairaan kanssa voi muistella menneistä asioista, hän muistaa niitä yleensä hyvin Älä vaadi muistamaan koska sairauden vuoksi hän ei siihen kykene Etkö muista? Kuka minä olen? Oletko senkin jo unohtanut? Kysyt sitä jo viidettä kertaa? Puhetta voidaan johdatella: Mikä, kuka, millainen, miten? Toistamalla avainsanat Sanomalla kuulemansa omin sanoin uudelleen Tärkeää on tunteet, se tunnemaailma, jossa muistisairas ihminen elää

Muistisairaan ihmisen ohjaaminen Aikaa, rohkaisua, opastusta ja mahdollisuus itsenäiseen tekemiseen. Verbaalinen eli sanallinen, visuaalinen eli näköaisti, kinesteettinen eli tuntoaisti sekä mielikuvaharjoitus Kolmikanavatekniikka=katsekontakti + kosketus + liikkeen ohjaus! Mallin näyttäminen Apuvälineet Aiemmin opittuja ja elämän aikana hankittuja kokemusvarastoja hyödynnetään Turvallisuus, luotettavuus, rauhallisuus ja ärsykkeettömyys

Jokaisella on Oikeus tehdä itselleen mielekkäitä asioita ja elää oman näköistä elämää Itsemääräämisoikeus Taattava mahdollisuus turvalliseen elämä Oikeus tulla kohdatuksi omana itsenään ikään tai sairauteen katsomatta.

Kirjallisuutta: Muistista ja muistinhuollosta: Pidä aivosi kunnossa. Erkinjuntti, Hietanen, Kivipelto ym. 2009. Muistisairaudet. Erkinjuntti 2010. Kun muisti pettää. Erkinjuntti, Huovinen 2008. Memo, helppo tapa parantaa muistia. By Oddbjon 2011. Miina Sillanpään säätiö: Muista Pääasia koulutushanke Työikäisen muisti ja muistisairaudet, 2010, Muistiliitto ja WSOYpro, toimittaneet Heidi Härmä, Sirpa Granö Savonia, opinnäytetyö. Toimintakykyä ylläpitävä toimintatuokio muistisairaille Villa Kallavedessä. 2013 Kohtaamisesta: Edelleen Alice. Genova, Lisa, 2008. Alzheimerin kanssa, minun tarinani. Taylor Richard. 2008 Kannattaa tutustua: www.uudenmaanmuistiluotsi.fi www.muistiliitto.fi

Pia Niiranen Uudenmaan Muistiluotsi muistiohjaaja pia.niiranen@espoonmuisti.fi 040 739 5146