Lapsen ja nuoren hyvän itsetunnon kehitys Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosentti Lasten- ja nuorisopsykoterapeutti Turun yliopisto
Itsetunto ja narsismi Kyse on oikeastaan samasta asiasta: ihmisellä voi olla myös terve narsismi eli terve itsetunto Viime aikoina termit ovat käytännön kielenkäytössä eriytyneet siten, että narsismilla tarkoitetaan itsetunnon häiriötä eli patologiaa
Terve itsetunto Terveelle itsetunnolle tunnusomaista on, että se a) Vaihtelee alueelta toiselle b) Vaihtelee ajan funktiona Ihminen, jolla on terve itsetunto, ei näe itseään enempää kokonaan hyvänä/täydellisenä kuin täysin kelvottomanakaan On hyviä ja huonoja päiviä: aurinko ei paista aina, mutta ei sadakaan koko aikaa
Itsetunto nousee ja laskee Itsetunto on kuin vesisäiliö, jonka pinnan korkeus vaihtelee Rakastettuna olemisen kokemus, onnistuminen, aiheesta saatu kiitos ym. nostavat veden pintaa Itseään arvostava ihminen osaa iloita ja olla ylpeä myös läheisten saavutuksista Menetykset, epäonnistumiset, häpeä laskevat veden pintaa
Terveen itsetunnon koti on rakastetussa ruumiissa Lapsen tulisi voida kokea, että hänen ruumiinsa on ehjä, kaunis ja rakastamisen arvoinen Koskettaminen, silittely, suukottelu välittävät tuota kuvaa lapselle Katseen merkitystä ei saa unohtaa millaisin silmin me katsomme lapsiamme? Winnicott: kun vauva lepää äidin käsivarsilla, se katsoo äidin kasvoja kuin ne olisivat peili ja näkee itsensä äidin kasvoissa
MILLAISTA ON RIITTÄVÄN HYVÄ VUOROVAIKUTUS? Sensitiivistä lapselta tuleville viesteille Tukee lasta löytämään sopivan arjen rytmin: uni/valve; nälkä/kylläisyys jne. Tasoittaa normaalielämään kuuluvia stressihuippuja kyllin nopeasti Heijastaa lapseen päin myönteisiä jopa hurmaantuneita tunnelmia Virittäytyy lapsen tarpeisiin
MENE ONGELLE! Lapsen on voitava kokea, että hänen mielensä on hoivaajan mielessä Hoivaaja tunnistaa lapsen tunnetilat ja peilaa niitä takaisin lapseen (virittäytyy) Lapsi osaa kertoa monin tavoin toiveistaan, tarpeistaan ja tunteistaan Hän tarvitsee eläytyvän hoivaajan, joka pyrkii ymmärtämään lasta tekemällä oletuksia, onkimalla (mentalisointi)
Mitä mentalisaatio on Ajattelua ja oman ajattelun pohdintaa Kykyä pitää toisen mieli omassa mielessä Halua nähdä ilmikäyttäytymisen taakse Halua etsiä vaihtoehtoisia selityksiä jollekin käyttäytymiselle Painopiste siirtyy käyttäytymisestä kokemukseen Ponnistellaan toisen ihmisen kokemusten, toiveiden, halujen ja ajatusten ymmärtämiseksi Psyykkistä ongella olemista
Ammattikasvattaja ongella Pienet ja lyhytkestoiset kohtaamiset voivat olla käänteen tekeviä On luovuttava roolista ja asetuttava kuuntelemaan lapsen ajatuksia Moitteiden asemesta mietitään, mitä voidaan tehdä yhdessä Jos lapseen/nuoreen on syntynyt myönteinen kontakti, vakava puhe tehoaa paremmin
Oman ja vauvan käyttäytymisen ymmärtämisestä Kun vanhemmat tunnistavat vauvan tunteet, tarpeet ja toiveet ja ovat samalla tietoisia omista tunteistaan, vauva/lapsi oppii pienissä, arkisissa vuorovaikutustapahtumissa tunnistamaan omia tunteitaan ja tavoitteitaan ja välittämään toisista ihmisistä ja heidän tunteistaan Hoivaaja sijoittaa intentioita ja tunteita itseensä ja vauvaan ( pentu kiukuttelee vain ärsyttääkseen minua vs. vauva takertuu minuun, koska ei haluaisi joutua minusta eroon )
LEIKKI Leikin siemen on jokaisessa vauvassa, mutta se täytyy herättää vuorovaikutuksessa Leikki on leikkimistä vaarallisilla asioilla: äidin katoaminen olisi kamalaa, mutta äiti voi hävitä leikisti ja tulla esiin harson takaa ( kukkuu ) Mikään ei ole kiinnostavampaa kuin ihmiskasvot vauva ei tarvitse kehittäviä leluja Leikkiin syntyy pieniä sekvenssejä, käsikirjoituksia
LEIKKI AVAA TOISIA TODELLISUUKSIA Lapsen ensimmäinen lelu on usein tyynyn kulma, flanelliriepu tms. eli ns. siirtymäobjekti Siihen sisältyy tunnelataus se on enemmän kuin miltä näyttää Siitä avautuu symbolien maailma ja edelleen luovuuden ja taiteiden maailma Rikas symbolimaailma on tehokas väkivallan este Mikään oikea leikki ei voi olla väkivaltaista, eikä väkivalta ole koskaan leikkisää
Mahtuuko myös vihani tähän maailmaan? Kasvatuksen suurin harha on, että se voisi sujua vain positiivisten tunteiden vallitessa Eräs lapsen suurista kysymyksistä on, miten aikuiset auttavat häntä hallitsemaan vihamielisiä ja muita kielteisiä tunteitaan Jos hän kokee, että ympäristön aikuiset eivät säiky niitä vaan välittävät tunteen, että aggressio ei tuhoa eikä ole vaarallista, lapsi luottaa muihin ja itseensä
Itsetunnon pahin vihollinen on häpeä I Kyky tuntea häpeää kuuluu ihmisyyteen eikä siltä voi millään välttyä kokonaan Lieväasteinen häpeä seuraa, kun lasta torutaan: taapero, jota on aina kehuttu, näkee äidin/isän tuiman ilmeen ja kuulee tiukan äänilajin seuraa autonomisen hermoston parasympaattisen osan reaktio valahtamisen ja tyhjenemisen kokemus ( kunpa voisin kadota näkyvistä )
Itsetunnon vihollinen: häpeä II Häpeä on se lamaantumis- pysäyttämis- ja poistamisreaktio, joka on seurausta siitä, että tulee torjutuksi pyrkimyksessään vastavuoroiseen kontaktiin (Ikonen & Rechardt) Toistuva torjutuksi tuleminen johtaa vakaviin itsetunto-ongelmiin ja raivoon, joka voi purkautua tuhoisalla tavalla Lasta ei saa kiusata päiväkodissa eikä koulussa
Kiusaamisesta I Kiusaamisen tavoitteena on nimenomaan nöyryyttäminen ja häpäiseminen Kiusaaja tarvitsee aina yleisön: hän tekee vain sen, mitä viattomat sivustakatsojat sallivat hänen tehdä Pitkäkestoinen, vakava-asteinen kiusanteko on sielunmurhaa ja voi johtaa vakaviin mielenterveyden häiriöihin kuten depressioon tai väkivaltaiseen kostoon
Kiusaamisesta II Alakoulussa kiusaaminen on tavallisesti fyysistä, mutta on muistettava, että juuri tuossa iässä poikien leikkisä nahistelu voi näyttää hurjalta eikä ole kiusaamista Yläkoulussa kiusanteko on enemmän sanallista, liittyy ulkonäköön, vaatetukseen, ylipainoon tms. Kiusattu oppilas jää yksin, hänen kanssaan ei haluta olla Kiusanteko on nykyisin usein nettikiusaamista
Kiusaamisesta III Jos kyse on koulukiusaamisesta ja se on otettu koulussa vakavasti, anna opetuksen ammattilaisten tehdä työnsä äläkä riennä koululle juristin kanssa... Kyse on ryhmäilmiöstä, joka on syntynyt koulussa, ja siellä sen dynamiikka ymmärretään parhaiten Lapsi/nuori on kotona erilainen kuin ryhmässä
Turvallisuuden kokemus parantaa itsetuntoa Lapsen turvallinen kiintymyssuhde syntyy, kun hän elää ennakoitavassa maailmassa ja voi tuoda vuorovaikutukseen kaikki tunteensa myös raivon, pettymykset, surkeuden Turvallinen kiintymyssuhde on elämän valttikortti : ilmankin tulee toimeen, mutta siitä on suurta hyötyä sosiaalisille suhteille ja oppimiselle tukevat hyvän itsetunnon kehitystä
Välttelevä kiintymyssuhde ja itsetunto Suomalaiselle kasvatusperinteelle on ollut tyypillistä, että lapsen on odotettu olevan reipas, järkevä ja tottelevainen Fyysistä hellyyttä on ollut vähän, eikä vihamielisten tunteiden ilmaiseminen ole ollut suotavaa välttelevä kiintymyssuhde Mallissa on paljon hyvääkin, mutta on olemassa vaara toisten ehdoilla toimimisesta ja oman itsen unohtamisesta burn-out
Ristiriitainen kiintymyssuhde ja itsetunto Tämän päivän ongelma: vanhemmat välttävät kasvatuksessa negatiivisten tunteiden kohtaamista mutkikkaita laulu- ja tanssiesityksiä, kun pitäisi kieltää lapselta jotakin lupauksia, lahjontaa, korruptiota Hoivaaja on ailahteleva, epäluotettava, arvaamaton Lapsi joutuu ottamaan pomon paikan Lapsi manipuloi, mutta on sisäisesti epävarma
RAJATTOMAT LAPSET Curling-vanhemmuus: lapselle annetaan vaihtoehtoja vaikka niitä ei ole ( laitettaiskos kengät jalkaan? ) Lapsi joutuu päättämään asioista, joiden hahmottamiseen hänellä ei ole edellytyksiä turvattomuutta jos aikuisista ei ole johtajiksi, lapsen on otettava itse pomon paikka Lapset eivät opi sietämään epämukavuutta eivätkä arvostelua He eivät opi tekemään epämiellyttäviä asioita
Todelliset osaamisen kokemukset rakentavat itsetuntoa Turvaton lapsi ei opi, koska hänen energiansa kuluu turvallisuuden tarpeiden tyydyttämiseen Rajattomat lapset ovat turvattomia eivät opi tavallisia arkielämän taitoja häviävät vertailussa toisille lapsille itsetuntoongelmat vain syvenevät käytösongelmia Tyhjä kiittely ja kannustaminen ei paranna kenenkään itsetuntoa
Lapsen itsetunto vaihtelee eri ikäkausina I Hänen majesteettinsa vauva arvelee (?) olevansa maailman napa, ainakin jos häntä hoidetaan hyvin Puolitoistavuotiaalla on kuoppa itsetunnossa, ja mielialat ailahtelevat 4-5 vuotias lapsi elää ns. fallis-narsistista vaihetta ja kuvittelee olevansa voittamaton ja haavoittumaton Ns. oidipaalivaiheessa lapsi tipahtaa kipeästi realiteettiin ja kokee olevansa pieni ja ulkopuolinen. Hän ei voikaan jakaa vanhempien välistä suhdetta eikä tiedä eikä osaakaan kaikkea
Lapsen itsetunto vaihtelee eri ikäkausina II Kuusivuotiaalla on taas kuoppa ; monet sen ikäiset lapset ovat kuin pieniä murrosikäisiä Latenssi-iässä, so. 6-12 vuoden iässä lapset oppivat monenlaisia taitoja (motoriikka kehittyy; lapsi oppii hiihtämään, luistelemaan, ajamaan pyörällä; oppii lukemaan, laskemaan jne.) ja itsetunto kohoaa taitojen ja toverisuhteiden myötä Nuoruus on ailahtelua kaikkivoipaisuuden ja arvottomuuden tunteiden välillä
Kun kaikki on sairaan noloa Nuori on haavoittuvimmillaan 13-14- vuotiaana, jolloin hän hakee vielä paikkaansa kodin ja kaveripiirin välissä mutta ei kuulu kumpaankaan Nuori on huolissaan omasta kasvustaan ja kehityksestään ja epävarma siitä, kelpaako kavereille Vanhemmat ovat kaameita törppöjä Oman navan ympärillä
Tavoitteet ja kompetenssi Miksi pitäisi ponnistella ja nähdä vaivaa? Tarvitaanko aina motivaatiota? Mille nuoren sydän sykkii? Mikä saa hänen pulssitasonsa kohoamaan (ilmeisintä syytä lukuun ottamatta )? Erilaisista tehtävistä suoriutuminen antaa tunteen hallinnasta, kyvykkyydestä ja kompetenssista ja siitä, että esteistä selvitään Entä onko tyttöjen ja poikien välillä eroja? (Tytöt muodostavat ensin ihmissuhteita, pojat kääntävät rintamasuunnan tehtävää kohti Pitääkö paikkansa?)
NUORET TYTÖT JA SOME Overfriending: valtavasti ystäviä, pinnallisia, epäaitoja mutta silti sitovia Oversharing: jaetaan omia asioita kritiikittömästi ja joudutaan pulaan Overconnecting: kannetaan huolta asioista joihin ei voi vaikuttaa kuormitusta, stressiä Tuntematon nettikaveri tekee suisidin 500 km:n päässä ahdistusta, unettomuutta, viiltelyä Todelliset ihmissuhteet kärsivät
Depressiivisten nuorten määrä kasvaa USA:ssa on huolestuttu depressiivisten nuorten määrän kasvusta Nuorten tyttöjen itsemurhaluvut ovat kohonneet ja ne ovat korkeimmat 40 vuoteen Mitä enemmän nuori viettää aikaa somessa, sitä suurempi riski hänellä on sairastua masennukseen Meneillään on valtava kokeilu, jonka kohteena ovat lapset ja nuoret Vanhemmilla ei ole sellaisia kokemuksia omasta nuoruudestaan, joiden avulla he voisivat auttaa omia lapsiaan
Miten tukea nuoren itsetuntoa Nuoren mieleen nousee seksuaalisia ja aggressiivisia impulsseja, mutta aivot ovat keskeneräiset (etuotsalohko, jonka pitäisi säädellä ja hallita yllykkeitä) Nuori tarvitsee edelleen kuuntelevia ja kiinnostuneita aikuisia, jotka asettavat tarpeen tullen rajat Sanelupolitiikasta keskusteluun ja toisinaan kompromisseihin Nuori vaatii vapauksia, mutta on salaa tyytyväinen, kun ei niitä saa
Kroonisesti huono itsetunto: masennus Todellisuutta vastaamattoman huono käsitys itsestä, joka ei juuri muutu Mieli on alavireinen, mikään ei kiinnosta Hymyttömät kasvot, lysähtänyt ryhti, tyhjä katse Ruokahalu on huono Monenlaisia unihäiriöitä, usein heräämistä aivan liian aikaisin
Narsistinen persoonallisuushäiriö I Se, mikä näkyy päällepäin on erilaista kuin todelliset tunteet Esillä fantasioita voimasta, vallasta ja rikkaudesta; piilossa syviä arvottomuuden ja avuttomuuden tunteita Ihmissuhteissa esillä pinnallisuutta ja toisten halveksuntaa; piilossa ihannointia ja kroonista kateutta Esillä kunnianhimoa, pyrkyryyttä, tarve olla keskipiste; piilossa epävarmuutta ja tyytymättömyyttä
Narsistinen persoonallisuushäiriö II Etiikka, arvot ja ihanteet: esillä kiinnostus uskonnollisiin, moraalisiin ja poliittisiin kysymyksiin; piilossa kyvyttömyys sitoutua mihinkään Rakkaus ja seksuaalisuus: esillä estottomuus ja viettelevyys; piilossa kyvyttömyys vastavuoroisuuteen, riippuvuuteen ja rakkauteen Kognitiivinen toiminta: itsekeskeinen realiteetin tulkinta, mikä voi johtaa muistikatkoksiin ja oppimisvaikeuksiin
Mistä se hyvä itsetunto syntyikään Tunteesta, että oma ruumis on hyvä ja rakastamisen arvoinen Siitä, että on hyvä juuri sellaisena, ilman mitään suorituksia Kokemuksesta, että on hyväksytty epäonnistuneena, surkeana ja vihaisena Saavutuksiin nähden järkevästä kiitoksesta ja kannustuksesta
Miten tukea hyvän itsetunnon kehittymistä Minimoi häpeän kokemukset elämä tuo niitä tullessaan, mutta lasta/nuorta ei pidä koskaan kasvattaa nolaamalla tai nöyryyttämällä Lohduta itsensä noloksi tuntevaa lasta Toimi kiusanteon ehkäisemisen puolesta Vietä riittävästi aikaa lapsen/nuoren kanssa jotta tiedät, mitä hänen päässään liikkuu ja mistä hän mahdollisesti on huolissaan