Koulun merkitys lapsen ja nuoren tasapainoiselle kehitykselle. Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosentti

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Koulun merkitys lapsen ja nuoren tasapainoiselle kehitykselle. Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosentti"

Elsa Mäkelä
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Koulun merkitys lapsen ja nuoren tasapainoiselle kehitykselle Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosentti

2 Lapsi tarvitsee erilaisia asioita eri ikäkausina Koulualokkaiden valmiudet vaihtelevat suuresti: ekaluokkalaisten taso vaihtelee 4v11kk:sta 11 vuoteen Ns. latenssi-ikään tuleva lapsi on valmis luomaan luottamuksellisen suhteen kodin ulkopuoliseen aikuiseen ja idealisoimaan uutta opettajaa Opettaja on myös kiintymyskohde ja turvallisuuden lähde ensimmäisten kouluvuosien aikana

latenssi-ikään tuleva lapsi on valmis luomaan luottamuksellisen suhteen kodin ulkopuoliseen

Alakoululainen Tavallinen latenssilapsi (7-12v) on utelias, kiinnostunut asioista ja halukas oppimaan Alaluokilla voitaisiin puhua luottavaisesta tutkimisesta

3 Alakoululainen Tavallinen latenssilapsi (7-12v) on utelias, kiinnostunut asioista ja halukas oppimaan Alaluokilla voitaisiin puhua luottavaisesta tutkimisesta (Grossmann ym., 2008), jossa opettajan persoonalla ja ominaisuuksilla on suuri merkitys Latenssilapset rakastavat huumoria, mutta eivät kestä ollenkaan ironiaa eivätkä sarkasmeja

ym., 2008), jossa opettajan persoonalla ja ominaisuuksilla on suuri merkitys

4 Luottavainen tutkiminen Lapsi pystyy suhtautumaan avoimesti ja keskittyneesti uusiin, uteliaisuutta herättäviin tilanteisiin Hän luottaa aikuisen (opettajan) saatavilla oloon ja auttamishaluun Opettaja on herkkä ja supportiivinen, jos lapsi ahdistuu ja tarvitsee aikuisen läheisyyttä tai kun hän kiinnostuu jostakin uudesta asiasta

saatavilla oloon ja auttamishaluun Opettaja on herkkä ja supportiivinen, jos lapsi

5 Opettaja ei ole terapeutti mutta Opettajalla voi olla valtava terapeuttinen merkitys omassa roolissaan Kyse on ns. mentalisaation käyttämisestä eli ymmärtämään pyrkimisestä Ymmärtäminen ei ole kaiken hyväksymistä, vaikka ranskalainen sananlasku muuta väittääkin ( comprendre, c est tout pardonner )

mentalisaation käyttämisestä eli ymmärtämään pyrkimisestä Ymmärtäminen ei

6 Mentalisaatiosta I Kyse on vilkkaan tieteellisen mielenkiinnon kohteena oleva, vuorovaikutukselle välttämätön inhimillinen kyky Mentalisaatiolla tai reflektiivisellä funktiolla tarkoitetaan kykyä ymmärtää oman ja toisten ihmisten käyttäytymisen taustalla olevia mielentiloja ja näiden mielentilojen ja näkyvän käyttäytymisen välisiä yhteyksiä Mentalisaatioon kuuluu oleellisena osana epävarmuus ja epätietoisuus

ymmärtää oman ja toisten ihmisten käyttäytymisen taustalla olevia mielentiloja ja näiden mielentilojen

7 Mentalisaatiosta II Opettajakaan ei voi eikä hänen tarvitse tietää kaikkea, ja kun ei tiedä, pitää kysyä Mentalisointi on ongella olemista : joskus tulee kala, toisinaan ei Mikähän sinut sai tekemään niin? Voisikohan tässä olla kyse siitä, että Nyt putosin kokonaan kärryiltä osaisitkohan selittää Mentalisointi on kaikkien ulkopuolelta annettujen vinkkien surma Kokemus kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta on valtavan arvokas

Voisikohan tässä olla kyse siitä, että Nyt putosin kokonaan kärryiltä osaisitkohan selittää Mentalisointi

8 Itsetunnon tukemisesta I Taitojen karttuminen tukee kenen tahansa itsetuntoa Alakoululainen oppii valtavasti uusia asioita kompetenssi paranee Tyhjä kehuskelu ei paranna itsetuntoa Voimakkain buustaus tulee, jos lapsi on ponnistellut ja onnistunut, ja tämä noteerataan ja annetaan kiitosta Vertailu tehdään lapsen omiin aikaisempiin suorituksiin ja osoitetaan hänen edistyneen

Voimakkain buustaus tulee, jos lapsi on ponnistellut ja onnistunut, ja tämä noteerataan ja

9 Itsetunnon tukemisesta II Hyvän itsetunnon pahin vihollinen on häpeä Kyse on kokonaisvaltaisesta psykofysiologisesta reaktiosta, joka syöpyy mieleen eikä häviä millään Nolaaminen ei ole koskaan sallittua Lasten häpeäalttius on erilaista: toiset kokevat väärin vastaamisen katastrofina, toiset eivät ole moksiskaan Rento, huumorin sävyttämä ilmapiiri on omiaan vähentämään häpeäkokemuksia

sallittua Lasten häpeäalttius on erilaista: toiset kokevat väärin vastaamisen katastrofina,

10 Toverisuhteet Koulu on erinomainen paikka sosiaalistumiselle ja toverisuhteiden muodostumiselle Suhteet samaa sukupuolta oleviin ikätovereihin lujittavat omaa identiteettiä tyttönä tai poikana ja muokkaavat maaperää puberteetin myrskyille Riski: erilaiset kiusaamiskuviot Alakoululaisten seurustelusuhteet ovat tarpeetonta ja jonninjoutavaa kihisemistä (tieteellistä lähdeviitettä ei löytynyt)

ja muokkaavat maaperää puberteetin myrskyille Riski: erilaiset kiusaamiskuviot Alakoululaisten

11 Koulun ja kodin yhteistyö Lapsi on vanhempiensa narsistinen jatke, joten kaikki palaute osuu vanhempiin Lasta on varottava luonnehtimasta millään epiteeteillä, vaan on pysyttävä konkreettisten tapahtumien kuvaamisessa (vrt. Pete on aggressiivinen vs. Kahden viikon aikana Pete on ollut mukana seitsemässä tappelussa ) Vanhempien pitää puolustaa lastaan heillä on joskus arvokkaita pointteja! Kettuäidin tapa puolustaa poikasiaan kaikissa tilanteissa koituu lapsen vahingoksi Opettajan ei pidä sietää millaista kohtelua tahansa; hyviä vastauksia kannattaa opetella etukäteen, jotta ei mene jauhot suuhun

Kahden viikon aikana Pete on ollut mukana seitsemässä tappelussa ) Vanhempien pitää puolustaa lastaan heillä on joskus arvokkaita pointteja!

12 Yläkoululainen I Puberteetti-ikäinen nuori ei ole hormoniensa armoilla Mielialat ailahtelevat, ja seksi pyörii mielessä, mutta hormonien yhteys esim. aggressiivisuuteen on paljon luultua vähäisempää Nuoruusiän alkuvaiheessa (13-14v) nuori on ei-kenenkään maalla: lähdössä kotoa, mutta ei vielä kunnolla nuorten joukossa hyvin haavoittuva, laumahenkinen, tovereiden hyväksynnästä riippuvainen

aggressiivisuuteen on paljon luultua vähäisempää Nuoruusiän alkuvaiheessa (13-14v) nuori on

13 Yläkoululainen II Nuoret kohdistavat opettajiin monenlaisia paineita Oppilasjoukko voi ohjata energian luovuuteen, mutta joukossa tyhmyyskin voi tiivistyä Nuoruusiän paradoksi: haluan täydellisen vapauden, mutta älkää ihmeessä antako sitä minulle! Nuori ei siedä armeijan kuria mutta ei halua, että opettaja olisi liian toverillinen Kiusaaminen muuttuu luonteeltaan henkiseksi, ulkopuolelle jättämiseksi ym.

vapauden, mutta älkää ihmeessä antako sitä minulle!

14 Koulu antaa turvallisen struktuurin Eräs perusturvallisuuden peruspilareista on ennakoitavuus Me kaikki tarvitsemme sääntöjä, rutiineja, samankaltaisina toistuvia tapahtumia Koulu tarjoaa raamit ja struktuurin: lapsi/nuori tietää, mitä milloinkin on tulossa Monille traumatisoiduille ja kaltoin kohdelluille lapsille tämä on erittäin terapeuttinen kokemus

tapahtumia Koulu tarjoaa raamit ja struktuurin: lapsi/nuori tietää, mitä milloinkin on

15 Mitä koulu ei ole Koulun perustehtävä on antaa opetusta ja sivistää tulevia suomalaisia Koulu ei ole säilytyspaikka eikä terapiakeskus Sosiaalisten perusvalmiuksien ja käytöstapojen opettaminen kuuluu vanhemmille, niitä vain hiotaan koulussa entistä täydellisemmiksi Koulu, jossa aikuisten auktoriteetti on menetetty, on turvaton koulu, eikä siellä enempää opita kuin viihdytäkään

opettaminen kuuluu vanhemmille, niitä vain hiotaan koulussa entistä täydellisemmiksi Koulu,

Samankaltaiset tiedostot

Esitelmä Educa-messuilla 24.1.2015 Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosentti Pelastakaa Lapset ry Turun yliopisto

Esitelmä Educa-messuilla 24.1.2015 Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosentti Pelastakaa Lapset ry Turun yliopisto Terve itsetunto Terveelle itsetunnolle tunnusomaista on, että se a) vaihtelee alueelta