Uudistuneet varhaiskasvatussuunnitelmat missä mennään, varhaiskasvatus? Kouvola 20.1.2018 Pia Kola-Torvinen Opetusneuvos Opetushallitus
Mihin olet menossa suomalainen varhaiskasvatus? Muutos korostaa varhaiskasvatusta osana suomalaista koulutusjärjestelmää. Varhaiskasvatus saa ensimmäistä kertaa omat "opetussuunnitelmansa". Varhaiskasvatus on tärkeä vaihe lapsen kasvun ja oppimisen polulla, ja siihen osallistumisesta on tutkimusten mukaan lapselle monenlaista hyötyä. Jotta positiiviset vaikutukset tulisivat parhaiten esille, varhaiskasvatuksen on oltava suunnitelmallista, ammattimaista ja tavoitteellista. verkkouutiset 1.8.2017 opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen 20/01/2018 Opetushallitus 2
Ajankohtaista Tukimateriaali: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (lomake nyt myös englanniksi) Pedagoginen dokumentointi Ohjeistus katsomuskasvatukseen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet englanniksi (National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care) LOISTO sekä varhaiskasvatuksen maahanmuuttajaopetuksen kehittämisverkostot paikallisen työn tukena Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen turvallisuussivusto verkossa Varhaiskasvatuksen ruokailusuositukset Lasten sosioemotionaalisten taitojen kehittäminen tilannekartoitus Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017 2030 -julkaisu, Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) 20/01/2018 Opetushallitus 3
Matkaa voi jatkaa vain sieltä, missä ollaan nyt. Ei sieltä, missä ei olla enää.
Vaikuttava varhaiskasvatus Lapsuuden itseisarvo ja lapsen elämänlaatu tässä ja nyt Myönteiset oppimiskokemukset, oppimisen ilo ja hyvinvointi Keskeinen laatutekijä on henkilöstön koulutus ja osaaminen: ymmärrys lapsen kehityksestä, pedagogisten tilanteiden organisointi sekä sensitiivinen pedagoginen ohjaus ja vuorovaikutus Varhaiskasvatus tulevaisuuden pääomana Luodaan positiivinen asenne oppimiseen ja koulupolun sujuvuus Inhimillinen pääoma, auttaa myöhemmissä opinnoissa ja mielekkään elämän rakentamisessa Lähde: Vaikuttava varhaiskasvatus, Karila 2016 5
Asiakirjat suunnannäyttäjinä Valtakunnallinen ohjaus heijastelee sitä, mitä yhteiskunnassa ja poliittisessa päätöksenteossa pidetään lasten ja perheiden kannalta tärkeänä vaikuttaa myös siihen, mihin resursseja kohdennetaan. 20/01/2018 Opetushallitus 6
Varhaiskasvatuksen arvoperusta
Oppimiskäsitys Lapset ovat aktiivisia toimijoita eivät toimenpiteiden kohteita Oppiminen on kokonaisvaltaista Opittavien asioiden yhteys lasten kehittyviin valmiuksiin sekä kokemusmaailmaan Myönteisten tunnekokemusten ja vertaisryhmän tärkeys Lapsella on oikeus leikkiä, oppia leikkien ja iloita oppimastaan sekä rakentaa käsitystä itsestään, identiteetistään ja maailmasta omien lähtökohtiensa mukaisesti. (lainaus vasuperusteista)
Toimintakulttuuri on se, mikä tapahtuu, kun kukaan ei katso.
Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria ohjaavat periaatteet
Oppivan yhteisön ja toimintakulttuurin kehittäminen 1. Tietoisuus Toimintaa ei voi suunnitella, ohjata ja arvioida suhteessa tavoitteisiin, jos niitä ei tunne. Toimintakulttuuri perustuu aina arvoille. 2. Aikaa ja ajattelua Kokeillaan rauhassa, mutta rohkeasti! 3. Riittävästi reflektointia 4. Selkeä yhteinen suunta 5. Yhteistyötä tukeva ilmapiiri 6. Vuorovaikutus kohti keskustelukulttuuria Kuinka oppia puhumaan niin, että toinen haluaa kuunnella? Ja kuuntelemaan niin, että toinen haluaa puhua? 7. Sitoutuminen arjessa Miten toimin eettisesti ristiriitatilanteessa? 20/01/2018 Opetushallitus 12
Henkilöstön rooli keskeinen Vuorovaikutusilmapiirin luomisessa Vuorovaikutustilanteiden mallina toimimisessa Erilaisten työtapojen käytössä Oppimisen mahdollisuuksien luomisessa eri tavoin oppiville lapsille Tilaa pedagogiselle luovuudelle ja vapaudelle! saa kokeilla saa erehtyä ja onnistua!
Toimintakulttuuri on arkista vuorovaikutusta ja kanssakäymisen tapa, joka kertoo, kuinka ihmiset suhtautuvat toisiinsa ja kuinka arvokkaana esimerkiksi yhteistyötä pidetään. Toimintakulttuuri tuntuu ilmapiirissä, suhtautumisessa työhön ja ihmisiin.
Monipuoliset työtavat LUOVUUS TOIMINNALLISUUS lasten omaehtoinen ja ohjattu leikki tutkiminen liikkuminen taiteellinen kokeminen ja ilmaisu OSALLISUUS
Oppimisympäristöt Lasten ideat, leikit ja tekemät työt näkyvät Yhteisesti sovitut säännöt ja toimintatavat Tieto- ja viestintäteknologia ja digitaalisuus Oppimisympäristöjä suunnitellaan ja rakennetaan yhdessä lasten kanssa Leikkipuistot Kirjastot Pihat Museot Huoltajien työpaikat
Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä
Henkilöstön rooli leikin mahdollistajana tärkeä Henkilöstön tehtävänä: - Turvata leikin edellytykset - Huolehtia, että jokaisella lapsella mahdollisuus osallistua leikkeihin omien taitojen ja valmiuksien mukaisesti - Suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti tukea lasten leikin kehittymistä - Havainnoida ja dokumentoida lasten leikkejä - Ohjata leikkiä sopivalla tavalla, joko leikin ulkopuolelta tai osallistumalla itse leikkeihin. - Olla fyysisesti ja emotionaalisesti läsnä ja lasten saatavilla 18
KANSALLINEN TASO JÄRJESTÄJÄTASO YKSIKKÖTASO YKSILÖTASO Arviointi varhaiskasvatuksessa Lakisääteinen arviointi Lakisääteinen arviointi Kansallinen arviointi ja seuranta (mm. Karvi, Oph) Varhaiskasvatuksen järjestämisen, toiminnan ja laadun arviointi Pedagogisen toiminnan arviointi Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen arviointi Vasuun liittyvä arviointi Asiakirjan arviointi, prosessin arviointi ja tavoitteiden toteutumisen arviointi Osallisuus ja vaikuttaminen
Lasten mielenkiinnon kohteet ja tarpeet
Pedagoginen dokumentointi lasten ja huoltajien osallisuuden mahdollistajana Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä velvollisuus löytää sopivat tavat saada lasten ajatukset näkyviksi ja kuuluviksi. Pedagoginen dokumentointi on avain lasten ajatuksiin, kokemuksiin, mielenkiinnonkohteisiin. Dokumentoinnin avulla lasten maailma tehdään näkyväksi ja samalla lasten ajatuksista tulee merkityksellisiä. Sinulla on väliä, olet tärkeä! Pedagogisen dokumentoinnin avulla rakennetaan siltaa kodin ja varhaiskasvatuksen välillä. Samalla voidaan tehdä näkyväksi varhaiskasvatuksen tavoitteita ja toimintatapoja huoltajille. 20/01/2018 Opetushallitus 22
Mihin kysymykseen vasu vastaa? Vasussa oleellista ei niinkään ole se, millainen lapsi on, vaan millaista toiminta on. Miten tulemme juuri tämän lapsen kohdalla toimimaan jatkossa ja miksi? 23
Pedagoginen ymmärrys ja tieto Tietoa lapsesta ja toiminnasta vasun laadinnan tueksi ja pohjaksi Opetushallitus 2017 Opetushallitus 2017 24
Lapsen vasu on myös lapsen asia Erilaisten dokumenttien avulla lapsi voi itse osallistua omaan vasukeskusteluunsa. Esim. näyttää kuvista, mikä on kivaa tai kurjaa, mitä haluaisivat oppia. Lapsen vasu mahdollisuus harjoitella omien ajatusten kertomista. Viesti lapselle: nyt juttelemme sinun asioistasi, niillä on väliä, ne ovat tärkeitä. Isommilla lapsilla dokumentit muistin ja kommunikaation tukena. Lapsen oppimisen kannalta on tärkeää, että hän saa itse olla kertomassa omasta elämästään, määrittelemässä oman oppimisensa tavoitteita ja miettimässä, miten tavoitteita saavutetaan. Lähde: Rintakorpi K.& Vihmari- Henttonen E. 2017: Pedagoginen dokumentointi varhaiskasvatuksessa 20/01/2018 25
Opetushallitus 2017 26
Varhaiskasvatuksessa tulisi olla paljon aikaa, paikkoja ja tilaisuuksia, joissa lapsi voi näyttää, mitä hän osaa ja mikä on hänelle tärkeää. Tämä pitäisi mahdollistaa myös silloin ja erityisesti silloin, kun yhteistä kieltä ei ole. Aikuisten tulee kaikin tavoin edistää sellaista toimintaa, joka tuo yhteisön nähtäväksi sen, mitä minulla on ja millä voin rikastuttaa meidän yhteisöämme
Oppimisen alueet
Oppimisen alueet Kuvaavat varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Ohjaavat henkilöstöä monipuolisen ja eheytetyn pedagogisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa yhdessä lasten kanssa. Eivät ole erikseen toteutettavia, toisistaan irrallisia kokonaisuuksia, vaan niiden aihepiirejä yhdistetään ja sovelletaan lasten mielenkiinnon kohteiden ja osaamisen mukaisesti. Eheytetty pedagoginen toiminta mahdollistaa asioiden ja ilmiöiden laaja-alaisen tarkastelun ja tutkimisen. Henkilöstön tehtävänä on varmistaa, että pedagoginen toiminta edistää eriikäisten lasten kehitystä ja oppimista.
Laaja-alainen osaaminen
Varhaiskasvatuksessa rakennetaan laaja-alaista osaamista 20/01/2018 Opetushallitus 34
Minkälaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuudessa pitää osata yhdistellä asioita ja tehdä synteesejä. Siksi tulevaisuuden oppija on yhdistelmä tietoja, taitoja ja luonnetta 20/01/2018 Opetushallitus 35 Lähde: Laininen2017, Fadel& Groffin2017, Raami 2017
Minkälaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Luonteenvahvuuksia: tietoinen läsnäolo, joustavuus, uteliaisuus, rohkeus, harkitsevuus, tahdonvoima, vahva eettisyys, empatiakyky, vastuullisuus 20/01/2018 Opetushallitus Lähde: Laininen2017, Fadel& Groffin2017, Raami 2017 36
Näitä varten tarvitaan muun muassa seuraavia taitoja Itsetuntemusta, oppimaan oppimista, itsesäätelyä, itseohjautuvuutta ja itseorganisoitumista. 20/01/2018 Opetushallitus Lähde: Laininen2017, Fadel& Groffin2017, Raami 2017 37
Pedagogisen toiminnan kokonaisvaltaisuus Toiminta toteutuu: Lasten ja henkilöstön välisessä vuorovaikutuksessa Lasten omaehtoisena, lasten ja henkilöstön yhdessä ideoimana tai Henkilöstön suunnittelemana toimintana Havainnointi Dokumentointi Arviointi Kehittäminen
Vasut ja muutoksen myrskyt Jotta uuden vasun mukainen varhaiskasvatus voisi tulla todeksi omassa työssä ja työyhteisössä, täytyy tuntea tavoitteet ja löytää yhdessä ne keinot, jolla tavoitteet muuttuvat elettäväksi varhaiskasvatuksen arjeksi. Muutoksen liittyy aina tunteita! Kuinka pystyn ottamaan kaiken tämän haltuun? Mitä kaikkea oikeasti pitää muuttaa ja mikä säilyy ennallaan? Miten onnistumme säilyttämään työn tekemisen, kehittämisen ja kehittymisen ilon? 20/01/2018 Opetushallitus 40
Lapsen oikeus hyvään lapsuuteen ja tulevaisuuteen Kasvatuksen ja koulutuksen tehtävä on lisätä maailmaan hyvää sekä opettaa taitoja, jotka palvelevat yksilöä, yhteisöä ja koko yhteiskuntaa. Varhaiskasvatuksen yhtenä tärkeimpänä tehtävänä on turvata lapsen oikeus hyvään lapsuuteen.
Kiitos! Yhteystiedot: Pia Kola-Torvinen pia.kola-torvinen@oph.fi