220 Tuovila Kortteli 22

220 Tuovila Kortteli 22 Asemakaavan muutos osassa korttelia 22 sekä kortteliin liittyvällä viheralueella (VL) Asemakaavaselostus Kaavoitusosasto Luonnos 3.2.2017 Ehdotus 27.12.2017 Tarkistettu ehdotus 21.5.2018 Asemakaava hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.xx.xxxx xx

S i v u 1 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Asemakaavan perustiedot ja nimi... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 1.6 Taustaselvitykset ja lähdemateriaali... 3 2. TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 2.3 Asemakaavan toteutus... 4 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset... 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Palvelut... 5 3.1.5 Virkistys... 5 3.1.6 Liikenne... 5 3.1.7 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot... 6 3.1.8 Tekniset palvelut... 6 3.1.9 Maanomistus... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 6 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 6 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 12 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen... 12 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 12 4.2.1 Osalliset... 12 4.2.2 Vireilletulo... 13 4.2.3 Osallistuminen kaavoitusprosessiin ja vuorovaikutus... 13 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 18 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 18 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 18 5.1 Kaavan rakenne... 18 5.1.1 Mitoitus... 18 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 18 5.3 Aluevaraukset... 18 5.3.1 Korttelialueet... 18 5.3.2 Muut alueet... 19 5.4 Kaavan vaikutukset... 19 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 19 5.4.2 Vaikutukset liikenteeseen... 20 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 20 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 21 6.1 Toteutuksen seuranta... 21

S i v u 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Asemakaavan perustiedot ja nimi Kunta: Kunnanosa: Kaavan nimi: Kaavan mittakaava: 1:2 000 Kaavatunnus: 499-371/17 Mustasaari 220, Tuovila Asemakaavan muutos osassa korttelia 22 sekä kortteliin liittyvällä viheralueella (VL) 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaava käsittää alueen Tuovilassa noin 11 kilometriä (linnuntietä) Sepänkylän kuntakeskuksesta kaakkoon. Alue sijaitsee Tuovilantien pohjoispuolella Lundintien molemmin puolin. Kuva 1. Alueen likimääräinen sijainti. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa alueelle uudisrakennus päivähoitotoimintaan sekä tarkistaa alueen pysäköintitarpeita. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Asemakaava koostuu kartasta, kaavamääräyksistä ja kaavaselostuksesta. Kaavaselostuksessa esitellään kaava-alueen lähtötiedot sekä asemakaavan tavoitteet ja perustelut.

S i v u 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Seurantalomake 1.6 Taustaselvitykset ja lähdemateriaali Kartat vesi- ja viemärijohdoista 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 21.9. 20.10.2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä. 22.2.2017 40 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti asettaa nähtäville luonnoksen asemakaavan muutokseksi. 7.3. 5.4.2017 Luonnos asemakaavan muutokseksi oli nähtävillä valmisteluvaiheessa. 31.1.2018 6 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti asettaa nähtäville ehdotuksen asemakaavan muutokseksi. 13.2. 14.3.2018 Ehdotus asemakaavan muutokseksi oli nähtävillä. xx.xx.2018 xx Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti asettaa nähtäville tarkistetun ehdotuksen asemakaavan muutokseksi. xx.xx.2018 Tarkistettu ehdotus asemakaavan muutokseksi oli nähtävillä. xx.xx.xxxx Yhdyskuntarakentamisen lautakunta ehdotti, että kunnanhallitus hyväksyy asemakaavan muutoksen. xx.xx.xxxx Kunnanhallitus ehdotti, että kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen. xx.xx.xxxx Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen. 2.2 Asemakaava Asemakaava käsittää osan korttelista 22 (koulu- ja päiväkotitontin) sekä osan viereisestä viher- ja tiealueesta. Asemakaavan muutoksella luodaan mahdollisuudet kolmannen tilaelementtipäiväkodin rakentamiseen alueelle päivähoitolasten lukumääräennusteiden osoittamien tarpeiden mukaisesti. Koska rakennusaloja laajennetaan koulutontin kaakkoisosassa tilaelementtipäiväkodin rakentamisen mahdollistamiseksi, osa alueen pysäköintipaikoista katoaa. Tämä korvataan rakentamalla pysäköintialue Lundintien itäpuolelle osalle nykyistä puistoaluetta (VP). Lisäksi YOtonttia suurennetaan hieman pohjoiseen tontin koilliskulmassa, jotta myös sinne voidaan sijoittaa pysäköintipaikkoja.

S i v u 4 Tehokkuus- ja kerrosluvut pysyvät ennallaan. Suunnittelu tukee olemassa olevia rakenteita ja alueen kehittämistä. 2.3 Asemakaavan toteutus Alue, jota asemakaavan muutos koskee, on kunnan omistuksessa. Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti kun kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan ja päätös on saanut lainvoiman. Tavoitteena on, että kolmannen tilaelementtipäiväkodin rakentaminen alkaa huhti- /toukokuussa 2019. Päiväkoti otetaan käyttöön syksyllä 2019. 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla asemakaava on otettava huomioon seuraavasti: Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa asemakaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaavaalueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue on noin 2,6 hehtaaria. Alueella on suomenkielinen alakoulu Tuovilan koulu ja suomenkielinen päiväkoti Tuovilan päiväkoti. Alue rajautuu olemassa oleviin kaava-alueisiin kaikissa suunnissa. Hieman kaava-alueen eteläpuolella kulkee Tuovilantie, jota Tuovilanjoki reunustaa. Kuva 2. Alueen likimääräinen rajaus.

S i v u 5 3.1.2 Luonnonympäristö Koska kaava-alue on suurelta osin rakennettu, kaava-alueella ei ole suuria, yhtenäisiä luonnontilaisia alueita. Pensaiden ja puiden raja-alueet myötäilevät tonttirajoja. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Rakennettu ympäristö koostuu Tuovilan koulusta ja Tuovilan päiväkodista. Alueella on myös pienehkö viheralue, jossa on nurmikkoa ja puuistutuksia. Kuva 3. Näkymä päiväkodin kahdesta tilaelementtitalosta Lundintieltä katsottuna. 3.1.4 Palvelut Tuovilassa on suomenkielinen alakoulu ja päiväkoti sekä valaistu latu/kuntorata. Helsingbyssä, noin kilometrin päässä kaava-alueesta, on ruotsinkielinen alakoulu ja päiväkoti sekä urheilukenttä ja terveysasema. Muut palvelut löytyvät Mustasaaren kuntakeskuksesta Sepänkylästä ja seutukeskuksesta Vaasasta. Alueen suosio on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, sillä se sijaitsee lähellä Vaasaa ja Runsorin aluetta. Tulomuuton lisääntyessä myös alueen palveluihin kohdistuvat vaatimukset kasvavat. 3.1.5 Virkistys Koulualueen kiekkokaukalon ja pallokentän sekä koululta lähtevän valaistun hiihtoladun ansiosta alueella on hyvät virkistysmahdollisuudet. Noin 1,5 2,0 kilometrin päässä kaava-alueesta on urheilukenttä, suurempi kiekkokaukalo ja uimakuoppa. 3.1.6 Liikenne Alueelle kuljetaan olemassa olevia asemakaavateitä ja liittymiä käyttäen. Joukkoliikennemahdollisuudet rajoittuvat koulukuljetusvuoroihin.

S i v u 6 3.1.7 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alue on maakuntakaavan aluevarauksen mukaan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas alue. Samalla alueella sijaitsee Tuovilan kivisilta (rky 105). Tuovilan kivisilta on rakennettu vuonna 1781, ja se johtaa Laihianjoen yli. Se on luonnonkivistä ladottu kaksiaukkoinen holvisilta. 3.1.8 Tekniset palvelut Kaava-alueelle on rakennettu kunnallistekniikka. 3.1.9 Maanomistus Kunta omistaa kaava-alueen kokonaisuudessaan. Kuva 4. Maanomistus. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 1.4.2018. Alueidenkäyttötavoitteiden avulla taitetaan yhdyskuntien ja liikenteen päästöjä, turvataan luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön arvoja sekä parannetaan elinkeinojen uudistumismahdollisuuksia. Niillä myös sopeudutaan ilmastonmuutoksen seurauksiin ja sään ääri-ilmiöihin.

S i v u 7 Tavoitteet on ryhmitelty seuraaviin asiakokonaisuuksiin: toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen tehokas liikennejärjestelmä terveellinen ja turvallinen elinympäristö elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat uusiutumiskykyinen energiahuolto. Pohjanmaan maakuntakaava 2030 Pohjanmaan maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriön päätöksellä 21.12.2010. Maakuntakaava sisältää maakunnan tai sen osa-alueiden alueidenkäytön yleissuunnittelun. Maakuntakaava korvaa kaikki alueella voimassa olevat seutuvaihekaavat. Maakuntakaava sisältää seuraavat asiakokonaisuudet: maakunnan keskeiset kehittämisen kohdealueet tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen edellyttämät maankäyttövaraukset ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt luonnonvarojen kestävän käytön edellyttämät vesi- ja maaainesvarat alueiden käytön ekologisen kestävyyden turvaavat suojelualueet maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimisen edellyttämät aluevaraukset sekä riittävät virkistysalueet. Maakuntakaavan mukaan asemakaava-aluetta koskevat seuraavat aluevaraukset: Kaupunkikehittämisen vyöhyke (kk) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kaupunkimaisen kehittämisen vyöhykkeet. Kehittämisperiaatemerkinnät sisältävät taajamatoimintojen aluevarausmerkinnät sekä keskusten luokittelua kuvaavat alue- ja kohdemerkinnät sekä muita keskeisiä merkintöjä. Kaava-alue sijaitsee kohdealueella: Vaasan kaupunkiseutu (kk-1) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Vaasan seudun yhtenäisen yhdyskuntarakenteen aluetta, joka muodostaa maakuntakeskuksen ydinalueen. Alueella on tarvetta kuntien yhteistoimintaan alueidenkäytön suunnittelussa ja hankkeiden yhteensovittamisessa. Suunnittelumääräys: Vaasan asemaa valtakunnan osakeskuksena ja maakuntakeskuksena tulee edistää. Vaasan kaupunkiseudulla kasvu tulee kohdistaa ensisijaisesti kaupunki- ja kuntakeskuksiin sekä alakeskuksiin, missä kaupunki- ja taajamarakennetta tulee täydentää ja eheyttää. Uudet asuntoalueet tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta edullisesti. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida arkeologisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet. Kehitettäessä alueen vetovoimaa merenläheisenä asumisympäristönä tulee maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen

S i v u 8 edustavuus sekä virkistystarpeet turvata. Maakunnallisesti merkittävät palvelut tulee ohjata kaupungin keskustaan tai keskustan läheisyyteen niille alueille, jotka ovat hyvin saavutettavissa. Maankäytön suunnittelussa tulee kehittää kuntarajat ylittävää yhteistyötä ja mahdollista kuntien yhteistä yleiskaavoitusta. Kaupunki maaseutu-vuorovaikutusvyöhyke (kmk) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuun liittyvää vyöhykettä, jolla kehitetään erityisesti kaupungin, hyvien liikenneyhteyksien ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista. Suunnittelumääräys: Alueiden käytön suunnittelussa asutus, palvelut ja työpaikat tulee ohjata ensisijaisesti olemassa oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin. Alueen uudisrakentamista on ohjattava siten, että se sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti olemassa olevan asutuksen, palveluiden sekä liikenneyhteyksien läheisyyteen. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota joukkoliikenteen kehittämiseen. Maankäytön suunnittelussa on turvattava joki- ja kulttuurimaiseman sekä hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyttäminen. Alueidenkäytöllä tulee jokilaaksojen valuma-alueilla tapahtuvat toiminnot ohjata niin, että edistetään vesistöjen tilan paranemista. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee edistää alueiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet, erityispiirteet ja ajallinen kerroksellisuus. Siirtoviemäri (jv) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan seudulliset siirtoviemärit. Pohjanmaan maakuntakaava 2040 Uutta maakuntakaavaa laaditaan parhaillaan. Maakuntakaavan luonnos oli nähtävillä 5.2. 9.3.2018. Maakuntakaava 2040 laaditaan koko maakunnan ja sen eri yhteiskunnalliset toiminnot kattavana kokonaismaakuntakaavana. Tavoitteena on hyväksytty kaava vuoden 2019 lopussa. Uusi maakuntakaava korvaa Pohjanmaan maakuntakaavan 2030 ja sen vaihemaakuntakaavat.

S i v u 9 Kuva 5. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. Strateginen yleiskaava Kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleisperiaatteiden ohjaamiseksi laadittu Mustasaaren kunnan strateginen yleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 10.6.2013 85. Asemakaava-alue sijaitsee asuntoalueella (A). Merkintää on käytetty kuvaamaan vahvoja palvelualueita, joihin suunnataan pääosa väestönkasvusta. Kuva 6. Ote strategisesta yleiskaavasta.

S i v u 10 Asemakaava Alueella on kolme voimassa olevaa asemakaavaa. Kortteli 22 sisältyy asemakaavaan, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 4.3.2013. Lundintien länsipuolella oleva viheralue sisältyy asemakaavaan, jonka lääninhallitus on vahvistanut 9.9.1993. Lundintie ja sen itäpuolella oleva viheralue sisältyvät asemakaavaan, jonka lääninhallitus on vahvistanut 11.6.1981. Kuva 7. Ote 4.3.2013 hyväksytystä asemakaavasta.

S i v u 11 Kuva 8. Ote 9.9.1993 vahvistetusta asemakaavasta. Kuva 9. Ote 11.6.1981 vahvistetusta asemakaavasta. Rakennusjärjestys Mustasaaren kunnan tarkistettu rakennusjärjestys on saanut lainvoiman 1.8.2013 kunnanvaltuuston päätöksen 10.6.2013 91 nojalla.

S i v u 12 Mustasaaren, Närpiön, Kaskisten ja Kristiinankaupungin ympäristönsuojelumääräykset Mustasaaren kunnanvaltuusto hyväksyi ympäristönsuojelumääräykset 22.9.2014 60, ja määräykset tulivat voimaan 3.11.2014. Pohjakartta Kaavan laatimisessa on käytetty Oy Kunnallistekniikka Ab:n laatimaa pohjakarttaa, jonka mittakaava on 1:2 000 ja jonka Pekka Tätilä hyväksyi 29.1.1975. Pohjakarttaa täydentävät kartoitukset tehtiin vuonna 2016. Mustasaaren kunnan kaavoituspäällikkö Barbara Påfs hyväksyi täydennetyn pohjakartan 25.1.2017. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Kaavanmuutoksella halutaan mahdollistaa kolmannen tilaelementtipäiväkodin rakentaminen alueelle. Lasten lukumäärän kehitys Tuovilan päiväkodissa viime vuosina ja tulevien vuosien ennusteet osoittavat selvästi, että päivähoitopaikkojen tarve tulee kasvamaan. Lasten lukumäärä Tuovilan päiväkodissa: 62 lasta lukuvuonna 2013 2014, 65 lasta 2014 2015, 67 lasta 2015 2016 ja 68 lasta lukuvuonna 2016 2017. Lukuvuoden 2017 2018 ennuste on 70 lasta ja lukuvuoden 2018 2019 ennuste 75 lasta. Jotta päiväkotitoiminnan tulevia tarpeita varten voidaan rakentaa uudisrakennus, alueelle on erittäin tärkeää laatia lisärakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos. Alueen suunnitteleminen on mainittu ensimmäisen kerran Mustasaaren kunnan kaavoitusohjelmassa 2016 2020, joka hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 7.12.2015 88. Asemakaavan muutos on mukana myös Mustasaaren kunnan kaavoituskatsauksessa 2016, joka hyväksyttiin yhdyskuntarakentamisen lautakunnassa 15.2.2016 31. Lisäksi alue on mukana kunnan kaavoitusohjelmassa 2017 2021, joka hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 17.11.2016 91. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Osallisia ovat Mustasaaren kunnan asukkaat, maanomistajat ja kaikki ne, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa koulun ja päiväkodin henkilökunta ja lapset sekä heidän vanhempansa Mustasaaren kunnan hallintoyksiköt kunnanhallitus yhdyskuntarakentamisen lautakunta rakennuslautakunta

S i v u 13 sivistyslautakunta yhteisöt Vaasan Sähköverkko Oy Anvia muut Pohjanmaan pelastuslaitos Etelä-Pohjanmaan ely-keskus Pohjanmaan museo. 4.2.2 Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta tiedotettiin Vasabladetissa ja Pohjalaisessa sekä kunnan verkkosivuilla www.mustasaari.fi ja kunnan virallisella ilmoitustaululla virastotalossa. 4.2.3 Osallistuminen kaavoitusprosessiin ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä 21.9. 20.10.2016. Suunnitelmasta ei jätetty mielipiteitä. Luonnos asemakaavan muutokseksi oli nähtävillä 7.3. 5.4.2017. Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Vaasan Sähköverkko Oy:ltä, Pohjanmaan pelastuslaitokselta, Länsirannikon ympäristöyksiköltä ja rakennuslautakunnalta. Vaasan Sähköverkko Oy on antanut lausuntonaan, että sillä on alueella oheisen karttaliitteen mukaisesti maakaapeleita, joita varten tulee varata 3 metriä leveä johtorasite. Vastine: Asemakaavaa täydennetään maanalaisten johtojen varauksella Vaasan Sähköverkko Oy:n tietojen mukaisesti. Pohjanmaan pelastuslaitoksella ei lausuntonsa mukaan ole huomautettavaa asemakaavaluonnoksesta. Vastine: Todetaan. Ei aiheuta toimenpiteitä. Länsirannikon ympäristöyksikkö on antanut lausuntonaan, että kaavaselostusta voitaisiin täydentää mainitsemalla Länsirannikon ympäristöyksikön ympäristönsuojelumääräykset luvussa Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset. Muilta osin ympäristöyksiköllä ei ole huomautettavaa asemakaavaluonnoksesta. Vastine: Kaavaselostusta täydennetään ehdotetun mukaisesti. Rakennuslautakunta on antanut lausuntonaan, että se yhtyy asemakaavaluonnokseen. Lautakunta on todennut, että asemakaavassa on huomioitu alueen tuleva kehitys, ja osa pysäköintialueesta on siirretty pois koulutontilta, mikä antaa paremmat edellytykset lasten leikkialueelle päiväkodin tilaelementtitalojen yhteydessä.

S i v u 14 Vastine: Todetaan. Ei aiheuta toimenpiteitä. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 13.2. 14.3.2018. Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot Vaasan Sähköverkko Oy:ltä, Pohjanmaan pelastuslaitokselta ja Pohjanmaan museolta. Länsirannikon ympäristöyksikkö on ilmoittanut, että sillä ei ole mitään huomautettavaa kaavasta. Lisäksi saatiin muistutukset koulutontin kahdelta rajanaapurilta. Vaasan Sähköverkko Oy on antanut lausuntonaan, että sen tarpeet on otettu hyvin huomioon ja että sillä ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Vastine-ehdotus: Todetaan. Ei aiheuta toimenpiteitä. Pohjanmaan pelastuslaitos on lausunnossaan toivonut, että kaavamääräyksissä selvennetään palo-osastointivaatimuksia väärinymmärrysten välttämiseksi, koska täydennysrakentaminen voi olla ajankohtaista alueella. Vastine-ehdotus: Kaava-aluetta pienennetään tarkistettua ehdotusvaihetta varten. Pelastuslaitoksen huomautus paloosastointivaatimusten selventämisestä koskee omakotitalojen korttelialuetta. Koska kaava-alue pienenee niin, että se käsittää ainoastaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten aluevarauksia (YO), palo-osastointivaatimuksia ei selvennetä, koska AO-tontteja koskevat kaavamääräykset poistetaan kaavasta kokonaan. Koulu- ja päiväkotitontille on osoitettu selkeät rakennusalat viereisiin tontteihin nähden, eikä niissä ole tulkinnan varaa. Kun viereisten tonttien rakennusalat otetaan huomioon, 8 metrin etäisyys rakennusalojen välillä täyttyy kaikissa tapauksissa. Pohjanmaan museo on huomauttanut lausunnossaan, että koska suunnittelu koskee maakunnallisesti/seudullisesti arvokasta maisemaaluetta sekä vanhempaa, arvokasta rakennuskantaa, museo olisi tullut huomioida osallisena kaavaprosessissa. Museo toteaa, että suunnittelualueen arvokkaaksi todetut maalaistalot on huomioitu kaavaselostuksessa ja näiden korttelialueiden kaavamääräyksessä ohjataan jonkin verran alueiden tyylin säilymistä. 1990-luvun puolivälissä tehdyn inventoinnin mukaan rakennuksilla on selkeitä arvoja, mutta rakennuksien suojelutarvetta ei ole käsitelty. Museo huomauttaa, että suunnittelutyössä käytettävien selvitysten tulee olla riittäviä, ja tältä osin rakennuskannan/ympäristön inventointi tulee päivittää ja päivityksen tulokset huomioida asemakaavassa. Lopuksi museo muistuttaa, että arvokkaan rakennuskannan suojelutarpeet tulee selvittää, jotta voidaan toteuttaa maankäyttö- ja

S i v u 15 rakennuslain edellyttämää rakennetun ympäristön ja rakennuskannan vaalimista. Vastine-ehdotus: Pohjanmaan museo lisätään osalliseksi kaavaprosessissa. Tämän asemakaavan muutoksen tarkoituksena on luoda mahdollisuudet uudisrakentamiselle koulu- ja päiväkotitontilla, jotta täytetään päivähoitolasten lukumäärää koskeviin ennusteisiin perustuvat tulevien vuosien tarpeet. Suurempien rakennusalojen lisäksi on tarkistettu myös pysäköintitarpeita. Kaavamuutoksen keskipisteenä on koulu- ja päiväkotitontti ja sen kehittämistarpeet. Jotta tämä tulisi selkeämmin esiin, kaava-alueen rajausta on tarkistettu niin, että tarkistettu kaavaehdotus käsittää ainoastaan YO-korttelialueen, viereisen LPA-korttelialueen ja lähivirkistysalueen (VL). Tässä vaiheessa ei näin ollen tehdä rakennuskannan tai rakennetun ympäristön inventointeja. Rajanaapuri 1 on huomauttanut muistutuksessaan, että koulun alueesta on tullut nuorten oleskelupaikka, koska koulun alueelle on vapaa pääsy ja koska valvonta ja kieltomerkit puuttuvat. Mopoilijat, moottoripyöräilijät ja autoilijat ajelevat koulualueella iltaisin. Ajonopeudet ovat suuret, ja musiikki raikaa. Asiattomasta liikenteestä aiheutuu vaaraa lapsille, jotka leikkivät ilta-aikaan koulun pihalla, sekä meluhäiriötä lähialueen asukkaille. Lisäksi nuoret ovat muun muassa tehneet pieniä nuotioita koulurakennuksen lähelle, virtsanneet piha-alueella, kiivenneet katolle ja ajelleet ympäriinsä roska-astioissa. Rajanaapuri huomauttaa, että kunta ei ole alueen aiemman suunnittelun yhteydessä tehnyt uskottavaa arviota vaikutuksista, joita koulun laajentamisesta aiheutuu ympäristölle ja naapureille. Rajanaapuri on aiemmissa sähköpostiyhteydenotoissaan kuntaan huomauttanut alueen ongelmista ja vaatii näin ollen, että kunta kantaa juridisen vastuun mahdollisista vahingoista, koska kunnalle on huomautettu ongelmista. Rajanaapuri vaatii, että alueen jatkosuunnittelu keskeytetään siksi aikaa, että kunta on ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että ympäristöön kohdistuvat vaikutukset ovat hyväksyttävällä tasolla ja että alueella leikkivien lasten turvallisuus on taattu. Vähimmäisvaatimuksena rajanaapuri nostaa esiin muun muassa seuraavat toimenpiteet: koulun takapiha rauhoitetaan konkreettisin estein ja kilvin, rauhaa ylläpidetään poliisin ja vartiointiliikkeen toimesta, koulun kamerajärjestelmä päivitetään toimivaksi ja tallentavaksi ja yhdistetään valvontakeskukseen ja takapihalta poistetaan nuoria houkuttelevat sohvat ja pöydät. Lopuksi rajanaapuri huomauttaa, että se, onko kunnan kaavanmuutos hyväksyttävissä, riippuu täysin siitä, mihin toimenpiteisiin kunta ryhtyy ongelmien ratkaisemiseksi. Kunnan odotetaan myös ratkaisevan ongelmat, vaikka kaavanmuutos ei olisikaan ajankohtainen.

S i v u 16 Vastine-ehdotus: Kunnan kiinteistöpäällikkö ja kunnan kiinteistövastaava ovat keväällä 2018 käyneet paikan päällä Tuovilassa ja keskustelleet ongelmista rajanaapurin kanssa. Keskustelemaan kutsuttiin myös rajanaapuri 2, joka ei esteen vuoksi päässyt osallistumaan. Käynnin aikana päätettiin, että kunta asettaa kilven Välimäentien päähän koulutontin liittymän tuntumaan. Kilpi kieltää ajoneuvoliikenteen mutta sallii huoltoajon. Koulurakennuksen ulkopuolella olevat pöydät ja penkit, jotka ovat henkilökunnan käytössä, poistetaan, jotta nuoret eivät kokoontuisi paikalle iltaisin. Koulualueella on tallentava kameravalvonta, ja alueen valvonnasta huolehtiva vartiointiliike tekee ylimääräisiä valvontakierroksia alueelle. Näiden toimenpiteiden lisäksi alueen asukkaat voivat ottaa suoraan yhteyttä poliisiin, jos alueella liikutaan asiattomasti tai tehdään ilkivaltaa. Alueen aiemmissa kaavanmuutoksissa vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen on arvioitu kaavan toteuttamisen myötä. Nyt kyseessä oleva kaavanmuutos ei tuo alueelle uutta toimintaa, vaan mahdollistaa ainoastaan olemassa olevan toiminnan kehittämisen. Rajanaapurin muistutuksessaan esiin nostamat haitat eivät johdu alueella päiväsaikaan harjoitettavasta pääasiallisesta toiminnasta. Sovituilla toimenpiteillä kunta voi vähentää ei-toivottua oleskelua koulualueella iltaisin muttei kokonaan estää sitä, koska alueelle on oltava pääsy leikkipuiston ja jääkiekkokaukalon vuoksi. Rajanaapuri 2 vastustaa alueen nykyistä suunnitelmaa. Suunnitelma aiheuttaa näkö-, melu-, valo- ja liikennehaittoja. Koulutontin aiheuttamia vaikutuksia alueen asukkaille ei ole otettu huomioon. Asemakaavaehdotus ei vastaa todellisuutta esimerkiksi tontteja 12 14 vasten osoitetun istutusvyöhykkeen osalta, sillä alue viettää niin voimakkaasti, että aluetta ei ole mahdollista istuttaa. Vastine-ehdotus: Tässä asemakaavan muutoksessa keskitytään Lundintien ympäristöön laajentamalla YO-tontin rakennusalaa ja varaamalla Lundintien itäpuolelle uusi pysäköintialue. Lisäksi laajennetaan koulutontin pysäköintialuetta, jolle on liittymä Välimäentieltä. Kaavaselostuksen vaikutusten arvioinnissa on todettu, että Välimäentien pysäköintialueen laajentamisella on vaikutuksia tonttien 12 14 asukkaille. Viereisille asuintaloille aiheutuvien häiriöiden vähentämiseksi kaavaan on osoitettu istutusvyöhyke pysäköintialueen ja tonttien 12 14 tonttirajan väliin. Tontin 12 aidan ja kiveyksen välissä on kapea alue

S i v u 17 istutuksille. Suunnitellun pysäköintialueen ja tonttien 13 14 väliin voidaan toteuttaa leveämpi istutusalue. Kuva 10. Kapea alue istutuksille tonttia 12 vasten. Mitä tulee meluun ja liikenteeseen, joista rajanaapuri huomauttaa, alueella pidetyssä keskustelutilaisuudessa keväällä 2018 on keskusteltu toimenpiteistä, joihin kunta ryhtyy vähentääkseen häiriöitä alueella iltaisin. Keskustelemaan kutsuttiin myös rajanaapuri 2, mutta hän ei valitettavasti päässyt osallistumaan. Kunta muun muassa asentaa kilpiä, poistaa koulutontilta pöydät ja tuolit ja tilaa vartiointiliikkeeltä ylimääräisiä valvontakierroksia alueelle. Näiden toimenpiteiden lisäksi alueen asukkaat voivat ottaa suoraan yhteyttä poliisiin, jos alueella liikutaan asiattomasti tai tehdään ilkivaltaa. Koulutontin valolähteiden aiheuttamista häiriöistä voidaan todeta, että koulu- ja päiväkotitontin ulkovalaistus on ohjelmoitu siten, että se noudattaa tievalaistuksen aikoja. Valaistus on siis päällä klo 6 22.30. Pysäköintialueen valolähteiden aiheuttamia häiriöitä koskevan huomautuksen johdosta valaistus on tarkastettu ja ohjelmointivirhe on korjattu. Välimäentietä vasten olevan pysäköintialueen valaistuksen ohjelmointia on korjattu niin, että valaistus noudattaa alueen muun ulkovalaistuksen aikoja. Valaistus on siis päällä klo 6 22.30.

S i v u 18 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Kunnan hallintoyksiköiltä ja asianomaisilta viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavaluonnoksesta ja tarvittaessa myös kaavaehdotuksesta. Tarvittaessa viranomaisten kanssa pidetään työkokous. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on turvata päivähoidon kehittämismahdollisuudet luomalla edellytyksiä kolmannen tilaelementtipäiväkodin rakentamiseen alueelle. Lisäksi turvataan alueen pysäköintitarpeet. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Asemakaava sisältää seuraavat aluevaraukset: opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO), autopaikkojen korttelialue (LPA), lähivirkistysalue (VL) sekä tie- ja katualueita. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset on tehty rakentamisen sopeuttamiseksi alueen ympäristöön ja korkeuseroihin. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO) Alueelle saa sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa ja lämmönjakelua palvelevia laitoksia ja rakenteita. Tähän tarkoitukseen on varattu asemakaavassa yksi tontti. Tonttia laajennetaan kaakkoiskulmassa noin 400 m². Tontin rakennusoikeus on osoitettu edelleen tehokkuusluvulla (e) 0,30. Samoin kerroslukuna säilyy kaksi kerrosta, mutta rakennusoikeuden jakamiseen eri kerroksiin on tehty tiettyjä rajoituksia. Tontin rakennusaloja laajennetaan tontin kaakkoisosassa Lundintien suuntaan. Laajennetun rakennusalan viereen varataan leikki- ja oleskelualue (le) sekä pieni pysäköintialue (p). Rakennusalan laajentamisen myötä häviää osa alueesta, joka on aiemmin toiminut pysäköintialueena. Tämän vuoksi autopaikkoja varten varataan alue Lundintien itäpuolelle. Myös pysäköintialuetta (p) tontin luoteisosassa laajennetaan niin, että alueelle saadaan noin 16 pysäköintipaikkaa. Nämä autopaikat kattavat koulun mahdollisen laajentamisen yhteydessä ilmenevät pysäköintitarpeet. Tontin pinta-ala on 2,2894 hehtaaria.

S i v u 19 Kuva 11. Pysäköintialueen likimääräinen laajennusalue koulutontin luoteiskulmassa. Autopaikkojen korttelialue (LPA) YO-tontin toimintojen pysäköintipaikkatarpeen kattamiseksi asemakaavaan on varattu autopaikkojen korttelialue. Korttelialueelle mahtuu noin 20 autopaikkaa. LPA-alueen pinta-ala on 0,1070 hehtaaria. 5.3.2 Muut alueet Lähivirkistysalue (VL) Tähän tarkoitukseen on varattu 0,2402 hehtaaria Lundintien viereen. Aluetta käytetään tällä hetkellä leikkeihin ja pallopeleihin. Tie- ja katualueet Asemakaavassa osa Lundintiestä on varattu katualueeksi. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Rakennettu ympäristö muuttuu YO-tontin laajennusalueen osalta, sillä nykyinen VL-alue muutetaan korttelialueeksi. Laajennusosa on noin 400 m², ja alue varataan tontin pysäköintialueeksi (p). Korkeuserot alueen pohjoispuolen asutusta vasten ovat kuitenkin niin suuret, että muutoksella ei ole kielteistä vaikutusta rakennettuun pientaloympäristöön. Lisäksi YO-alueen ja asuintonttien välissä on suojaavaa kasvillisuutta. Rakennettu ympäristö muuttuu myös alueiden käytön osalta, kun VLvaraus muuttuu LPA-varaukseksi. Alue, jota tämä muutos koskee, on noin 0,1070 hehtaaria. Korkeuserot LPA-alueen pohjoispuolella olevia

S i v u 20 rivitaloja vasten ovat kuitenkin niin suuret, että muutoksen ei pitäisi vaikuttaa mainittavasti rakennettuun ympäristöön. Lisäksi LPA-alueen ja rivitalojen välissä on suojaavaa kasvillisuutta. VL-alueella on tällä hetkellä nurmikkoa, ja Lundintien varrelle on istutettu pajupuita. Osa nurmikosta, jota käytetään virkistystarkoitukseen, häviää kaavanmuutoksen myötä. Asemakaavaan on kuitenkin otettu kaavamerkintä, jotta osa LPA-alueen nykyisistä pajupuista voidaan säilyttää. Kaava-alueen luoteisosassa myös rakennettuun ympäristöön aiheutuu vaikutuksia siltä osin kuin pysäköintialuetta (p) laajennetaan. Viereisille asuintaloille aiheutuvien häiriöiden vähentämiseksi kaavassa on osoitettu istutusvyöhyke pysäköintialueen ja tonttirajan väliin. 5.4.2 Vaikutukset liikenteeseen Alueen henkilöautoliikenne, jalankulku ja pyöräily lisääntyvät, kun asemakaavan muutos toteutetaan. Lundintien varrelle on vastikään rakennettu kävely- ja pyörätie, joka turvaa jalankulkuliikenteen koulu- ja päiväkotialueelle. Aivan kaava-alueen eteläpuolella Tuovilantietä länteen kuljettaessa on myös kävely- ja pyörätie, joka auttaa lisäämään jalankulkijoiden liikenneturvallisuutta. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät esitellään kohdassa 5.3 Aluevaraukset.

S i v u 21 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutuksen seuranta Toteutusta valvovat rakentamisen osalta rakennusvalvontaviranomaiset (rakentaminen ja puusto), kunnallistekniikan osalta yhdyskuntarakentamisen lautakunta (tiet, vesi- ja viemärijohdot) ja muilta osin ympäristöviranomaiset (ympäristönsuojelu, jätehuolto). Mustasaaressa 3.2.2017, 27.12.2017, 21.5.2018 Kaavoitusosasto Kaavoituspäällikkö Kaavoittaja Barbara Påfs Martina Bäckman