Kirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018

SAVITAIPALEEN KUNTA Kirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Kaavaselostus Luonnos 25.9.2019 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 1/14 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Kaava-alueen sijainti... 2 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.3 Selostuksen liiteasiakirjat... 3 1.4 Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu... 3 2.2 Asemakaavan tiivistelmä... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 3.1.1 Luonnonympäristö... 3 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 4 3.1.3 Pohjavesialueet... 5 3.1.4 Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot... 6 3.1.5 Maanomistus... 6 3.1.6 Virkistys... 6 3.1.7 Yhdyskuntatekninen huolto... 6 3.1.8 Pohjakartta... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 6 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)... 6 3.2.2 Maakuntakaava... 6 3.2.3 Yleiskaava... 7 3.2.4 Asemakaava... 8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Suunnittelun tarve ja tavoitteet... 9 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 9 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.3.1 Osalliset... 9 4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 9 4.3.3 Viranomaisyhteistyö... 9 4.3.4 Vaihtoehtotarkastelu... 9 4.3.5 Yleiskaavallinen tarkastelu... 9 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 10 5.1 Kaavan rakenne... 10 5.2 Kokonaismitoitus... 10 5.2.1 Palvelut ja työpaikat... 10 5.3 Aluevaraukset... 10 5.3.1 Korttelialueet... 10 5.3.2 Lähivirkistys (VL)... 11 5.3.3 Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto... 11 5.4 Rakennus- ja kulttuuriympäristösuojelu... 11 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 11 5.6 Kaavan vaikutukset... 12 5.6.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan... 12 5.6.2 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja ilmastoon... 12 5.6.3 Vaikutukset vesistöihin ja pohjavesiin... 12 5.6.4 Sosiaaliset vaikutukset... 12 5.6.5 Taloudelliset vaikutukset... 13 5.6.6 Vaikutukset liikenteeseen... 13

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 2/14 5.6.7 Asemakaavan suhde muihin kaavoihin... 13 5.6.8 Epävarmuustekijät... 13 6 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS... 14 6.1 Toteuttamisen aikataulu... 14 6.2 Toteuttamista edeltävät luvat... 14 6.3 Toteuttamisen seuranta... 14 LIITTEET SAVITAIPALEEN KUNTA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutoskohteet (4 kpl) sijaitsevat Savitaipaleen kunnassa Kirkonkylän asemakaava-alueilla. Asemakaavamuutos koskee nykyisiä kortteleita 114, 224, 260, osaa korttelista 55 sekä näihin liittyviä lähivirkistysalueita. Suunnittelualueiden seudulliset sijainnit 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan koko nimi on Kirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018. Suunnittelun tavoitteita ovat: Myönnettyjen poikkeamislupien huomioiminen Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Teollisuustyöpaikka-alueen toimintojen turvaaminen Tonttien käyttötarkoituksen muutokset Kaavamuutokset ovat pienialaisia ja koskettavat yksittäisiä tiloja ja tontteja.

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 3/14 1.3 Selostuksen liiteasiakirjat Kaavamuutoskartta 1: 2 000 Voimassa oleva asemakaava Kaavamerkinnät Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan tilastolomakkeet 1.4 Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali Alueen hyväksytyt asemakaavat selostuksineen ja merkintöineen Kirkonkylän yleiskaava 1992 Vahvistettu maakuntakaava Kirkonkylän taajaman yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys Kirkonkylän taajaman yleiskaavan ympäristöselvitys 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu Kunnanhallitus päätti käynnistää kaavamuutosten laadinnan kokouksissaan 11.12.2017 179 ja 15.1.2018 5. Kaavaluonnos valmistui syyskuussa 2018. Kaavaluonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisenä aikana. Täydennetään prosessin aikana. 2.2 Asemakaavan tiivistelmä Kaavamuutoksella laajennetaan yhtä teollisuusalueen tonttia, tarkennetaan asemakaavaa Olvenlammen rannalla korttelissa 224 sekä huomioidaan poikkeamisluvan mukainen rakentaminen sekä tonttijaon muutos korttelissa 260. Lisäksi muutetaan kaavaa korttelissa 55 yhdistämällä kaksi tonttia ja vaihtamalla tontin käyttötarkoitusta myös asumisen sallivaksi. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Luonnonympäristö Varsinaista luonnonympäristöä on hyvin vähän. Valmisteilla olevaan yleiskaavaan liittyvän ympäristöarvioinnin tuloksia on hyödynnetty myös tässä asemakaavassa. Rakentumattomat alueen osat ovat sekapuustoa. Korttelin 260 eteläisin osa on mäntyvaltaista kangasmetsää.

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 4/14 3.1.2 Rakennettu ympäristö Korttelin 260 eteläosaa Eri osa-alueiden kohteet ovat rakentuneet varsin eri tavoilla. Kortteliin 114 on rakennettu tuotantolaitokset, jossa valmistetaan tällä hetkellä jalostettuja puutuotteita rakentamiseen. Korttelin 224 tontilla 1 on vanhanko omakotitalo, joka ei tällä hetkellä ole vakituisen asumisen käytössä. Asunnossa on tehty lähivuosina paljon remonttia ja se on otettavissa asuin käyttöön milloin tahansa. Saman korttelin toinen tontti on rakentamaton lukuun ottamatta pientä rantasaunaa. Korttelin 55 tontilla 4 on vanhahko omakotitalo, jota on remontoitu lähivuosina. Saman korttelin tontilla 5 on kaksi erillistä asuin liikerakennusta. Sama taloyhtiö hallinnoi molempia rakennuksia. Korttelin 260 tontti 1 on rakentamaton. Saman korttelin tontilla 2 on rakenteilla pientalo. Korttelin 55 asuin- ja liikerakennuksia

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 5/14 Korttelin 114 tuotantolaitos Korttelin 224 rakennuksia 3.1.3 Pohjavesialueet Korttelin 260 valmisteilla olevia rakennuksia Kortteli 26 kuuluu kokonaan tärkeisiin pohjavesialueisiin. Samoin osa korttelista 55 ja pieni osa korttelista 114.

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 6/14 3.1.4 Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot 3.1.5 Maanomistus 3.1.6 Virkistys 3.1.7 Yhdyskuntatekninen huolto 3.1.8 Pohjakartta 3.2 Suunnittelutilanne Suunnittelualueella ei ole tiedossa arvokkaita muinaismuistoja eikä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Kaavamuutosalue ovat Savitaipaleen kunnan ja yksityisten omistuksessa. Alueilla ei ole merkittävää virkistystoimintaa. Koko suunnittelualue on yhdyskuntateknisen huollon piirissä. Kaikki nykyiset rakennetut kiinteistöt ovat liittyneet kunnallisteknisiin verkostoihin. Uusi ajantasainen digitaalinen pohjakartta on valmistunut talvella 2016. 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakoivan ja vuorovaikutteisen viranomaistyön välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä sekä 3.2.2 Maakuntakaava edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa. Uusimmat alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.4.2018. Suunnittelualue kuuluu Etelä-Karjalan maakuntakaava-alueeseen. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 21.12.2011. Maakuntakaavan aluevarauksista, jotka koskevat tätä suunnittelualuetta voidaan mainita SEU- TUKESKUKSEN KEHITTÄMISVYÖHYKE (sk) ja KUNTAKESKUS / ALUEKESKUS (C).

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 7/14 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavassa käsitellään pääosin kauppaa. Kaavassa esitetään kaupallisten palvelujen kokonaisratkaisu ja määritellään vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen ja mitoitus. Kaupan lisäksi kaavassa käsitellään matkailua, elinkeinoja ja liikennettä. Etelä-Karjalan I vaihekaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 19.10.2015 3.2.3 Yleiskaava Ote maakuntakaavayhdistelmästä Savitaipaleen kirkonkylän osalta Savitaipaleen kirkonkylällä on voimassa oikeusvaikutukseton yleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 1992. Kirkonkylä yleiskaavaluonnos oli nähtävillä keväällä 2018. Yleiskaava koskee kortteleita 55 ja 260. Ote Kirkonkylän yleiskaavaluonnoksesta korttelin 55 alueelta

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 8/14 3.2.4 Asemakaava Ote Kirkonkylän yleiskaavaluonnoksesta korttelin 260 alueelta Alueelle on voimassa seuraavat asemakaavat - Olvenlammen rakennuskaava ja rakennuskaavan muutos (vahv. 20.5.1992) - Kirkonkylän teollisuusalueen rakennuskaava ja rakennuskaavan muutos (vahv. 22.4.1997) - Supanahon rakennuskaavan III vaihe (vahv. 29.7.1994) - Peltoinlahdentien asemakaavan muutos, (voimaantulo 30.11.2012) Kaavaote kortteli 224 Kaavaote kortteli 114 ja VL-alue Kaavaote kortteli 55 Kaavaote kortteli 260

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 9/14 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja tavoitteet Suunnittelun tavoitteita ovat: Myönnettyjen poikkeamislupien huomioiminen Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Teollisuustyöpaikka-alueen toimintojen turvaaminen Tonttien käyttötarkoituksen muutokset Kaavamuutokset ovat pienialaisia ja koskettavat yksittäisiä tiloja ja tontteja. Kaava saattaa mahdollistaa jopa nykyisten rakennusten purkamisen, mikäli niitä ei ole tarpeen merkitä suojeltavaksi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kunnanhallitus päätti käynnistää kaavamuutosten laadinnan kokouksissaan 11.12.2017 179 ja 15.1.2018 5. Savitaipaleen kunta Alueen asukkaat ja maanomistajat Alueen yrittäjät ja yhdistykset Media Viranomaiset 4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.3.3 Viranomaisyhteistyö 4.3.4 Vaihtoehtotarkastelu 4.3.5 Yleiskaavallinen tarkastelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä yhdessä kaavaluonnoksen kansa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta on mahdollista antaa mielipiteitä ja huomautuksia. Kaavaehdotuksesta voi jättää muistutuksia. Ne huomioidaan mahdollisuuksien mukaan suunnittelun edetessä. Kaavaehdotuksesta lähetetään kirje alueen maanomistajille, joiden osoite on tiedossa. Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään tarpeelliset viranomaislausunnot. Asemakaavamuutoksessa ei ole suoritettu vaihtoehtotarkastelua, koska kaava on enimmäkseen vanhan kaavan teknistä päivitystä ja ajantasaistusta. Suunnittelualueella on voimassa oleva asemakaava. Alueella on voimassa vuonna 1992 hyväksytty oikeusvaikutukseton Kirkonkylän taajamayleiskaava. MRL 54 :n mukaan on alueelle, jolle ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään:

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 10/14 Korttelien 55 ja 260 asemakaavamuutokset ovat laadittavana olevan yleiskaavaluonnoksen kanssa hyvin synkroonissa. Korttelien 224 ja114 asemakaavamuutokset ovat sen verran teknisluonteisia ja pienialaisia, etteivät ne tule vaarantamaan tulevan yleiskaavan laadintaa. Maankäytön perusratkaisut pysyvät ennallaan. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.2 Kokonaismitoitus 5.2.1 Palvelut ja työpaikat 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Kaavamuutosalueiden pinta-ala on noin 4,5 ha. Kaavamuutoksella osoitetaan tontteja asuinrakentamiseen, liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakentamiseen. Yleiseen käyttöön tarkoitettujen alueiden pinta-alat eivät pienene merkittävästi. Tarkemmat käyttötarkoituskohtaiset mitoitustiedot ilmenevät liitteenä olevista tilastolomakkeista. Kaavan kokonaisrakennusoikeudeksi muodostuu n. 10 500 k-m2. Kaavamuutoksen jälkeen alueen toiminnot tukeutuvat edelleen Savitaipaleen kirkonkylän palveluihin. Erillispientalojen korttelialue (AO) Erillispientaloille on varattu kaavassa alueita yhteensä 0,77 ha. Rakennusoikeutta on varattu noin 1 000 k-m2. Voimassa olevaan kaavaan nähden muutokset ovat vähäisiä. Pieniä tarkennuksia on tehty tonttien rajoihin ja rakennusaloihin. Asuin pientalojen korttelialue. (AP) Korttelissa 260 tonttijako muutetaan ja molempien tonttien käyttötarkoitus muutetaan asuinpientalojen alueeksi. Alueesta on myyty tontiksi vastoin nykyistä kaavaa määräala vuonna 2017. Aloitettu rakentaminen on toteutettu poikkeamisluvalla. Asuin,- liike- ja toimistorakennusten korttelialue. (AL-1) Liiketilojen tulee sijaita rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Asuntoihin johtavista porrashuoneista on oltava välitön yhteys leikkiin ja oleskeluun varatulle tontin osalle. Sallitusta kerrosalasta tulee vähintään 20 % ja saa enintään 70 % käyttää asuinhuoneistoiksi. Kaavaa muutetaan siten, että yksi KL ja yksi AR-tontti yhdistetään yhdeksi AL-1-tontiksi. Tämä kaavamerkintä vastaa paremmin alueen rakennettua tilannetta. Rakennusoikeus on noin 1 000 k-m2 ja rakentaminen voi olla IIkerroksista.

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 11/14 5.3.2 Lähivirkistys (VL) Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. (TY) Korttelin 114 T-1 tonttia laajennetaan nykyisestä 1,75 ha:sta noin 2,16 ha:iin. Tontilla toimiva yritys tarvitsee laajentuakseen lisää tilaa ja rakennusoikeutta. Rakennustehokkuudella 0,35 rakennusoikeudeksi muodostuu noin 7 500 k- m2. Asemakaavaan osoitetaan 0,55 ha lähivirkistysaluetta. Ohjeellinen ulkoilureitti poistetaan kaavasta, koska sen toteuttaminen maasto-olosuhteiden takia olisi hyvin haastavaa. 5.3.3 Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto Asemakaavamuutosten takia katu- ja yhdyskuntatekniseen verkostoon ei ole tarpeen tehdä muutoksia. 5.4 Rakennus- ja kulttuuriympäristösuojelu Yleiskaavaa varten laaditun kulttuuriympäristöselvityksen perusteella alueella ei ole arvokkaita rakennuksia eikä merkittäviä kulttuuriympäristöjä. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamääräykset ovat kaavaselostuksen liitteenä. Yleisissä määräyksissä on huomioitu mm. korttelien autopaikkojen tarvetta ja pohjavesien suojelua. Autopaikkoja tulee varata seuraavasti: - AO-korttelit 2 ap/asunto - AP-korttelit 1,5 ap/asunto - AL-korttelit 1 ap/asunto + 1 ap/työpaikka - T-korttelit 1 ap/työpaikka Korttelialueiden rakentamattomat osat, joita ei käytetä liikenteeseen, oleskeluun tai muuhun sellaiseen, on pidettävä huolitellussa kunnossa. Olemassa olevaa puustoa tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Alueen tontit tulee liittää kunnalliseen vesihuoltoverkostoon. Hulevesistä johtamisesta on esitettävä tarkemmat suunnitelmat alueen jatkosuunnittelun ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Hulevesien käsittely tulee tapahtua tonttikohtaisesti. Pohjavesialueella rakentamista ja muuta maankäyttöä saattavat rajoittaa vesilain sekä ympäristönsuojelulain säännökset. Alueelle ei saa rakentaa öljysäiliötä, rakennusta tai laitosta, joka vaarantaa pohjaveden laatua. Alueita rakennettaessa on otettava huomioon radonhaittojen vähentäminen.

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 12/14 5.6 Kaavan vaikutukset Vaikutusten arviointi on tehty kaavoittajan ja sidosryhmien yhteistyönä. Vaikutusten arviointi on osa suunnitteluprosessia, ja vaikutuskysymyksiä on pohdittu kaavoitusprosessin kuluessa järjestetyissä erilaisissa kokouksissa ja neuvotteluissa. Osallisten mielipiteillä on myös arvioitu kaavan vaikutuksia lähiympäristöön. Arvioinnit perustuvat olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin. Suunnittelualueeseen on tutustuttu maastossa. Kaavoituksen alkaessa tunnistettiin alustavasti kaavaan liittyvät vaikutukset ja mietittiin niiden merkittävyyttä. Kaavamuutoksen vaikutusalue on Savitaipaleen taajama-alue. 5.6.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Haitalliset vaikutukset olemassa olevaan asutukseen ja maisemaan pyritään minimoimaan kaavaratkaisuilla ja kaavamääräyksillä. Alueet ovat jo tällä suurella osin rakentamisen piirissä, joten vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan jäävät vähäiseksi. Olemassa olevien rakennusten purkamisella ja korvaamisella voi olla merkittäviä maisemallisia vaikutuksia. 5.6.2 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja ilmastoon Luontoa jää välttämättä aina jonkin verran rakentamisen alle. Tässä tilanteessa voidaan kuitenkin todeta, että yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ihmisten elinolojen muuhun paranemiseen on merkittävämmässä asemassa kuin luontoarvot. Kokonaisuutena katsoen kaavamuutos ei merkittävästi tule muuttamaan alueen luonto-olosuhteita, koska alueet ovat jo pääsääntöisesti rakentamisen piirissä. Korttelin 114 vieressä olevaa ainutlaatuista suppamaastoa on pyritty suojelemaan mm. rajaamalla rakennuskorttelia ja rakennusaluetta supan ulkopuolelle. Uudisrakentaminen energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksiin liittyvät asiat tulee huomioida rakentamisessa. Asuminen ja rakentaminen kuluttavat aina jonkin verran luonnonvaroja. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen vähentää autoilun tarvetta ja sitä kautta vähenevät hiilidioksidipäästöt. Rakentamiseen varatut alueet sijoittuvat nykyiseen taajamarakenteeseen. 5.6.3 Vaikutukset vesistöihin ja pohjavesiin 5.6.4 Sosiaaliset vaikutukset Pohjavesien suojelu on osoitettu kaavamääräyksellä. Uudisrakentaminen lisää asukkaita eli palveluiden käyttäjiä ja siten vahvistaa ja turvaa taajaman elinvoimaisuutta ja parantaa yhteisöllisyyttä. Kaava monipuolistaa asukasrakennetta ja luo uusia asumisen liiketoiminnan vaihtoehtoja.

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 13/14 5.6.5 Taloudelliset vaikutukset 5.6.6 Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset ihmisten terveyteen Asemakaavamuutoksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia ihmisten terveyteen. Vaikutukset viihtyvyyteen ja virkistykseen Virkistysalueiden kokonaispinta-ala ei pienene merkittävästi kaavamuutoksen perusteella. Vaikutukset turvallisuuteen Asemakaavan muutos ei heikennä turvallisuutta. Kaavamuutos luo edellytykset alueen nykyisten työpaikkojen säilyttämiseen ja lievään kasvattamiseen. Uusien asukkaiden saaminen taajamaan parantaa olemassa olevien palveluiden ja mahdollisten uusien palveluiden edellytyksiä. Vaikutukset liikennemääräsuoritteisiin jäävät vähäisiksi. 5.6.7 Asemakaavan suhde muihin kaavoihin 5.6.8 Epävarmuustekijät Tuleva oikeusvaikutteinen yleiskaava tullaan päivittämään asemakaavamuutosta vastaavaksi. Asemakaavamuutos ei ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Vaikutusten arvioinnin tuloksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Vaikka asemakaava määrittelee kortteleiden sekä alueiden käyttötarkoituksen, rakennusten sijoittumisen ja arkkitehtuurin, lopputulos saattaa poiketa suunnitellusta, varsinkin jos toteutusaikataulu pitkittyy tai rakentaminen toteutuu esim. suunniteltua paljon pienemmällä volyymillä.

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 14/14 6 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen aikataulu 6.2 Toteuttamista edeltävät luvat Kaavan toteutuminen voi alkaa kaavan saatua lainvoiman, edellyttäen että muut luvat ja suunnitelmat ovat valmiina. Korttelialueiden rakentaminen edellyttää normaalia rakennuslupamenettelyä. 6.3 Toteuttamisen seuranta Savitaipaleen kunta valvoo viranomaisen roolissa alueen rakentamista. Savitaipaleen kunta Antti Hirvikallio RI, YKS 371