Kärsämäen kunta TALOUSARVIO 2018 TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA Positiivisten tarinoiden pitäjä

Kärsämäen kunta TALOUSARVIO 2018 TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2019-2020 Positiivisten tarinoiden pitäjä Kunnanjohtaja 8.12.2017 Kunnanhallitus 11.12.2017 Valtuusto 19.12.2017

Sisällys Talousarvion yleiset perusteet... 3 Kärsämäen kuntakonserni... 7 Kärsämäen Vesihuolto Oy... 9 Kärsämäen Asunnot Oy... 10 Kärsämäen Kehityskeskus Oy... 10 Kärsämäen Teollisuuskiinteistöt Oy... 11 Kiinteistö Oy Kärsämäen Liikekeskus... 11 TULOSLASKELMA vuodelle 2018... 12 Tuloslaskelma TA 2018... 13 Tuloslaskelma TS 2019-2020... 14 Verotulot 2007-2016... 15 Valtionosuudet 2007-2016... 16 RAHOITUSLASKELMA vuodelle 2018... 17 Lainat 2007-2016... 19 Käyttötalous... 20 Kunnallinen tuloslaskelma... 21 KÄYTTÖTALOUSOSA... 22 Keskusvaalilautakunta... 22 Tarkastuslautakunta... 22 Kunnanhallitus... 23 Opetustoimen lautakunta... 31 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta... 42 Tekninen lautakunta... 51 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA... 61 INVESTOINTIOSA... 65 Liitteet... 71 Avustukset ja yhteistoimintaosuudet... 71 Väestö... 73 Työllisyys... 74 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO... 77 2

Talousarvion yleiset perusteet Taloussuunnitelma käsittää vuodet 2018 2020 jakautuen neljään osaan. Vuosi 2017 on talousarviovuosi ja sisältää: tuloslaskelmaosan rahoitusosan käyttötalousosan investointiosan Kunnan vuosikate vuodelle 2018 on 665 920 euroa. Vuosikatteen tulisi kattaa vähintään korvausinvestoinnit ja pitkäaikaisten lainojen lyhennykset. Korvausinvestointien tasona pidetään vuosittaisten poistojen määrää. Poistot ovat -563 350 euroa. Vuosikatetta (kattaa poistot) jää siis korvausinvestointeihin ja lainan lyhennyksiin 102 570 euroa. Talouden suhdannenäkymät: Suomen talous on nopeassa kasvuvaiheessa. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa v. 2017 selvästi nopeammin kuin viime vuonna, vuonna 2018 talouskasvu jatkuu edelleen vahvana, vaikka BKT:n kasvu hidastuu 2,1 prosenttiin. Lähivuosina talouden toimintaa lisäävät sekä kotimainen että ulkomainen kysyntä. Näiden kehityksessä on kuitenkin selvä ero. Kasvuvauhti yksityisessä kulutus- ja osin investointikysynnässä vaimenee, mutta viennissä nopeutuu. Viennin kasvumahdollisuuksia tukevat koheneva maailmanlaajuinen kysyntä ja yritysten kustannuskilpailukyvyn paraneminen. Kotitalouksien kulutuskysyntää rajoittaa hidastuva ostovoimakehitys. Investointien kasvua rajoittaa asuntorakentamisen kasvun hiipuminen, mutta sitä kiihdyttävät isot tuotannolliset investointihankkeet. Talousohjelmaa on ollut valmistelemassa kuntarakennetyöryhmä, jonka tehtävänä on myös talouden tasapainottaminen. Työryhmä on kokoontunut kertaalleen käsittelemään vuoden 2018 veroprosentteja sekä talousarvion raamia ja suunnitelmavuosia. Tilikauden 2018 ylijäämä on 157 460 euroa. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä taseessa oli kertynyttä ylijäämää 4 166 715,93 euroa. Kunnan tuloveroprosentiksi on vahvistettu 21,50%. Tuloveroa arvioidaan kertyvän 5 600 000 euroa, mikä on 5,7% vähemmän kuin alkuperäisessä v. 2017 talousarviossa. Suunnitelmavuodet on ennakoitu Kuntaliiton laskelmien mukaan. Kiinteistöveroprosentit on vahvistettu seuraavasti: Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93 Vakituiset asunnot 0,65 Muu asuinrakennukset 1,10 Voimalaitos 2,85 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 Rakentamattomat tontit 3,00 Kiinteistöverojen tuotoksi on laskettu 537 000 euroa, mikä on 67 000 euroa vähemmän kuin 2017 alkuperäisessä talousarviossa. Yhteisöveron määräksi on arvioitu 637 000 euroa. Sote- ja maakuntauudistusta on suunniteltu toteutettavaksi vuodesta 2020 lähtien. Muutokseen liittyviä lakeja ei kuitenkaan ole vielä hyväksytty eikä niitä ehditä hyväksyä vuoden 2017 aikana. Kuntaliiton suosituksen mukaisesti vuoden 2020 taloussuunnitelma on laadittu siten, että sen luvuissa ei huomioida mahdollista tulevaa uudistusta. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän 11 460 000 euroa. Luku perustuu Kuntaliiton ennakkolaskelmaan. Talousarviolainojen lyhennykset vuonna 2018 ovat 951 080 euroa. Uutta talousarviolainaa on varauduttu nostamaan euroa. Lainamäärä vähenee 163 770 euroa. 3

Rahoitustuotoissa sijoitusvarallisuudelle 10,3 Me on arvioitu noin 3% tuotto. Rahoituskuluissa on varauduttu korkokannan arvioituun kehitykseen. vuosi 2018 vuosi 2019 Menot 703 900 euroa 473 000 euroa Toimintatuotot vuodelle 2018 ovat yhteensä 3 590 740 euroa sisältäen sekä sisäiset että ulkoiset erät. Toimintatuotot jakautuvat seuraavasti: myyntituotot maksutuotot tuet ja avustukset vuokratuotot 1 341 600 euroa 739 380 euroa 158 480 euroa 1 323 870 euroa vuosi 2020 170 000 euroa Investointien määrä on aleneva. Alla on luettelo investointien jakautumisesta: Hallintotoimi Sivistystoimi Tekninen toimi 189 300 euroa 15 000 euroa 499 600 euroa muut toimintatuotot 27 410 euroa Vuoden 2018 investoinneista merkittävimmät ovat teollisuusalueiden tiehankkeet ja teollisuuskentän rakentaminen. Nettoinvestoinnit vuonna 2018 ovat yhteensä 502 150. Toimintakulut vuodelle 2018 sisältäen sekä sisäiset että ulkoiset erät ovat yhteensä -21 391 820 euroa jakautuen seuraavasti: henkilöstökulut -5 678 460 palvelujen ostot -12 852 720 aineet, tarvikk. ja -773 550 tavarat avustukset -592 230 vuokrakulut -1 462 070 muut toimintakulut -32 790 Toimintakate on -17 801 080 euroa ja kasvaa ed. vuodesta 1,4 %. Investointisuunnitelma vuosille 2018-2020: TAULUKKO 1. Talousarvion sitovuus Tuloslaskelmaosa sisältää käyttötalouden toimintakatteen, verotulot, valtionosuudet, rahoitustuotot ja kulut. Näiden erien yhteissumma osoittaa vuosikatteen, jonka jälkeen vähennetään käyttöomaisuuden poistot, ja saadaan tilikauden tulos. Satunnaiset erät, rahastojen ja varausten muutosten jälkeen nähdään tilikauden yli- tai alijäämä. Valtuusto päättää tuloksen käsittelystä hyväksyessään tilinpäätöksen. Kuntalain mukaan kunnilla on alijäämän kattamisvelvollisuus neljän suunnitelmavuoden aikana. Rahoitusosassa valtuusto hyväksyy antolainojen lisäyksen ja pitkäaikaisten lainojen lyhennykset, mitkä ovat määrärahoihin verrattavia eriä sekä antolainojen vähennyksen ja pitkäaikaisten laitojen lisäyksen, mitkä ovat tuloarvioihin verrattavia eriä. 4

Käyttötalousosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot sekä asettaa toiminnalliset tavoitteet toimielimittäin. Käyttötalousosan tulosyksiköt sitovuustasoittain ja tilivelvolliset ovat liitteenä s. 76. Määrärahat, tuloarviot ja toiminnalliset tavoitteet ovat sitovia, mutta mittaristo on ohjeellinen. Lautakunnat/toimielimet jakavat päävastuualueille myönnetyt määrärahat pienempiin tehtäväkokonaisuuksiin ja jakavat määrärahat vastuualueille. Lautakunta voi antaa tavoitteita ja mahdollisesti erilaisia rajoituksia. Investointiosan määrärahat myönnetään toimielimelle hankeryhmittäin. Investointiosan tulot kohdistetaan hankkeen menojen vähennykseksi. Investointien määrärahat ovat toimielimen käytettävissä valtuuston talousarvion hyväksymisen yhteydessä varmistamaan tarkoitukseen, valtuuston määräämin mahd. rajoituksin. Talousarvion katteet osoittavat kunnan taloudellisesta tuloksesta seuraavaa: Toimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate on kokonaistulorahoitusta kuvaava välitulos ja ilmoittaa riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Vuosikatteen pitäisi olla niin suuri, että sillä voidaan kattaa myös pitkäaikaisten lainojen lyhennykset. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen menojen ja tulojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan varauksia tai vapaata omaa pääomaa. 2. Lainanottovaltuudet Kunnanhallituksella on oikeus: a) Ottaa talousarviossa otettavaksi hyväksytty lainamäärä Päätös voi koskea: - lainan ennenaikaista takaisinmaksua sekä lainaehtojen muuttamista - talousarviolainaa, jonka laina-aika on vähintään yksi vuosi ja enintään 20 vuotta b) Tehdä koron- sekä valuutanvaihtosopimuksia sekä sopimuksia muuttuvakorkoisten lainojen enimmäis- ja vähimmäiskoroista. c) Tehdä koronsuojaamissopimuksia Kunnanjohtajalla on oikeus: Ottaa tilapäislainoja, joita saa ottaa enintään valtuuston vuosittain hyväksymään määrään, joka on vuonna 2018 24 miljoonaa euroa. Mikäli lyhytaikaisen lainan (kuntatodistukset) korkokanta pysyy jatkossakin alhaisella tasolla, pitkäaikaista lainaa (787 310 euroa) ei nosteta vuonna 2018. 3. Laskujen hyväksyjät Päävastuualueella on vuosittain tai valtuusto-kausittain määrättävät laskujen hyväksyjät ja heille varahenkilöt. Laskun vastaanottajana ja hyväksyjänä ei voi olla sama henkilö. Laskujen hyväksyminen tapahtuu Workflow- järjestelmässä sähköisesti. Hyväksyjä vastaa, että lasku on kaikilta osin oikea ja että laskutettu tavara/ palvelu on saatu sovitulla hinnalla, sekä siitä, että laskussa on oikeat tiliöinnit ja menon suorittamiseen on määräraha. Mikäli laskusta ei käy selvästi ilmi arvonlisäveron verokanta ja veron määrä, on pyydettävä uusi lasku. Verokanta tulee näkyä, vaikka se olisi 0%. Laskujen käsittelijöiden on huomioitava myös ennakonperintälain määräykset. Toimielimen on järjestettävä toiminta niin, että annetut määrärahat riittävät. Uutta toimintaa ei saa aloittaa ilman kunnanhallituksen hyväksymistä. 5

4. Talousarvion seuranta Määrärahojen riittävyyttä tulee seurata kuukausittain. Päävastuutasoinen talousarvion toteutuminen tulee esittää kunnanhallitukselle kuukausittain ja valtuustolle huhti-, elo-, ja joulukuun lopun tilanteista. Joulukuun raportti vastaa toimintakertomusta, mikä liitetään tilinpäätökseen. Näissä raporteissa käytetään pohjana talousarvion toiminta- ja tavoiteosaa. Raporteissa on esitettävä myös vuoden lopun ennuste, minkä on oltava mahdollisimman oikea. Jos määrärahojen riittävyys näyttää epävarmalta on oltava vahvat perustelut miksi määrärahat eivät riitä. 5. Talousarvion tekstiosa Päävastuualueen sisältämät vastuualueet luetteloituna, toimielin, ja kuntastrategian mukaiset tavoitteet sekä palvelutuotannon periaatteet. Vastuualueittain toiminnan kuvaus, tavoitteet ja toimenpiteet talousarviovuonna ja suunnitelmakaudella sekä mittarit. Mittareissa voi olla suoritetavoitteita, tehokkuutta ja taloudellisuutta kuvaavia mittareita sekä toiminnan laajuutta ja voimavaroja osoittavia lukuja. Mittarit eivät ole valtuustoon nähden sitovia, ellei sitovuudesta erikseen päätetä. Suoritetavoitteiden toteutumista tulee kuitenkin seurata ja liittää tiedot mm. toimintakertomukseen, jossa mittareiden tiedot kuvaavat kyseisen vuoden lopun tilannetta. Talousarvion tekstiosaa käytetään tilinpäätösraportoinnin pohjana toimielimelle ja kunnanhallitukselle. Raporteissa peilataan sitä, miten talousarviossa esitetyt toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet ovat toteutuneet. 6

Kärsämäen kuntakonserni Tytäryhteisöt Kuntayhtymät Kärsämäen Kehityskeskus Oy 100% Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 2,544% Kärsämäen Teollisuuskiinteistöt Oy 100% Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin Ky 1,0% Kärsämäen Asunnot Oy 100% Jokilaaksojen Musiikkiopisto ky 7,25% Kiinteistö Oy Kärsämäen Liikekeskus 100% Pohjois-Pohjanmaan Liitto ky 0,78% Kärsämäen Vesihuolto Oy 100% Kuntakonsernin lähivuosien merkittävimmät uusinvestoinnit kohdistuvat elinkeinoelämän kehittymisen mahdollistaviin ja laadukasta asuntorakentamista lisääviin investointeihin. Investoinnit kohdistetaan kunnan elinvoimaa lisääviin hankkeisiin. Peruskunnan lainamäärä pienenee. Konsernivelkaan kohdistuu paineita, sillä rakennuskantaa on uudistettava tuottojen varmistamiseksi. Pitkällä aikavälillä kuntakonsernin lainamäärä pyritään pienentämään kohdistamalla välttämättömät investoinnit veroja ja muita kunnan tuloja tuottaviin kohteisiin. Toimintaa tulee tehostaa, vuokrattavien tilojen käyttöaste tulee saada nousemaan mm. purkamalla ja myymällä matalan käyttöasteen rakennus- ja asuntokantaa. Samalla kuntakonsernin kiinteistöjen korjausvelkaa tulee pienentää. Kunta antaa tyttärien investointeihin takauksia, mutta pienet investoinnit yhtiöiden tulee toteuttaa omilla vakuusjärjestelyillä. Kunta myöntää pääomarahoitusta tyttärille. Vuoden 2018 aikana kunta varautuu elinkeinopoliittisten investointien rahoituksiin. 7

Kunta voi lainata tytäryhtiöille käyttöpääoman kattamiseksi lainaa tarpeen mukaan enintään 300 000 euroa yhteensä. Käytössä olevan maksuvalmiusluoton määrä raportoidaan kunnanhallitukselle ja valtuustolle osavuosikatsausten yhteydessä. Tytäryhtiöiden toimintakatsaukset annetaan kunnanhallitukselle osavuosikatsausten yhteydessä, raportointia kehitetään tarkoituksenmukaiseksi. Yhtiöiden hallitusten jäsenten valinnassa huomioidaan kuntalain määräykset sekä kuntaliiton antamat ohjeet yhtiöiden hallituksen jäsenten osaamisesta ja koulutuksesta. Osalla jäsenistä tulee olla yhtiön toimialan mukaista koulutusta tai osaamista. Kunnan tytäryhtiöitä ovat Kärsämäen Vesihuolto Oy, Kärsämäen Asunnot Oy, Kärsämäen Kehityskeskus Oy, Kärsämäen Teollisuuskiinteistöt Oy ja Kiinteistö Oy Kärsämäen Liikekeskus. Kärsämäen Vesihuolto Oy hoitaa ja ylläpitää vedenhankintaa- ja viemärilaitosta sekä turvaa vedenhankinnan ja jakelun. Yhtiö rahoittaa toimintansa käyttö- ja liittymämaksuilla ja on taloudellisesti itsenäinen. Kärsämäen Teollisuuskiinteistöt Oy:n tehtävänä on rakentaa ja vuokrata tiloja ja Kiinteistö Oy Kärsämäen Liikekeskuksen tehtävä on omistaa ja hallita liikerakennusta. Molempien yhtiöiden tulee toimia saaduilla vuokra- tai vastiketuloilla. Kärsämäen Asunnot Oy huolehtii kunnan vuokraasunnoista ja niiden rakentamisesta. Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita asuintalo-kiinteistöjä, osakehuoneistoja ja muita tiloja sekä vuokraoikeuksia ja vuokrata niitä asumis- tarkoitukseen Kärsämäellä. Yhtiön tulee toimia saaduilla vuokratuloilla ja on taloudellisesti itsenäinen. Kärsämäen Kehityskeskus Oy: Yhtiöllä ei ole liiketoimintaa tilikaudella 2018 eikä siten tarvetta talouden ja toiminnan tarkempaan seurantaan Kärsämäen Asunnot Oy omistaa 16 kpl vuokrauskohteita, joissa on yhteensä 179 huoneistoa. Lisäksi yhtiöllä on 15 kpl osakehuoneistoja. Vuokrauskohteista Korkatinkangas (11 as.) on tyhjillään käytöstä poistettuna. 8

Kärsämäen Vesihuolto Oy Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Tavoitteet ja riskit: Yhtiön tarkoitus on yleishyödyllisenä yhtiönä hoitaa ja ylläpitää vedenhankintaa ja viemärilaitosta. Huolehtia vedenhankinnasta ja jakelusta joka hetki ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja kohtuullisin kustannuksin. Jätevesien poisjohtaminen ja puhdistaminen tehdään lupaehdot reilusti täyttäen. Toiminta on asiakas- ja palvelulähtöistä ja asiakkaiden tarpeiden seuraaminen on jatkuvaa. Tavoitteet 2018: Vedenhankinnan ja jakelun turvaaminen joka hetki ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja kohtuullisin kustannuksin. - Vakaan taloudellisen kehityksen jatkaminen hintoja hiukan korottaen. Toimenpiteet 2018 - Koneiden ja laitteiden ajan tasalla pitäminen. - Vesijohtoverkoston alustavan uusimisohjelman teko. Riskit: Pohjavesialueiden saastuminen, runkolinjojen vaurioituminen ja saastuminen talousveden laatu ja jäteveden puhdistusmenetelmän pettäminen. Pieneen henkilökuntaan liittyvät riskit. - Jätevesien poisjohtaminen ja puhdistaminen lupaehdot reilusti täyttäen. TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Tavoitearvo Tavoiteluokka Toiminnan laajuus Vesiliittymien osuus kunnan talouksista % 87 vaikuttavuustavoite Jätevesiliittymien osuus kunnan talouks. % 54 vaikuttavuustavoite Palvelun laatu Asiakastyytyväisyys: asteikko 1-5 vaikuttavuustavoite Toimitusaika 24 h / 365 d tuotantotavoite Taloudellisuus ja hinnoittelu KV VVY 2017 Veden hinta ja VVY:n keskihinta 1,25 1,27 kannattavuustavoite Jäteveden hinta /m3 2,20 2,19 kannattavuustavoite Kannattavuus Katetuotto (myyntikate) % 70 kannattavuustavoite Sijoitetun pääoman tuotto % 0 kannattavuustavoite Omavaraisuusaste % 60 kannattavuustavoite Ympäristötavoitteet jätevedenpuhd. KV Oy Lupaehdot BOD7ATU mg O2/l 10,0 17,5 vaikuttavuustavoite Kok.Fosfori (P) mg P/l 0,6 0,8 vaikuttavuustavoite Investoinnit Kustannusarvio tuotantotavoite 9

Kärsämäen Asunnot Oy Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Tavoitteet ja riskit: Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2018: - Asuntokannan kehittäminen uudisrakentamisella ja korjauksilla. - Vuokrausasteen nostaminen tavoitellulle tasolle. Riskit: Yhtiön suurin riski on käyttöasteen pienentyminen ja siitä aiheutuva rahoitusvaje. Tavoitteet ja tunnusluvut Tavoiteluokka Tavoitetaso TP 2016 Vertailu * TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toiminnan laajuus Käyttöaste (%) vaikuttavuustavoite 95 87,10-89,00 90,00 91,00 Kannattavuus Tilikauden tulos (t ) kannattavuustavoite 0 0,2-0 0 0 Vuokrasaamiset ( /asm2/kk) kannattavuustavoite 0,14 0,31-0,14 0,14 0,14 Peritty keskineliövuokra kannattavuustavoite 8,25-8,31 8,43 8,55 Quick-ratio kannattavuustavoite 1,0 0,20 1,00 0,80 0,90 1,00 Omavaraisuusaste % kannattavuustavoite > 40 39,60 53,40 40,00 41,00 42,00 Palvelun laatu Asiakastyytyväisyys vaikuttavuustavoite 4 - - - - 4 * Vertailutietona toimialan 68201 Asuntojen vuokraus tunnusluvut 31.12.2016. Toimialalla yrityksiä 1.535 kpl. Kärsämäen Kehityskeskus Oy Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Tavoitteet ja riskit: Yhtiöllä ei ole liiketoimintaa tilikaudella 2018 eikä siten tarvetta talouden ja toiminnan tarkempaan seurantaan. 10

Kärsämäen Teollisuuskiinteistöt Oy Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Tavoitteet ja riskit: Yhtiö kääntää tilikauden 2018 aikana taloutensa nousevalle uralle. Tilivuoden 1. neljänneksellä alkalien jalostaminen lannoitetuotteiksi alkaa yhtiön omistamassa ns. Nordic-hallissa ja vuokratulo kasvaa oleellisesti Lisäksi Kärsämäen Teollisuuskiinteistöt Oy rakentaa ja tuottaa pienteollisuustiloja tätä varten varatulle alueelle yhdessä kunnan kanssa. Näihin toimitilaratkaisuihin voidaan paketoida Kärsämäen Kasvurahaston ja muiden julkisten rahoittajien sijoituksia ja kehittämisrahoituksia. Yhtiöllä on mahdollisuus rakentaa uusia hallitiloja kunnan takauksen (300.000 ) turvin. Investointitukea ei yhtiöllä ole mahdollisuus saada, toisin kuin yksityisellä toimijalla. Tavoitteet 2018: Käyttöaste 60 % Liikevaihto n. 150.000 Tulos +30.000 Riskit: Riskinä on asiakasyritysten liiketoimintaan ja liiketoiminnan käynnistymiseen liittyvät haasteet. Kiinteistö Oy Kärsämäen Liikekeskus Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Tavoitteet ja riskit: Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2018: - Toiminnallisena tavoitteena on katetun lastauslaiturin rakentaminen ravintolakeittiön tarpeisiin. Riskit: Yhtiön toimintaan ei sisälly merkittäviä riskejä vuonna 2018. - Taloudellisena tavoitteena on mahdollistaa kohtuullinen vastiketaso. Tavoitteet ja tunnuslu Tavoiteluokka Tavoitetaso TP 2016 Vertailu * TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kannattavuus Käyttökate-% kannattavuustavoite 7 % 0,60 45,5 7 7 7 Omavaraisuusaste % kannattavuustavoite > 40 25,70 52,50 26,00 28,00 30,00 Quick Ratio kannattavuustavoite > 1 1,90 0,90 2,00 2,00 2,00 Investoinnit Kustannusarvio tuotantotavoite 35 000 Lastauslaiturin * Vertailutietona toimialan 68209 Muiden kiinteistöjen vuokraus ja hallinta tunnusluvut 31.12.2016, toimialalla yrityksiä 8.399 kpl 11

TULOSLASKELMA vuodelle 2018 Toimintatulot 3 590 740 euroa = käyttötalouden tulot yhteensä Toimintamenot - 21 391 820 euroa= käyttötalouden menot yhteensä TOIMINTAKATE -17 801 080 euroa = käyttötalous yhteensä nettona Verotulot 6 774 000 euroa (sisältää kunnallisveroa 21,5 tuloveroprosentin mukaan 5 600 000 euroa, yhteisöveroa 637 000 euroa, kiinteistöveroa 537 000 euroa.) Valtionosuudet perustuvat Kuntaliitosta saatuihin ennakkolaskelmiin ja ovat yhteensä 11 460 000 euroa. Rahoitustuotot 333 000 euroa ja rahoituskulut -100 000 euroa, sisältäen sijoitusten tuottoarviota 300 000 euroa ja lainojen korkokuluja -80 000 euroa. VUOSIKATE osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuoden 2018 talousarviossa vuosikate on 665 920 euroa, eli tulorahoitus riittää kattamaan normaalin toiminnan sekä suunnitelmanmukaiset poistot, eli kysymyksessä on tasapainossa oleva talous (mikäli toteutuma on talousarvion mukainen). Ylijäämäinen tai vahvistuva talous on kysymyksessä, kun vuosikate vähennettynä pitkäaikaisten lainojen lyhennyksillä ja korvausinvestoinneilla on > 0. Tasapainossa oleva talous on silloin kun vuosikate = suunnitelmapoistot (=korvausinvestoinnit). Heikkenevä talous, kun vuosikate on positiivinen, mutta tilikauden tulos negatiivinen. Kriisitalous, kun vuosikatekin on negatiivinen eli tulorahoitus ei riitä edes varsinaisen toiminnan pyörittämiseen. Poistot ja arvonalentumiset sisältävät käyttöomaisuuden suunnitelman mukaiset poistot. Tilikauden tulos on 102 570 euroa. Valtuusto tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä päättää tilikauden tuloksen osalta, miten se käytetään (positiivinen tulos) tai miten se katetaan (negatiivinen tulos). Rahastojen ja varausten muutos sisältää kertyneen poistoerovarauksen purkua 54 890 euroa Investointivarauksen purkua ei ole kirjattu kerralla tuloksi vaan siitä on muodostettu poistoerovaraus ja poistoerovarausta puretaan vuosittain. Tilikauden ylijäämä on 157 460 euroa, joka kirjataan tilinpäätöksessä taseen omaa pääomaa lisäävänä eränä. 12

Tuloslaskelma TA 2018 TP Alkup. TA TA 2016 2017 2018 Toimintatulot 4 030 741 3 475 850 3 590 740 Toimintamenot -21 028 199-21 028 610-21 391 820 Toimintakate -16 997 457-17 552 760-17 801 080 Verotulot 7 062 983 7 061 000 6 774 000 Valtionosuudet 11 223 206 11 200 000 11 460 000 Rahoitustulot ja -menot 151 964 188 000 233 000 Vuosikate 1 440 695 896 240 665 920 Poistot ja arvonalentumiset -582 506-512 470-563 350 Tilikauden tulos 858 189 383 770 102 570 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOKSET 54 885 54 890 54 890 Tilikauden yli-/alijäämä 947 596 438 660 157 460 Tunnusluvut: Toimintatuotot % toimintakuluista 15,29 16,5 16,8 Vuosikate % poistoista 247,3 174,9 118,2 Vuosikate / asukas 542 331 252 Asukasluku 2 659 2 710 2 640 13

Tuloslaskelma TS 2019-2020 TS TS 2019 2020 Toimintakate -17 943 620-18 083 520 Verotulot 7 025 000 7 244 000 Valtionosuudet 11 375 200 11 291 300 Rahoitustulot ja -menot 212 000 200 000 Vuosikate 668 580 651 510 Poistot ja arvonalentumiset -565 000-560 000 Tilikauden tulos 103 580 91 510 Varausten ja rahastojen muutokset 54 890 54 890 Tilikauden yli-/alijäämä 158 470 146 400 14

Verotulot 2007-2016 Verotulot vuosina 2007-2016 7 400 000 7 200 000 7 065 350 7 215 716 7 062 983 7 000 000 6 800 000 6 824 399 6 807 057 6 600 000 6 400 000 6 200 000 6 344 344 6 274 030 6 456 603 6 416 687 6 204 000 6 000 000 5 800 000 5 600 000 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kunnallisvero /asukas 1 909 2 093 2 151 1 948 2 020 2 104 2 072 2 397 2 348 2 281 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 15

Valtionosuudet 2007-2016 Valtionosuuksien kehitys v. 2007-2016 12 000 000 11 000 000 10 000 000 9 486 980 9 676 360 11 223 206 10 783 547 10 827 286 10 856 989 10 793 531 10 232 429 9 000 000 5 377 977 8 000 000 7 000 000 6 000 000 5 000 000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 16

RAHOITUSLASKELMA vuodelle 2018 Vuosikate (siirtyy tuloslaskelmasta) kertoo sen minkä verran tulorahoituksesta jää käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuoden 2018 talousarviossa vuosikate on 665 920 euroa. Investoinnit nettona (eli bruttoinvestoinnit vähennettynä rahoitusosuuksilla ja myyntituotoilla) kertoo, paljonko kunta tarvitsee rahaa investointien rahoittamiseen. Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta osoittaa sen minkä verran investoinneista jää lainoituksella katettavaksi (tulorahoituksen ja investointien erotus). Lainakannan muutokset kertoo sen minkä verran velkaannutaan lisää tai minkä verran lainakanta pienenee talousarviovuoden aikana. Vuoden 2018 talousarviossa lainakanta pienenee 163 770 eurolla. Vanhoja lainoja lyhennetään 951 080 eurolla ja uutta lainaa on varauduttu ottamaan 787 310 euroa. Rahoituslaskelma TA 2018 Rahoituslaskelma TP Alkup. TA TA 2015 2017 2018 Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 440 695 896 240 665 920 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot -237 753-869 617-703 900 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 296 817 201 750 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 152 000 0 0 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 205 779 323 440 163 770 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 740 140 787 310 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 193 576-1 063 580-951 080 Lyhytaikaisten lainojen muutos 112 381 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 500 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos -828 155 Korottomien velkojen muutos 817 695 Rahoituksen rahavirta -1 091 154-323 440-163 770 Rahavarojen muutos 114 625 0 0 17

Rahoituslaskelma TS 2019-2020 Rahoituslaskelma TS TS 2019 2020 Toiminnan rahavirta Vuosikate 668 580 651 510 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot -473 000-170 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin 109 000 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta 304 580 481 510 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 584 000 407 070 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -888 580-888 580 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta -304 580-481 510 Rahavarojen muutos 0 0 18

Lainat 2007-2016 Lainakanta, 1000 14 000 12 000 10 000 9 100 8 596 10 281 11 562 12 821 13 005 12 349 12 827 12 909 11 828 8 000 6 000 Lainakanta, 1000 4 000 2 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 19

Käyttötalous TP 2016 TA 2017 TA 2018 KÄRSÄMÄEN KUNTA -16 997 456-17 552 760-17 552 760 Keskusvaalilautakunta -33-15 410-23 560 TOIMINTATUOTOT 2 400 TOIMINTAKULUT -33-15 410-25 960 Tarkastuslautakunta -11 699-13 510-13 900 TOIMINTAKULUT -11699-13 510-13 900 Kunnanhallitus -11 066 896-11 159 230-11 350 840 TOIMINTATUOTOT 2 249 850 1 834 050 1 841 470 TOIMINTAKULUT -13 316 746-12 993 280-13 192 310 Opetustoimen lautakunta -5 322 216-5 437 940-5 416 150 TOIMINTATUOTOT 357 939 350 330 310 050 TOIMINTAKULUT 5 680 155-5 788 270-5 726 200 Hyte-lautakunta -455 826-523 200-532 460 TOIMINTATUOTOT 7 377 5 260 4 950 TOIMINTAKULUT -464 203-528 460-537 410 Tekninen lautakunta -140 789-403 470-464 170 TOIMINTATUOTOT 1 414 575 1 286 210 1 431 870 TOIMINTAKULUT --1 555 363-1 689 680-1 896 040 20

Kunnallinen tuloslaskelma KUNNALLINEN TULOSLASKELMA Alkup. TP 2016 TA 2017 TA 2018 TOIMINTATUOTOT 4 030 741 3 475 850 3 475 850 Myyntituotot 1 928 696 1 393 330 1 341 600 Maksutuotot 1 518 728 731 930 739 380 Tuet ja avustukset 160 364 143 080 158 480 Vuokratuotot 978 655 1 177 660 1 323 870 Muut toimintatuotot 263 969 29 850 27 410 TOIMINTAKULUT -21 028 199-21 028 610-21 391 820 Henkilöstökulut -6 029 906-5 813 390-5 678 460 Palkat ja palkkiot -4 504 411-4 480 270-4 397 020 Henkilösivukulut -1 489 818-1 333 120-1 281 440 Eläkekulut -1 290 035-1 145 590-1 128 020 Muut henkilösivukulut -199 783-187 530-153 420 Palvelujen ostot -12 099 641-12 550 170-12 852 720 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -685 466-754 020-773 550 Avustukset -716 404-621 140-592 230 Vuokrakulut - 1 148 386-1 240 030-1 462 070 Muut toimintakulut -155 040-49 860-32 790 Toimintakate -16 997 458-17 552 760-17 801 080 VEROTULOT 7 062 983 7 061 000 6 774 000 VALTIONOSUUDET 11 223 206 11 200 000 11 460 000 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 151 964 188 000 233 000 Korkotuotot 34 Muut rahoitustuotot 314 388 321 000 333 000 Korkokulut -68 796-80 000-80 000 Muut rahoituskulut -93 662-53 000-20 000 Vuosikate 1 440 695 896 240 665 920 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -582 506-512 470-563 350 Tilikauden tulos 858 189 383 770 102 570 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOKSET 54 885 54 890 54 890 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 947 596 438 660 157 460 21

KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta Vaalit Vastuualueet: kunnalliset ja valtiolliset vaalit Toimielin: Keskusvaalilautakunta 2018 Presidentinvaalit ja maakuntavaalit Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on huolehtia kunnan vaaliviranomaisena vaalien toteuttamisesta määräysten mukaisesti ja luotettavasti. Vaalilain mukaan kotimaan yleisistä ennakkoäänestyspaikoista kunnassa määrää kunnanhallitus. Oikeusministeriö suorittaa valtiollisissa vaaleissa äänioikeutettujen lukumääriin perustuvan korvauksen, korvausta ei makseta kuntavaaleista. Kärsämäen kunnassa ennakkoäänestyspaikkana on toiminut kirjasto. Äänestysalueita on kolme: 001 Kirkonkylä, 002 Venetpalo ja 003 Saviselkä. Tavoitteet ja toimenpiteet: Äänestysalueita on kolme: 001 Kirkonkylä, 002 Venetpalo ja 003 Saviselkä. Ennakonäänestys järjestetään kunnan omana toimintana, ennakkoäänestyspaikkana toimii kirjasto. Ennakkoäänestys sekä vaalipäivän äänestys toteutetaan vaalilain määräysten mukaisesti ja luotettavasti. Vuonna 2018 tammikuussa toimitetaan presidentinvaali (vaalipäivä sunnuntai 28.1.2018, mahdollisen toisen vaalin vaalipäivä sunnuntai 11.2.2018) sekä lokakuussa maakuntavaalit. Valtuustotaso TP 2016 TA 2017 TA 2018 Keskusvaalilautakunta - 33-15 290-23 560 Tarkastuslautakunta Tilintarkastus Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettäväksi hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunta huolehtii kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella voimassa olevan talous- ja toimintasuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää. Tarkastustoimintaa hoitavat valtuuston valitsemat tarkastuslautakunnan jäsenet ja valtuuston päätöksen mukainen tilintarkastusyhteisö. Valtuustotaso TP 2016 TA 2017 TP 2018 Tarkastuslautakunta - 11 699-13 350-13 900 22

Kunnanhallitus Kärsämäen kunnan vuosille 2016-2021 laaditun strategian visiona on, että Kärsämäki on luova ja kansainvälinen, yrittäjyyttä ja asukkaiden viihtyvyyttä edistävä, menestyvä maaseutupaikkakunta. Kärsämäen kehittämisen painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet tärkeysjärjestykseen asetettuna. Strateginen tavoite Strategiamittarit Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus I Tehostettu paikkakunnan markkinointi Kärsämäki tulee laajasti tunnetuksi vetovoimaisena ja aktiivisena, asukkaitaan ja yrityksiään kannustavana ja elinvoimaisena maaseutupaikkakuntana II Laadukas maaseutuasuminen Kärsämäkisen maaseutuasumisen tarjoama elämänlaatu muodostuu paikkakunnan vahvuustekijäksi mittarit: paikkakuntakuvan laatu ja tunnettuus mediassa ja eri sidosryhmissä), kunnan asukasmäärän kehitys, kunta- ja elinkeinostrategioiden toteutusaste, kehittämishankkeiden vaikuttavuus, uudet yritykset, työpaikkojen määrä, paikkakunnan sisäisen kehittämisilmapiirin ja ulkoisen yhteistyön taso kunnan nettomuuton kehitys, kunnan asuntokannan käyttöaste, uusien asuntorakentamishankkeiden määrä, asuntotonttien myyntimäärät keskustassa ja kylillä, yksityisten vajaakäyttöisten asuntojen määrä, asiakaspalaute asumis- ja muista palveluista sekä harrastusmahdollisuuksista (säännölliset asukas- ja asiakaskyselyt), aktiivisten kylä- ja muiden yhdistysten määrä, palvelujen jonotusaste ja ihmisläheisyys Paikkakunta-markkinoinnin kehittämistä jatketaan yhdessä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa, sähköistä näkyvyyttä lisätään edelleen. Tiedotteet hallituksen ja valtuuston kokouspäätöksistä medialle, Kaikujulkaisuun ja internetiin. Kaiku julkaisun taiton ja ulkoasun uudistaminen vuonna 2018. Hyödynnetään kärsämäkiset menestystarinat Kärsämäen markkinoinnissa. Edistetään laadukkaan asuntotarjonnan lisäämistä paikkakunnalla. Ylläpidetään asukkaiden viihtyvyyttä ja omaehtoista toimintaa. Vuonna 2017 valmisteltu kuntalaiskysely suoritetaan alkuvuodesta 2018, tulosten analyysi keväällä. 23

III Monitahoinen saavutettavuus Kärsämäestä kehittyy Keskipiste Puolimatkassa saavutettavuutensa pohjalta yritysja muita toimijoita investoimaan sitouttava sijoittumiskohde. IV Omaleimainen kulttuuri Kulttuuri luo monimuotoisena kehittämisen voimavarana Kärsämäelle elämyksiä ja elinvoimaa ja kytkeytyy tiiviisti paikkakunnan kuvaan ja markkinointiin sekä matkailun ja palvelujen kehittämiseen ja kansainvälisten yhteyksien hyödyntämiseen. uudet yrityshankkeet, yritystonttien myyntimäärä, liiketilojen käyttöaste, valta- ja kantateiden varsien kehittämisaktiivisuus, tapahtumien ja majoittujien määrä, hanketavoitteet tapahtumien kävijämäärä, uusien tapahtumien synty, uudet yritykset, kansainvälisten yhteyksien ja vierailujen määrä, majoitusvuorokaudet, kulttuurimatkailun aktiviteetti Ehyt palveluketju yritystoimintaa suunnittelevalle ensimmäisestä tapaamisesta lukien (tontti, toimitila, rahoitusneuvonta, työvoimakoulutus, pääomarahoitus). Tavoitteena on messu ja tapahtumanäkyvyyden lisääminen Rekrymessutapahtuman järjestäminen, Kunta mukana lasten maatalousnäyttelyssä. Päättäjät jalkautuvat Kärsämäen kylille ainakin yksi valtuuston kokous pidetään kylillä. Jatketaan yhteistapaamisia yrittäjien kanssa; tavoitteena on vapaamuotoinen keskustelu kaupallisen vetovoiman parantamisesta yrittäjäiltojen lisäksi. Edesautetaan kunnan kansainvälistymistä mm. yhteistyössä EVS-nuorten ja residenssitaiteilijoiden kanssa. Luovan studion ja toimistohotellin kehittäminen; Luovat ratkaisuthanke. Kulttuuristartti-hanke koostuu luovista kulttuurikokeiluista Ylivieskan ja Kärsämäen kuntien alueella. Kokeilut tehdään testiryhmissä, joiden avulla kulttuuripalveluita kehitetään kävijälähtöisesti Kärsämäki-tarinoiden hyödyntäminen markkinoinnissa ja paikkakuntaidentiteetin vahvistamisessa. 24

Hallintopalvelut Vastuualueet: yleishallinto, elinkeinotoimi ja Selännepalvelut Toimielin: kunnanhallitus Palvelutuotannon periaatteet: 1) Kunnan omana toimintana tuotettavat palvelut - asiakirjahallinta ja muut hallintopalvelujen toimisto- ja talouspalvelut - 2) Sidosyksiköltä ostettavat palvelut Kuntien Hetapalvelut Oy: - - Talous- ja henkilöstöhallinto 3) Yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa tuotettavat palvelut - maaseutupalvelut - lomituspalvelut -talous- ja velkaneuvonta - Ympäristö- ja rakennusvalvonta 4) Yksityisiltä palvelujen tuottajilta ostettavat palvelut - it-palvelut - elinkeinojen neuvonta- ja kehittämispalvelut - Sosiaali- ja terveyspalvelut - Ruokahuolto- ja siivous 5) Valtion tuottamat palvelut -yleinen edunvalvonta -kuluttajaneuvonta - 6) Välitetyt palvelut Asiointipisteessä - Kelan yhteispalvelu - TE-toimisto yhteispalvelu - Maistraatti Voimassa olevat strategiat ja ohjelmat: - Kunta - ja elinkeinostrategia 2016-2021 - NIHAK-seudun kasvuohjelma 2020 - Konserniohjeet - Pohjois-Pohjanmaan Hyvinvointiohjelma - Kärsämäen liikenneturvallisuussuunnitelma - Sisäisen valvonnan ohje - Hankintaohjeet - Kotouttamisohjelma - Vanhuspoliittinen suunnitelma 2003-2015 - Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2017-2020 - Hyvinvointikertomus 2013-2016 - Savuton kunta Yleishallinto Vastuullinen viranhaltija: kunnanjohtaja sekä kunnansihteeri Toiminnan kuvaus: Valtuusto päättää toiminnan ja talouden keskeistä tavoitteista sekä hallinnon järjestämisestä, talouden ja rahoituksen puitteista. Hallitus vastaa kunnan hallinnosta ja talouden hoidosta, sen ohjauksesta ja seurannasta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta sekä valvoo kunnan etua. Keskushallinto vastaa keskitetyistä asiakirjahallinnon ja monistuksen tehtävistä. Lisäksi se huolehtii kunnanhallituksen ja valtuuston kokousasioista. Tehtäviin kuuluu myös kuukausittaisen Kaikukuntajulkaisun toimittaminen sekä TE-keskuksen työllisyyspalvelujen sähköinen välittäminen. Asiointipisteen ja kunnan neuvonnan palveluja kehitetään edelleen osana kirjaston toimintaa. Asiointipisteeseen kartoitetaan uusia yhteistyötahoja ja palveluja lisätään mahdollisuuksien mukaan. 25

Kunnan henkilöstöhallinto vastaa keskitetystä kunnan työntekijöiden työterveyshuollon, yhteisten koulutuksen sekä työsuojeluorganisaation ja yhteistyötoimikunnan toiminnan järjestämisestä. Talous- ja velkaneuvonnan palvelut ostetaan Ylivieskan kaupungilta. Talous- ja henkilöstöhallinnonpalveluita ostetaan Kuntien Hetapalvelut Oy:ltä. Tarkoitukseen on varattu 103 000 euron määräraha vuodelle 2018. Tavoitteet ja toimenpiteet: Talousarviossa on varauduttu 18 kunnanhallituksen kokoukseen, 10 valtuuston kokoukseen ja 3 iltakouluun. Ajankohtaiset asiat tiedotetaan henkilökunnalle mm. sähköpostilla, hallintohenkilöstön kehittämisryhmä kokoontuu säännöllisesti. Yhteistoimintaryhmä kokoontuu tarvittaessa samoin työsuojelutoimikunta. Sähköistä asiointia ja sähköisten palvelujen käyttöä kehitetään jatkuvan kehittämisen periaatteella. Vuoden 2017 aikana työstetyt kunnan uudet internetsivut julkaistaan vuoden 2018 alussa. nuoria sekä kunnan toimielimiä vuodesta 2018 lukien. Kunnan henkilöstöä ohjataan huolehtimaan henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista. henkilöstön liikunnan ja hyvinvoinnin tukemiseen on varattu 5000 euroa. Työllisyyspalvelut Vuonna 2018 työllisyyspalveluissa panostetaan edelleen syrjäytymisen ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisyyn sekä työllistämisja työpajatoiminnan kehittämiseen. Monialaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa jatketaan. Työllistämistiimi kokoontuu säännöllisesti. Kunnan maksettavaa osuutta työmarkkinatuesta pyritään pienentämään käytettävissä olevin keinoin. Kunta myöntää yrityksille ja yhdistyksille avustusta niiden työllistäessä vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneen työttömänä olleen henkilön, tarkoitukseen on varattu 12 600 euron suuruinen määräraha. Kärsämäen kunnan voimassa oleva strategia ulottuu vuosille 2016-2021. Strategiaa päivitetään kuulemalla kuntalaisia, henkilöstöä, lapsia- ja Hallintopalvelujen henkilökunta Kunnan vakinaisten vakanssien lkm Työterveyshuollon nettomenot, TP2015 TP2016 TA2017 TA2018 4 4 4 4 82 127 119 115 16 956 6 197 6 000 6 000 Valtuuston kokouksia 14 9 10 10 Hallituksen kokouksia 33 18 20 18 26

Maaseutupalvelut Nivalan kaupunki tuottaa maaseutuhallinnon viidelle kunnalle, jotka ovat Kärsämäki, Nivala, Oulainen, Sievi ja Ylivieska. Yhteistoiminnan järjestämistä varten on perustettu yhteiseksi toimielimeksi Nivalan maaseutulautakunta. Toimielin toimii Nivalan kaupungin organisaatiossa. Lautakuntaan valitaan kaksi jäsentä Nivalasta ja yksi jäsen kustakin muusta kunnista. Maaseututoimi seuraa tiiviisti ja on mukana maakuntauudistuksessa. Uudistuksessa maaseutuhallinnon tehtävät siirtyvät vuoden 2020 alusta kunnilta uudelle perustettavalle maakunnalle. Palveluja tuotetaan kaikkien sopimuskuntien alueella lähipalveluina. Tavoitteet Hoidetaan tehokkaasti lakisääteiset viljelijöiden EU- ja kansalliset maataloustukiasiat. Turvataan monipuolisten ja laadukkaiden maaseutu-palvelujen saatavuus toimialueen kunnissa. Perusmaatalouden toimintaedellytyksiä kehitetään edistämällä mm. sukupolven-vaihdoskauppoja, tilusjärjestelyjä ja tilakohtaista kehittämistä. Edistetään ja autetaan uusien maaseutuelinkeinojen syntymistä. Kehitetään maaseudun monipuolisia elinkeinoja yhteistyössä maaseudun muiden toimijoiden kanssa. Tukihakemusten käsittelyssä siirrytään mahdollisimman paljon sähköisten järjestelmien hyötykäyttöön. Järjestetään viljelijöille koulutusta jokaisessa alueen kunnassa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Lomitus Reisjärven paikallisyksikkö järjestää lomituspalvelut Haapajärven, Kärsämäen, Pyhäjärven ja Reisjärven maatalousyrittäjille. Tavoitteet: Lomatoimen yksikkö suorittaa lomituspalvelulain mukaiset tehtävät. Lomituspalvelujen tuotanto tehostuu ja lomituspalvelujen tilakohtainen käyttö lisääntyy helpottaen tilojen toimintaa. Kunta tukee maksullista lomitusapua ja samalla edesauttaa lomittajien työllistymisessä. Maksulliseen lomitusapuun on varattu 24 000 euroa vuodelle 2018. Eläinlääkärien matkasubventioihin on varattu 5000 euroa. Kärsämäki 2016 2017 2018 2019 Maatilojen lukumäärä yht. 127 125 125 120 Viljelty pelto yht. (ha) 7598 7450 7450 7450 Maksetut tuet yht. (milj. ) 7,2 6,0 6,0 6,0 27

Elinkeinotoimi Vastuullinen viranhaltija: kunnanjohtaja Toiminnan kuvaus: Kunta järjestää elinkeinoelämän toimitilapalveluja Kärsämäen Teollisuuskiinteistöt Oy:n avulla. Elinkeinojen neuvonta- ja projektipalvelut tuottaa Nihak ry. Kunta ostaa puoli henkilötyövuotta elinkeinoneuvontapalvelua Nihak ry:ltä. Kärsämäen kunnalla on käytössään kaikki Nihakin osaamispalvelut. Tavoitteet ja toimenpiteet: Elinkeinoelämän edistämisessä tavoitteita ja toimintaa ohjaa vuonna 2015 hyväksytty elinkeinostrategia. Tavoitteena on Kärsämäen aidot kilpailuedut tunnistaen turvata olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksiä ja edistää uusien työpaikkojen syntyä. Nihak ry:lle maksetaan elinkeinojen kehittämisen hoidosta 110 000 euroa (josta jäsenmaksun suuruus 15,50 /asukas, eli n. 42 000 ). Toimintaympäristön ja palvelutarpeiden muutosta seudullisten elinkeinopalvelujen osalta tarkastellaan ennakoivalla otteella vuodesta 2018 lukien. Kärsämäen Teollisuuskiinteistöt Oy raportoi huhti-, elo- ja marraskuussa kunnanhallitusta. Tytäryhtiöiden asioista tiedotetaan valtuutetuille osavuosikatsausten yhteydessä. Kunta voi lainata tytäryhtiöille käyttöpääoman kattamiseksi lainaa tarpeen mukaan enintään 300 000 euroa yhteensä. Käytössä olevan maksuvalmiusluoton määrä raportoidaan kunnanhallitukselle ja valtuustolle osavuosikatsausten yhteydessä. Mittarit TP2015 TP2016 TA2017 TA2018 Väkiluku 2 655 2 659 2 710 2 640 Työttömyysaste (%) 15,8 % 11,7 % 9,0 8,0 Vuosikate /asukas 392 542 327 252 Verotulot /asukas 2 718 2656 2 606 2 566 Valtionosuudet /asukas 4 065 4 221 4 133 4 341 28

Mittarit TP2016 TA2017 TA2018 Perustetut yritykset 10 kpl 23 kpl 23 kpl Yrittäjäillat lkm (%) 5 kpl 5 kpl 5 kpl Uudet työpaikat * 25 kpl 25 kpl Yritysten kehittämiskeskustelut * 45 kpl 45 kpl Selännepalvelut Vastuullinen viranhaltija: kunnanjohtaja Toiminnan kuvaus: Kunta ostaa ppky Selänteeltä ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun, maa-aineslain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palvelut. Tavoitteet ja toimenpiteet: Palvelut ostetaan palvelutasosuunnitelman ja vuosittaisen vuosisuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2018 on tarkoitus siirtyä eläinlääkintäpalveluissa yhteisvastaanottomallin käyttöön. Kunnan maksuosuus Ppky Selänteelle ympäristöja rakennusvalvontapalvelujen osalta on 231 100 euroa vuonna 2018. Sosiaali- ja terveyspalvelut Toiminnan kuvaus: Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarkoituksena on turvata kärsämäkisille lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Peruspalvelut järjestetään lähipalveluna. Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään yhteistyössä yksityisen palveluntuottajan kanssa. Palveluntuottajana toimii Attendo Oy ja viranomaispalvelut tuottaa Kärsämäen kunta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakenttään on tulossa suuria muutoksia maakuntauudistuksen Vastuullinen viranhaltija: kunnanjohtaja myötä. Uudistuksen oli tarkoitus tulla voimaan vuonna 2019, mutta lainsäädäntötyön viivästyessä uudistuksen voimaan tuloa siirrettiin vuodesta 2020 alkavaksi kokonaisuudistukseksi. Uudistuksen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Uudistus toteutetaan palveluiden täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä. Tehtyjen suunnitelmien mukaan tällä on merkittävä vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä 29

palveluketjujen saumaton kokonaisuus. Uudistukseen sisältyy yhtenä isona elementtinä ns. valinnanvapaus, jolloin asiakas voisi valita julkisen ja yksityisen palveluntuottajan palveluista mieleisensä tiettyjen kriteerien mukaisesti. Tavoitteet ja toimenpiteet: Palvelut tuotetaan lähipalveluina. Palveluiden laatua ja vaikuttavuutta kehitetään palvelusopimuksen puitteissa yhteistyössä yksityisen palveluntuottajan kanssa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjausryhmä kokoontuu säännöllisesti. Kunta osallistuu osaltaan maakuntauudistuksen valmistelutyöhön. Sosiaalityön toiminnassa panostetaan syrjäytymisen ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisyyn yhteistyössä työllisyyspalvelujen ja eri viranomaistahojen kanssa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistus perustuu kiinteään vuosihintaan, jolloin sote-palvelujen kustannukset ovat paremmin hallittavissa. Attendo Oy:lle maksettava palvelu-sopimuksen mukainen vuosihinta määräytyy palvelusopimuksen mukaisesti, neljännen sopimusvuoden alusta (1.7.2018 lukien) pohjana vuosittaiselle hinnan tarkistamiselle ovat julkisten menojen muutokset sosiaali- ja terveystoimen tehtäväalueen osalta, kunnan koko väestön määrän muutos sekä ikärakenteen muutos yli 75-vuotiaiden kuntalaisten osalta. Lisäksi sopimuksen mukaiseen kannustinpalkkioon on varattu 190 000 euron määräraha. Kunnanhallituksen nettomenot Valtuustotaso TP 2016 alkup. TA 2017 TA 2018 Kunnanhallitus yhteensä -11 066 896-11 159 230-11 350 840 Lautakuntataso TP 2016 alkup. TA 2017 TA 2018 Yleishallinto - 814 268-1 011 170-964 910 Elinkeinopalvelut -429 160-199 500-197 140 Selännepalvelut - 195 735-219 030-234 450 Sosiaali- ja terveyspalvelut - 9 627 732-9 729 530-9 954 340 30

Opetustoimen lautakunta Kärsämäen kunnan vuosille 2016-2021 laaditun strategian vision mukaan Kärsämäki on luova ja kansainvälinen, yrittäjyyttä ja asukkaiden viihtyvyyttä edistävä, menestyvä maaseutupaikkakunta. Opetustoimenlautakunnan vastuualueelle kuuluvia keskeisiä toimenpiteitä ovat: Kärsämäen kehittämisen painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet tärkeysjärjestykseen asetettuna. Strateginen tavoite Strategiamittarit Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus I Tehostettu paikkakunnan markkinointi Kärsämäki tulee laajasti tunnetuksi vetovoimaisena ja aktiivisena, asukkaitaan ja yrityksiään kannustavana ja elinvoimaisena maaseutupaikkakuntana Paikkakuntakuvan laatu ja tunnettuus mediassa ja eri sidosryhmissä, imagotutkimus (selkeät mittaukset ja haastattelut kohderyhmittäin/ asiakassegmenteittäin), kunnan asukasmäärän kehitys, kunta- ja elinkeinostrategioiden toteutusaste, kehittämishankkeiden vaikuttavuus, uudet yritykset, työpaikkojen määrä, paikkakunnan sisäisen kehittämisilmapiirin ja ulkoisen yhteistyön taso Osallistutaan yhteistyössä Kärsämäen brändi- ja markkinointistrategian ja sen toimintasuunnitelman toteuttamiseen. Markkinoidaan lukiota potentiaalisille opiskelijoille laajasti. Tuodaan esille peruskoulun vahvuuksia. II Laadukas maaseutuasuminen Kärsämäkisen maaseutuasumisen tarjoama elämänlaatu muodostuu paikkakunnan vahvuustekijäksi Kunnan nettomuuton kehitys, kunnan asuntokannan käyttöaste, uusien asuntorakentamishankkeiden määrä, asuntotonttien myyntimäärät keskustassa ja kylillä, yksityisten vajaakäyttöisten asuntojen määrä, asiakaspalaute asumis- ja muista palveluista sekä harrastusmahdollisuuksista (säännölliset asukas- ja asiakaskysely), aktiivisten kylä- ja Asumisen asiakaspalveluprosessi viritetään tehokkaaksi räätälöitynä ja yksilöllisenä kokonaispalveluna (asunto, työpaikat, palvelut, harrastukset ja etuudet samassa muuttopaketissa, markkinointiaineistot visuaalisesti näyttäviksi, some-näkyvyys). Varmistetaan päivähoitopaikkojen tarpeenmukainen saatavuus. Säilytetään opetustoimen ja opetuksen hyvä palvelutaso. 31

muiden yhdistysten määrä, palvelujen jonotusaste ja ihmisläheisyys Kyläkoulujen määrä vähintään 2 kpl Kerhojen määrä Säilytetään kyläkoulut oppilasmäärien sallimissa rajoissa. Aamu- ja iltapäiväkerhojen toimintaa jatketaan, koulujen kerhotoimintaa kehitetään edelleen. Yhteisöllisyyttä tuetaan, mm. vanhempainyhdistystoimintaa. III Monitahoinen saavutettavuus Kärsämäestä kehittyy Keskipiste Puolimatkassa - saavutettavuutensa pohjalta yritys- ja muita toimijoita investoimaan sitouttava sijoittumiskohde. IV Omaleimainen kulttuuri Kulttuuri luo monimuotoisena kehittämisen voimavarana Kärsämäelle elämyksiä ja elinvoimaa ja kytkeytyy tiiviisti paikkakunnan kuvaan ja markkinointiin sekä matkailun ja palvelujen kehittämiseen ja kansainvälisten yhteyksien hyödyntämiseen Uudet yrityshankkeet, yritystonttien myyntimäärä, liiketilojen käyttöaste, valta- ja kantateiden varsien kehittämisaktiivisuus, tapahtumien ja majoittujien määrä, hanketavoitteet Tapahtumien kävijämäärä, uudet tapahtumat, kansainvälisten yhteyksien ja vierailujen määrä, kulttuurimatkailun aktiviteetti Opetussuunnitelman tavoitteiden toteutuminen Toteutuneiden kv-yhteistyöprojektien lukumäärä Kylien elinympäristöjen esille nosto toimivien tie- ja sähköisten yhteyksien ja väljien asumismahdollisuuksien kautta. Järjestetään koulukuljetukset laadukkaasti. Huolehditaan lukion saavutettavuudesta myös ulkopaikkakuntalaisten opiskelijoiden osalta. Kootaan jo olevat ja kehitettävät omaleimaiset kulttuurikohteet, -tapahtumat, -ympäristöt ja -palvelut samaan ja eri vuodenaikoihin sovittuvaan ja tuotteistettavaan palvelukokonaisuuteen, joka toimii markkinoinnin perustana. Kylien omaperäisten kulttuurivaikutteiden, -palvelujen ja yritystoiminnan yhteiskäyttö tapahtumissa ja matkailussa (tarinallisuus, luontokohteet, metsästys, ruoka, jne). Paikalliset perinteet ja kulttuurin vahvuudet huomioidaan opetussuunnitelmassa. 32

alkuperäinen Valtuuston sitovuustaso TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Opetustoimen lautakunta -5 322 216-5 437 940-5 416 150-5 416 150-5 416 150 Toimielimen sitovuustaso TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Opetustoimen hallinto -150 700-159 530-92 300-92 300-92 300 Perusopetus -3 370 777-3 349 570-3 395 610-3 395 610-3 395 610 Toisen asteen koulutus -633 524-649 580-648 580-648 580-648 580 Muu sivistystyö -86 522-94 470-94 870-94 870-94 870 Varhaiskasvatus -1 080 693-1 184 790-1 184 790-1 184 790-1 184 790 alkuperäinen alkuperäinen OPETUSTOIMEN HALLINTO TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot 35 0 0 0 0 Toimintamenot -150 735-159 530-92 300-92 300-92 300 Netto -150 700-159 530-92 300-92 300-92 300 Poistot -704 0 33

PERUSOPETUS Perusopetuksen vastuualue sisältää esi- ja perusopetuksen tulosyksiköt. Strateginen tavoite Kansainvälisyysprojekteja ja yhteistyötä jatketaan. Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus Uutta Comenius-hanketta tai muuta kansainvälisyyskontaktia etsitään. Panostetaan lähialueen koulujen, kylien ja hankkeiden yhteistyöhön. Kaikkia yhdeksäsluokkalaisia ohjataan yhteishakuun. Seurataan missä muu Suomen taitotaso menee. Käytössä on valtakunnalliset arvioinnin kriteerit. Kaikki perusopetuksen keväällä 2018 päättäneet saavat opiskelupaikan. Koulun toimintaa verrataan alueen ja koko maan tunnuslukuihin. Perusopetuksen kustannukset pyritään pitämään samantyyppisten kuntien tasolla. Yhtenäisen perusopetuksen toteuttamista jatketaan ja kehitetään lisäämällä yhteistyötä koulujen kesken. Kaikilla kunnan alakouluilla on yhteisiä tilaisuuksia. Kouluilla on yhtenäiset toimintasäännöt ja oppilashuollon ohjeistus. Yhtenäiskoulun käytänteiden yhdenmukaistamista jatketaan luokka-asteesta riippumatta. Syyslukukaudella 2009 aloitettu KIVA-koulu -toimintaohjelma jatkuu kaikilla kouluilla. Vuosittain tehtävien oppilaskyselyjen perusteella kiusaaminen vähentyy. Sitoudutaan ohjelman tehokkaaseen toteuttamiseen. Tietotekniikan hallitseminen ja sujuva käyttö on tärkeää nyky-yhteiskunnassa. Koko ajan pyritään päivittämään opetustilojen AV-tekniikkaa vanhimmasta päästä. Oppilashallintoa ja yhteyksiä kotiin tehostetaan, prosesseja digitalisoidaan sekä yhdenmukaistetaan niin kouluilla kuin koulutoimessa. Kaikissa kouluissa (Frosterus, Venetpalo, Saviselkä ja lukio) on käytössä yhteinen digitaalinen Wilma-järjestelmä, 34

joka on Multi-Primus oppilashallinto-ohjelman www-liittymä. Opettaja, henkilökunta ja huoltaja pääsevät yhdellä tunnuksella kaikkiin häntä koskeviin tietoihin käsiksi. Opettajien tietotekniset taidot ovat tärkeitä. Koulutetaan opettajia tieto- ja viestintätekniikan (tvt) käyttöön. Tietokoneet ja opetusvälineet ajan tasalla. Oppitunnilla ATK-luokassa jokaisella oppilaalla on käytössä hyvin toimiva tietokone. Jokaisen opetustilan opetusvälineistö on ajan tasalla (tietokone, dataprojektori, dokumenttikamera). Sisäilman laadulla on suuri merkitys opiskelutehokkuuteen ja motivaatioon. Sisäilmanlaatu pysyy normaalin rajoissa. Suoritetaan ilmanlaatumittauksia luokissa tarpeen mukaan. Varhaisen puuttumisen mallia painotetaan koulumaailmassa. Psykologin tutkimuksiin ohjattu oppilas pääsee tutkimuksiin 2 kuukauden kuluessa. Kärsämäellä on oma kokoaikainen koulukuraattori. Koululääkäri on oltava lain edellyttämän verran käytettävissä. Resursoidaan riittävästi tukiopetusta ja muuta yleisen tuen resurssia. Kaikki opettajat ovat osaavia (substanssipätevyys) ja muodollisesti kelpoisia. Kaikilla opettajilla on mahdollisuus osallistua ammattipätevyyttä täydentävään koulutukseen. Mahdollisimman moni oppilas osallistuu koulun tarjoamaan kerhoon. Listataan poikkeamat. Kirjataan opettajien osallistumiset koulutuksiin. Kaikille 1-9 luokan oppilaille tarjotaan mahdollisuus osallistua koulun ilmaisiin kerhoihin. Vanhemmat otetaan mukaan kerhotoimintaan. 35

Monipuolinen ja innostava liikunta on tärkeää oppilaan kasvulle. Oppilaiden liikkuminen lisääntyy. Oppilaiden ylipaino vähentyy. Toimitaan Liikkuva Koulun -strategian mukaisesti. Kerhotoiminta tukee liikunnanopetusta. Myös välitunneilla pyritään aktiiviseen liikkumiseen mm. välkkäritoiminnan kautta. Suositusten mukainen kouluruokailu. Yrittäjyyskasvatusstrategian tavoitteet näkyvät opetuksessa. Toimitaan strategian mukaisesti. Yhteistyö kodin ja koulun välillä on osa luontevaa yhteistyötä. Kaikilla peruskouluilla on vanhempainyhdistys. Yhteistyötä kotien, kylien ja koulun välillä lisätään. Loputkin huoltajat siirtyvät Wilman käyttäjiksi. Yläkoulun oppilaiden opiskelumotivaatio on riittävän korkealla tasolla ja oppituntien työrauha on taattu. Opetusryhmissä vaalitaan opiskelurauhaa. Tarpeen vaatiessa perustetaan JOPO-luokka, johon hakemusten perusteella valitaan 7-9.-luokkalaisia oppilaita. Listataan JOPO-oppilaiden määrä. Lapset puheeksi -menetelmä Kaikissa kunnan peruskouluissa on käytössä Lapset puheeksi -menetelmä ja siihen on koulutetut opettajat. Kirjataan käytyjen keskustelujen/neuvonpitojen määrä. Kyläkoulujen toiminta pyritään turvaamaan pitämällä oppilasmäärät vähintään nykyisellä tasolla. Seurataan kyläkoulujen oppilasmääriä ja ennusteita. Resursointi perusopetuksessa on tarkoituksenmukaista ja riittävää. Opetustoimen johtamisjärjestelmää uudistetaan vuonna 2018: lukuvuoden opetusryhmät ja viikkotuntikehyksen vahvistaa kunnanhallitus keväisin oppilasmäärien perusteella. Tuntikehys määritellään yleisesti käytössä olevilla kaavoilla. 36

alkuperäinen Perusopetus TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot 153 242 139 130 124 470 124 470 124 470 Toimintamenot -3 524 019-3 488 700-3 520 080-3 520 080-3 520 080 Netto -3 370 777-3 349 570-3 395 610-3 395 610-3 395 610 Poistot -108 596-8 330-8 330-8 330 Perusopetuksen tunnuslukuja TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 oppilasmäärä 382 374 366 350 337 kustannukset /oppilas 8 824 8 956 9 278 9 702 10 076 opetustuntien määrä 30 996 32 200 30 957 30 957 30 957 kustannukset /opetustunti 109 104 110 110 110 Kärsämäen kunnan oppilastilasto (20.9.2017 tilanne) sekä ennusteet lv. 2022-2023 saakka. 1. - 9. lk 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 2021-2022 2022-2023 Frosteruksen alakoulu 149 153 147 142 129 117 Saviselkä 43 41 44 44 47 43 Venetpalo 25 25 25 22 22 20 Frosteruksen yläkoulu 121 110 100 101 110 113 Yhteensä 338 329 316 309 308 293 37

TOISEN ASTEEN KOULUTUS Toisen asteen vastuualue sisältää lukion tulosyksikön. Strateginen tavoite Lukion opiskelijamäärä säilyy kohtuullisena. Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus Jokaisella vuosiluokalla vähintään 20 opiskelijaa. Kärsämäki mukana elukiossa. elukiossa yksi aikuisopiskelija. Päivälukiolaiset suorittavat kursseja elukiossa. Vähintään kaksi Kärsämäen lukion opettajaa antaa elukio-opetusta. Peruskoulun oppilaille tarjotaan mahdollisuus suorittaa kursseja elukiossa. Lukion toimintaa verrataan alueen tunnuslukuihin. Lukiossa suoritetaan tietokoneen A-ajokortteja. Kaikilla lukion opettajilla muodollinen kelpoisuus. Lukioyhteistyötä muiden lukioiden kanssa jatketaan. Opiskelijakohtaiset kustannukset saman tyyppisten lukioiden tasolla. Tavoitteena viisi A-korttia vuodessa sekä osasuorituksia 20 opiskelijalta. Listataan poikkeamat. Päivälukiolaiset osallistuvat vähintään viidelle kahden tai useamman lukion yhteiselle kurssille. Mahdollisimman moni lukion päättäneistä saa opiskelupaikan korkeakoulusta. Lukion päättäneet saavat opiskelupaikan korkeakouluista vähintään yhtä hyvin kuin Suomessa keskimäärin. Tietokoneet ja opetusvälineet ajan tasalla. Jokaisella opiskelijalla on tietokoneluokassa pidettävillä oppitunneilla käytössä hyvin toimiva tietokone. Jokaisen opetustilan opetusvälineistö on ajan tasalla (vähintään tietokone, dataprojektori ja dokumenttikamera). Jokaisen lukion opiskelijan käytössä on tablettitietokone opiskelua varten. 38

Lukion opettajilla käytössä henkilökohtainen tablettitms. tietokone. Pidetään yllä osaamista ja valmiutta digitaaliseen ylioppilastutkintoon. Pidetään digitaalisia kurssikokeita Abitti-järjestelmällä. Varavirtajärjestelmän turvin voidaan pitää digitaalinen yo-koe myös sähkökatkon aikana. Lukion opiskelijoilla on koulun puolesta käytössä digitaalisessa ylioppilastutkinnossa tarvittava tekniikka. Kansainvälisyysprojekti jatkuu. Vuonna 2016 alkanut Erasmus+ -projekti jatkuu. alkup. Lukio TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot 36 329 45 300 46 390 46 390 46 390 Toimintamenot -669 853-694 880-694 970-694 970-694 970 Netto -633 524-649 580-648 580-648 580-648 580 Poistot -11 902 0-5 320-5 320-5 320 Mittarit/suoritteet TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Opiskelijamäärä (päivälukio) 46 50 66 68 64 Opiskelijamäärä (elukio) 1 1 1 1 1 Opetustuntien määrä 4 522 4 700 4 700 4 700 4 700 Kustannukset /opetustunti 140 138 138 138 138 Kustannukset /opiskelija 13 479 12 737 9 680 9 400 9 978 39

MUU SIVISTYSTYÖ Muu sivistystyö vastuualue sisältää kansalais- musiikki- ja tanssiopiston tulosyksiköt. Strateginen tavoite Tarjotaan monipuolista kuntalaisten tarpeet huomioonottavaa opetusta joustavin opetusjärjestelyin. Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus Tunnusluvut. alkuperäinen Muu sivistystyö TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot 0 0 0 0 0 Toimintamenot -86 522-94 470-94 870-94 870-94 870 Netto -86 522-94 470-94 870-94 870-94 870 Kansalaisopisto TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Tunnit/vuosi 2 331 2 338 >2 300 >2 300 >2 300 opiskelijamäärä (kurssilaisia) 1 191 >1 400 >1 100 >1 100 >1 100 Kunnan maksama opetus /h 24,84 27,80 <28,44 <28,44 <28,44 Kustannukset /kurssilainen 48,62 46,43 59,45 59,45 59,45 Kustannukset yhteensä 57 900 65 000 65 400 65 400 65 400 Opetuksen bruttohinta <76,39. Musiikkiopisto Oppilasta/vuosi 15 15 15 15 15 /oppilas 1 489 1 545 1 545 1 545 1 545 Kustannukset yhteensä 22 332 23 180 23 180 23 180 23 180 40

Tanssiopisto Sopimus tunnit 186 170 170 170 170 Oppilaita; kevätlukukausi 49 45 48 48 48 syyslukukausi 52 49 52 52 52 Kustannukset /h 37 37 37 37 37 Kustannukset yhteensä 6 290 6 290 6 290 6 290 6 290 Perusryhmien tuntimäärä tulee olemaan 6 h x 34 vk = 204 h, mutta laskutus 170 tunnin mukaan. Lisäksi oppilailla on mahdollisuus osallistua syventäviin opintoihin Nivalassa ja Pyhäjärvellä. VARHAISKASVATUS Strateginen tavoite Lasten tasapainoisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistäminen yhteistyössä vanhempien kanssa. Päivähoitopaikka kaikille sitä tarvitseville. Lapset puheeksi menetelmä ja varhaiskasvatussuunnitelma kaikille lapsille Uusi seutukunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma Kotiseutu tutuksi lapsille Erityislastentarhanopettajien palvelut. Eri hallinnonalojen ylittävää yhteistyötä. Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus Lisätään yhteistyötä vanhempien kanssa, huomio päivittäisille keskusteluille. Vanhempainyhdistys perustettu maaliskuussa 2017 ja sen toimintaa pyritään tukemaan. Lisätään hoitopaikkoja ja henkilöstön määrää tarpeen mukaan. Kirjataan käytyjen keskusteluiden/ neuvonpitojen määrä. Pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lapsen ja perheen hyvinvoinnin riskitekijöitä. Ohjataan oikea aikaisesti tarvittaviin palveluihin. Kärsämäen kunnan varhaiskasvatussuunnitelma tehty ja sen toteuttaminen on arkipäivää. Tutustuminen lähiympäristöön, rakennuksiin, palveluihin. Tutustumiskäyntejä ja kävelyretkiä. n. 1 pv/kk erityislastentarhanopettaja Kärsämäellä. Kaikki tukea tarvitsevat saavat elton palveluita. Lisätään yhteistyötä mm. vanhusten, koulun, kirjaston ja järjestöjen kanssa. 41

Kärsämäki mukana varhaiskasvatuksen kehittämisverkostossa (LOISTO) Uudet lasten liikuntasuositukset Varhaiskasvatuksen uudistaminen siten, että se pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin paikalliset lähtökohdat huomioiden. Huomioidaan uudet lasten liikuntasuositukset varhaiskasvatuksen arjessa 3h/pv. Lapsella on oikeus liikkua, leikkiä ja tutustua liikunnan avulla uusiin asioihin. alkuperäinen Varhaiskasvatus TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatulot 168 332 165 900 139 190 139 190 139 190 Toimintamenot -1 249 025-1 350 690-1 323 980-1 323 980-1 323 980 Netto -1 080 693-1 184 790 1 184 790 1 184 790 1 184 790 Poistot -25 949-1 190-1 190-1 190 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta Kärsämäen kunnan vuosille 2016-2021 laaditun strategian vision mukaan Kärsämäki on luova ja kansainvälinen, yrittäjyyttä ja asukkaiden viihtyvyyttä edistävä, menestyvä maaseutupaikkakunta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan vastuualueelle kuuluvia keskeisiä toimenpiteitä ovat: Kärsämäen kehittämisen painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet tärkeysjärjestykseen asetettuna. Strateginen tavoite Strategiamittarit Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus I Tehostettu paikkakunnan markkinointi Kärsämäki tulee laajasti tunnetuksi vetovoimaisena ja aktiivisena, asukkaitaan ja yrityksiään kannustavana ja elinvoimaisena maaseutupaikkakuntana Paikkakuntakuvan laatu ja tunnettuus mediassa ja eri sidosryhmissä Kärsämäen kulttuuritapahtumien saama julkisuus tiedotusvälineissä 42

II Laadukas maaseutuasuminen Kärsämäkisen maaseutuasumisen tarjoama elämänlaatu muodostuu paikkakunnan vahvuustekijäksi Asiakaspalaute vapaa-ajan palveluista ja harrastusmahdollisuuksista Laaditaan yhteistyössä muiden toimialojen kanssa muuttopaketti, jossa kerrotaan kunnan palvelutarjonnasta Aktiivisten kylä- ja muiden yhdistysten määrä III Monitahoinen saavutettavuus Kärsämäestä kehittyy Keskipiste Puolimatkassa saavutettavuutensa pohjalta yritysja muita Erilaisten tapahtumien määrä Lisätään näkyvyyttä eri tapahtumissa Kylätoiminnan yhteistyömuotojen kehittäminen IV Omaleimainen kulttuuri Kulttuuri luo monimuotoisena kehittämisen voimavarana Kärsämäelle elämyksiä ja elinvoimaa ja kytkeytyy tiiviisti paikkakunnan kuvaan ja markkinointiin sekä matkailun ja palvelujen kehittämiseen ja kansainvälisten yhteyksien hyödyntämiseen Tapahtumien kävijämäärä, uudet tapahtumat, kansainvälisten yhteyksien ja vierailujen määrä, kulttuurimatkailun aktiviteetti Kootaan jo olevat ja kehitettävät omaleimaiset kulttuurikohteet, -tapahtumat, -ympäristöt ja palvelut samaan ja eri vuodenaikoihin sovittuvaan ja tuotteistettavaan palvelukokonaisuuteen, joka toimii markkinoinnin perustana Kulttuuriyrittäjyyden ja aktiviteetin kehittäminen verkostoitumista ja ulkomaisia kontakteja hyväksikäyttäen Kylien omaperäisten kulttuurivaikutteiden, -palveluiden ja yritystoiminnan yhteiskäyttö tapahtumissa ja matkailussa 43

Valtuuston sitovuustaso Hyvinvoinnin ja terveyden TP2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020 edistämisen lautakunta -455 829-523 200-532 460-532 460-532 460 Toimielimen sitovuustaso TP2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020 HYTE-hallinto -70 530-70 530-70 530 Kirjasto- ja kulttuuritoimi -203 260-255 390-229 040-229 040-229 040 Liikunta- ja nuorisotoimi -252 566-267 810-232 890-232 890-232 890 HYTE-HALLINTO Kuntalain (1. ) mukaan kunnan keskeinen tehtävä on edistää kuntalaisten hyvinvointia. Terveyttä edistäviä päätöksiä tarvitaan kaikilta yhteiskunnan sektoreilta ja tasoilta. Kunnat voivat edistää kuntalaisten hyvinvointia hyvinvointijohtamisella, jolla tarkoitetaan väestön hyvinvoinnin näkökulmasta tehtävää strategista johtamista ja valittujen strategioiden toimeenpanoa. Toukokuussa 2011 voimaantullut uusi terveydenhuoltolaki tuo kunnille lisää velvoitteita väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia, nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot sekä määriteltävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja niitä tukevat toimenpiteet, joiden perustana käytetään kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Lisäksi kunnan eri toimialojen ja muiden kunnassa toimivien tahojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. (THL & STM 2011.) Strateginen tavoite Tavoitteena laaja-alainen ja poikkihallinnollinen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja johtamisen kehittäminen. Tavoitteena hyvinvointitietojen hyödyntäminen toiminnassa. Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus Sähköisen hyvinvointisuunnitelman laatiminen vuosille 2017-2020 Vuosittaisen hyvinvointikertomuksen laatiminen ja siitä saatujen tietojen hyödyntäminen HYTE työssä. Tavoitteena hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamisen vahvistaminen. Toteutetaan lisä-/täydennyskoulutusta. Lisätään luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja henkilöstön terveyden edistämistyön osaamista. 44

HYTE-hallinto TP2016 *) TA2017 *) TA2018 TS2019 TS2020 Toimintatulot Toimintamenot -45 229-56 410-70 530-70 530-70 530 Netto yht. -45 229-56 410-70 530-70 530-70 530 Poistot yhteensä *) 2016 ja 2017 kirjasto- ja kulttuuritoimen hallinto, summat sisältynyt toimielimen sitovuustasoon Kirjasto- ja kulttuuritoimi) KIRJASTO- JA KULTTUURITOIMI Kirjasto- ja kulttuuritoimen vastuualueeseen kuuluvat seuraavat lautakuntaan nähden sitovat tulosyksiköt: kirjastotoimi ja kulttuuritoimi. Kirjastotoimi Kirjastotoimi sisältää kirjaston ja Saviselän lainausaseman. Strateginen tavoite Kirjastopalvelujen saatavuuden turvaaminen Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus Kirjastot takaavat kaikille tasaveroisen pääsyn tietoon ja kulttuuriin. Kirjasto tukee kokoelmillaan ja palveluillaan yhtäläisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja virkistäytymiseen. Pääsääntöisesti kirjasto on avoinna talvella 39 tuntia ja kesällä 37 tuntia viikossa. Lisäksi kirjastossa on 6 tuntia viikossa itsepalveluaikaa. Saviselän lainausasema palvelee Saviselän koululla ja on avoinna 2 tuntia viikossa lukuvuoden aikana. Kirjastoautopalveluja ostetaan Frosteruksen ja Venetpalon kouluilla oleville pysäkeille Haapajärveltä. Kirjakokoelmaa pidetään Tammenlehvässä, Koivupuistossa ja Sykkeessä, ja ne vaihdetaan säännöllisesti. 45

Lukemisharrastuksen edistäminen Lasten ja nuorten kirjastotyö on yksi kirjaston painopistealueista. Kirjasto tarjoaa koululuokille kirjastonkäytön opetusta, kirjavinkkausta ja satutunteja pyydettäessä. Lisäksi kannustetaan lukudiplomin suorittamista 1-6 luokkalaisilla. Erilaisten teemojen sekä ajankohtaisten aiheiden ympärille kootaan kirjanäyttelyjä, sekä vinkataan ajankohtaista kirjallisuutta asiakkaille. Omasta kokoelmasta puuttuva materiaali kaukolainataan muualta. Kotipalvelua tarjotaan asiakkaille, jotka sairauden tai vamman vuoksi ovat estyneet käyttämästä kirjastoa. Kokoelman kehittäminen Hankinta pidetään läänin keskiarvossa. Kirjallisuutta hankitaan monipuolisesti, yhtenä painopistealueena lasten ja nuorten kirjallisuus. Toiminnan aktiivinen kehittäminen Kirjastoa kehitetään aktiivisesti osallistumalla alueellisiin ja valtakunnallisiin projekteihin ja hakemalla erilaisia kokeilu- ja kehittämisapurahoja yksin, sekä yhteistyössä eri kirjastojen kanssa. Kirjasto pyrkii aktiivisella toiminnalla ehkäisemään syrjäytymistä kaikkien ikä- ja väestöryhmien keskuudessa. Yhteistyö Kirjasto toimii aktiivisesti yhteistyössä eri hallintokuntien, kirjastojen sekä kolmannen sektorin kanssa. 46

Kirjastotoimi TP2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020 Toimintatulot 3 069 1 300 1 000 1 000 1 000 Toimintamenot -141 924-166 630-197 140-197 140-197 140 Netto yht. -138 855-165 330-196 140-196 140-196 140 Poistot yhteensä -1 004 0-690 -690-690 Mittarit/suoritteet TP2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020 Lainaa/as 14 18 18 18 18 Kirjastokäyntiä/as 9 12 12 12 12 Nettikäyntiä/as 2 6 6 6 6 Kulttuuritoimi Kulttuuritoimi vastaa monipuolisen kulttuuritarjonnan järjestämisestä kunnassa ammatillisesti pätevällä ohjauksella ja tukee järjestöjen järjestämiä kulttuuritapahtumia. Toiminnallaan kulttuuritoimi edistää kuntalaisten henkistä hyvinvointia ja viihtyvyyttä tarjoamalla mahdollisuuden taide-elämyksiin sekä vahvistaa kärsämäkisten kotiseutuidentiteettiä ja ylläpitää kulttuuriperinteitä. Strateginen tavoite Monipuolisten kulttuuripalvelujen turvaaminen. Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus Järjestetään monipuolisia kulttuuritapahtumia eri kohderyhmille: 1-2 teatteriesitystä/-vierailua, konsertteja, elokuvaesityksiä, näyttelyitä ja muita tapahtumia. Hankitaan esiintyjiä tilaisuuksiin. Myönnetään kulttuuripalkinto aktiiviselle kulttuuritoimijalle (henkilö tai yhdistys). Taidetalo Nahkuri toimii kunnan kulttuuritoimijoiden tilana. Jaetaan avustusta yhteisöille kulttuuritoimintaan. 47

Yhteistyö eri toimijoiden Osallistutaan Kärsämäki-päivien järjestelyihin. kanssa Pyritään järjestämään veteraanipäivä ja itsenäisyyspäivä kunnan ja seurakunnan yhteistyönä. Tehdään yhteistyötä eri hallintokuntien sekä muiden toimijoiden kanssa. Tuetaan lasten kulttuuria Järjestetään erilaisia kulttuuri- ja taide-elämyksiä lapsille ja nuorille. Kulttuuritoimi TP2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020 Toimintatulot 1 845 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintamenot -21 021-34 650-33 900-33 900-33 900 Netto -19 176-33 650-32 900-32 900-32 900 Poistot LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMI Liikunta- ja nuorisotoimen vastuualueeseen kuuluvat tulosyksiköt: hallinto, liikuntatoimi ja nuorisotoimi. Hallinto Hallinto TP2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020 Toimintatulot Toimintamenot -53 539-52 430-51 920-51 920-51 920 Netto -53 539-52 430-51 920-51 920-51 920 Poistot -313 Liikuntatoimi Liikuntatoimi sisältää liikunta-alueet, urheilukentän ja muu liikuntatyön. 48

Strateginen tavoite Perusliikuntapalveluiden saatavuuden turvaaminen kuntalaisille Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus Liikuntapaikat toimintakunnossa läpi vuoden. - mahdollistetaan urheilukenttäalueen monipuolinen käyttö - lähiliikuntapaikan ylläpito - liikuntapaikkojen kunnossapito säännöllistä - liikuntatarvikevarastojen aukiolo viikonloppuisin Seura- ja järjestötoiminnan tukeminen Oikea tehokas kohdentaminen. Avustukset vastikkeellisia. Aktiivinen toiminta nuorten ja lasten parissa Uimakouluja, 2-3 retkeä, monipuolista toimintaa. Sosiaalista viestintää nuorille. Liikuntatoimi TP2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020 Toimintatulot 150 200 200 200 200 Toimintamenot -154 265-154 170-132 080-132 080-132 080 Netto -154 115-153 970-131 880-131 880-131 880 Poistot -45 240-42 460-42 460-42 460-42 460 Mittarit/suoritteet TP2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020 Asukkaita 2 659 2 710 2 640 2 640 2 640 Uimahallipalvelut 42 000 42 000 21 000 21 000 21 000 /as 16 15 8 8 8 Avustukset yhteisöille 15 000 19 250 19 250 19 250 19 250 /as 6 7 7 7 7 49

Nuorisotoimi Nuorisotoimi sisältää nuorisotilat ja muu nuorisotyön. Strateginen tavoite Seura- ja järjestötoiminnan tukeminen Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus Oikea tehokas kohdentaminen. Avustukset vastikkeellisia. Aktiivinen toiminta nuorten ja lasten parissa Retkiä 2-3 ja kerhoja, monipuolista toimintaa. Sosiaalista viestintää nuorille. Nuorisotilojen tehokas käyttö Nuorisotila avoinna mahdollisimman paljon. Riittävät bänditilat. Yhteistyö eri hallintokuntien ja muiden toimijoiden kanssa Erilaisten tapahtumien järjestäminen ja nuorisotilan käyttäminen. Ennaltaehkäisevä työ Etsivän nuorisotyön/yksilövalmentajantyön jatkuminen, Jokilaaksojen Ohjaamo hanke ja TIME OUT -Aikalisä toiminta. Nuorisotoimi TP2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020 Toimintatulot 3 313 2 760 2 750 2 750 2 750 Toimintamenot -48 228-64 170-51 840-51 840-51 840 Netto -44 915-61 410-49 090-49 090-49 090 Poistot -288 Mittarit/suoritteet TP2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020 Asukkaita 2 659 2 710 2 640 2 640 2 640 Avustukset nuorisotoiminnalle 12 350 14 490 12 350 12 350 12 350 /as 5 5 5 5 5 Nuorisotilan avoimet ovet toiminta, aukiolokerrat/v 177 130 130 130 130 osallistujamäärät/v 3 474 3 100 3 100 3 100 3 100 50

Tekninen lautakunta Toimielin: Tekninen lautakunta Vastuullinen viranhaltija: kunnanjohtaja ja rakennusmestari Kärsämäen kunnan vuosille 2016-2021 laaditun strategian visiona on, että Kärsämäki on luova ja kansainvälinen, yrittäjyyttä ja asukkaiden viihtyvyyttä edistävä, menestyvä maaseutupaikkakunta. Kärsämäen kehittämisen painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet tärkeysjärjestykseen asetettuna. Strategia tavoite Strategiamittarit Toimenpiteet, resurssit ja ajoitus I Tehostettu paikkakunnan markkinointi Kärsämäki tulee laajasti tunnetuksi vetovoimaisena ja aktiivisena, asukkaitaan ja yrityksiään kannustavana ja elinvoimaisena maaseutupaikkakuntana Paikkakuntakuvan laatu ja tunnettuus mediassa ja eri sidosryhmissä, kunnan asukasmäärän kehitys, kunta- ja elinkeinostrategioiden toteutusaste, kehittämishankkeiden vaikuttavuus, uudet yritykset, työpaikkojen määrä, paikkakunnan sisäisen kehittämisilmapiirin ja ulkoisen yhteistyön taso Kärsämäen keskustan ympäristön vetovoimaisuutta lisätään kehittämällä teollisuus- ja liikealueita. Kunta on mukana paikkakunnan vetovoiman kehittämisessä ja yrityksien menestymisen mahdollisuuksien parantamisessa. II Laadukas maaseutuasuminen Kärsämäkisen maaseutuasumisen tarjoama elämänlaatu muodostuu paikkakunnan vahvuustekijäksi. Kunnan nettomuuton kehitys, kunnan asuntokannan käyttöaste, uusien asuntorakentamishankkeiden määrä, asuntotonttien myyntimäärät keskustassa ja kylillä, yksityisten vajaakäyttöisten asuntojen määrä, asiakaspalaute asumis- ja muista palveluista sekä harrastusmahdollisuuksista (säännölliset asukas- ja asiakaskyselyt), palvelujen jonotusaste ja ihmisläheisyys Sivukylien tyhjillään olevien asuntojen saamista asuntokäyttöön. Haja-asutusalueen vapaana olevien tonttien markkinointi rakentajien tietoisuuteen. III Monitahoinen saavutettavuus Kärsämäestä kehittyy Keskipiste Puolimatkassa -saavutettavuutensa pohjalta yritys- Uudet yrityshankkeet, yritystonttien myyntimäärä, liiketilojen käyttöaste, Suomelan kulman KTY-alue on kaavoitettu. Alueen käytön kokonaisvaltainen suunnittelu, missä 51

ja muita toimijoita investoimaan sitouttava sijoittumiskohde. valta- ja kantateiden varsien kehittämisaktiivisuus, tapahtumien ja majoittujien määrä, hanketavoitteet huomioidaan Suomelan kulttuurialueen kehittäminen ja hyödyntäminen. IV Omaleimainen kulttuuri Kulttuuri luo monimuotoisena kehittämisen voimavarana Kärsämäelle elämyksiä ja elinvoimaa ja kytkeytyy tiiviisti paikkakunnan kuvaan ja markkinointiin sekä matkailun ja palvelujen kehittämiseen ja kansainvälisten yhteyksien hyödyntämiseen. Tapahtumien kävijämäärä, uusien tapahtumien synty, uudet yritykset, kansainvälisten yhteyksien ja vierailujen määrä, majoitusvuorokaudet, kulttuurimatkailun aktiviteetti Kehitetään Konttilan kulttuurialuetta ja sen käytettävyyttä erilaisissa kulttuuritapahtumissa. Paikkakuntaa mainostavien tienvarsimainostauluihin on hankittu mainoksia. Paikkakunnan mainontaa kehitetään edelleen. Tekninen lautakunta Teknisen lautakunnan päävastuualueet valtuuston sitovuustasolla on Tekninen lautakunta. Lautakunnan sitovuustasolla ovat: yhdyskuntatekniikka, kiinteistötoimi ja Jokilaaksojen Pelastuslaitoksen hoitama suojelutoimi. Valtuustotaso TP2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020 Tekninen lautakunta yht. -140 788-403 470-464 170-464 170-464 170 Poistot -225 447-437 110-458 560-458 560-458 560 Lautakuntataso TP2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020 Yhdyskuntatekniikka -292 092-297 810-323 400-323 400-323 400 Kiinteistötoimi 391 183 119 740 92 110 92 110 92 110 Suojelutoimi -239 879-225 950-232 880-232 880-232 880 52

Tekninen lautakunta yhteensä -140 788-403 470-464 170-464 170-464 170 Poistot TP2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020 Yhdyskuntatekniikka -119 297-87 590-92 390-92 390-92 390 Kiinteistötoimi -105 468-348 970-365 730-365 730-365 730 Suojelutoimi -681-550 -440-440 -440 Poistot yhteensä -225 447-437 110-458 560-458 560-458 560 Lautakuntaa sitovat tavoitteet YHDYSKUNTATEKNIIKKA Yhdyskuntatekniikka sisältää seuraavat tulosyksiköt: hallinto, liikenneväylät ja yleiset alueet, kaavoitus- ja mittaus, jätehuolto ja koneet: Toiminnan tavoitteet Hallinto: Tuotetaan kokonaan omana toimintana. Tavoitetasot Teknisen toimen hallinnon tehtävänä on hoitaa koko teknisen toimen toimistopalvelut sekä investointipuolen kohteiden suunnittelun ja rakennuttamisen. Tekniselle lautakunnalle tulevat esitykset käsitellään kuntalain edellyttämässä ajassa. Ostolaskut hoidetaan siten, ettei viivästyskorkoja synny. Laskutukset hoidetaan ajallaan. Laaditaan talousarvio, sekä tuotetaan talousarvion seurantaan ja sisäiseen valvontaan liittyvät raportit. Liikenneväylät ja yleiset alueet: Turvallisen liikenneympäristön luominen ja ylläpitäminen. Pidetään kaavatiet ja yleiset alueet hyvässä kunnossa. Kaavateiden ja kevyenliikenteen väylien kunnossapidosta on luokitus, jolla ohjataan talviaurauk- 53

Puistojen, leikkikenttien ja muiden alueiden pitäminen viihtyisinä ja turvallisina virkistysalueina. Kaavoitus- ja mittaus: Asemakaavat ja osayleiskaavat laaditaan MRL:n säännösten mukaisesti. Jätehuolto: Vanha kaatopaikka sen ja hiekoitusten aloittamista oikeaan aikaan edistämään turvallista liikkumista. Kunnossapidosta huolehditaan osin kunnan omana työnä ja ostopalveluna. Yksityisteille maksetaan kesä- ja talvi kunnossapitoavustukset. Edelleen kunta osallistuu kuntaosuudella sellaisten yksityisteiden peruskorjaukseen, jotka saavat valtionosuuden. Puistojen hoito järjestetään vastuuhenkilön sekä kesällä koululaisten avulla. Asemakaava pidetään ajan tasalla ostopalveluna. Kiinteistörekisterin ylläpito ja kiinteistöomaisuuden hallinto pidetään kunnossa. Maanmittauslaitokselta ostetaan palvelut mm. kiinteistönmuodostukseen liittyvissä asioissa. Vanhan kaatopaikan seuranta on kunnossa. Koneet: Tuottaa hallintokuntien tarvitsemat käyttäjäpalvelut, järjestää työkonekalustoa. Pidetään kunnan omistama kalusto toimintakuntoisena (traktori, ruohonleikkurit, autot jne.). Hallinto TP2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020 Toimintatuotot 10 142 6 000 6 000 6 000 6 000 Toimintakulut -172 187-147 170-174 130-174 130-174 130 Netto -162 045-141 760-168 130-168 130-168 130 54

Liikenneväylät ja yleiset alueet TP2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020 Toimintatuotot 33 698 38 280 37 400 37 400 37 400 Toimintakulut -140 466-173 260-171 620-171 620-171 620 Netto -106 767-134 980-134 120-134 120-134 120 Poistot -96 154-68 880-69 470-69 470-69 470 Kaavoitus ja mittaus TP2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020 Toimintakulut -1 603-2 860-2 500-2 500-2 500 Netto -1 603-2 860-2 500-2 500-2 500 Poistot 5 641-1 210-5 420-5 420-5 420 Jätehuolto TP2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020 Toimintakulut -2 335-2 050-2 000-2 000-2 000 Netto -2 335-2 050-2 000-2 000-2 000 Poistot -17 500-17 500-17 500-17 500-17 500 Koneet netto TP2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020 Toimintatuotot 2 282 300 Toimintakulut -21 624-16 460-16 550-16 550-16 550 Netto -19 341-15 260-16 550-16 550-16 550 55

Yhdyskuntatekniikka yht. netto -292 092-297 810-323 400-323 400-323 400 Mittarit /suoritteet TP2016 TA2017 TA2018 1880,80 /km/v 2370,27 /km/v 2206,60 /km/v Katujen kunnossapito kadut 12,260 km kev.liik. 3,83 km kadut 12,260 km kev.liik. 3,83 km kadut 12,530 km kev.liik. 3,83 km Tevalaistus 21 154 /v 21 300 /v 21 500 /v Yksityisteiden avustukset 10 523,06 /v 116,29 /km/v 10 847 /v 119,87 /km/v 10 813,47 /v 119,76 /km/v Talvikunnossapito (90,492 km) (90,492 km) (90,292 km) Kesäkunnossapito Lk I Lk II 126,14 /km 92,50 /km 5407,83 /v 116,35 /km/v 9 508 /v 107,54 /km/v 9 490,66 /v 107,70 /km/v Lk III 58,87 /km (46,480 km) (88,415 km) (88,115 km) Perusparantaminen Valtionavustusta perusparannukseen saaville tiekunnille enintään 15 % kustannuksista 0 9845 /v 9845 /v 56

KIINTEISTÖTOIMI Tulosyksikkö sisältää kunnan asuin-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjen sekä omien toimitilojen käyttö- ja kunnossapitotehtävät, välitetyt työpalvelut, sekä kunnan omistamien maiden ja metsien hoidon. Toiminnan tavoitteet Tavoitetasot Tilapalvelut: Tuottaa Kärsämäen kunnan omistamien rakennusten tilantarvepalvelut hallintokunnille ja ulkopuolisille käyttäjille. Tilapalvelu sisältää rakennusten ja niiden ulkoalueiden teknisen kunnossapidon ja hoidon järjestämisen. Kiinteistöt pidetään siinä kunnossa, että tiloja voidaan käyttää turvallisesti ja taloudellisesti. Tilapalvelut sisältävät: - omat toimitilat - vuokra-asunnot - muut vuokratilat Maa- ja metsätilat Kunnan omistaman metsäomaisuuden hoito hyvän metsänhoidon periaatteen mukaisesti, sekä peltoalueet vuokrataan. Kunnan metsät hoidetaan metsätaloussuunnitelman mukaisesti asiantuntijana metsänhoitoyhdistys. Peltoalueet vuokrataan viljelijöille. Tilapalvelut TP2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020 Toimintatuotot 1 116 594 1 194 400 1 332 640 1 332 640 1 332 640 Toimintakulut -947 070-1 086 870-1 282 230-1 282 230-1 282 230 Netto 169 524 107 530 50 410 50 410 50 410 Poistot -105 468-348 970-365 730-365 730-365 730 57

Oman kunnan hallintokuntien tarvitsemien tilojen kustannukset sisältäen poistot, siirtyvät sisäisinä vuokrina niiden käyttäjille. Vuokra-asuntoja on 3 huoneistoa. Muut toimitilat sisältävät sipulivaraston ja paloaseman. Toimintatuotot sisältävät ylläpitovuokrat kaikkiin vuokrattuihin rakennuksiin sekä paloaseman ja eläinlääkärin tilan pääomavuokrat. Tilapalvelut jakautuvat seuraavasti: Omat toimitilat TP2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020 Toimintatuotot 829 781 1 077 980 1 216 140 1 216 140 1 216 140 Toimintakulut -875 158-1 020 910-1 217 510-1 217 510-1 217 510 Netto -45 377 57 070-1 370-1 370-1 370 Poistot -17 006-261 250-277 910-277 910-277 910 Vuokra asunnot TP2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020 Toimintatuotot 20 981 20 520 20 840 20 840 20 840 Toimintakulut -22 112-24 480-22 930-22 930-22 930 Netto -1 131-2 960-2 090-2 090-2 090 Poistot -3 420-3 970-2 670-2 670-2 670 58

Muut vuokratilat TP2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020 Toimintatuotot 265 832 95 900 95 660 95 660 95 660 Toimintakulut -49 798-41 480-41 790-41 790-41 790 Netto 216 033 54 420 53 870 53 870 53 870 Poistot -85 041-85 050-85 150-85 150-85 150 Mittarit/suoritteet Omat toimitilat 17568 k-m² 17 106 k-m² 17383 k-m² Vuokra-asunnot 733 k-m² 677 k-m² 677 k-m² Muut toimitilat 1 991 k-m² 1 519 k-m² 1 519 k-m² Toimintatuotot 55,02 /v/m² 62,14 /v/m² 68,06 /v/m² Toimintakulut 46,67 /v/m² 50,18 /v/m² 65,49 /v/m² Maa- ja metsätilat TP2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020 Toimintatuotot 250 199 47 230 55 730 55 730 55 730 Toimintakulut -28 540-35 020-14 030-14 030-14 030 Netto 221 658 12 210 41 700 41 700 41 700 Välitetyt työpalvelut TP2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020 Toimintatuotot 1 656 0 0 0 0 Toimintakulut -1 656 0 0 0 0 Netto 0 0 0 0 0 Kiinteistötoimi yht. 391 183 119 740 92 110 92 110 92 110 59

SUOJELUTOIMI Jokilaaksojen pelastuslaitos hoitaa pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Pelastuslaitoksen eri paloasemien henkilöstön yhteistiedot, esittelyn ja palvelutuotannon löydät pelastuslaitoksen omilta sivuilta www-sivuilta osoitteesta www.jokipelastus.fi Suojelutoimi TP2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020 Toimintatuotot 0 0 0 0 0 Toimintakulut -239 879-225 400-232 880-232 880-232 880 Netto -239 879-225 400-232 880-232 880-232 880 Poistot -681-550 -440-440 -440 Tekninen lautakunta yhteensä TP2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020 Toimintatuotot 1 414 575 1 286 210 1 431 870 1 431 870 1 431 870 Toimintakulut - 1 555 363-1 689 680-1 896 040-1 896 040-1 896 040 Netto -140 788-403 470-464 170-464 170-464 170 Poistot yht. -225 447-437 110-458 560-458 560-458 560 60

HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Kunnanhallitus Viran tai Nykyiset Suunnitelmakausi virat ja toimen toimet 2018 2019 2020 Virka tai toimi luonne 1) lkm lkm lkm Kunnanhallitus Kunnanjohtaja N 1 1 1 1 Kunnansihteeri N 1 1 1 1 Hallintosihteeri N 1 1 1 1 Palvelusihteeri N 1 1 1 1 Johtava sosiaalityöntekijä N 1 1 1 1 Sosiaaliohjaaja N 1 1 1 1 Toimistosihteeri N 1 1 1 1 Työllisyysvastaava N 1 1 1 1 Kansanterveystyön johtava lääkäri N 1 1 1 1 Sote-henkilöstö *) N 16,5 13,5 12,5 11,5 Henkilöstö yhteensä 25,5 22,5 21,5 20,5 61

OPETUSTOIMEN LAUTAKUNTA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2018-2020 Suunnitelmakausi Nykyiset 2018 2019 2020 Virka- tai toimi Huom. lkm lkm lkm lkm Sivistysjohtaja 1) 0,5 0,5 0,5 0,5 Lukion rehtori 1 1 1 1 Peruskoulun rehtori 1 1 1 1 Toimistosihteeri 1 0,6 0,6 0,6 Koulusihteeri 0,2 0,5 0,5 0,5 Lukion lehtori 6 6 6 6 Peruskoulun lehtori 8 8 8 8 Päätoiminen tuntiopettaja 6 6 6 6 Sivutoiminen tuntiopettaja 1 1 1 1 Erityisopettaja 3 3 3 3 Luokanopettaja 2) 14 14 14 14 Tuntiopettaja (esiopetus) 3) 2 3 3 3 Koulunkäynninohjaaja 8 7,5 7 7 Koulukuraattori 1 1 1 1 Jopo-ohjaaja 1 1 1 1 Varhaiskasvatuspäällikkö 1 1 1 1 Vastaava lastentarhanopettaja 1 1 1 1 Lastentarhanopettaja 3 3 3 3 Lastenhoitaja 9 11 11 11 Ryhmäavustaja 3 3 3 3 Perhepäivähoitaja 7 8 8 8 Henkilöstö yhteensä 77,7 81,1 80,6 80,6 Kunkin vuoden henkilöstömäärä on esitetty syyslukukauden tilanteen mukaan 1) Puolet sivistysjohtajan ja 40 % toimistosihteerin työstä ja palkasta HYTE-lautakunnassa 2) Frosteruksen koululla jaetaan kahteen opetusryhmään lv 17-18 lv 18-19 lv 19-20 lv 20-21 luokat 1 2 3 4 resurssiop. x x x x 3) Esiopetusryhmät: lv 17-18 lv 18-19 lv 19-20 lv 20-21 Frosterus 1 2 2 2 Venetpalo 0 0 0 0 Saviselkä 1 1 1 1 62

63

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2018-2020 Suunnitelmakausi Nykyiset 2018 2019 2020 Virka- tai toimi Huom. lkm lkm lkm lkm Sivistysjohtaja 0,5 0,5 0,5 0,5 Toimistosihteeri 0,4 0,4 0,4 Kirjastotoimenjohtaja 1) 0,2 0,2 0,2 0,2 Kulttuurisihteeri 1) 0,2 0,2 0,2 0,2 Kirjastovirkailija 2 2 2 2 Liikunta- ja nuorisosihteeri 1 1 1 1 Henkilöstö yhteensä 3,9 4,3 4,3 4,3 1) ostopalveluna, voi tulla muutoksia Tekninen lautakunta Viran Nykyiset tai virat ja Suunnitelmakausi toimen toimet 2018 2019 2020 Virka tai toimi luonne 1) lkm lkm lkm lkm Kunnaninsinööri N Rakennusmestari N 1 1 1 1 Toimistosihteeri N 1 1 1 1 Ammattimies N 2 2 2 2 Kiinteistönhoitaja N 1 1 1 1 Urheilualueiden hoitaja N 1 1 1 1 Henkilöstö yhteensä 6 6 6 6 1) Viran tai toimen luonne N = Nykyinen virka U = Uusi virka tai toimi joka ei liity investointiin 64

INVESTOINTIOSA Investointiosan määrärahat ja tuloarvot sitovat valtuustoon nähden nettona seuraavat * merkityt menokohdat yhteensä: Hallintotoimi, sivistystoimi, yleiset alueet, kiinteistöt, kaavateiden rakentaminen päällystäminen ja valaistus. Lautakuntaa nähden sitovuustaso on hankekohtainen. INVESTOINTIOHJELMA 2018-2020 Aloitus Kokonais- Rahoitus vuosi kustannus osuus Hanke / Hankkeen nimi arvio Avustus Kp 2018 2019 2020 2018 HALLINTOTOIMI 8101 Maa-alueet 124 Teollisuuskenttä 2018 180 000 180 000 90 000 8102 Kaavat 123 Asemakaavan uusiminen korttelissa 12 2017 10 000 9 300 Hallinto yht. * * 189 300 8401 SIVISTYSTOIMI Irtain omaisuus 142 Tietokonehankinta 2018 80 000 15 000 65 000 Sivistystoimi yht. * * 15 000 TEKNINEN TOIMI 8504 Kiinteistöt 517 Ritvalan vesikatteen uusiminen 2018 35 000 35 000 518 Saviselän koulun vesijohtojen 2018 32 000 32 000 uusiminen Suomelan caravan-alueen kehittäminen ja 519 rakennusten korjauksia 2018 30 000 30 000 520 Lastentalon putkiremontti 2019 30 000 30 000 Koulukeskuksen puuosien huoltomaalaus 521 ja sisäänkäyntien kunnostus 2018 20 000 20 000 522 Koulukeskuksen putkiremontti, osa 1 2020 50 000 50 000 Koulukeskuksen laajennuksen esi- ja hankesuunnittelu 523 2019 15 000 15 000 Kiinteistöt yht. * * 117 000 65

8505 Teiden rakentaminen 551 Suomelantie 2018 83 000 83 000 41 500 552 Paanutie 600 m 2017 120 000 100 000 556 Miilutie 270 m 2019 57 000 57 000 557 Haapatie 140 m 2019 28 000 28 000 558 Koivutie 150 m 2020 30 000 30 000 559 Kuusitie 150 m 2020 30 000 30 000 549 Suomelan kulman/valtatie 4:n 2016 37 000 24 600 kevyenliikenteen alituksen ja liikenteen kanavointien suunnittelu 553 Valtatie 4:n kevyenliikenteen 2018 45 000 45 000 järjestelyjen suunnittelu eteläiselle kiertoliittymälle 554 Kevyenliikenteen väylän 2019 10 000 10 000 suunnittelu Puusaarentie ja Alarannantie 555 Pyhäjoen Kevyenliikenteen- 2019 50 000 50 000 sillan suunnittelu 8507 Teiden päällystäminen 543 Konttilantie 325m 2018 23 000 23 000 544 Kaarnatie 220m 2018 15 000 15 000 545 Kaaritie 900 m 2018 58 500 58 500 29 250 546 Havutie 50m 2018 5 000 5 000 548 Oksatie 55m 2018 5 500 5 500 552 Paanutie 600 m 2019 50 000 50 000 551 Suomelantie 380 m 2019 26 000 26 000 8506 Teiden valaistus 545 Kaaritie 900 m 2018 38 000 38 000 19 000 552 Paanutie 600 m 2019 25 000 25 000 551 Suomelantie 380 m 2019 17 000 17 000 Teiden rakentaminen, päällyst. ja valaist, yht * * 297 600 8503 Yleiset alueet Puistojen rakentaminen Kuntoilupuisto aikuisväestölle ja kyläkoulujen 571 lähiliikunta-alueet 2018 55 000 55 000 22 000 8508 Tekninen irtain omaisuus 572 Kiinteistöhoidon koneet ja laitteet 2018 90 000 30 000 60 000 Yleiset alueet ja irtaimisto yht * * 85 000 Yhteensä 1 380 000 703 900 473 000 170 000 201 750 66

HANKESELOSTUS v 2018 HALLINTOTOIMI Maa-alueet Teollisuuskenttä Kokonaiskustannus TA2018 Menot 180 000-180 000 Tulot 90 000 Netto 180 000-90 000 Rakennetaan kantava alue teollisuusrakentamista ja muuta teollistamisrakentamista varten. Kaavat Asemakaavan uusiminen korttelissa 12 Kokonaiskustannus Ed. vuoden käyttö TA2018 Menot 10 000-700 -9 300 Tulot Netto 10 000-700 -9 300 Asemakaavaa korttelissa 12 muutetaan tonttien ja alueiden maankäytön muutosten vuoksi. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä. Kaavan suunnittelu on valmistelussa. SIVISTYSTOIMI Irtain omaisuus Tietokonehankinta Kokonaiskustannus TA2018 Menot 15 000-15 000 Tulot Netto 15 000-15 000 Hankitaan Frosteruksen koululle kannettavia ja IPad-tabletteja, Venetpalon koululle ja Saviselän koululle hankitaan kannettavia ja IPad-tabletteja, Lukiolle hankitaan IPad-tabletteja. TEKNINEN TOIMI Yleiset alueet Lähiliikunta-alueet Kokonaiskustannus TA2018 Menot 55 000-55 000 Tulot Netto 55 000-55 000 Rakennetaan aikuisväestön kuntoilupuisto sekä Saviselän koulun ja Venetpalon koulun lähiliikunta-alueet Irtain omaisuus Kiinteistöhoidon koneet ja laitteet Kokonaiskustannus TA2018 Menot 30 000-30 000 67

Tulot Netto 30 000-30 000 Hankitaan uusi työkone urheilukentän tekonurmien lanaukseen ja puistoalueiden ruohonleikkaukseen. Kiinteistöt Ritvala vesikatteen uusiminen Kokonaiskustannus TA2018 Menot 35 000-35 000 Tulot Netto 35 000-35 000 Ritvalan paritalon mineriittivesikatto uusitaan peltikatteeksi. Saviselän koulun vesijohtojen uusiminen Kokonaiskustannus TA2018 Menot 32 000-32 000 Tulot Netto 32 000-32 000 Saviselän koulun käyttövesijohdot uusitaan Suomelan caravan-alueen kehittäminen ja rakennusten korjaukset Kokonaiskustannus TA2018 Menot 30 000-30 000 Tulot Netto 30 000-30 000 Suomelan alueelle rakennetaan lisää asuntovaunujen ja -autojen pysäköintialuetta, asennetaan sähköpisteitä ja rakennetaan jätevesien tyhjentämisen järjestelmä. Rakennuksia ja ympäristöä kunnostetaan ja parannetaan. Koulukeskuksen sisäänkäyntien kunnostus ja puuosien huoltomaalaus Kokonaiskustannus TA2018 Menot 20 000-20 000 Tulot Netto 20 000-20 000 Frosteruksen koululla kunnostetaan ja huoltomaalataan puuosia. Sisäänkäyntien tasot ja portaat kunnostetaan. Teiden rakentaminen Suomelantien rakentaminen 415 m Kokonaiskustannus TA2018 Menot 83 000-83 000 Tulot 49 800 Netto 83 000-33 200 Rakennetaan Suomelantie valmiiksi. Hankkeeseen on saatu avustuspäätös Kärsämäen uudet teollisuustiethankkeessa. Suomelan kulman / Valtatie 4:n kevyenliikenteen alituksen ja liikenteen kanavointien suunnittelu 68

Kokonaiskustannus Ed.vuoden käyttö TA2018 Menot 37 000-12 330-24 600 Tulot Netto 37 000-12 330-24 600 Valtatie 4:n kevyenliikenteen alikulukäytävän suunnittelu Suomelan kulmaan. Suunnittelu on aloitettu vuonna 2016 ja saatetaan loppuun vuoden 2018 aikana. Suunnitelmasta on käyty neuvotteluja ELY-keskuksen kanssa, hankkeessa suunnitellaan liikenteen kanavointia Kokkolantien kautta. Valtatie 4:n kevyenliikenteen järjestelyjen suunnittelu eteläiselle kiertoliittymälle Kokonaiskustannus TA2018 Menot 45 000-45 000 Tulot Netto 45 000-45 000 Alikulkukäytävä voidaan korvata suojatiejärjestelyllä VT-4 poikki ja rakentaa samassa yhteydessä kevyenliikenteen väyliä Koulutieltä Hakalantielle saakka. Teiden valaistus Kaaritie 900 m Kokonaiskustannus TA2018 Menot 38 000-38 000 Tulot 19 000 Netto 38 000-19 000 Tievalaistus Led-valoilla välille Teollisuustie- Rautakuja. Hankkeeseen on saatu avustuspäätös Kärsämäen uudet teollisuustiet-hankkeessa. Teiden päällystäminen Konttilantie 325 m Ajorata 5,5 / 6,0 m, Pohjatyöt ja Ab 16/100 Kokonaiskustannus TA2018 Menot 23 000-23 000 Tulot Netto 23 000-23 000 Kaarnatie 220 m Ajorata 5,0 / 5,5 m, Pohjatyöt ja Ab 16/100 Kokonaiskustannus TA2018 Menot 15 000-15 000 Tulot Netto 15 000-15 000 69

Kaaritie 900 m Ajorata 6,5 / 7,0 m, Pohjatyöt ja Ab 16/100 Kokonaiskustannus TA2018 Menot 58 500-58 500 Tulot Netto 58 500-58 500 Hankkeeseen on saatu avustuspäätös Kärsämäen uudet teollisuustiet-hankkeessa. Havutie 50 m Ajorata 5,0 / 5,5 m, Pohjatyöt ja Ab 16/100 Kokonaiskustannus TA2018 Menot 5 000-5 000 Tulot Netto 5 000-5 000 Oksatie 55 m Ajorata 5,0 / 5,5 m, Pohjatyöt ja Ab 16/100 Kokonaiskustannus TA2018 Menot 5 500-5 500 Tulot Netto 5 500-5 500 70

Liitteet Avustukset ja yhteistoimintaosuudet Avustukset 2018 Yleishallinto Muut avustukset kotitalouksille: 8 000 Opiskelija-avustukset, työmatkatuki Avustukset yhteisöille: Nuorten kesätyöllistäminen, Lasten maatalousnäyttely 14 400 Sosiaali- ja terveyspalvelut 330 930 Lasten kotihoidon tuki, omaishoidontuki, ehkäisevä toimeentulotuki, täydentävä toimeentulotuki Työllistämispalvelut Avustukset yhteisöille: Lisäpalkkatuki yrityksille 12 600 Työmarkkinatuen kuntaosuus: 120 000 Kunt.työtoim. matkakorvaukset työmarkk.: 2 500 Maaseutupalvelut Avustukset kotitalouksille: 29 000 Tuettu maksullinen lomitus, eläinlääkäreiden matkasubv. Kulttuuritoimi Avustukset yhteisöille: 13 000 Kulttuurijärjestöt Liikunta- ja nuorisotyö Avustukset yhteisöille: 31 600 Nuorisojäjestöt, kyläyhdistykset, erityisryhmät, yleishyödylliset yhdistykset ja toimintaryhmät Tekninen toimi Avustukset kotitalouksille: 30 200 Yksityistieavustukset Yhteensä 592 230 71

Yhteistoimintaosuudet 2018 Muu toiminta: Kunnallinen työmarkkinalaitos 1 800 Suomen Kuntaliitto 8 100 Pohjois-Pohjanmaan liitto 17 200 Siika-Pyhäjokialueen Liitto 2 700 Kerttu Saalasti säätiö 1 500 Hankkeet ja projektit: 53 000 Keskipiste-Leader Luovat-ratkaisut Muut hankkeet; Etsivä nuorisotyö, Liikenneturvallisuustyö, Flow, muut alkavat hankkeet varaus Maaseutupalvelut: Nivalan kaupunki, maaseutupalvelut 60 750 Seutukuntatyö: Nivala-Haapajärven Seutu NIHAK ry. 110 000 Sivistystoimi: Pohjois-Pohjanmaan Yrityskylä 1 630 Palo- ja pelastustoimi: Jokilaaksojen pelastuslaitos 228 940 Yhteensä 485 620 72

Väestö Tilanne 31.12. Väestö Muutos % 2007 2986-14 -0,5 2008 2970-16 -0,5 2009 2918-52 -1,8 2010 2872-46 -1,6 2011 2819-53 -1,9 2012 2763-57 -2,1 2013 2723-40 -1,4 2014 2698-25 -0,9 2015 2655-43 -1,6 2016 2659 +4 +0,2 73

250 Väestön ikärakenne 31.12.2015 200 183 187 196 196 204 197 150 100 142 148 124 107 125 114 128 147 150 145 94 71 50 0 Kunnan väestön ikärakenne 31.12.2015 Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti. Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde 15-64 -vuotiaiden määrään. Työllisyys Väestöennuste 2015 Väestöllinen huoltosuhde Huoltosuhde 2015 2020 2025 2030 2040 Kärsämäki 78,1 87 92,3 99,1 95,1 Suurimmat julkissektorin työllistäjät Kärsämäellä ovat Kärsämäen kunta ja Kärsämäen Seurakunta. Oheisessa taulukossa on esitetty suurimpia yksityisiä työllistäjiä Kärsämäellä vuonna 2016. 74

18,0 Työttömyysaste, % 16,0 14,0 12,0 10,0 14,0 12,5 10,4 11,6 12,5 14,9 15,8 11,7 8,0 8,3 Työttömyysaste, % 6,0 4,0 2,0 0,0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 75

Valtuuston sitovuustaso Tilivelvolliset viranhaltijat Toimielimen sitovuustaso Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Vaalit Tilintarkastus Kunnanhallitus kunnanjohtaja Yleishallinto kunnansihteeri Elinkeinotoimi johtava sosiaalityöntekijä Selännepalvelut sosiaaliohjaajat Sosiaali- ja Terveyspalvelut kansanterveystyön johtava lääkäri Opetustoimen lautakunta sivistysjohtaja Opetustoimen hallinto lukion rehtori Perusopetus perusopetuksen rehtorit Toisen asteen opetus varhaiskasvatuspäällikkö Kansalaisopisto Varhaiskasvatus HYTE-lautakunta sivistysjohtaja Kirjasto- ja kulttuuritoimi kirjastotoimenjohtaja Liikunta, nuoriso- ja raittiustyö liikunta- ja nuorisosihteeri Tekninen lautakunta kunnanjohtaja Yhdyskuntatekniikka rakennusmestari Kiinteistötoimi toimistosihteeri Suojelutoimi Tilivelvollisia ovat kunnanhallituksen, lautakuntien ja niiden jaostojen sekä toimikuntien ja erikseen nimettyjen työryhmien jäsenet 76

TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO Sitovuus Määrärahat Tuloarviot KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta N 25 960 2 400 Tarkastuslautakunta N 13 900 Kunnanhallitus N 13 192 310 1 841 470 Opetustoimen lautakunta N 5 726 200 310 050 Hyte lautakunta N 537 410 4 950 Tekninen lautakunta N 1 896 040 1 431 870 TULOSLASKELMAOSA Verotulot B 6 774 000 Valtionosuudet B 11 460 000 Rahoitustuotot ja -kulut N 100 000 333 000 INVESTOINTIOSA Hallintotoimi N 189 300 90 000 Sivistystoimi N 15 000 Tekninen toimi Kiinteistöt N 117 000 Teiden rakentaminen N 297 600 89 750 Yleiset alueet ja irtaimisto N 85 000 22 000 RAHOITUSOSA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys B 787 310 Pitkäaikaisten lainojen vähennyb 951 080 Vaikutus maksuvalmiuteen yhteensä 23 146 800 23 146 800 77

78