Kannanottoja on yhteensä 7: Puatti ry., Normaalikoulun opettajakunta, Savonlinnan Normaalikoulun vanhempainyhdistyksen johtokunta, Sanna Metsälä, Sini Yläsaari, Marko Jalkanen, Anna-Liisa Uimonen Kannanottoihin ovat vastanneet: vs.sivistystoimenjohtaja Tuija Kauppinen, koulusuunnittelija Marja-Liisa Brunou, rehtori Tuomo Nurmela, rehtori erityisopetuksen koordinaattori Ilkka Luomaaho, kiinteistöjohtaja Jukka Oikari, toimitilainsinööri Markku Pöllänen, rakennuttajainsinööri Ritva Kutvonen, koulupsykologi Niina Finell, koulupsykologi Miika Väisänen ja kehittämissuunnittelija Jukka Hämäläinen Kannanotoissa on kysytty ja otettu kantaa alla oleviin asioihin. Suluissa oleva numero kertoo kuinka monessa kannanotossa asia on esitetty. Mikäli ei ole numeroa, asia on esitetty yhden kerran. LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kannanotto: Muutokseen liittyvä lapsivaikutusten arviointi tulee hoitaa asianmukaisesti ja sen vaatimalla laajuudella. (3) Vastaus: Kuntaliiton lakimies Minna Anttila on 6.5.2015 sähköpostiviestissään todennut, että lapsivaikutusten arviointi on päätöksentekoon liittyvä työväline, ei kuitenkaan hallintoasian käsittelyssä vaadittava menettely. Jos näin tehdään, valmistelu varmasti paranee...kouluverkkopäätöksissä lapsinäkökulma pitääkin huomioida selvityksessä, erillisenä kohtana vai ns. läpileikkaavana periaatteena. Unicef (26.4.2016) materiaali mukaan YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa harkitsemaan lapsia koskevissa päätöksissä aina ensisijaisesti lapsen etua= päätösten lapsivaikutusten ennakkoarviointi, joka tuottaa päättäjille tietoa siitä mitä seurauksia eri ratkaisuilla on lasten hyvinvointiin. Myös kielteisten vaikutusten tunnistaminen on tärkeää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2010) tarjoaa työvälineen kunnille lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen sekä palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Silloin kun lapsinäkökulma liitetään osaksi kunnallista palaute- ja päätöksentekojärjestelmää, kerätään säännöllisesti tietoa lapsien elinolosuhteista, palveluista ja hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä tekijöistä, tunnistetaan systemaattisesti erilaisten päätösten vaikutuksia lapsiin ja otetaan vaikutukset huomioon päätöksiä tehtäessä. Lyhyesti lapsivaikutusten arviointia tehdään eri hallinnonaloilla säännöllisesti osana normaalia arkityötä. Normaalikoulun muutoksessa lapsivaikutusten arviointi: Valmistelutyössä esitetään kunkin vaihtoehdon positiiviset ja negatiiviset vaikutukset. Siirtoa on valmisteltu yhteistyössä Normaalikoulun rehtoreiden, toimitilapalvelun ja länsipuolen rehtoreiden kanssa keväästä 2016 alkaen. Valmistelutyössä on otettu huomioon Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite: Digitaalisen opetusmenetelmän jatkaminen Savonlinnassa sekä Normaalikoulun vanhempien ja koulun tukijoiden vetoomus. On järjestetty kuulemistilaisuus ja kuntalaisilla on ollut mahdollisuus esittää kannanotot asiasta. On pyydetty Normaalikoulun oppilaskunnan lausunto. Laaditaan päätöksen tekoa varten erillinen lapsivaikutusten arviointi. 1
PEDAGOGIIKKA: Kannanotto: Mitä tarkoitetaan Talvisalon koulussa olemassa olevan digioppimisympäristön kehittämisellä, monipuolistamisella, pedagoginen tausta, varustelu, oppimistulokset? Vastaus: Talvisalon koulun digioppimisympäristö koulun laitteita on noin 200 o oppilaskäytössä olevia kannettavia pc-laitteita noin 70 (hankittu vuosina 2010-2016) o oppilaskäytössä olevia yhteen tilaan sijoitettuja pc-pöytäkoneita 25 (2016), leasingrahoitus o oppilaskäytössä olevia yhteen tilaan sijoitettuja mac-pöytäkoneita 35 (2010) o oppilaskäytössä olevia tablet-laitteita (ipad) noin 20 (2012-2013) o opettajakäytössä olevia kannettavia pc-laitteita noin 42 (hankittu 2016), leasingrahoitus o opettajakäytössä olevia pc-pöytäkoneita noin 10 (2008-2011) o taltiointivälineet (kamerat yms) ovat ajanmukaiset ja niitä on riittävästi Oppilaiden omat mobiililaitteet (puhelimet) ovat opetuskäytössä mahdollisuuksien mukaan Pääasiallisena digioppimisen alustana toimii GSuite, eli Googlen palvelut. Kaikilla koulun toimijoilla on GSuite-tunnukset perinteisiä sähköisiä oppimateriaaleja on käytössä etenkin vieraissa kielissä Tablet-opetuksen työkalut ovat tuttuja ja niitä käytetään aktiivisesti; laitekannan niukkuus asettaa rajoituksia Koulu on mukana VR-hankkeessa, oppiaineet terveystieto ja englannin kieli pilotoivat Gsuiten osalta sen käytössä ovat erityisen aktiivisia olleet historian ja yhteiskuntaopin, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä uskonnon ja elämänkatsomustiedon opettajat. Yläkouluikäisten pienryhmien erityisluokanopetuksessa käytetään kyseistä alustaa monipuolisesti. Talvisalon koulun digioppimisen oppimistulokset ja pedagoginen tausta tavoitteena on, että oppilailla on peruskoulun jälkeen monipuoliset taidot digioppimiseen ja tulevan työelämän haasteisiin riippumatta siitä, millaiseen digiympäristöön he peruskoulun jälkeen siirtyvät uuden opsin jalkauttamisessa keskeinen rooli, erityisesti arvioinnin osalta kolmen vuoden ajan koulussa on toiminut OPPI-kehittämisryhmä; uuden opsin jalkautus ja arvioinnin kehittäminen painopisteenä digioppiminen yksi keskeisimmistä työkaluista käytetään digiympäristöjä oppilaiden eriyttämiseen; erityisesti tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden osalta oppilasarvioinneista saadun palautteen pohjalta sekä koulun entisten oppilaiden yksittäisten palautteiden perusteella koulu on onnistunut tavoitteissaan lukuvuonna 2016-2017 kuudennen luokan oppilaat oppilaat osallistuivat yli 400 muun koulun kanssa Yrityshyvä-kilpailuun PopUp-koulu idealla, missä käytettiin digioppimisen ympäristöjä monipuolisesti. Kolme koulua palkittiin, Talvisalon koulu yksi kolmesta. 2
Kannanotto: Miten Sln jatkossa toteutetaan erityisopetusta ja mihin ryhmät sijoitetaan? Vastaus: Pienryhmät sijoittuvat kouluihin, joissa on mahdollisuus oppilaiden integroitumiseen yleisopetuksen yhteistyöluokkaan oppilaiden kykyjen mukaan. Pienryhmiä on Punkaharjun, Kerimäen, Nätkin ja Talvisalon kouluissa. Kannanotto: Minkä asteisesta [pienryhmien] integraatiosta on kysymys? (2) Kannanotto: On hyvä, että integroiminen yleisopetukseen mahdollistetaan, vaikka se ei koskisi kaikkia pienryhmän oppilaita. Vastaus: Suunnitelma, jonka mukaan pienryhmiä on suunniteltu siirrettäväksi samaan kouluun uuden keskikaupungin 1 6 koulun kanssa, tulee suoraan perusopetuslaista ja opetussuunnitelmasta (POL 17, OPS 2016 7.4.3 HOJKS) Erityisluokalla opiskelevalle oppilaalle on nimetty yleisopetuksen yhteistyöluokka ja suunnitelma oppilaan opiskelusta tässä luokassa. Lakisääteisesti pienluokat ovat siis oltava koulussa, jossa integrointi yleisopetukseen on mahdollista. Edellä esitetty ei tarkoita automaattista integrointia yleisopetuksen ryhmään, vaan kunkin oppilaan yksilölliset taidot otetaan huomioon integrointeja suunniteltaessa. On täysin mahdollista, että joku erityiseen tukeen siirretyistä oppilaista ei käy integraatiossa yleisopetuksen ryhmässä ollenkaan, vaan opiskelee koko ajan tutussa pienryhmässään. Nykyinen erityisopetus lähtee kuitenkin siitä ajatuksesta, että erityisen tuen oppilas käy kykyjensä mukaan yleisopetuksen ryhmässä aina ja heti, kun se vain oppilaan itsensä kannalta on järkevää. Tämä ei onnistu tällä hetkellä Talvisalossa luokilla 1 5, koska koulussa ei ole yleisopetuksen ryhmiä kyseisille luokka-asteille. Kannanotto: Mikä on Talvisalon koulun uusi koulukulttuuri ja pedagoginen tausta? Vastaus: Normaalikoulun ollessa osa Talvisalon koulua, muutosrehtorin tehtävänä on lukuvuoden 2017-2018 aikana aloittaa yhteistyössä henkilöstön kanssa uuden yhtenäiskoulun koulu- /toimintakulttuurin kehittäminen hyödyntäen jo olemassa olevien toimintakulttuurien vahvuuksia. Kannanotto: Mitä ovat koululaitoksen monipuoliset oppimisympäristöt ja onko toteutettu oppimisympäristövertailu? Kannanotto: Jos koulu olisi KVL:n tiloissa, etuna olisi monipuolisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen (ranta, metsä, urheilukenttä, puutarha). (3) Vastaus: Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Hyvä oppimisympäristö tukee yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Koko yhteisö vaikuttaa toiminnallaan oppimisympäristöihin. Toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista. Oppimisympäristöjen kehittämisen tavoitteena on, että oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden. Oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa oppiminen tapahtuu Fyysinen ympäristö tarkoittaa rakennuksia, tiloja, kalusteita ja välineitä, joissa ollaan ja joiden avulla työskennellään. Fyysinen ympäristö kattaa myös teknisen oppimisympäristön, jolla tarkoitetaan opetusteknologiaa. Psyykkinen oppimisympäristö käsittää kognitiivisen ympäristön eli oppimisen kohteina olevat tiedot ja taidot, sekä emotionaalisen ympäristön, joka pitää sisällään tunteet ja motivaation. Sosiaalinen oppimisympäristö käsittää sosiaalisen verkoston, rakenteen ja systeemin, johon 3
vaikuttavat kaikki oppimistilanteessa olevat ihmiset ja heidän välillään tapahtuva vuorovaikutus. Oppimisympäristöjen kehittämisen tulee koskea niin fyysistä, psyykkistä kuin sosiaalista oppimisympäristöä. (Savonlinnan seudun perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 luku 4.4. Saatavilla www-osoitteessa https://seutuops.wordpress.com/) Oppimisympäristövertailua ei ole tehty. Talvisalon koulun välittömässä läheisyydessä on metsikkö, jossa on valaistu kuntorata ja talvella hiihtolatu. Metsikkö tarjoaa myös mahdollisuuden metsäympäristöön tutustumiseen ja sen tutkimiseen. Piha-alueella on jalkapallokenttä, jota käytetään ulkoliikuntatunneilla. Lyhyen kävelymatkan päässä on jäähalli ja talvisin tekojääkenttä. Ranta oppimisympäristönä on vajaan kilometrin päässä. Vajaan kilometrin kävelymatkan päässä ovat myös Asemantien päiväkoti ja kirjasto. Kannanotto: Miksi esi- ja alkuopetuksen yhteistyö mahdollistuu paremmin Talvisalon koulun yhteydessä? Vastaus: Talvisalon koulun ja Asemantien päiväkodin välimatka on lyhyempi kuin Normaalikoulun ja Asemantien päiväkodin, joten oppilaiden kulkeminen helpottuu. Esiopetuksen ja alkuopetuksen kiinteä yhteys poistui Normaalikoululta, kun esiopetusryhmä siirtyi 1.8.2013 Normaalikoululta Asemantien päiväkotiin. Esi- ja alkuopetuksen välistä yhteistyötä on toteutettu vuosia kaupungin yhteisten periaatteiden mukaan, jotka ovat olleet käytössä myös Normaalikoululla. Kannanotto: Miten ratkaistaan sisäliikuntapaikkojen tarve siirtymävaiheessa ja jatkossa? (2) Vastaus: Sisäliikuntatilojen riittävyys on haaste siirtymävaiheessa parin ensimmäisen vuoden aikana, kun oppilasryhmiä on enemmän. Oppilasmäärän laskiessa sisäliikuntatilat riittävät. Talvisalon alueen kaavoitus on vireillä siten, että alueelle voidaan rakentaa sisäliikuntatiloja. Tilapäisenä vaihtoehtona voidaan sisäliikuntatilat ratkaista opetuskäyttöön siirrettävillä vuokratiloilla. Lisätilaa sisäliikunnalle voidaan hakea myös esim. Lyseon lukiolta, jonne yläluokkien oppilaat voivat kulkea. Kannanotto: Oppilaiden kokoaminen suuriin yksiköihin, tarkoittaa merkittävää oppilashuollon ongelmien lisääntymistä ja toimintamenojen kasvua? Kannanotto: Onko kustannusarviossa otettu huomioon lisääntyvät oppilashuollon kustannukset siirryttäessä Talvisalon kouluun? Vastaus: Oppilashuoltolain mukaan opetuksen järjestäjän pitää tarjota kuraattoripalveluja kaikille kaupungin alueen kouluille ja oppilaitoksille. Savonlinnassa toimii 1.1.2017 alkaen kolme koulukuraattoria, joista yhden työpiste on SAMIlla, kaksi palveluohjaajaa sekä Sosterin palkkaamana koulutyöntukihenkilö. Kuratiivistä työtä tekeviä on kuusi henkilöä. Kaupungin yhteenlaskettu oppilasmäärä on noin 4700. Kuratiivista työtä tekevien työpanos on jaettu niin, että oppilasmäärä on Opetushallituksen suosituksen mukainen ja oppilashuollon palvelut on tasaisesti jaettu eri kouluihin. Oppilashuollossa on myös kolme koulupsykologia. Isompi yksikkö on oppilashuollon työntekijän näkökulmasta positiivinen asia, koska koulukuraattorit, palveluohjaajat, terveydenhoitajat ja koulupsykologit voivat olla enemmän 4
fyysisesti läsnä. Esimerkiksi koulukuraattorit/palveluohjaajat voivat olla isommalla koululla neljänä päivänä viikossa, kun pienemmissä kouluissa voidaan käydä vain joka 2. viikko tai joka 3. viikko. Akuutteihin tilanteisiin voidaan reagoida nopeammin. Lisäksi olemalla enemmän fyysisesti läsnä oppilashuoltohenkilöstö tulee paremmin tutuiksi oppilailla ja opettajille ja yhteydenottamisen kynnys pienenee. Lisäksi työaikaa ei kulu siirtymisiin eri työpisteiden välillä, vaan sitä jää enemmän kuratiiviseen työhön. Kuratiivista työtä tekevä henkilöstö (koulukuraattori, palveluohjaaja, koulupsykologi) tilastoivat lukuvuosittain käyttämänsä työajan. Tämän tilastoinnin pohjalta ei voida sanoa, että iso kouluyksikkö olisi työllistävämpi kuin pienempi koulu. Savonlinnassa koulun koko ei kerro mitään tarvittavista oppilashuollon palveluista, vaan on paljon muita tekijöitä, jotka siihen vaikuttavat. Keskusta ja länsipuolen koulukuraattorin ja palveluohjaajan työalueeseen kuuluu jo nykyisin myös Normaalikoulu, joten heidän oppilasmääränsä ei lisäänny eivätkä kustannukset näin ollen lisäänny. Normaalikoulun oppilaiden koulupsykologipalvelut on saatu Perhepalvelukeskukselta. Muutosrehtori selvittää kuinka jatkossa toimitaan. Kannanotto: Oppimistulosten näkökulmasta yli 600 oppilaan kouluissa ovat häviäjiä tutkimusten mukaan (mm. Keltikangas-Järvinen) erityisesti heikot oppilaat. Vastaus: Talvisalon koulun yleisopetuksen ja Normaalikoulun 1-9 luokkien yhteenlaskettu oppilasmäärä lukuvuonna 2018-2019 on 570. Lukuun lisätään pienryhmien laskennallinen oppilasmäärä 96, jolloin yhteenlaskettu oppilasmäärä on 666. Lukuvuonna 2024-2025 Talvisalon koulun ennakoitu oppilasmäärä on 476, johon lukuun lisätään pienryhmien laskennallinen oppilasmäärä 96. Yhteenlaskettu oppilasmäärä on 572. Voidaan todeta, että oppilasmäärä on lyhyen ajan vain noin 10 % yli kannanotossa esitetyn 600. Saija Alatuvan toimittamassa Sitran raportissa (Koulu syrjäytyminen ja sosiaalinen pääoma Löytyykö huono-osaisuuden syy koulusta vai oppilaasta?, 2007) Keltikangas-Järvinen toteaa, että koulumenestys alkaa laskea kouluissa, joissa on yli 600 oppilasta, siihen asti se nousee koko ajan. Lasku on kuitenkin hyvin hidasta eli 600-700 oppilaan kouluissa keskiarvo vastaa noin 400 oppilaan koulua. Eli 600-700 oppilaan koulussa koulumenestys on silti parempaa kuin alle 300 oppilaan kouluissa. Joten suoraan ei voi sanoa, että Talvisalon ja Normaalikoulun oppilaiden yhdistäminen heikentäisi Normaalikoulun tai Talvisalon oppilaiden koulumenestystä. Kannanotto: Normaalikoulun tulisi jatkua yhtenäiskouluna tai muuttua alaluokkien ja pienryhmien kouluksi. Vastaus: Normaalikouluun perustettiin yhtenäiskoulu lukuvuonna 2008-2009 alkaen ainoastaan siksi, koska kaupunki oli sitoutunut turvaamaan Normaalikouluin oppilasmäärän, 360, ja OKL:ssä aloitettiin yhtenäiskoulun opettajien koulutus. Mikäli Normaalikoulu jatkuu yhtenäiskouluna, Talvisalon koulusta tarvitaan aineenopetusta, koska kaksisarjaisena kouluna opetustunnit eivät riitä aineenopettajien opetusvelvollisuuteen. Laskevan oppilasmäärän vuoksi 7.-9. luokkien oppilaat eivät riitä länsi-keskusta-alueella kahteen yhtenäiskouluun. Erillinen alaluokkien ja pienryhmien koulu voi toteutua vain, jos OKL:n lunastus toteutuu ja koulu voidaan siirtää entisen KVL:n tiloihin 5
Kannanotto: Toivotaan nykyisen oppilaaksiottoalueen säilyvän. Vastaus: Nykyinen Normaalikoulun oppilaaksiottoalue säilyy. Kannanotto: Digipedagogiikka toivotaan säilyvän isossa roolissa lasten opetuksessa. (2) Vastaus: Muutosrehtorin tehtävänä on mm. oppimisympäristön ja digioppisen suunnittelu ja toteuttaminen sekä sen laajentaminen, hyödyntäen jo olemassa olevaa, kaikkiin koululaitoksen kouluihin. Sivistystoimi esittää kaupunginvaltuustolle, että vuodesta 2018 alkaen talousarvioon lisätään määräraha kaikkien koulujen tieto- ja viestintätekniikan (tvt) varustamisen kehittämiseen sekä tvt-kehittäjän palkkaamiseen. Kyseisellä henkilöllä pitää olla myös pedagogista osaamista. Kannanotto: Kertoo, että Norssin valinnan perusteena on ollut 1. luokalta alkava englannin opetus. Vastaus: Englannin kielen opetus aloitetaan kaikilla kaupungin 1.luokilla yhdellä viikkotunnilla syksyllä 2017. Kyläkouluissa, (Louhi, Kulennoinen, Juvola) ja Savonrannan koulussa, joissa on yhdysluokka (esi-2.lk tai 1.-2. lk) sekä esioppilaat että tokaluokkalaiset osallistuvat toimintaan. Kellarpellon koulun yhteydessä on päiväkoti, jossa on kaksi esiopetusryhmää. Tässä yksikössä kokeillaan kielen opetuksen toteuttamista joustavana esi- ja alkuopetuksen kautta. Varhennetusta kielenopetuksesta tulee pysyvä esi- ja alkuopetuksen toimintamuoto. Lukuvuonna 2018-19 toiminta laajennetaan koskemaan tokaluokkalaisia. Kellarpellon kokemusten pohjalta luodaan toimintamalli ja laajennetaan toiminta muihinkin esiopetusta antaviin yksiköihin. Jatkomahdollisuutena on toimintakulttuurin hyödyntäminen mahdollisesti iltapäivä- ja kerhotoiminnassa. Opettajille järjestetään perehdyttämiskoulutusta sekä syventävää koulutusta toiminnan aikana. Ohjelman toteutumista seurataan ja kehitetään yhteisissä tapaamisissa vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa. Kannanotto: Projekti-/ilmiöpohjaisen oppimisen ja muiden lapsille tuttujen työskentelymallien toivotaan jatkuvan. Vastaus: Savonlinnan seudun kouluissa oppimisympäristöjen ja työtapojen valinnassa otetaan huomioon sekä oppijan ainutlaatuisuus että yhteisön yhteinen päätös. Valinta tukee oppilaiden erilaisten oppimisstrategioiden kehittymistä. Oppilaiden oma kiinnostus eri aiheita kohtaan otetaan huomioon kunkin oppiaineen puitteissa. Oppimisen tueksi voidaan näin valita työtapoja, jotka auttavat oppilasta kokemaan oman työnsä merkitykselliseksi ja jotka tukevat oppimismotivaatiota. Monipuoliset työtavat sisältävät mm. seuraavia asioita: osallisuus, pelillisyys, leikillisyys, yhteistoiminnallisuus, draama, ilmiöpohjaisuus, tvt, toiminnallisuus, ratkaisukeskeisyys ja vahvuuskeskeisyys. (Savonlinnan seudun perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 luku 4.4. Saatavilla www-muodossa https://seutuops.wordpress.com/) Kannanotto: Muutoksen toteuttamiselle tulee varata riittävästi aikaa, että lasten ja perheiden hyvinvointia ja muutoksen tuomaa epätietoisuutta voidaan tukea mahdollisimman hyvin ja monipuolisesti. Vastaus: Itä-Suomen yliopisto on tehnyt päätöksen 11.4.2016 siirtää opettajankoulutus ja Normaalikoulu Savonlinnasta Joensuuhun. Normaalikoulun oppilaat siirtyvät Savonlinnan kaupungin oppilaiksi 1.8.2018 alkaen. Työryhmä, johon on kuulunut rehtoreita, sivistysviraston ja toimitilapalvelun henkilöstöä on keväästä 2016 suunnitellut ja tehnyt valmisteluja 1.8.2018 tapahtuvaa muutosta varten. Kaupunginvaltuusto tekee 12.6.2017 päätöksen miten 6
Normaalikoulun oppilaiden koulunkäynti tullaan järjestämään. Muutosrehtori aloittaa työnsä 1.8.2017 ja hänen työhönsä kuuluu mm. suunnitella oppilaiden siirtymävaiheen toimet lukuvuoden 2017-2018 aikana, tiedottaa huoltajia ja henkilöstö sekä tehdä yhteistyötä Normaalikoulun ja Savonlinnan koululaitoksen koulujen henkilöstön kanssa. Kannanotto: Onko aiheellista liittää Talvisalossa toimivat pienryhmät osaksi Normaalikoulun ratkaisua? (4) Vastaus: Perusopetuslain ja perusopetuksen opetussuunnitelman (POL 17, OPS 2016 7.4.3 HOJKS) mukaan Erityisluokalla opiskelevalle oppilaalle on nimetty yleisopetuksen yhteistyöluokka ja suunnitelma oppilaan opiskelusta tässä luokassa. Lakisääteisesti pienluokat on siis oltava koulussa, jossa integrointi yleisopetukseen on mahdollista ja tämän vuoksi Talvisalon 1.-5. luokkien pienryhmien tilanne on sidottu Normaalikoulun ratkaisuun. Kannanotto: Esittää, että kaikki Savonlinnan kaupunkialueella olevat pienryhmät (Talvisalo ja Nätki) ovat samassa opetusyksikössä. (2) Vastaus: Erityisopetus perusopetuslain ja perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan tulisi ensisijaisesti järjestää yleisopetuksen ryhmissä ja vasta toissijaisesti pienluokassa: Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa, POL 17. Myös lähikoulu- ja inkluusioperiaatteen pitäisi olla johtavana ohjeena niin pitkälle kuin mahdollista, vaikka sitä ei laissa tarkasti säädetä. Tässä vaiheessa tavoitteena on saada 1.-5. luokkien pienryhmät sellaisen koulun yhteyteen, jossa oppilailla on mahdollisuus integrointiin yleisopetuksen yhteistyöluokkaan. Kannanotto: Tilapäinen muutto Normaalikoulun nykyisiin tiloihin ei tuo erityisopetuksen pienryhmäopetukseen mitään lisäarvoa. Vastaus: Perusopetuslain ja perusopetuksen opetussuunnitelman (POL 17, OPS 2016 7.4.3 HOJKS) mukaan Erityisluokalla opiskelevalle oppilaalle on nimetty yleisopetuksen yhteistyöluokka ja suunnitelma oppilaan opiskelusta tässä luokassa. Lakisääteisesti pienluokat on siis oltava koulussa, jossa integrointi yleisopetukseen on mahdollista ja tämän vuoksi Talvisalon 1.-5. luokkien pienryhmien tilanne on sidottu Normaalikoulun ratkaisuun. Kannanotto: Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat ovat herkkiä muutoksille ja olisi hyvä että he voisivat käydä koulua mahdollisimman vähin muutoksin.(2) Kannanotto: Toivotaan, että pienryhmäopetus jatkuu Talvisalon koulun nykyisissä tiloissa kunnes pysyvä koulutilaratkaisu on Normaalikoulun oppilaiden käytössä. Vastaus: Jos Talvisalon koulua laajennetaan suurelementeistä rakentaen, laajennus voidaan ottaa käyttöön 1.8.2018. Tällöin ei tarvita väliaikaisia tiloja millekään oppilasryhmälle ja uusi yhtenäiskoulu voi aloittaa toimintansa. Kannanotto: Miksi pienryhmien opetus ei ole toteutunut opetussuunnitelman mukaisesti? Vastaus: Talvisalon koulussa ei ole integraatiomahdollisuutta 1.-5. luokkien pienryhmille, koska koulussa on vain 6.-9. luokkien yleisopetuksen ryhmät. 7
Kannanotto: Toivotaan yhteistyön tiivistämistä lkv. 17-18 Normaalikoulun ja kaupungin välillä. Vastaus: Muutosrehtori aloittaa työnsä 1.8.2017 ja hänen työhönsä kuuluu mm. tehdä yhteistyötä Normaalikoulun ja Savonlinnan koululaitoksen koulujen henkilöstön kanssa. Kannanotto: On huoli Normaalikoulusta siirtyvien oppilaiden sijoittumisesta muihin kouluihin ja miten he sopeutuvat uuteen kouluun. Vastaus: Kouluilla on käytänteet, joiden mukaan uuden oppilaan siirtopalaverit järjestetään. Etukäteistutustumisia järjestetään sekä oppilaille että huoltajille. Tärkeää siirtovaiheessakin on kodin ja koulun hyvä yhteistyö. Painotusalueina kaupungin kouluissa on mm. taito- ja taideaineita, oppimisen tuen kolmiportaisuus, erityisesti tehostettu ja erityinen tuki sekä esi- ja alkuopetuksen yhteistyö. Kannanotto: Toivoo, että kaupunki jatkaa Normaalikoulun aloittamaa digiopetusta ja kehittää sitä edelleen. Kannanotto: Toivoo, että nykyisissä tiloissa jatkaa oma koulu, joka toimii kehittäjäkouluna Savonlinnassa ja jonka tehtävänä olisi oppimisteknologian käyttämisen vauhdittaminen kaikissa Savonlinnan alueen peruskoulussa. Vastaus: Muutosrehtorin työhön kuuluu mm. oppimisympäristön ja digioppimisen suunnittelu, kehittäminen, suunnitelma tietotaidon laajentamisesta toisiin kouluihin. Sivistystoimi esittää kaupunginvaltuustolle, että vuodesta 2018 alkaen talousarvioon lisätään määräraha kaikkien koulujen tvt-varustamisen kehittämiseen sekä tvt-kehittäjän palkkaamiseen. Kyseisellä henkilöllä pitää olla myös pedagogista osaamista. Kannanotto: Kuinka montaa oppilasta eri hankkeet [kuulemisillassa esitellyt kaupungin koulutoimen hankkeet] koskettavat? Vastaus: Tasa-arvo hanke vaikuttaa kaikkien 2600 perusopetuksen oppilaamme koulunkäyntiin mm. jakotunnit, resurssiopettajat, koulunkäynninohjaajat. Monipuolinen perusopetus ryhmän toiminta on osa tasa-arvohanketta. MOPO-ryhmässä on 10 oppilasta lukuvuosittain. Kielenopetuksen hanke alkaa syksyllä 2017 ja mukana on 296 ekaluokkalaista ja 64 eskaria. Kerhohankkeella rahoitetaan koulukerhotoimintaa. Syksyn 2016 aikana kertotoimintaan osallistui noin 900 oppilasta ja kevätlukukaudella 2017 noin 700 oppilasta on mukana koulukerhoissa. Virtuaaliset oppimisympäristöt hanke (Virtual Reality) alkoi syksyllä 2016 ja hankkeessa on mukana noin 250 oppilasta. Tutor hanke aktivoituu syksyllä 2017 ja se tulee vaikuttamaan kaikkien 2600 koululaitoksen perusopetuksen oppilaan koulunkäyntiin tavalla tai toisella. Esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittäminen-hankkeen toimintakausi on huhtikuusta 2015 joulukuuhun 2017. Hankkeessa on ollut erilaisia sisältöjä ja se on vaikuttanut näiden kahden vuoden aikana kaikkiin koululaitoksen perusopetuksen 2600 oppilaan koulunkäyntiin. Mielenterveysensiavun kouluttajakoulutus kouluttaa ohjaajia, joiden työ tulee koskettamaan kaikkia koululaitoksen perusopetuksen 2600 oppilasta. Kannanotto: Toivoo, että nykyisiä luokkaryhmiä ei hajoteta. Kannanotto: Toivotaan, että lapsen kaverisuhteet (2) ja tutut opiskeluympäristöt (1) säilyvät. 8
Vastaus: Tässä vaiheessa ei voida luvata, että kaikki luokkaryhmät säilyvät samoina tulevina lukuvuosina. Nykyisin Normaalikoululla on kaksitoista perusopetusryhmää ja jatkossa ryhmät vähenevät jopa yhdeksään, joka väistämättä aiheuttaa ryhmämuutoksia. Kouluvuosien aikana luokkaryhmissä tulee väistämättä muutoksia eri syistä johtuen esim. oppilasmäärän muutokset, valinnaisuus, opetushenkilöstön vaihtuminen, oppilaiden vaihtuminen koulussa. Kouluilla on erilaisia ryhmäytymiseen ja ryhmien muodostumiseen liittyviä toimintatapoja ja -malleja, joilla pyritään helpottamaan tätä muutosta. HENKILÖSTÖ Kannanotto: Toivotaan, että henkilökunnan osaaminen, henkinen pääoma ja tietotaito säilytetään Kannanotto: Toteaa, että koulunkäynti tuttujen opettajien kanssa on iso osa lapsen turvallista oppimisympäristöä. Vastaus: Normaalikoulun opetuksen järjestäjänä on valtio, ei Savonlinnan kaupunki. Normaalikoulun oppilaat siirtyvät Savonlinnan kaupungin oppilaiksi, mutta henkilökunta ei siirry automaattisesti Savonlinnan kaupungin palvelukseen. Kaupungin on virkavalinnoissaan noudatettava virkaehtosopimusta ja sen määrittämää virkaprosessia. Normaalikoulun opettajat voivat hakea normaalin viranhakuprosessin kautta kaupungin virkoja. Lukuvuonna 2018-2019 tarvitaan luokanopettajia ja eri aineenopettajia joko määräaikaiseen tai toistaiseksi voimassa oleviin Savonlinnan kaupungin virkoihin eri kouluille. Toistaiseksi/määräaikaiset virat ovat haettavissa syksyllä 2017. Kannanotto: Toteaa, että muutosrehtori tarvitsee tehtäväänsä enemmän kuin yhden vuoden. Vastaus: Muutosrehtorin virka on määräaikainen 1.8.2017-31.7.2018. Tehtävään valittu voi mahdollisesti jatkaa tulevan koulun opetus- ja hallintohenkilönä 1.8.2018 alkaen. TILAT KVL:n tilat KVL:n tilat ovat tällä hetkellä Royal House Oy:n omistuksessa ja niiden toiminnasta ja käytöstä vastaa siis ko. omistaja Kannanotto: Pyytää tarkennusta tyhjillään olosta aiheutuvista ongelmista. Vastaus: KVL:n tilat ovat olleet tyhjillään jo useita vuosia. Savonlinnan kaupungilla ei ole tällä hetkellä kohteesta kuntotutkimusta millaisessa kunnossa tilat ovat. 9
Kannanotto: Esittää, että taito- ja taideaineiden tilat olisivat teknologiatalossa ja liikuntahallissa (2) sekä OKL:n kotitalousopetustiloissa (2) ja teknologiatalon hyödyntäminen. Vastaus: KVL:n tilojen käyttö on vaihtoehtona ainoastaan silloin, jos OKL:n alueen, johon liittyy myös liikuntahalli, lunastus toteutuu. KVL:n rakennuksessa toimisi 1.-6. -luokkien + 1.-6. luokkien pienryhmien koulu, jolloin kotitalouden tiloja ei tarvittaisi. Itä-Suomen Yliopiston on vuokrannut teknologiatalon Royal House Oy:ltä vuoteen 2026 asti määräaikaisella vuokrasopimuksella. Kannanotto: Kysyy välituntipihan sijainnista ja muutostöistä. (2) Vastaus: Välituntipiha täytyisi rakentaa yläparkkipaikan kohdalle. Kannanotto: Esittää, että tarvitaan luotettavat ja puolueettomat kuntoarviot. Vastaus: Kohteen omistaa Royal House Oy ja Savonlinnan kaupungilla ei ole ko. kohteesta kuntoarvioita. Kannanotto: Halutaan luotettavat ja tarkat laskelmat tilojen muuttamisesta opetuskäyttöön. Vastaus: Muutostöistä on tehty suuntaa-antava kustannusennuste, jonka mukaan tilojen muuttaminen opetuskäyttöön maksaa noin 2 milj.. Väliaikaisten tilojen käytön myötä yhteiskustannus olisi noin 4-5 milj.. Kannanotto: Mitkä ovat tulevat käyttöasteet ja tilasuunnitelmat Vastaus: KVL:n tilat on aikanaan suunniteltu vain osaksi opetuskäyttöön ja alaluokkien kouluksi muutettaessa jää väistämättä tiloja, joita ei välttämättä tarvita koulukäyttöön. Tarkkoja suunnitelmia ei ole vielä tehty, koska tilat omistaa Royal House Oy. Kannanotto: Mitä tarkoittaa, että rakennuksessa jää paljon käyttämätöntä tilaa? Vastaus: Jos KVL-tiloihin sijoitetaan koululuokkatiloja, niin käytävien toisella puolella olevia toimistohuonetiloja jää käyttämättä johtuen toimistohuoneiden mitoituksesta (lyhyt syvyysmitta) Kannanotto: Onko Itä-Suomen hallinto-oikeudesta tiedusteltu käsittelyaikataulua tai pyydetty kiirehtimään kampusalueen kauppaan liittyvää oikeuskäsittelyä? Vastaus: Itä-Suomen hallinto-oikeus on ilmoittanut sähköpostilla 3.5.2017 : Hallinto-oikeus ilmoittaa, että asia ratkaistaan lähiaikoina. Tarkkaa päivämäärää ei ole tiedossa päätökselle. Talvisalon koulun laajentaminen suurelementeistä tai paikalla rakennettuna Kannanotto: Miten taito- ja taideaineiden opetus järjestetään? (3) Vastaus: Käsityön, kuvataiteen, musiikin ja kotitalouden osalta tiloja on riittävästi, kun tiloja kalustetaan (käsityö, kuvataide) tarpeen mukaan ja käytetään monipuolisia pedagogisia ratkaisuja erityisesti alaluokkien taide- ja taitoaineopetuksessa. 10
Kannanotto: Onko sisäliikuntatilojen rakentamisessa huomioitu koko kaupungin sisäliikuntatilojen tarve, koulun ulkopuolinen käyttö? Vastaus: Talvisalon alueen kaavoitus on vireillä siten, että alueelle voidaan rakentaa sisäliikuntatiloja, jotka olisivat sekä koulun että harrasteryhmien käytössä. Tilapäisenä vaihtoehtona voidaan sisäliikuntatilat ratkaista opetuskäyttöön siirrettävillä vuokratiloilla. Kannanotto: Pyydetään laskelmat nykyiseen Talvisalon kouluun tarvittavista muutostöistä, pienryhmätilojen muuttamisesta luokkatiloiksi. (2) Kannanotto: Onko kustannusarvioissa otettu huomioon erityistilojen rakentaminen, ovatko kustannusarviot todellisia? Vastaus: Ei ole tiedossa merkittäviä tilamuutostarpeita. Nykyiseen koulurakennukseen sijoitettaisiin kaikki luokanopettaja- ja erityisluokanopettajavetoiset (koti)luokat sekä taito- ja taideaineiden opetus. Suurelementtilaajennukseen sijoitettaisiin aineopetusluokkia. Tilojen suunnittelussa käytetään Opetus- ja Kulttuuriministeriön koulutilasuosituksia. Kannanotto: Miten pienryhmien tiloja voidaan käyttää isommille ryhmille? Vastaus: Pienryhmätilat ovat muunneltavissa sopiviksi alaluokkien yleisopetuksen ja pienryhmien opetukseen. Hyödynnetään soluoppimisen periaatetta sekä uuden opetussuunnitelmanmukaista pedagogiikkaa. Kalustusratkaisuissa otetaan huomioon myös uusi opetussuunnitelma ja sen vaatimukset oppimisympäristölle. Kannanotto: Suurelementtikoulu perinteisine luokkineen ja käytävineen ei tue opetussuunnitelman mukaisen opetuksen toteuttamista. Vastaus: Muutosrehtorin tehtävänä on suunnitella tulevaa laajennusta yhdessä toimitilapalvelun ja suurelementtitoimittajan kanssa. Kannanotto: Pitää suurelementtikoulua järkevimpänä vaihtoehtona ja toteaa, että samalla alueella voi olla useampia rakennuksia ja hallinnollisesti eri kouluja, joissa opetusta toteutetaan omilla vahvuus- ja erityisosaamisilla. Vastaus: Suurelementeistä rakennettu laajennusosa valmistuu niin, että kaikki oppilaat voivat aloittaa koulutyön Talvisalon koulussa 1.8.2018. Tällöin ei tarvita väliaikaisia tiloja. Tilat ovat puhtaat, nykyaikaiset ja tilatehokkaat. Laajennus ja v. 2011 peruskorjattu Talvisalon koulu muodostavat yhden toimivan oppimisympäristön. Kahden hallinnollisesti erillisen koulun sijoittaminen samalle tontille ei ole toiminnallisesti ja kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukaista. 11
Normaalikoulun nykyiset tilat Kannanotto: Pyydetään, että kaupunki neuvottelee Syk-kiinteistön kanssa edelleen ottaen neuvotteluun mukaan kansanedustajat. (2) Vastaus: Vuokraneuvotteluja voidaan jatkaa, jos kansanedustajat saadaan mukaan neuvotteluun. Kannanotto: Esittää, että asiantuntijana [tiloista] on kuunneltava Sirate Oy:n edustaja Mikko Kallista. (2) Vastaus: 10.5.2017 on oltu yhteydessä Sirate Oy:n Mikko Kalliseen. Sirate oy on tehnyt sisäilmatutkimuksia Normaalikoululla. Tutkimustuloksissa ei ole havaittu normaalista poikkeavia määriä mikrobeja tai muita sisäilmaa pilaavia yhdisteitä. Jotkut henkilöstöstä kuitenkin ovat oireilleet, joten kolmeen tilaan on toimitettu ilmanpuhdistin ja tilanne on tiettävästi saatu tällä toimenpiteellä hallintaan. Pohjakerroksessa on tehty joitakin rakenteellisia korjauksia lähinnä kapselointia. Sirate Oy ei ole tehnyt rakennuksen kuntotutkimuksia, mutta Kallisen mukaan kiireellisemmät korjaukset olisivat vesikaton reunapellit ja ikkunat. Kannanotto: Esittää, että Syk-kiinteistöltä pitäisi pyytää kuntoarvio. Vastaus: SYK:ltä saadut kuntoarviot ovat käytössä. Vuoden 2012 kuntoarvion mukaan viiden vuoden sisällä olisi uusittava vesi- ja viemärijärjestelmä. Kannanotto: Pyydetään, että opetus jatkuu nykyisissä tiloissa oikeuskäsittelyn ja KVL:n muutostöiden ajan. (4) Vastaus: Itä-Suomen hallinto-oikeus on ilmoittanut sähköpostilla 3.5.2017: Hallinto-oikeus ilmoittaa, että asia ratkaistaan lähiaikoina. Tarkkaa päivämäärää ei ole tiedossa päätökselle. Uusi koulu Kannanotto: Esittää uuden koulun rakentamista yliopistonmäelle tai Heikinpohjaan. (2) Vastaus: Yliopiston mäen tontti ei ole kaupungin omistuksessa. Heikinpohjassa ei ole koulurakentamiseen kaavoitettuja tontteja. Väliaikaiset parakkitilat Kannanotto: Ei kannata parakkivaihtoehto (lasten hyvinvointi ja ratkaisun pysyvyys). Vastaus: Parakkivaihtoehto on huono ratkaisu, koska ne olisivat väliaikaiset tilat. Tämä ratkaisu tarkoittaisi oppilaiden ja opetuksen hajauttamista parakkivaihtoehdon lisäksi myös muihin opetuskäyttöön soveltuviin tiloihin. 12