Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt Tampere 2.2.2018, Ryhmä 1
Monitoimijainen palvelutarpeen arviointi yhteiskehittämispäivä Tampereella 2.2.2018 Ryhmä 1 Teemana Asiakas toimijana, osallisena, elämäntilanteensa asiantuntijana Pj. Suunnittelija Heli Toroska, Pikassos Siht. Projektikoordinaattori Päivi Viitanen-Marchegiano, PIPPURI-hanke
Työryhmäkysymykset Miten hyvin mallinnuksessa on tunnistettu teemaan liittyvät keskeiset kehittämishaasteet? Mikä mallinnuksen (laajassa) sisällössä on mielestäsi hyödyllisintä/ensisijaista? Puuttuuko mallinnuksesta joitakin tärkeitä näkökulmia? Mitä? Mitä olisi vielä huomioitava eri asiakasryhmien näkökulmasta? Miten toimintamalli/ suositukset voidaan ottaa / ollaan ottamassa paikallisesti käyttöön? Mitä se edellyttää?
Miten hyvin mallinnuksessa on tunnistettu teemaan liittyvät keskeiset kehittämishaasteet? mallinnuksessa korostetaan toistuvasti asiakkaan huomioimista, mutta toisaalta, eikös niin ole tehty jo aiemminkin tai olisi pitänyt tehdä mitä uutta tämä malli tuo? malli tuo perheen enemmän mukaan ja korostaa koko perheen näkökulmaa mm. perheiden moninaisuuden voisi huomioida paremmin, keitä kuuluu oikeaan perheeseen tai lähisuhteisiin tapaamisen vuorovaikutuksen laatua on hyvä korostaa; asiakkaan pitää ymmärtää mitä viranomaiset sanovat ja päinvastoin koska nykyään nk. kuullaan lasta, mutta lapsen todellinen ääni ja mielipide jää kuulematta, koska ammattilainen tietää jo valmiiksi
Miten hyvin mallinnuksessa on tunnistettu teemaan liittyvät keskeiset kehittämishaasteet? mallinnus antaa mahdollisuuden todelliseen asiakkaan/ perheen kuulemiseen mm. omatyöntekijän kautta ja omatyöntekijän kanssa jo etukäteen käydyllä nk. preppauskeskustelulla lapsen omatyöntekijän ammattinimikkeellä ei ole merkitystä vaan tärkeätä on toimia lapsen luottohlönä ja hyvällä suhteella lapseen vastuutekijä ja omatyöntekijä ovat eri asioita; täytyy huomioida asiaa sovittaessa; mallinnus toivottavasti auttaa asiaan pohdituttaa otetaanko lapsen mieltä ja asiaa todellisuudessa tarpeeksi huomioon. Ammattilaisten kiire haittaa huomiointia. katkeamattoman palveluketjun rakentaminen on erittäin tärkeätä; lapsi ja perhe ei voi jäädä odottamaan jonoon akuutin asian kanssa eikä vähemmän akuutinkaan jotta tilanne ei ehdi huonontua
Miten hyvin mallinnuksessa on tunnistettu teemaan liittyvät keskeiset kehittämishaasteet? auktoriteettien vastustamista vai oman mielipiteensä sanominen, vaatii rohkeutta; auttaako mallinnus ko. asiassa, koetaanko vastustamiseksi vaikka kyse on mielipiteen ilmaisemisesta lapsen huomioimisen määrä ja tavata riippuvat eri toimintayksiköiden toimintamalleista; jos palveluna on mm. Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n Perhekulma Puhurin Lapsityö (perheväkivallan kohteeksi joutuneille tai sitä todistaneille lapsille) on luonnollista, että lapsen ääni ja mielipide tulevat systemaattisesti kysytyksi onko työntekijöiden pakko olla aina samaa mieltä? Eikö olisi asiakkaallekin rikkaus, että työntekijät ovat moniäänisiä kunhan ei riidellä. työntekijöiden rohkeus sanoa oma mielipiteensä? Moniäänisyys lisää rohkeutta miten asiakkaan osallisuutta voi tukea kun työntekijät vaihtuvat siirryttäessä esim. perhepalveluista lastensuojeluun
Miten hyvin mallinnuksessa on tunnistettu teemaan liittyvät keskeiset kehittämishaasteet? yhteisten palaveri/kirjauspohjien (esim. hybridi) suunnittelu ja toteutus hyvä juttu; kannatetaan levitettäväksi koko maakuntaan; pohdituttaa minkälaisia todellisia osallistamiseen keinoja työntekijöillä on esim. nuorten osallistamiseen (kirjeet, videot). Tähän kaivattaisiin konkreettisia työkaluja. asiakkaalla pitää olla mahdollisuus itse vaikuttaa luottohenkilönsä valintaan
Mikä mallinnuksen (laajassa) sisällössä on mielestäsi hyödyllisintä/ensisijaista? yhteiset kirjauspohjat; esim. hybridi-lomakkeet tavoitteena tavoitteena useiden eri palavereiden yhdistäminen yhdeksi, jossa ovat kaikki toimijat kerralla paikalla aikuisten palveluiden huomioiminen ja mukaanotto arviointiin ja hoitoon; vanhempien tukeminen on ensisijaista lapsen kannalta; lapsen hoitaminen ilman vanhempien hoitoa ei kanna pitkälle lapsen elämässä myös lapsi voi määritellä itselleen tärkeimmät ihmiset miten taustatietojen pirstaleisuus antaisi oikean kuvan oikeassa ajassa? Mitä ammattilaisten täytyy tietää asiakkaan asiasta? Pitääkö tietää enemmän kuin hän haluaa kertoa? Mallinnuksessa huomioidaan arvostava kohtaaminen hyvin
Puuttuuko mallinnuksesta joitakin tärkeitä näkökulmia? Mitä? pohdituttaa minkälaisia todellisia osallistamiseen keinoja työntekijöillä on esim. nuorten osallistamiseen (kirjeet, videot) Lapsen ja nuoren pitää saada itse valita luottohenkilönsä ; käytännössä asiakas ottaakin ensin yhteyttä tuttuun ja luotettavaan työntekijäänsä huolimatta työntekijän ammatista tai työpaikasta koukuttaako valmis malli liikaa toimimaan jäykästi määrätyn mallin mukaisesti työntekijälle mahdollisuus kulkea mukana asiakkaan elämässä huolimatta organisaatio tai elinkaarirajoista lisääkö mallin mukainen toiminta ei kuulu mulle -ajatusta
Puuttuuko mallinnuksesta joitakin tärkeitä näkökulmia? Mitä? ajan antaminen palavereissa ajattelulle ja puheelle? Siedetäänkö palavereissa hiljaisia hetkiä? Tehokkuusvaatimus? aina asiakas mukana kun hänen asiastaan puhutaan; ei nk. esipalavereita ennen asiakaspalaveria mitä työntekijöiden täytyy asiakkaan koko elämästä tietää? asiakassegmentoinnin uhka universaalien palveluiden palveluvalikossa (esim. laajat terveystarkastukset)
Mitä olisi vielä huomioitava eri asiakasryhmien näkökulmasta? pohdituttaa minkälaisia todellisia osallistamiseen keinoja työntekijöillä on esim. nuorten osallistamiseen (kirjeet, videot) riittävä ketteryys palaverin aikaansaamiseksi ilman mallinnuksen vaateita
Miten toimintamalli/ suositukset voidaan ottaa / ollaan ottamassa paikallisesti käyttöön? Mitä se edellyttää? Käyttöön otto ei onnistu vain yksittäisten työntekijöiden innolla, vaan vaatii kaikkien organisaatioiden ja johdon ja esimiesten ohjeistuksen ja tuen (ei määräystä) juurruttaminen käytäntöön vaatii ruohonjuurityöntekijöiden sitoutumisen asiaan mallia kuin mallia pitää voida ketterästi kehittää käyttöönotto voi olla helppoa; esimerkiksi heti maanantaina terveydenhoitaja kysyy asiakkaalta kuka on hänen omatyöntekijänsä ja kirjaa nimen ylös ja hänet kutsutaan mukaan palavereihin työntekijöille kykyä ja keinoja asiakkaan asian kuulijaksi ja tarvittaessa puolestapuhujaksi Mallin on siirryttävä osaksi työyhteisön ja organisaation toimintakulttuuria. Kun se on osa kulttuuria on selvää mm. että lapsi ja perhe saavat päättää keille heidän asioistaan kerrotaan
Mitä keskeisiä nostoja työpajatyöskentelyn yhteiseen purkuun? pelkkä malli ei riitä, vaan tarvitaan työntekijän omaa sitoutumista ja osaamista mallin mukaisen työn toteuttamiseen oman osaamisen kehittäminen ja toisen ammattitaidon kunnioittaminen ovat keskeisiä yhteistyön jatkuvan kehittämisen ylläpitäminen Positiivista mallissa on asiakkaan arvostava kohtaaminen ja lapselle keskeisten aikuisten näkeminen perheenä = lapsi ja perhe määrittävät mikä on perhe mikä on asiakkaan mielestä hänen asiansa hoitamisen jatkumo, kuinka asiakas kokee jatkuvuuden? miten tuetaan osallisuutta silloin kun vuorovaikutustaidot ovat heikot tai asiakas on haluton osallistumaan tai on kyse vastentahtoisista toimista? tarvitaan lisää kokemusasiantuntijoita ja palvelujen käyttäjiä kehittämään palveluita asiakassegmentoinnin uhka universaalien palveluiden palveluvalikossa (esim. laajat terveystarkastukset)
Kiitos! #lapemuutos www.thl.fi/lape stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut