1. TOIMINTAKERTOMUS. 1 Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa. 1.1.1 Kunnanjohtajan katsaus. 1.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset

PERUSTIETOA KUNNASTA Kokonaispinta-ala 1139 km 2 Maapinta-ala 924 km 2 Vesipinta-ala 215 km 2 Vesistöjen rantaviivan pituus 486 km Asukkaita / maa-km 2 4,2 Asukasluku 31.12.2009 yhteensä 3918 Maakunta Kainuu EU:n 1-tukialue Oulun lääni 1

2

3

1. TOIMINTAKERTOMUS 1 Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa 1.1.1 Kunnanjohtajan katsaus Vuosi 2009 oli maailmantalouden tilanteesta johtuen todella vaikea. Työttömyys kasvoi merkittävästi koko maassa ja myös Kainuu sai osansa taantumasta, joka koko voimallaan näkyy kysynnässä ja työttömyyden kasvussa vasta 2010. Paltamo oli työttömyyden suhteen huomattava poikkeus Paltamon Työvoimayhdistyksen toteuttaman kokeiluhankkeen johdosta. Se antoi työtä vuoden lopussa ohjaajien lisäksi 176 henkilölle. Työttömyysaste oli silti vuoden lopussa 14,2 %. Ilman kokeilua se olisi ollut todennäköisesti yli 20 %. Kokeilu tuo myös Paltamon aluetalouteen lisää rahaa, joka taas hyödyttää paikallisia yrityksiä kulutuskysynnän kasvun kautta. Kuntataloudessa osattiin varautua tilanteen vaatimalla tavalla ja pienentyneistä verotuloista (-2,7 %) huolimatta tulos oli talousarviota parempi ja muodostui ylijäämäiseksi n. 439 000. Kaikki tulosalueet alittivat nettobudjettinsa. Vaikea taloustilanne toi myös helpotusta. Alhaisen korkotason myötä korkomenot alittuivat selvästi. Varsinaiset haasteet talouden näkökulmasta tulevat olemaan vuodet 2010 ja 2011. Sekä julkisen sektorin, että varsinkin yksityisen sektorin heikko työllisyystilanne heijastui muuttotappiona, joka oli vuonna 2009 57 henkilöä. Vain Kajaani on muuttovoittokunta Kainuussa ja sekin vain maahanmuuttajien suuren määrän ansiosta. Velan määrä kääntyi laskuun investointitahdin hidastumisen myötä. lainakanta laski 0,5 miljoonaa euroa ollen vuoden lopussa 12,9 milj. euroa. Edessä on kuitenkin vielä todennäköisesti hoivaosaston peruskorjaus, jonka jälkeen rakennuskantaan ei ole tarpeen tehdä merkittäviä kunnostuksia lähivuosina. Kiinteistöriskiä voitiin pienentää kirjaamalla alas puolet ns. Palvipoikien hallin noin miljoonan euron tasearvosta. Se pienentää myös vuotuisia poistoja noin 25 000. Maakunnan jatko ratkaistaan vuoden 2010 aikana ja peruslähtökohdista on kuntien ja valtionvarainministeriön kesken pitkälle yhteinen näkemys nykymallin vakinaistamisesta. Rahoitusmallista tullee olemaan kovin vääntö kuntien kesken. Paltamon kunnalla ei ole kattamattomia alijäämiä taseessa. Arto Laurikainen kunnanjohtaja 1.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Hallintojohtajan paikka on ollut täyttämättä hänen virkavapautensa ajan 28.9.2009 alkaen. Kunnanhallitus päätti vuoden 2010 puolella että paikkaa ei toistaiseksi täytetä, vaan kunnanjohtaja hoitaa kyseisen tehtävän toistaiseksi. Kunnan hallinnossa ei ole muutoin tapahtunut merkittäviä muutoksia. 4

Paltamon kunnan organisaatiokaavio 1.1.2005 5

KUNNANVALTUUSTO Toimintavuoden aikana kunnanvaltuusto kokoontui 7 kertaa ja käsitteli 54 asiaa. Valtuutetut Nimi Osoite Puolue Ahoniemi Pasi Paakintie 6, Kontiomäki Kesk. Arffman Paavo Sotkamontie 2 A, Kontiomäki PS Räisänen (Haataja) Pauliina Ouluntie 133, Paltamo Kesk. Heikkinen Seppo Pajulammentie 13, Paltamo Kesk. Horto Arja Pyynkuja 2, Paltamo SDP Horto Ilkka Pyynkuja 2, Paltamo SDP Kantola Raimo Metsopolku 1, Paltamo Vihr. Karppinen Irma Marketta Pehkolanlahdentie 22, Paltamo Vas. Karppinen Jussi Veikkolantie 6, Kivesjärvi Kesk. Kemppainen Erkki Talonpojantie 4, Paltamo Kesk. Keränen Kari Veturikuja, Kontiomäki Vas. Keränen Pentti Karhu, Kontiomäki Kesk. Keränen Seppo Puolangantie 71, Paltamo Kesk. Leinonen Helena Vaarankyläntie 75 B, Paltamo Kesk. Mikkonen Veijo Honkakaarto 3, Paltamo Vas. Moilanen Heli Haatajanniementie 37, Kivesjärvi Kesk. Mustonen Veijo Manamansalontie 101 a, Paltamo Vas. Nieminen Markku Heikkisenjoentie 1 A, Mieslahti Kesk. Oikarinen Lasse Pellonpääntie 4 a as 3, Kontiomäki PS Palm Pirkko Uvantie 135, Paltamo SDP Pulkkinen Veikko Kotiniementie 8 as 1, Paltamo KD Sievänen Juha-Pekka Mäntykuja 2, Paltamo Kok. Siira Martti Harjutie 9, Paltamo Kesk. Soldatkin Päivi Metsätie 3, Paltamo Vas. Tervonen Juho Raappananmäentie 100, Melalahti Kesk. Vattulainen Kari Teeripolku 6, Paltamo SDP Väisänen Markku Vaaranpääntie 7 C, Paltamo Kesk. Valtuutettuja yhteensä 27 Valtuuston puheenjohtaja Valtuuston I varapuheenjohtaja Valtuuston II varapuheenjohtaja Heli Moilanen Ilkka Horto Pentti Keränen 6

Kunnanhallitus Paltamon kunnanhallitukseen kuuluu 9 jäsentä ja jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Kunnanhallitus kokoontui 19 kertaa ja käsitteli 266 asiaa. Varsinaiset jäsenet: Nimi: Osoite: Puolue Ahoniemi Pasi Paakintie 6 Kesk. Arffman Paavo Sotkamontie 2 A PS Räisänen (Haataja) Pauliina Ouluntie 133 Kesk. Horto Arja Pyynkuja 2 SDP Karppinen Irma Marketta Pehkolanlahdentie 22 Vas. Keränen Kari Veturikuja Vas. Leinonen Helena Vaarankyläntie 75 B Kesk. Mikkonen Veijo Honkakaarto 3 Vas. Siira Martti Harjutie 9 Kesk. Varajäsenet: Kemppainen Raili Ouluntie 135 Kesk. Keränen Eero Koikeronlahdentie 26 SDP Moilanen Jonna Einolankuja 3 C 12 Vas. Nieminen Markku Heikkisenjoentie 1 A Kesk. Nikkinen Lea Raappananmänt. 21 B KD Oikarinen Maija Uurantie 2 Kesk. Pulkkinen Veikko Kotiniementie 8 as 1 KD Silvennoinen Kari Heikkisenjoentie 26 Vas. Väisänen Markku Vaaranpääntie 7 C Kesk. Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Martti Siira Veijo Mikkonen Pauliina Räisänen (Haataja) 7

Lupa- ja valvontalautakunta Lupa- ja valvontalautakunnassa on 7 jäsentä ja jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Lupa- ja valvontalautakunta kokoontui 4 kertaa ja käsitteli 20 asiaa. Varsinaiset jäsenet: Tervonen Juho Raappananmäentie 100, Paltamo Kesk. Kemppainen Jouko Kaipaalanrinne 8, Kontiomäki SDP Huurre Sisko Rahonniementie 6, Kivesjärvi Kesk. Heikkinen Seppo Pajulammentie 13, Paltamo Kesk. Tolonen Ritva Joukolantie 1, Paltamo Vas. Oikarinen Lasse Pellonpääntie 4 a as 3, Kontiomäki PS Schroderus Salme Mailatie 3 B 8, Paltamo Vas. Varajäsenet: Kemppainen Erkki Talonpojantie 4, Paltamo Kesk. Hyttinen Voitto Uurantie 52, Paltamo SDP Keski-Liikala Arja Putikontie 6, Paltamo Kesk. Karppinen Jussi Veikkolantie 6, Kivesjärvi Kesk. Karonen Mirja Koulutie 5 A 6, Paltamo Vas. Romppainen Jatta Puutteenperänt. 2-4 A 10, Kontiomäki PS Heikkinen Eero Tololanmäentie 10, Kontiomäki Vas. Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Juho Tervonen Jouko Kemppainen Tarkastuslautakunta: Tarkastuslautakunnassa on 3 jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Tarkastuslautakunta kokoontui 11 kertaa ja käsitteli 62 asiaa. Varsinaiset jäsenet: Kantola Raimo Metsopolku 1, Paltamo Vihr. Mustonen Veijo Manamansalontie 101, Paltamo Vas. Palm Pirkko Uvantie 35, Paltamo SDP Varajäsenet: Haverinen Hannu Pellonpääntie 3, Kontiomäki KD Jokinen Reijo Laajanniementie, Mieslahti Vas. Härkönen Saara Kuusistontie 4, Kontiomäki SDP Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Sihteeri: Veijo Mustonen Raimo Kantola Raija Leinonen JHTT tilintarkastajana toimi Paula Hellén-Toivanen KPMG Kunta Oy:stä. 8

Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunnassa on 5 jäsentä ja 8 varajäsentä (eivät henkilökohtaisia). Keskusvaalilautakunta kokoontui 2 kertaa ja käsitteli 16 asiaa. Varsinaiset jäsenet: Keränen Pentti Karhu, Kontiomäki Kesk. Soldatkin Päivi Metsätie 3, Paltamo Vas. Hyttinen Voitto Uurantie 52, Paltamo SDP Jokelainen Ilkka Putikontie 4, Paltamo PS Klemetti Miia Koulutie 6, Kontiomäki Kok. Varajäsenet kutsumisjärjestyksessä: Visto Heikki Teeripolku 4, Paltamo KD Juvonen Virpi Tahvintie 18, Mieslahti Vihr. Huusko Ritva Raappananmäentie 37, Paltamo Kesk. Soldatkin Senni Metsätie 2 as 39, Paltamo Vas. Tauro Seija Omakotitie 5, Kontiomäki SDP Makkonen Lauri Kajaanintie 59, Paltamo PS Pulkkinen Veikko Kotiniementie 8, Paltamo KD Ali Shakir Puutteenperäntie 4 C 29, Kontiomäki Vihr. Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Sihteeri: Pentti Keränen Päivi Soldatkin Raija Leinonen 9

1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Koko maan kehitys Bruttokansantuote romahti Suomessa vuonna 2009 peräti 7,6 % kun se euroalueella laski noin 4 %. Ero johtuu paljolti Suomen teollisuuden rakenteesta, jossa painottuu investointitavaroiden vienti. Samanaikaisesti mm. elektroniikkaja metsäteollisuus on siirtynyt vähitellen halvemman työvoiman maihin. Tämä on johtanut kysynnän laskuun ja työttömyyden kasvuun. Koko maan työttömyys on kasvanut peräti 30 %. Kysynnän laskiessa on myös korkotaso laskenut. Kun kolmen kuukauden euribor oli kesällä 2008 noin 5 %, on se 2009 syksyllä ollut jo alle 0,5 %. Julkisyhteisöjen alijäämä Suomessa on vuonna 2009 noin 3,5 % bruttokansantuotteesta ja velan määrä kasvaa 42 % prosenttiin bkt:sta. Kuluttajahintojen muutos hidastui 3,3 % prosentista keskimäärin 0,3 % prosenttiin käyden välillä alle nollassakin. Kuntasektorin saamat kunnallisverotulotilitykset säilyivät edellisvuoden tasossa, mutta yhteisöverotilitykset laskivat n. 30 %. Yhteenlaskettu vuosikate tulee olemaan edellisvuotta heikompi, vaikka pahimmat ennusteet eivät ainakaan vielä toteutuneet. Kuntien menojen arvioidaan kasvaneen vuonna 2009 n. 4,5 prosenttia. Kainuun kehitys Kainuun suhteellinen asema ei heikentynyt vielä samaa tahtia koko maan kanssa. Työttömyysaste oli keskimäärin 14,8 %, missä oli kasvua vain 1,8 prosenttiyksikköä. Joulukuussa se oli tosin jo 16,2 % ja maan toiseksi pahin Pohjois-Karjalan jälkeen. Kajaanin seudulla työttömyys on selvästi Kehys-Kainuuta alempi. Asukasluku oli vuoden lopussa 82 626 henkilöä ja siinä oli laskua edellisvuoteen 534 henkeä. Kuntien ja maakunnan yhteenlaskettu tulos on maakunnan toiminta-ajan paras ja katettavien alijäämien määrät pienenivät. Maakunnan kattamaton alijäämä pieneni 5,1 miljoonaan euroon. Kunnilla on vanhoja alijäämiä jäljellä 25,1 milj ja vastaavasti osalla kunnista on kertyneitä ylijäämiä 9,1 milj. Kuntien ja maakunnan yhteen laskettu vuosikate ylitti poistot nyt toisena vuotena peräkkäin 1.1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Toiminta tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Paltamon kunnan tulos oli n. 439 000 euroa ylijäämäinen. Sen pitäminen positiivisena vaatii jatkossa erityisen paljon työtä nykyisessä suhdannetilanteessa. Maakunnan kustannustehokas toiminta on osaltaan auttanut pitämään taloutta tasapainossa. 10

Asukasluku laski 80 henkilöllä. Se oli vuoden lopussa 3 918 henkilöä. Heikko työpaikkatarjonta oli keskeisin syy poismuuttoon kotimaisen muuttotaseen ollessa negatiivinen 66 henkilöä. Ulkomainen nettomuutto oli 9 henkilöä positiivinen. Paltamo tukeutuukin Sotkamon ohella muita Kainuun kuntia enemmän Kajaanin työpaikkatarjontaan. Kuntaan myös muutti 192 henkilöä vuoden aikana ja pois kunnasta muutti 258 henkilöä.. Työttömyysaste laski edellisvuoden 16,1 prosentista 14,2 %:iin. Vuoden lopussa se oli 14,2 %. Syynä laskuun on Työvoimatalon toiminta, joka käynnistyi vuoden 2009 alussa. Vuoden lopussa siellä työskenteli jo n. 190 henkilöä. Ilman sen toimintaa olisi työttömyysaste ollut todennäköisesti 7 8 prosenttiyksikköä korkeampi. Koulukeskus valmistui kesällä myös pihatöiden osalta. Seuraava merkittävä investointi tullee olemaan hoivaosaston peruskorjaus jonka suunnittelu on käynnistetty 2010. Päiväkodille saneerattiin asianmukaiset tilat Kiekkotielle. Kaavoitukseen ja niiden vaatimaan kunnallistekniikkaan varattuja rahoja ei käytetty vielä 2009. Jos kaavailut Oulujärven ranta-alueiden hankkimisesta kunnalle toteutuvat tulee jossain vaiheessa eteen niiden kaavoitus ja rakentaminen. Tilinpäätöksessä on tehty 800 000 :n varaus niitä varten. Kainuun maakunnan jatkon valmistelu on jatkunut aktiivisena vuonna 2009 ja 2010 keväällä. Valtiovallan taholta ratkaisut jatkosta tehtäneen syksyllä 2010.. Talous tilikaudella ja sen jälkeen Nettomenot alittuivat 959 000 eurolla. Tähän vaikuttivat mm. tuloarvion ylittyminen 231 000, henkilöstömenojen alittuminen 373 000, maakunnan osuuden alittuminen hyvästä tulokehityksestä johtuen 163 000. Sekä bruttokäyttömenot että kunnan omat menot ilman maakunnan osuutta laskivat yhden prosentin. Verotulot alittuivat 168 000 eurolla ja laskua edellisvuoteen oli 2,7 %-yksikköä. Erityisen suuri lasku oli yhteisöverojen tuotossa, -19 %. Vuodelle 2010 on ennakoitu hienoista kasvua, joka johtuu kokonaan veroprosenttien korotuksista. Valtionosuudet ylittyivät puolestaan 139 000 eurolla. Kasvu oli enää 3,7 %, kun edellisvuoden kasvu oli ilman harkinnanvaraista avustusta 10 %. Se selittyy osin valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksesta joka toteutui tuolloin. Jatkossa kasvu tullee olemaan korkeintaan inflaation suuruinen valtion velkarasituksesta johtuen. Rahoitustuotot ylittyivät 362 000. Se johtui rahastosijoitusten 409 000 euron arvonnousun kirjaamisesta tuotoksi. Vastaavasti tehtiin ns. Palvipoikien hallin pääoma-arvon alaskirjaus 495 000, joka näkyy teknisten palvelujen kohdalla ylimääräisenä menona. Ilman sitä kaikki palveluyksiköt alittivat budjettinsa. Alhaisesta korkotasosta ja ennakoitua pienemmäksi jääneestä lainasalkusta johtuen myös korkomenot alittuivat 138 000 :lla. Lainakanta oli taseessa 11

vuoden lopussa 12,9 milj., joka tekee 3 291 /asukas. Pienennystä oli pitkäaikaisissa lainoissa1,37 milj., eli 350 /asukas ja koko lainakannassa 0,48 milj.. Lukuihin sisältyy 800 000 :n kassalaina Työvoimayhdistykselle. Laina on maksettu pois helmikuussa 2010. Vanha 1 154 328 euron kohdentamaton investointivaraus käsiteltiin siten, että 800 000 euroa osoitettiin Oulujärven ranta-alueiden kaavoitukseen ja kunnallistekniikkaan ja loput tuloutettiin tulosvaikutteisesti. Vuosikate oli 1 651 104, joka on 152 % poistoista. Kunnan ylijäämäksi muodostui 439 413. Toiminnallinen tulos ilman varausten ja rahastokirjausten käsittelyä on noin 170 000 ylijäämäinen. Maakunnan rahoitusmalli ei tule tuomaan lisäresurssia Paltamon kunnalle vuoden 2012 jälkeen. Taseessa on noin 450 000 kertynyttä ylijäämää vuoden 2009 lopussa. 5 Kunnan henkilöstö Paltamon kunnan henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 145 henkilöä, luvussa ovat mukana myös sivutoimiset työntekijät. Vuoden alussa vastaava luku oli 157 henkilöä. Tarkemmat henkilöstötilastot ovat käyttötalousosan lopussa. 1.1.6 Arvio riskeistä ja epävarmuustekijöistä Suurin toimintaedellytyksiin liittyvä riski on yleinen taloudellinen tilanne maailmassa. Se vaikuttaa suoraan työllisyyteen ja välillisesti siihen, minkälaisin resurssein valtio voi kuntien peruspalveluita rahoittaa. Maakunnan toiminnan jatkosta on periaatteellinen sopimus olemassa. Auki on vielä rahoitusmallin yksityiskohdista sopiminen. Esillä olleet vaihtoehdot eivät merkittävästi eroa Paltamon näkökulmasta toisistaan. Joka tapauksessa maksuosuuden taso tullee kasvamaan 100 200 000 vuositasolla nykyisestä. Kiinteistöriskiä on pienennetty vuonna 2009 noin 500 000 eurolla Palvipoikien hallin alaskirjauksella. Jäljellä on silti noin 500 000 poistamatonta pääomaa, samoin Honkarakenteen noin 800 000 euron arvoinen teollisuuskiinteistö. Jäljellä olevat takausvastuut pienenivät n. 120 000. Niiden kokonaismäärä oli vuoden lopussa 1,96 milj., josta pääosa kohdistui omaan konserniin kuuluviin yhteisöihin. Kiehimänhovin hoivaosasto jouduttanee korjaamaan vuosien 2010 2011 aikana. Sen kustannustaso on 2 3,5 milj. toteutustavasta riippuen. Riskinä kunnan kannalta on lähinnä se, että jos maakunta jatkossa vetäytyy joistain käytössään olevista tiloista, jäävät käyttö- ja pääomakustannukset kunnalle. Jos asukasluku laskee merkittävästi voi kunnan omistama kiinteistöyhtiö ajautua taloudellisiin ongelmiin kysynnän pienentyessä. 12

Väestön ikääntyminen on pitkän aikavälin riski koko Kainuussa ja maassa. 1.1.7 Ympäristötekijät Kunnalla on oma jäteveden käsittelylaitos ja puhtaan veden pumppaamot ja vedenottamot. Kaukolämpökeskus on Vapo Energian ja verkosto kunnan. Liikenteellinen sijainti tuo rautatie- tai maantiekuljetuksiin liittyvän onnettomuusriskin. Kuntakeskuksessa sijaitsevat Kiehimänjoen maantie- ja rautatiesillat. Pelastuslaitoksessa on nämä tekijät pyritty ottamaan huomioon. 1.1.8 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäinen valvonta on järjestetty omavalvontana ilman vakinaista valvontahenkilöstöä. Kunnanhallitus on antanut ohjeet valvonnan järjestämisestä Riskien kartoitusta on käyty läpi mm. vakuutusyhtiön ja kiinteistöhuollon kanssa. Tietohallinnon osalta riskien hallinta on järjestetty maakunnan yhteisen tietohallinnon toimesta. Ohjeistuksen noudattamista valvotaan myös oman henkilöstön osalta. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen: Paltamon kunnassa on noudatettu hyvää hallintotapaa koko kunnan toiminnassa. Kuntaan tulevat asiakirjat (päätöstä vaativat) kirjataan kunnassa käytössä olevaan asianhallintajärjestelmään, jossa voidaan seurata asioiden etenemistä. Kunnanhallituksen esityslistaa koottaessa viranhaltijat tarkistavat oman vastuualueensa osalta päätöksentekoon tulevien asioiden määräajat ja valmistelevat ne kunnanhallituksen käsittelyyn. Myös hallintopalveluiden henkilökunta tekee koko asianhallinnan osalta seurantaa asioiden etenemistä päätöksentekoon ja tarvittaessa muistuttaa asioiden valmistelusta. Kokouksista laaditaan pöytäkirjat, jotka pääsääntöisesti tarkastetaan noin kahden päivän kuluttua kokouksesta. Tarkastetusta pöytäkirjasta laitetaan otteet kaikille asianosaisille. Viranhaltijapäätökset tehdään kirjallisesti. Vuoden 2009 aikana kunnanhallitus antoi kaksi vastinetta hallintovalitusten johdosta. Valitukset koskivat tehtyjä poikkeamislupapäätöksiä. Kunnanhallitus antoi yhden vastineen kaava-asiaa koskevaan kunnallisvalitukseen. Lisäksi kunnanhallitus antoi vastineen markkinaoikeudelle tilintarkastusyhteisön valintaa koskevassa valitusasiassa. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden 13

arvioinnin pätevyys ja luotettavuus: Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden arviointi on esitetty toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumisvertailussa. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta: Omaisuuden hankinnassa on noudatettu hankintalakia ja kunnan omia hankintaohjeita. Pääsääntöisesti hankinnat tehdään Kainuun hankintarenkaan yhteishankintoina ja kilpailutuksina. Hankintojen osalta yli 25 000 euron hankinnoista päätöksen tekee kunnanhallitus. Sisäinen valvonta hoidetaan pääsääntöisesti palveluyksiköittäin. Paltamon kunnan myytävä, käytöstä poistettu omaisuus myydään joko julkisella tarjouskilpailulla, huutokaupalla tai esim. kiinteistönvälittäjän kautta. Paltamon kunnan poistamaton omaisuus on luetteloitu käyttöomaisuuskirjanpidossa ja osin yksiköt pitävät omaa ns. kalustoluetteloa tilikauden menoksi kirjatusta omaisuudesta kuten matkapuhelimista, tietokoneista ja muista arvokkaammista hyödykkeistä. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä: Paltamon kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeet 21.3.2005, 102. Vastuu sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta on ensisijaisesti tilivelvollisilla. Paltamon kunnassa tilivelvollisia ovat: kunnanhallituksen jäsenet, lupa- ja valvontalautakunnan jäsenet, keskusvaalilautakunnan jäsenet (rahan käytön osalta), tarkastuslautakunnan jäsenet (rahan käytön osalta), kunnanjohtaja, elinkeinopalveluiden johtaja, hallintopalveluiden johtaja, sivistyspalveluiden johtaja ja teknisten palveluiden johtaja. Koko kunnan osalta sisäistä valvontaa on tehty seuraavasti: Kunnan talousarvion toteutuma on tehty vähintään neljännesvuosittain ja esitetty kunnanhallitukselle sekä myös kunnanvaltuustolle kokousaikataulun sen salliessa. Talouden toteutumassa on kiinnitetty huomiota poikkeuksellisiin eriin, esimerkiksi jos kuukauden palkkasumma on eronnut edellisestä kuukaudesta ja tarvittaessa selvitetty tili- tai tulosyksikkökohtaisesti syyt eroavaisuuksiin. Sisäinen valvonta on Paltamon kunnassa järjestetty asianmukaisesti yksikön koko huomioon ottaen. Hallintojohtajan paikan täyttämättä jättäminen loppuvuodesta 2009 asettaa omat ajankäyttöön liittyvät reunaehdot yksityiskohtaiselle valvonnalle. 14

1.2. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.2.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 Toimintatuotot Myyntituotot 2 510 581,83 1 655 045,04 Maksutuotot 293 359,89 274 784,88 Tuet ja avustukset 67 427,19 276 754,80 Muut toimintatuotot 1 894 837,19 4 766 206,10 1 212 390,89 3 418 975,61 Toimintakulut Henkilöstökulut -6 015 451,05-6 187 694,73 Palkat ja palkkiot -4 349 649,50-4 408 425,69 Henkilösivukulut -1 665 801,55-1 779 269,04 Eläkekulut -1 526 593,11-1 561 101,35 Muut henkilösivukulut -197 327,20-261 504,00 Palvelujen ostot -13 750 594,50-13 519 105,17 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 769 015,29-1 404 385,16 Ostot tilikauden aikana -1 769 456,69-1 413 022,39 Varastojen lis.(+) tai väh.(-) 441,40 8 637,23 Avustukset -612 192,20-503 300,37 Muut toimintakulut -820 001,19-22 967 254,23-120 998,56-21 735 483,99 Toimintakate -18 201 048,13-18 316 508,38 Verotulot 9 622 176,86 9 890 902,89 Valtionosuudet 10 148 186,00 9 789 951,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 83 996,03 21 707,44 Muut rahoitustuotot 461 878,52 402 826,22 Korkokulut -457 240,47-573 597,03 Muut rahoituskulut -6 843,91 81 790,17-416 111,33-565 174,70 Vuosikate 1 651 104,90 799 170,81 Poistot ja arvonalennukset Suunnitelmanmukaiset poistot -1 085 025,12-965 173,44 Kertaluonteiset poistot -495 000,00-1 580 025,12-17 246,81-982 420,25 Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot 5 812,34 0,00 Satunnaiset kulut -14 455,15 0,00 Tilikauden tulos 62 436,97-183 249,44 Poistoeron lis.(-) tai väh.(+) 22 648,62 23 091,06 Varausten lis.(-) tai väh.(+) 354 328,05 0,00 Rahastojen lis.(-) tai väh.(+) 56 304,15 Tilikauden + yli/-alijäämä 439 413,64-103 854,23 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2009 2008 Toimintatuotot/toimintakulut, % 20,75 15,73 Vuosikate/poistot, % 104,49 81,35 Vuosikate, euroa/asukas 421,41 199,99 Asukasmäärä 3 918 3 966 15

1.2.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta TP 2009 TP 2008 Vuosikate 1 651 104,90 799 170,81 Satunnaiset erät -8 642,81 0,00 Tulorahoituksen korjauserät -67 280,15 1 575 181,94 325 793,08 1 124 963,89 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit -560 451,29-3 925 699,01 Rahoitusosuudet investointimenoihin 60 174,48 1 171 682,50 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 136 198,02-364 078,79 45 583,76-2 708 432,75 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 211 103,15-1 583 468,86 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0,00 0,00 Antolainasaamisten vähennykset 33 081,02 33 081,02 1 126 158,30 1 126 158,30 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 14 472,76 3 005 383,40 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 386 085,22-1 197 751,22 Lyhytaikaisten lainojen muutos 888 334,00-483 278,46-450 000,00 1 357 632,18 Oman pääoman muutokset -387,95-387,95 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0,00-1 946,00 Vaihto-omaisuuden muutos -441,40-8 637,23 Saamisten muutos -663 210,58-37 854,02 Korottomien velkojen muutos -28 676,23-692 328,21-144 211,96-192 649,21 Rahoituksen rahavirta -1 142 913,60 2 291 141,27 Rahavarojen muutos 68 189,55 707 672,41 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12.08 4 386 363,67 4 318 174,12 Rahavarat 1.1.2008-4 318 174,12-3 610 501,71 68 189,55 707 672,41 Investointien tulorahoitus, % 298,8 29,0 =100*Vuorikate/Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % 87,5 28,3 =100*Vuosikate(Investointien omahankintameno+antolainojen nettolisäys+lainanlyhennykset) Lainanhoitokate 1,2 0,8 =(Vuosikate+Korkokulut)/(Korkokulut+Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv 66,9 56,6 *365pv*Rahavarat 31.12/Kassasta maksut Asukasmäärä 3 918 3 996 16

1.2.3 Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 2009 2008 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 97 628,91 97 628,91 133 824,34 133 824,34 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 2 061 258,53 2 062 138,01 Rakennukset 10 301 406,38 10 869 535,21 Kiinteät rakenteet ja laitteet 2 826 233,67 2 956 297,90 Koneet ja kalusto 802 458,03 1 008 172,12 Ennakkomaksut 50 587,89 16 041 944,50 228 272,04 17 124 415,28 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 1 528 237,54 1 558 237,54 Muut lainasaamiset 440 198,86 473 279,88 Muut saamiset 16 500,00 1 984 936,40 16 500,00 2 048 017,42 Pysyvät vastaavat yhteensä 18 124 509,81 19 306 257,04 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Toimeksiantojen varat Valtion toimeksiannot 91 778,31 91 778,31 117 388,09 117 388,09 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 69 302,25 68 860,85 Muu vaihto-omaisuus 92 515,71 161 817,96 92 515,71 161 376,56 Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset 64 676,20 64 676,20 73 324,49 73 324,49 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 486 205,14 491 381,98 Lainasaamiset 796 517,23 1 760,00 Muut saamiset 8 662,78 18 837,52 Siirtosaamiset 59 572,91 1 350 958,06 167 119,69 679 099,19 Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 4 084 088,99 4 084 088,99 3 674 622,38 3 674 622,38 Rahat ja pankkisaamiset Pankkisaamiset 300 328,17 641 950,48 Käteisvarat 1 946,51 302 274,68 1 601,26 643 551,74 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 5 963 815,89 5 231 974,36 VASTAAVAA 24 180 104,01 24 655 619,49 17

VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 7 796 514,31 7 796 514,31 Muut omat rahastot 186 871,92 187 259,87 Edellisten tilikausien ylijäämä 11 794,35 115 648,58 Tilikauden yli/alijäämä 439 413,64 8 434 594,22-103 854,23 7 995 568,53 Oma pääoma yhteensä 8 434 594,22 7 995 568,53 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 426 171,08 448 819,70 Vapaaehtoiset varaukset 815 136,91 1 241 307,99 1 169 464,96 1 618 284,66 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 91 778,31 117 388,09 Lahjoitusrahastojen pääomat 46 273,26 138 051,57 46 273,26 163 661,35 VIERASPÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 10 631 235,24 12 017 320,46 Muut pitkäaikaiset velat 77 975,99 10 709 211,23 63 503,23 12 080 823,69 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2 186 085,22 1 297 751,22 Saadut ennakot 108 480,97 31 276,24 Ostovelat 544 053,77 594 957,20 Muut velat 101 202,27 115 231,05 Siirtovelat 717 116,77 3 656 939,00 758 065,55 2 797 281,26 Vieras pääoma yhteensä 14 366 150,23 14 878 104,95 VASTATTAVAA 24 180 104,01 24 655 619,49 TASEEN TUNNUSLUVUT 2 009 2 008 Omavaraisuusaste, % 40,19 39,04 (100*(oma pääoma+poistoero)/(koko pääoma-saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % 58,10 64,27 100*(vieras pääoma-saadut ennakot)/käyttötulot Kertynyt ylijäämä, milj. 439 414 11 794 Kertynyt ylijäämä, /asukas 112,15 2,95 Lainakanta 31.12.2008, milj 12,90 13,38 Vieras pääoma-(saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat) Lainakanta 31.12.2008, /asukas 3 291 3 348 Lainasaamiset, milj 0,46 0,49 sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Asukasmäärä 31.12.2009 3 918 3 996 1.2.4 Kokonaistulot ja -menot KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT 18

TULOT 1 000 MENOT 1 000 Toiminta Toiminta Toimintatuotot 3 323 Toimintakulut 21 524 Verotulot 9 622 - Valmistus omaan käyttöön 0 Valtionosuudet 10 148 Korkokulut 457 Korkotuotot 84 Muut rahoituskulut 7 Muut rahoitustuotot 462 Satunnaiset kulut 14 Satunnaiset tuotot 6 Tulorahoituksen korjauserät 0 Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien 0 -Pakollisten varausten lis.(+), väh.(-) 0 hyödykkeiden luovutusvoitot -67 -Pysyvien vastaavien Investoinnit hyödykkeiden luovutustappiot 0 Rahoitusosuudet investointimenoihin 60 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 154 Investointimenot 560 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 33 Antolainasaamisten lisäykset 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 1 372 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 888 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Oman pääoman lisäykset 0 Oman pääoman vähennykset 0 Kokonaistulot yhteensä 24 713 Kokonaismenot yhteensä 23 934 1.3 Kuntakonsernin toiminta ja talous 1.3.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tytäryhteisöt Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 2 0 Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 0 0 Muut yhtiöt 0 0 Osuuskunnat 0 1 Yhdistykset 1 0 Kuntayhtymät 2 Osakkuusyhteisöt 1 1 Muut omistusyhteysyhteisöt 8 Yhteensä 6 10 19

1.3.2. Konsernin toiminnan ohjaus Paltamon kunnanhallituksen 25.1.1999 22 hyväksymän konserniohjeen mukaan kunnanvaltuusto on kuntakonsernin toiminnan ylin valvoja. Kunnanvaltuustoon talousarviossa 2009 asettanut kuntakonsernin tytäryhteisöille seuraavat tavoitteet: 1. Tilikauden tulos on vähintään 0 2. Poistot ja pakolliset varaukset tehdään tilinpäätöksessä täysimääräisinä 3. Kaikessa toiminnassa toimitaan asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti. Kuntakonsernin hallinnosta vastaa kunnanhallitus. Kunnanhallitus tai kunnan muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa yhteisöjen hallinnossa edustaville henkilöille. Edustajien on otettava yhteyttä kunnanjohtajaan kunnan kannan muodostamiseksi päätettävinä oleviin kysymyksiin. Paltamon kunnan tytäryhteisöjä ovat vuoden 2009 aikana olleet Kiinteistö Oy Rinneleijo, Kiinteistö Oy Paltamon Kiehinen sekä Paltamon työvoimayhdistys ry. 3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernien yhteenlaskettu tulos oli -2.068,95 Kiinteistö Oy Paltamon Kiehisellä oli tyhjänä 36 asuntoa ja sen tulos oli 3 149,58 ylijäämäinen. Paltamon Työvoimayhdistys ry:n palkkalistalla oli vuoden vaihteessa 176 työllistettyä ja 10 ohjaavaa ja hallinnon työntekijää. Yhdistys on siten työntekijämäärällä mitattuna Paltamon suurin työnantaja. Ulos myytävän työn tavoite ei toteutunut heikon yleistilanteen vuoksi. Vajaa 20 henkilöä on siirtynyt vuoden aikana muualle töihin tai opiskelemaan. Hanke alitti budjettinsa käynnistymisvuonnaan n. 700 000 :lla kokonaismenojen ollessa 1 780 440. Hankkeen talous oli tasapainossa. Työvoimayhdistys ry:n tulos oli 5 237 alijäämäinen. Kiinteistö Oy Rinneleijon tulos oli 18,47 ylijäämäinen. Kaikki tyttäret tekivät täydet poistot. Autioniemen Yrityskylä Oy:n toiminta lopetettiin vuoden 2009 aikana ja jäljellä olevat varat jaettiin osakkaiden kesken. Kainuun maakunnan positiivinen tulos pienensi katettavien alijäämien määrän 5,1 miljoonaan euroon. Paltamon vastuulla oleva osuus siitä on noin 265 000. Vanhojen alijäämien maksamisesta vuoden 2012 loppuun mennessä on tehty erillinen sopimus kuntien ja maakunnan kesken. 4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Paltamon kuntakonsernin toiminnan ylin valvoja on kunnanvaltuusto. Konserniohjeen mukaan kuntakonsernin hallinnosta vastaa kunnanhallitus. 20

Kunnanhallitus tai kunnan muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa yhteisöjen hallinnossa edustaville henkilöille. Edustajien on otettava yhteyttä kunnanjohtajaan kunnan kannan muodostamiseksi päätettävinä oleviin kysymyksiin. Tällä hetkellä kunnan tytäryhteisöjen ohjaus ja valvonta on pääsääntöisesti tapahtunut siten, että yhteisöjen hallituksiin on valittu luottamushenkilöitä, jotka ovat myös kunnanhallituksessa tai ainakin valtuustossa. Kiinteistö Oy Kiehisen hallituksen puheenjohtaja on myös kunnanhallituksen puheenjohtaja ja Paltamon työvoimayhdistyksen hallituksen puheenjohtajana on kunnanjohtaja. Konserniohjauksen osalta kunnanhallituksen kokouksissa on tarvittaessa keskusteltu kunnan kannan muodostamisesta tytäryhteisöjen asioihin. Kunta ja konsernin tyttäret käyttävät osin keskitettyjä konsernitoimintoja. Paltamon kunta on mukana Kainuun hankintarenkaan toiminnassa ja esimerkiksi Kiint.Oy Kiehinen käyttää soveltuvin osin hankintarenkaan päätöksiä samoin kuin Paltamon työvoimayhdistys Tyttärien raportointia kunnanhallitukselle kehitetään jatkossa nykyistä säännöllisempään suuntaan. 5 Konsernitilinpäätös ja tunnusluvut KONSERNIN TULOSLASKELMA 2009 01.01. - 31.12.2009 01.01.-31.12.2008 Toimintatuotot 22 372 855 19 894 733 Toimintakulut -39 398 768-36 927 903 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) -27-63 Toimintakate -17 025 940-17 033 233 Verotulot 9 593 532 9 890 903 Valtionosuudet 10 148 186 9 789 951 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 111 912 50 410 Muut rahoitustuotot 465 815 407 766 Korkokulut -668 164-837 549 Muut rahoituskulut -52 064-458 336 Vuosikate 2 573 277 1 809 912 Poistot ja arvonalennukset Suunnitelmanmukaiset poistot -1 616 917-1 520 209 Muut ylimääräiset poistot -495 000 Tilikauden tulos 461 360 289 703 Tilinpäätössiirrot 264 874 80 414 Tilikauden + yli/-alijäämä 726 234 370 116 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2009 2008 Toimintatuotot/toimintakulut, % 56,79 53,87 Vuosikate/poistot, % 121,84 119,06 Vuosikate, euroa/asukas 656,78 452,93 Asukasmäärä 3918 3 996 21

Konsernin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta 2009 2008 Vuosikate 2 573 303 1 809 975 Satunnaiset erät -8 643 0 Tulorahoituksen korjauserät -67 066 2 497 595-55 273 1 754 702 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit -1 181 046-4 276 514 Rahoitusosuudet investointimenoihin 63 388 1 182 593 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 135 947-981 711 113 906-2 980 015 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 515 884-1 225 312 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 33 081 33 081 1 126 158 1 126 158 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 51 417 3 263 320 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 870 853-1 671 459 Lyhytaikaisten lainojen muutos 968 005-851 431-510 148 1 081 713 Oman pääoman muutokset 87 641 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 0 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 2 739-5 483 Vaihto-omaisuuden muutos -27 891-33 505 Saamisten muutos -688 746 162 111 Korottomien velkojen muutos 430 678-195 580 273 040 396 162 Rahoituksen rahavirta -1 012 648-1 013 930 2 604 033 Rahavarojen muutos 501 954 1 378 721 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12.09 1795745 5 140 652 5 406 782 Rahavarat 1.1.2009-5106782 -5 641 983-4 017 116-3311037 -501 331 1 389 666 Investointien tulorahoitus, % 288,5 58,5 =100*Vuosikate/Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % 91,3 54,9 =100*Vuosikate(Investointien omahankintameno+antolainojen nettolisäys+lainanlyhennykset) Lainanhoitokate 1,0 1,1 =(Vuosikate+Korkokulut)/(Korkokulut+Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv 42,8 70,9 *365pv*Rahavarat 31.12/Kassasta maksut Asukasmäärä 3 918 3 996 22

Paltamon kunta / Konsernitase VASTAAVAA 2009 2008 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 189 578 229 266 Muut pitkävaikutteiset menot 88 275 277 853 85 915 315 181 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 2 378 890 2 075 509 Rakennukset 15 138 894 16 342 838 Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 146 509 3 243 778 Koneet ja kalusto 1 219 470 1 385 150 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 568 355 22 452 118 405 552 23 452 827 Sijoitukset Osakkuusyhtiöosakkeet ja -osuudet 119 754 144 624 Osakkeet ja osuudet 0 17 620 Muut lainasaamiset 91 677 124 758 Muut saamiset 16 500 227 932 16 500 303 502 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 95 712 120 272 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 11 213 11 661 Muut toimeksiantojen varat 382 071 488 996 334 767 466 700 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet tarvikkeet ja tavarat 152 814 133 233 Keskeneräiset tuotteet 45 874 37 564 Muu vaihto-omaisuus 92 516 291 204 92 516 263 313 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset 262 762 271 410 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 817 869 835 458 Lainasaamiset 0 1 760 Muut saamiset 174 084 180 431 Siirtosaamiset 1 103 647 2 358 362 389 116 1 678 174 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 17 272 0 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 4 084 089 4 101 361 3 674 622 3 674 622 Rahat ja pankkisaamiset 1 795 745 1 714 888 VASTAAVAA YHTEENSÄ 31 993 570 31 869 208 23

VASTATTAVAA 2 009 2008 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 7 766 515 7 796 514 Muut omat rahastot 454 958 271 082 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä -3 242 807-3 539 991 Tilikauden yli-/alijäämä 726 233 5 704 899 370 117 4 897 722 VÄHEMMISTÖOSUUDET 5 046 25 046 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 464 280 492 368 Vapaaehtoiset varaukset 963 839 1 428 119 1 176 167 1 668 535 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 117 217 150 102 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 463 387 440 072 Lahjoitusrahastojen pääomat 70 522 66 021 Muut toimeksiantojen pääomat 14 408 548 317 17 273 523 366 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 17 213 783 19 085 932 Pitkäaikainen koroton vieraspääoma 77 976 0 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 0 0 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 6 898 214 5 518 504 Muut velat 0 24 189 972 0 24 604 436 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 31 993 570 31 869 208 KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2009 2008 Omavaraisuusaste, (%) 22,8 20,7 =100*(Oma pääoma+vähemmistöosuus+konsernireservi+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma-saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % 57,4 62,0 100*(vieras pääoma-saadut ennakot)/käyttötulot Kertynyt ylijäämä, (alijäämä), 1000-2 516,6-3 170 Kertynyt ylijäämä, (alijäämä), /asukas -642,3-793 Konsernin lainat /as 5 111 5 219 Konsernin lainakanta 31.12., 1 000 20 026,0 20 855 = Vieras pääoma-(saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat) Konsernin lainasaamiset 31.12., 1 000 108,2 141 =Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Konsernin henkilöstömäärä 550 383 josta Kainuun Maakunta -ky 216 josta Paltamon Tyött.yhdistys ry 186 Kunnan asukasmäärä 31.12. 3 918 3 996 24

1.4 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 1 Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Paltamon kunnan tilinpäätös vuodelta 2009 on 439 413,64 ylijäämäinen. Kunnanhallitus esittää, että tulos kirjataan taseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämätilille. 1.4.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet Kunnalla ei ole taseessa kattamattomia alijäämiä. Kertynyttä ylijäämää on taseessa vuoden 2009 tuloksen kirjaamisen jälkeen 451 207,99 euroa. Tulevien vuosien menot sopeutetaan muuttuviin resursseihin. Kokonaistaloudellinen tilanne maassa vaikeuttaa tulevien vuosien suunnittelua ja sopeutumistoimien määrittelyä ja mitoitusta. 25

2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kunta Toiminta-ajatus PALTAMO Kunnanjohtaja Paltamon kunnan tehtävänä on suorittaa kunnan toimialaan kuuluvat perustehtävät ja ohjata kunnan kehitystä muuttuviin oloihin mukautuen. Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Toimintaympäristö Väestö Asukasluku 4 000 3 918 Asuminen Nettomuutto > 0 Paltamo on viihtyisä ja vetovoimainen asuinkunta - 66 hlö Työvoima Työpaikkaomavaraisuus 85 % Työllisyys Työttömyysaste, vuosikeskiarvo 7 % 14,2 Asiakkaat Kuntalaisten talous Prosessinäkökulma Palvelurakenteet Johtaminen Talouden näkökulma Tasapaino Tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit Huoltosuhde Hallinnon menot /asukas Kunnan organisaation tehokas toiminta Vuosikate Tuloveroprosenttia nostettiin vuodelle 2008. Pyritään vakauttamaan kunnan talous suunnitelmakauden aikana ilman uusia veronkorotuksia. < 2,0 Hallinnon menot /asukas alle maan keskiarvon alle Kainuun keskiarvon Kunnan henkilöstö on sitoutunut vahvistettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteuttamiseen < 200 000 Talous on 2009 tasapainossa. Oikaistu toiminnallinen tulos on n. 180 000 ylijäämäinen Toiminnalliset tavoitteet on saavutettu keskeisiltä osin. Taloudelliset tavoitteet on ylitetty. 1 618 000 Lainat euroa/asukas < 3 500 /as 3 291 /as Vuosikate %/poistot vähintään 20 % 105 % Taloudellisuus kustannustehokas palvelutuotanto Kunnan nettomenot/asukas < 4 850 /as 4 645 /as Henkilöstönäkökulma Henkilöstön työssä jaksamista / jatkamista kannustetaan Ennenaikaiset eläköitymiset < 2 1 26

Tunnuslukuja TP 2003 TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TA 2010 Asukasmäärä 31.12 4 220 4 219 4 184 4 093 4 071 3 996 3918 3 860 Verotulot milj. 7,81 8,07 8,41 8,55 8,94 9,89 9,62 9,77 Valtionosuudet milj. 8,22 8,46 7,66 8,16 8,65 9,79 10,15 10,30 Lainakanta 31.12. 2 214 3 237 5 519 10 049 12 021 13 379 12 895 12 631 1000 * Lainat /as 525 767 1 319 2 455 2 953 3 348 3 087 3 272 Vuosikate /as 268 102 124 15 33 200 149 92 * Sisältää sekä pitkäaikaiset, että lyhytaikaiset lainat. Luvussa ei huomioitu Työvoimatalon 800 000 :n kassalainaa ( se on maksettu pois helmikuussa 2010 kehittämisrahan maksatusjärjestelmän muututtua ). Kunnan henkilöstö, virat ja työsuhteet Vastuualue TP 2006 TP 2007 TP 2008 TA 2009 TP 2009 Kunnanhallitus Elinkeinopalvelut Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut 1 2,5 4,5 100 27 1 2,5 3,5 98 25 1 2 3 98 24,5 1 1,5 3 94,5 24 1 1,5 3 94,5 24 Yhteensä 135 130 128,5 124 124 Kunta PALTAMO Toimiala Toiminta-ajatus Keskusvaalilautakunta Kunnallisten ja valtiollisten vaalien toimittaminen. Vuoden 2009 aikana toimitettiin europarlamenttivaalit. Europarlamenttivaalit toimitettiin sunnuntaina 7.6.2009 ja ennakkoäänestys 27.5. 2.6.2009. Äänestysprosentti Paltamossa oli 33,9 % ja koko maassa 40,3 %. Keskusvaalilautakunta TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama sis + ulk 1410 2008 2009 muutokset ten jälkeen 2009 Toimintatuoto t 0 5 500 0 5 500 6 059-559 Myyntituotot 0 5 500 0 5 500 6 059-559 Maksutuotot 0 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0 0 Muut tuotot 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut 16 170 9 446 0 9 446 7 866 1 580 Henkilöstökulut 9 310 5 846 0 5 846 5 529 317 Palvelujen ostot 4 572 2 100 0 2 100 2 026 74 Aineet ja tarvikkeet 716 1 500 0 1 500 292 1 208 Avustukset 0 0 0 0 0 0 Vuokrat 0 0 0 0 19-19 Muut kulut 1 572 0 0 0 0 Toimintakate -16 170-3 946 0-3 946-1 807-2 139 Rahoituskulut -ja tuotot 0 0 Vuosikate -16 170-3 946 0-3 946-1 807-2 139 Poistot 0 0 0 0 Tilikauden tulos -16 170-3 946 0-3 946-1 807-2 139 27

Kunta Toimiala Toiminta-ajatus PALTAMO Tarkastuslautakunta Kuntalain 71 :n mukaisesti lautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Ulkoisen tilintarkastuksen hoitaa julkishallinnon ja talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä yhteisö (JHTT yhteisö), jonka valtuusto on valinnut tarkastuslautakunnan esityksestä. Tilintarkastus hoidetaan kuntalain, hyvän tilintarkastustavan ja yhteisössä käytettyjen standardien mukaisesti Varsinaisia tilintarkastuspäiviä on 8 pv/vuosi + lautakuntatyöskentely. Lisätietoja: Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden 2009 aikana 11 kertaa. Vuoden 2009 arviointikertomus laaditaan kevään 2010 aikana. Lautakunta keskittyi kunnan konsernivalvonnan järjestämiseen ja talouden tasapainottamiseen. Lautakunnan jäsenet seurasivat laaditun työnjaon mukaisesti palveluyksiköiden toimintaa. Lautakunta kuuli kokouksissaan kunnanjohtajaa, hallintojohtajaa sekä palveluyksiköiden johtajia ja muita viranhaltijoita toimialansa asioista. Konsernivalvontaan liittyen lautakunta on kuullut Kiinteistö Oy Paltamon Kiehisen toimitusjohtajaa ja Paltamon Työvoimayhdistys ry:n toiminnanjohtajaa. Tarkastuslautakunta TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama sis + ulk 1411 2008 2009 muutokset ten jälkeen 2009 Toimintatuoto t 0 0 0 0 0 Myyntituotot 0 0 0 0 0 Maksutuotot 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0 Muut tuotot 0 0 0 0 0 Toimintakulut 10 733 19 770 0 19 770 13 701 6 069 Henkilöstökulut 3 368 4 320 0 4 320 6220-1 900 Palvelujen ostot 7 297 14 750 0 14 750 7248 7 502 Aineet ja tarvikkeet 68 500 0 500 233 267 Avustukset 0 0 0 0 0 0 Vuokrat 0 0 0 0 0 0 Muut kulut 0 200 0 200 0 200 Toimintakate -10 733-19 770 0-19 770-13 701-6 069 Rahoituskulut -ja tuotot 0 0 Vuosikate -10 733-19 770 0-19 770-13 701-6 069 Poistot 0 0 0 0 Tilikauden tulos -10 733-19 770 0-19 770-13 701-6 069 28

Kunta Toimiala Toiminta-ajatus PALTAMO Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista ja rahoituksesta. Kunnanvaltuusto TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama sis + ulk 1412 2008 2009 muutokset ten jälkeen 2009 Toimintatuoto t 0 0 0 0 0 0 Myyntituotot 0 0 Maksutuotot 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 0 0 Muut tuotot 0 0 0 0 Toimintakulut 27 940 38 193 0 38 193 37 370 823 Henkilöstökulut 12 252 16 580 0 16 580 16 927-347 Palvelujen ostot 4 597 9 500 0 9 500 10 114-614 Aineet ja tarvikkeet 5 881 2 500 0 2 500 4 878-2 378 Avustukset 0 0 0 0 0 0 Vuokrat 5 210 8 613 0 8 613 5 451 3 162 Muut kulut 0 1 000 0 1 000 0 1 000 Toimintakate -27 940-38 193 0-38 193-37 371-823 Rahoituskulut -ja tuotot 0 0 Vuosikate -27 940-38 193 0-38 193-37 371-823 Poistot 0 0 0 0 Tilikauden tulos -27 940-38 193 0-38 193-37 371-823 Kunta Toimiala Tilivelvollinen Toiminta-ajatus PALTAMO Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Paltamon kunnan tehtävänä on suorittaa kunnan toimialaan kuuluvat perustehtävät ja ohjata kunnan kehitystä muuttuviin oloihin mukautuen kunnanhallituksen tehtävänä on johtaa kunnan hallintoa. Kunnanhallituksen vastuualueena on valmistella kunnanvaltuuston käsiteltävät asiat, huolehtia valtuuston päätösten täytäntöönpanosta ja johtaa kunnan hallintoa. Kunnanhallitus TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama sis + ulk 1413 2008 2009 muutokset ten jälkeen 2009 Toimintatuoto t 41148 0 0 0 99065-99065 Myyntituotot 0 0 0 0 44-44 Maksutuotot 409 0 0 0 347-347 Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0 0 Muut tuotot 40739 0 0 0 98674-98674 Toimintakulut 181482 272123 0 272123 161679 110444 Henkilöstökulut 117880 175560 0 175560 111898 63662 Palvelujen ostot 34244 46200 0 46200 33925 12275 Aineet ja tarvikkeet 11297 9000 0 9000 4181 4819 Avustukset 3737 23000 0 23000 2668 20332 Vuokrat 2701 6763 0 6763 2827 3936 Muut kulut 11623 11600 0 11600 6180 5420 Toimintakate -140334-272123 0-272123 -62614-209509 Rahoituskulut -ja tuotot 5 0 0 Vuosikate -140339-272123 0-272123 -62614-209509 Poistot 0 0 0 0 Tilikauden tulos -140339-272123 0-272123 -62614-209509 29

Toimiala Vastuualueet Tilivelvollinen Toiminta-ajatus ELINKEINOPALVELUT Elinkeinopalvelut, maaseutupalvelut Elinkeinopalveluiden johtaja Elinkeinopalveluiden toimiala hoitaa lailla säädetyt maaseutuelinkeinotehtävät ja luo edellytyksiä kunnassa tapahtuvalle elinkeinotoiminnalle. Talousarvioon 2009 elinkeinojen kehittämiseen varattiin määrärahat elinkeinorahana ja projektiosuudet kehittämishankkeisiin. Elinkeinojen kehittämisen toimintarahasta maksettiin osuus Kainuun Etu Oy:n toiminnasta. Kotimaan matkailun markkinointiraha kanavoitiin Oulujärven Jättiläiset ry:n kautta yhteismarkkinointiin, lisäksi sillä hoidettiin suuri osa kunnan ulkoisesta mainonnasta ja tuettiin pieniä kehittämishankkeita. Toiminnan painopistealueet olivat matkailu oheispalveluineen ja luonnonvaroihin perustuvat peruselinkeinot, joita ovat mm. puunjalostus, puuenergia, kaivannaisteollisuus ja maatalous sivuelinkeinoineen. Elinkeinopalveluiden johtaja jäi 50 % osa-aikaeläkkeelle ja niiltä osin tehtävistä vastasi maaseutuasiamies Kunta oli mukana Oulujärvi Leader -kehittämisohjelmassa, Oulu-Kajaani kehittämisvyöhyke (OuKa)- hankkeessa ja sen useissa alahankkeissa, Kainuun maaseutuelinkeino -ohjelmassa, Kainuun kylätyöohjelmassa, Kainuun metsä- ja puutalouden työohjelmassa, Kainuun bioenergiaohjelmassa, Kajaanin seudun aluekeskusohjelmassa ja kalatalouden Kala-Leader-ohjelmaryhmässä, Oulujoen kalatie-hankkeessa ja Tervan tie hankkeessa. Elinkeinopalvelut edistää hankkeiden kautta mm. maaseutuyritystoimintaa, pienyritystoimintaa ja kylien kehittämistä. Elinkeinopalvelujen hallinnoimassa Korjausrakentamisen varaosapankki hankkeessa selvitettiin mahdollisuuksia perustaa toimintaa käyttökelpoisen rakennusmateriaalin kierrättämisen tehostamiseksi. Maaseutupalveluissa hoidettiin lakisääteiset maataloushallinnon tehtävät ja edistettiin maaseudun ja kylien kehittämiseen liittyviä hankkeita. Vuoden 2009 kyläpäivät pidettiin Paltamossa 5.-6.6.2009, kyläpäiviä edeltävänä päivänä pidettiin lisäksi kylien turvaseminaari Kainuun Opistolla. Kyläpäivät olivat erilaiset aiempiin kyläpäiviin verrattuna, koska tapahtumat järjestettiin kylillä. Mukana oli yhteensä lähes sata osallistujaa. Maataloushallinnossa Paltamon, Puolangan ja Ristijärven kunnilla on ollut yhteistyösopimus 1.5.2007 alkaen, jotta tehtävät saadaan hoidettua nykyisen lainsäädännön mukaisesti. Vuoden 2009 aikana on ollut valmistelussa uusi laki maaseutuelinkeinojen hallinnosta kunnissa, laki tullee voimaan 1.4.2010. Lain tavoitteena on koota kunnissa hoidettavat maaseutuhallinnon tehtävät suurempiin yhteistoiminta-alueisiin. Kainuussa vaihtoehtoina ovat lähinnä kahdesta kunta-alueesta koostuva hallinto tai maakunnan hallinnoima yksikkö. Lomituspalvelut hoiti Ristijärven kunta ja samaan lomituspalvelualueeseen kuuluu Paltamon ja Ristijärven lisäksi Hyrynsalmi, Puolanka ja Suomussalmi. Kuntakohtaisesti kustannettiin ns. ostolomitusten kuntaosuus. Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Asiakasnäkökulma Osallistuminen yrittäjien tilaisuuksiin Maataloustukikoulutus Tiedotus maataloustukiasioissa Keskustelutilaisuudet Koulutustilaisuudet kpl Tiedotteet kpl 10 2 5 4 2 7 Prosessinäkökulma Palvelurakenteet Johtaminen Talouden näkökulma Tasapaino Taloudellisuus Elinkeinojen kehittämisraha Henkilöstönäkökulma Metelin tontit Metelin sähköliittymät v. 2008 talousarvioon verrattuna nettokustannukset samalla tasolla. 2 myydään 2 myydään 30 nettokustannukset alittuivat v. 2008 verrattuna n. 6 300 eurolla. 0 0

Suoritteita ja mittareita Ta 2009 Toteuma Maksettu maataloustuki 1000 1650 1741 Käsitellyt maataloustukihakemukset 535 557 Tukea saavat tilat kpl 85 86 Yritysten määrä 336 252 Työpaikkojen määrä 1290 1116 Työpaikkaomavaraisuus 89,2 89,2 Elinkeinopalvelut TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama sis + ulk 1420 2008 2009 muutokset ten jälkeen 2009 Toimintatuotot 81 286 30 550 0 30 550 13 268 17 282 Myyntituotot 4 456 10 550 0 10 550 5768 4 782 Maksutuotot 53 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 76 777 0 0 0 7500-7 500 Muut tuotot 0 20 000 0 20 000 0 20 000 Toimintakulut 326 112 296 492 0 296 492 231 115 65 377 Henkilöstökulut 95 181 83 909 0 83 909 65 763 18 146 Palvelujen ostot 208 341 190 400 0 190 400 140 323 50 077 Aineet ja tarvikkeet 2 918 2 610 0 2 610 4 425-1 815 Avustukset 10 485 14 000 0 14 000 16 575-2 575 Vuokrat 6 231 4 773 0 4 773 2 766 2 007 Muut kulut 2 956 800 0 800 1 263-463 Toimintakate -244 826-265 942 0-265 942-217 847-48 095 Rahoituskulut -ja tuotot 0 0 Vuosikate -244 826-265 942 0-265 942-217 847-48 095 Poistot 187 562 0 562 0 562 Tilikauden tulos -245 013-266 504 0-266 504-217 847-48 657 31

Toimiala Vastuualueet Tilivelvollinen HALLINTOPALVELUT Yleinen hallinto, henkilöstöhallinto, muut palvelut, työllistäminen, maakunta-asiat Hallintopalveluiden johtaja Toiminta-ajatus Hallintopalvelut tuottaa kunnallishallinnolta vaadittavat yleis- ja Taloushallinnolliset palvelut sekä vastaa kunnanviraston keskitettyjen hallintopalvelujen tuottamisesta. Lisätietoja: Hallintopalvelut vastaa kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen asioiden täytäntöönpanosta ja ohjaa asioiden valmistelua. Hallintopalveluiden erityisenä vastuualueena on kunnan talouden suunnittelu ja ohjaus sekä maakunnan toiminnan ja talouden seuranta. Hallintopalvelut kehittää asiakaspalvelua ja tiedottamista. Hallintopalveluiden keskeisiä palveluita on erilaiset neuvonta- ja tukipalvelut muille palveluyksiköille sekä henkilöstön työturvallisuuteen ja viihtyvyyteen liittyvät asiat kuten tyky toiminnan ja henkilöstöasioiden organisointi. Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Asiakasnäkökulma Hyvän tiedonhallintatavan noudattaminen päätösten ja valmisteltavana olevien asioiden tiedotuksessa Asiakastyytyväisyys Saatu palaute positiivista Asiakaspalautejärjestelm än rakentaminen Asiakaspalalutejärjestel-m ää ei kehitetty. Kuntatiedotteiden tason ja tavoittavuuden kehittäminen Prosessinäkökulma Palvelurakenteiden jatkuva kehittäminen Asiakastyytyväisyys Henkilöstö- ja asiakaskyselyt Kuntatiedote tavoittaa Kuntalaiset ja siitä saatu Palaute on positiivista Saatu palaute on positiivista Asiakaspalautejärjestelmän rakentaminen Kuntatiedotteita 8 kpl Kyselyä ei ole toteutettu. Asiahallinnan kehittäminen Arkistonmuodostussuunnitel man ajantasaistaminen Kustannuslaskennan kehittäminen Talouden näkökulma Taloudellisuus/hallinnon palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti Järjestelmään kirjattavat asiakirjat/saapuneet asiakirjat Tuotettujen palveluiden kustannusten kehittyminen Nettomenot /asukas Kaikki päätöstä vaativat asiakirjat kirjataan Uusi arkistonmuodostussuunnitelma käyttöön 2009 tuotettujen palveluiden tuotteistamista jatketaan Alle maan keskiarvon Alle Kainuun keskiarvon Pääosa asiakirjoista on kulkenut dynasty-asiahallintaohjelman kirjausten kautta. Arkistonmuodostussuunni-tel ma ei edennyt. Selvitys kopiointikuluista ja käytännöistä: toimenpiteet 2010. maan ka 4557 /as. (ennakkotieto) Paltamo 4646/as Talousraportoinnin kehittäminen Henkilöstönäkökulma Henkilöstön työhyvinvointi Työterveyshuollon palvelujen saatavuuden kehittäminen/sopimuksen noudattaminen Henkilöstön ammattitaidon taso ja motivoituneisuus, työhyvinvoinnin parantaminen koko työyhteisössä Talousraporttien käyttö Sairauspoissaolot Kainuun maakunta kuntayhtymän palvelujen saatavuus Palaute, poissaolot Neljännesvuosiraportointi käytössä kaikissa palveluyksiköissä Alle maan keskiarvon Työterveyshuollon asiakkaina kaikki yli 4 kk:n työsuhteessa olevat Koulutusta uusista Asioista ja Työkehittämisestä, tykytoiminnan kehittäminen Käyttö ei ole toteutunut koko vuoden osalta. 11,8 pv/hlö Paltamo 2009 koko maan keskiarvo 9,3 pv/hlö (2008) Toteutunut Koulutuspäiviä suunnattu koko henkilöstölle kansalaisopiston kautta ja tyky-päivä tyky-ryhmän toimesta. 32

Asiakaspalautejärjestelmän ja erilaisten palautekyselyjen toteuttaminen on todettu nykyisillä resursseilla hankalaksi toteuttaa työajan puitteissa. Kuntatiedotteet on julkaistu suunnitelman mukaisesti. Pääosin kaikki tarvittavat asiakirjat kirjataan nykyisin dynasty-ohjelman kautta. Vuoden 2009 todetun tilanteen perusteella asiasta on muistutettu vastuuhenkilöitä, jotta kaikki asiakirjat tulee kirjatuiksi käsittelytiedon parantamiseksi. Arkistonmuodostussuunnitelma aloitettiin 2007 ja ensimmäiset vastuualueet tekivät prosessikuvaukset syksyllä 2007. Sen jälkeen kokonaissuunnitelma ei ole edennyt vaan odottaa muiden vastuualueiden prosessikuvauksien valmistumista. Tuotettuihin palveluihin kuuluvista kopiointi- ja tulostustehtävistä pyydettiin selvitys loppuvuodesta 2009 koskien kunnanvirastoa. Sen perusteella on edetty toimenpiteisiin: mm. oletukseksi on laitettu päätteille kaksipuoleinen mustavalkoinen tuloste, kun aiemmin oli oletuksena värillinen yksipuoleinen tuloste. Sinänsä selvityksen perusteella kopiointi keskittyy kunnanvirastolla alakerran isolle kopiokoneelle, mikä on kustannuksia alentava tekijä, mutta toisaalta kone on kapasiteettinsa rajoilla. Sillä perusteella päädyttiin hankkimaan yläkertaan pienempi kopiokone, joka helpottaa yläkerrassa työskentelevien tilannetta ja tasaa kopiomäärää koneiden välillä. Laadultaan kone sopii myös tilapäisesti varakoneeksi alakerran koneelle. Vanhemmasta vuokrakoneesta voidaan tällöin luopua. Talousraporttien käyttö ja niiden säännönmukainen raportointi vaatii vielä ohjeistusta ja aikatauluttamista tarkemmin. Ammatilliseen koulutukseen henkilöstö on voinut hakeutua toiveiden mukaan ja päätökset on tehty siltä pohjalta. Koko henkilökunnalle on järjestetty yhteisiä luentotilaisuuksia kansalaisopiston kautta. Tyky-päivä (virkistyspäivä) järjestettiin tällä kertaa siten, että kukin yksikkö/toimipiste sai käyttöönsä tietyn määrärahan, jonka voi käyttää yhteiseen tapahtumaan. Osallistumismäärä oli huomattavasti aiempaa suurempi, koska päivä pystyttiin järjestämään ilmeisesti toimipisteittäin sopivaan aikaan ja sopiviin kohteisiin. Hallintopalvelut TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama sis + ulk 1430 2008 2009 muutokset ten jälkeen 2009 Toimintatuoto t 46 286 35 000 0 35 000 11 344 23 656 Myyntituotot 9 748 8 000 0 8 000 9 886-1 886 Maksutuotot 0 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 25 333 27 000 0 27 000 1 261 25 739 Muut tuotot 11 205 0 0 0 197-197 Toimintakulut 12 579 471 12 602 312 0 12 602 312 12 498 950 103 362 Henkilöstökulut 571 662 470 114 0 470 114 587 771-117 657 Palvelujen ostot 11 769 627 11 834 800 0 11 834 800 11 635 273 199 527 Aineet ja tarvikkeet 13 388 13 250 0 13 250 9 277 3 973 Avustukset 192 637 243 730 0 243 730 243 532 198 Vuokrat 15 344 22 418 0 22 418 15 010 7 408 Muut kulut 16 813 18 000 0 18 000 8 087 9 913 Toimintakate -12 533 185-12 567 312 0-12 567 312-12 487 606-79 706 Rahoituskulut -ja tuotot 180 0 0 0-9 9 Vuosikate -12 533 365-12 567 312 0-12 567 312-12 487 597-79 715 Poistot 6 547 6 245 0 6 245 6 241 4 Tilikauden tulos -12 539 912-12 573 557 0-12 573 557-12 493 838-79 719 33

Toimiala Vastuualueet Tilivelvollinen Toiminta-ajatus SIVISTYSPALVELUT Yleinen hallinto, henkilöstöhallinto, perusopetus, ateriapalvelut, siivouspalvelut (hallinnointi), kuljetukset, kansalaisopisto, kirjasto, vapaa-aikatoimi, kuntosali, veteraaniasiat (ei kuntoutusasiat), päivähoito Sivistyspalveluiden johtaja Sivistyspalvelut tukevat kuntalaisen kasvua aktiiviseksi kansalaisyhteiskunnan jäseneksi Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Asiakasnäkökulma Palveluiden laadukkuus: Asiakkaat saavat laadukasta palvelua Prosessinäkökulma Palvelurakenteet ja johtaminen: Palvelurakenteen kehittäminen tulevat tarpeet ennakoiden Palvelujen arviointi, kehittämistyö ja toteuttaminen sekä toimintojen arviointi: Asiakaspalautteet Pienten kuntien yhteistyön kehittäminen. Aktiivinen yhteistyö sivistyspalveluiden eri yksiköiden välillä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lain vaatimuksen huomioiden arviointi ja analyysitiedot jokapäiväisen toiminnan kehittämisen välineenä: Kerran vuodessa yksiköittäin asiakaspalaute kysely tai itsearviointi Yhteisten toimintalinjausten lisääminen, tehokas suunnittelu ja toteuttamis-mahdollisuuk sien arviointi. Yksiköiden välisen yhteistyön konkreettinen kehittäminen (päivähoito, esiopetus, perusopetus, kansalaisopisto) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen ja seuranta Arviointien pohjalta toimintoja kehitetty resurssien puitteissa. Ks. vastuualueet Pienten kuntien yhteinen kielten opetuksen kehittämishanke. Vaalan, Vuolijoen, Ristijärven ja Paltamon kanssa on paljon yhteistä toimintaa nuorisotoimessa (diskoja, konsertteja jne). Kunnanhallituksen nimeämä seurantaryhmä on kokoontunut 6 kertaa ja kuulee mm. eri alojen asiantuntijoita. Talouden näkökulma Tasapaino Toiminnan ja talouden tasapaino Lasten oikeuksien juhlavuoden tapahtumia järjestettiin eri-ikäisten lasten ja nuorten parissa työskentelevien eri tahojen kanssa yhteistyössä. Taloudellisuus Henkilöstönäkökulma Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen Henkilöstön määrän mitoittaminen palvelutarpeen mukaisesti Sivistyspalveluiden nettomääräraha/asukas asukaslukuarvio Henkilöstöstrategia. Henkilöstöryhmien välisen yhteistyön lisääminen ja kaikkien työyhteisön jäsenten vahvuuksien hyödyntäminen. Työkykyä ylläpitävän toiminnan vakiinnuttaminen. 34 1477,60 1.376,05 4000 3918 Tyky-toimintaan osallistuminen ja toiminnan kehittäminen ja suunnittelu yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Lasten parissa työskentelevän henkilöstön yhteistyön Henkilöstöä on kannustettu osallistumaan ja hakemaan kuntoutusta sekä hyödyntämään kuntosalia ja kansalaisopiston kursseja kunnon ylläpitämiseksi. Vastuualueilla järjestetty erilaisia koulutuksia ja kehittämistilaisuuksia sekä Tyky -toimintaa.

Kehityskeskustelut Henkilöstömäärä kehittämiskoulutus vähintään joka toinen vuosi 87,5 +11 siivoojaa hallinnollisesti + kans.op. tuntiopettajat/ luennoitsijat n. 100 hlöä ~ 200 henkilöä Kehittämiskeskusteluja järjestetty vastuualueittain keskim.joka toinen vuosi 97,4 +10 siivoojaa hallinnollisesti + kans.op. tuntiopettajat/ luennoitsijat n. 70 hlöä ~ 180 henkilöä Suoritteita ja 2004 2005 2006 2007 2008 2009 mittareita Oppilasmäärä syksyllä 475 458 434 420 410 396 Opetusryhmän keskikoko 17,35 17,51 17,55 17,32 18,24 17,8 1-6 luokilla * kirkonkylä * Kontiomäki * Hakasuo 16,70 17,70 18,70 13,70 * 17,72 18,73 16,75 17,67 17,10 19,50 14,33 17,50 15,89 19,67 14,33 13,67* 17,22 19,00 14,67 18,00 17,60 22,27 / 7,5 ryhmää 12,33 / 3 ryhmää 18,00 / 2 ryhmää 7-9 luokilla 18 17,3 18 18,75 19,25 17,78 / 9 ryhmää erityisluokilla 6 7 5,7 5,7 5,7 5,67 Kyydittävät yhteensä 210 207 204 175 180 185+5 erityisperustein+13 eskaria, yhteensä 203 Kyydityskustannukset 275.000 283.244 299 915 283.920 331.928 328.617 Esikoululaisia 42 35 37 39 37 33 * Hakasuo; 3 opettajaa. Ryhmäkokoa laskettaessa mukana esikoulun oppilaat. Luvut tilastointipäivän 20.9. mukaisina 35

Lisätietoja: Hallinnon avustuksista poistettu opiskelijoiden kotipaikkastipendi vuodesta 2009 lukien 20.000 euroa. Säästö henkilöstökuluissa, kansalaisopistossa toimistotöissä 0,5 htv työvoimatalolta, josta ei synny kuluja. Toimiala Vastuualueet Tilivelvollinen Vastuuhenkilöt Toiminta-ajatus Sivistyspalvelut PERUSOPETUS Sivistyspalveluiden johtaja koulujen rehtorit Paltamon kunnan perusopetus kasvattaa ja opettaa lasta/nuorta suhtautumaan valoisasti ja vastuuntuntoisesti opiskeluun ja elämään sekä luottamaan itseensä niin, että hän menestyy jatko-opinnoissaan ja elämässään hyvin. Opetuksessa painotetaan laatua. Viestintä-, ympäristö- ja kansainvälisyyskasvatus sekä kaikkien koulussa työskentelevien hyvinvointi ovat keskeisiä painopistealueita. Yhtenäisen perusopetuksen opetussuunnitelmaa toteutetaan kaikilla luokka-asteilla. Erityisopetus huolehtii siitä, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen suoriutuakseen opinnoistaan omien oppimisedellytystensä mukaisesti. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma sekä yleis- ja erityisopetuksen yhteistyö ovat keskeisiä välineitä oppimistavoitteiden saavuttamisessa. Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Asiakasnäkökulma Palveluiden laadukkuus. Koulukerhotoiminta Kontiomäessä Jatkuva arviointi- ja kehittämistyö koskien sekä oppilaan arviointia että toiminnan arviointia. Valitaan yhteinen toiminnan arviointikohde koskien koko perusopetusta. Koulujen kerhotoiminnan vakiinnuttaminen Arvioinnilla seurataan asetettujen tavoitteiden toteutumista, tuetaan määrätietoista kehittämistä, parannetaan kasvamisen ja oppimisen edellytyksiä ja kehitetään eri osapuolten välistä yhteistyötä. kerhojen määrä osallistujien määrä 36 Valtakunnallinen kouluterveyskysely 8. ja 9. luokkien oppilaille, Kyselyn mukaan Korpitien koulun työilmapiiri oli parantunut vuoden 2007 kyselyyn verrattuna, toisaalta koulu-uupumus oli lisääntynyt. Tutkimuksen mukaan koululounasta hyödynnettiin aiempaa monipuolisemmin ja liikunnan harrastaminen lisääntyi. Vaikka terveysosaamisen todettiin lisääntyneen, silti tupakointi lisääntyi. Kunnallinen koululaisten hyvinvointiprofiili kysely tehty 4.-6 luokilla. Koululaisten hyvinvoinnin strategiatyötä tehty alkuvuodesta koulujen kesken yhteistyössä Kainuun Liikunnan kanssa. Kerhotoiminta on ollut jatkuvaa. Valtakunnallinen koulukerho -hanke lisännyt myös muita kuin liikunta kerhoja. Hakasuon koululla opetuksessa

Leikki- ja liikuntapaikkojen kehittämishanke (OLH ja Nuori Suomi) vuonna 2009 painotettu lasten oikeuksia, taide- ja kulttuuripainotteisuutta ja hankittu sähköisiä opetusvälineitä luokkiin. Yhteistyötä koulujen välillä on toteutettu vierailuina kirkonkylän 1.-2. luokkien ja esikoulun kanssa. peruskoululaiset Prosessinäkökulma Palvelurakenteet Johtaminen Palvelurakenteen kehittäminen tulevat tarpeet ennakoiden. Laadukas perusopetus erilaisine oppimisympäristöineen: -viestintäkasvatus -ympäristökasvatus -kansainvälisyyskasvatus -yrittäjyyskasvatus -ihmisenä kasvaminen Talouden näkökulma Tasapaino Taloudellisuus oppilasmäärä Yhtenäinen perusopetus Opetushallituksen ja eri oppiaineiden valtakunnalliset kokeet, sijoittuminen jatko-opintoihin. Kiva Koulu hanke = kiusaamattomuushanke Lasten ja nuorten liikkuminen 400 Yhtenäisen perusopetukse n pedagoginen kehittäminen ja yhteistyön lisääminen eri yksiköiden välillä. Perusopetukse n laadun takaaminen ja uusien, taloudellisten toimintamallien kehittäminen. Vähintään valtakunnallise n keskiarvon mukainen menestys em. kokeissa, 100 % sijoittuminen jatko-opintoihin, kansainväliset projektit, kiusaamattomu us Kiusaamattomu uden edistymisen seuranta. Liikkumisen lisääminen sekä kerhojen että koulun lisätoimenpiteid en tuloksena Korpitien koulun pihan rakentaminen liikkumista edistäväksi Kontiomäessä lähiliikuntapaikkarakentaminen toteutui 2008-2009 suunnitellusti. 396 Turvallisuus teemaa toteutettu kaikissa perusopetuksen yksiköissä yhtenäisen perusopetuksen mukaisesti. Esim. pelastussuunnitelman päivittäminen, turvallisuusasioiden opiskelu ja poistumisharjoitus. Oppilaille on annettu hygienia-koulutusta. Hyvinvoinnin edistämistä toteutettu kouluissa. Korpitien koulussa teemaan liittyy samalla kansainvälisyyskasvatusta edistävä Comenius -projekti yhdessä kuuden muun Euroopan maan kanssa. Kiusaamattomuuden edistämistä tukevan Kiva koulu ohjelman todettu toimivan hyvin. Kaikki koulut ovat osallistuneet liikunta- ja hyvinvointihankkeisiin (esim. välituntiliikunta hanke). Korpitien koulun ja Kontiomäen koulujen uudet pihat ovat lisänneet aktiivista välituntiliikuntaa. Korpitien koululla oppilaita myös koulutettu välituntiliikunnan ohjaamiseen. Korpitien koululla pystytty hyödyntämään sekä tiloja että henkilöstöä suunnitellulla tavalla. Palvelutuotannon taloudellisuus vertailukohtana alueen perusopetuksen nettomenot/oppilas perusopetuksen 8706 euroa 870 8079,80 816,64 37

muut maaseutumaiset kunnat. Henkilöstönäkökulma Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen. nettomenot/ asukas Eri henkilöstöryhmien välisen yhteistyön lisääminen ja kaikkien työyhteisön jäsenten vahvuuksien hyödyntäminen. Työkykyä ylläpitävän toiminnan vakiinnuttaminen. Tyky-toiminta an osallistuminen ja toiminnan kehittäminen. Suunnittelu yhteisten tavoitteiden saavuttamisek si. Henkilöstön hyvinvoinnista ja työpaikan yhteisöllisyy-destä huolehdittu sekä kouluttautumalla että yhteisillä tapaamisilla, jotka ovat tarjonneet mahdolli-suuden ajatustenvaihtoon. Myös muun kuin opetushenkilöstön kanssa paneuduttiin esim. työpaikan turvallisuusasioihin. Henkilökunnan määrä: - Korpitien koulu (1-9 lk) - Kontiomäki - Hakasuo Kehityskeskustelut rehtori/opettajia kanslisti/kouluavustaja opettajia/kouluavustajia Kerran vuodessa 1/27 0,5/2,5 3/0 2/1 Kehityskeskustelujen avulla pyritty etsimään ratkaisuja parannettaviin asioihin ja edelleen kehittämään vahvuuksia. 1/27 0,5/2,5 3/0 2/1 + syksyllä 1 atk-avustaja Lisätietoja: Yhden opettajan nettovähennys vuodesta 2008 vuoteen 2009. Toimiala Vastuualueet Tilivelvollinen Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus Sivistyspalvelut ATERIAPALVELUT Sivistyspalveluiden johtaja Ruoka- ja siivouspalveluesimies Paltamon kunnan ateriapalvelut tuottavat laadukkaita ja ravitsemussuositusten mukaisia aterioita eri asiakasryhmien erityistarpeet huomioiden. Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Asiakasnäkökulma Palveluiden laadukkuus: Asiakaspalaute Jatkuva Asiakastyytyväisyyskysely 38

Monipuoliset, ravitsevat ja asiakkaiden tarpeita vastaavat ateriapalvelut ovat asiakkaiden saatavissa tilausten mukaisesti ja oikea-aikaisesti. Asiakastyytyväisyyskysely t Sopimuskatselmukset ostaja-asiakkaiden kanssa Joka toinen vuosi Vuosittain Hakasuon ja Kontiomäen koulujen oppilaille syksyllä 2009 (68 vastaajaa). Vastausten keskiarvo 3,40 (asteikko 1-4). Käyty Kainuun maakunta-kuntayhtymän sekä Paltamon kunnan eri vastuualueiden kanssa Ateriasuoritteiden määrä Prosessinäkökulma Ateriapalvelut tuotetaan luotettavasti ja tasalaatuisesti Työprosessien arviointi ja kehittäminen Monipuolinen kunnan sisäinen, kuntien välinen ja maakunnallinen yhteistyö Omavalvonnan kehittäminen Talouden näkökulma Toiminta on taloudellista ja tehokasta määrä / vuosi / keittiö Reseptiikan kehittäminen ja vienti Aterix -ohjelmaan. Palvelujen toimivuus Ateriapalveluiden tuotteistaminen Oma seuranta Toimiva omavalvontajärjestelmä Tuotantokustannukset / suorite Kiehimänhovin keittiö: 118 000 suoritetta Korpitien keittiö: 115 000 suoritetta Kontiomäen keittiö: 12 000 suoritetta Atk-ohjelmien laajempi hyödyntäminen Ateriapalveluiden työprosessit toimivia ja taloudellisia. Prosessien lähempi tarkastelu. Ateriapalveluiden tuottaminen Kainuun maakunta-kuntayhtymälle, Paltamon kunnan perusopetuksen ja päivähoidon asiakkaille sekä kunnan henkilöstölle Omavalvontasuunnitelman päivittäminen uuden elintarvikelain mukaiseksi ja uudet seurantajärjestelmät. Keskimäärin 3,40 / suorite 119 386 suoritetta 99 072 suoritetta 13 103 suoritetta Toimintamallien ja -prosessien kehittäminen jatkuu edelleen. Tuotetuista suoritteista Paltamon kunnalle 47,2 % ja Kainuun maakunta-kuntayhtymälle 52,8 %. Yhteistyö kunnan ruoka- ja siivouspalveluiden kesken ja maakunnallisesti tiivistä. Ateriapalveluiden tuotteistaminen tarkistetaan vuosittain. Kunnossa. Toteutunut hinta 3,66 / suorite. Talouden seuranta ajantasaista Henkilöstönäkökulma Henkilöstön määrä vakituiset määräaikaiset Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito Talousraportointi 10,5 henkilöä 2,85 henkilöä Asiakaspalaute sekä kehityskeskustelut: henkilön oma arviointi Koulutuksiin ja kehittämiseen osallistuminen Kuukausittain Henkilöstön riittävyys ja toimintojen sujuminen Tarvittaessa osallistuminen täydennyskoulutukseen Kehityskeskustelut joka 39 Koko toimintavuoden ajan. Henkilökunnan määrä: Kiehimänhovin keittiö * 4,5 vakituista ja 2,85 määräaikaista Korpitien keittiö * 4,30 vakituista Kontiomäen keittiö * 1 vakituinen + ruoka- ja siivouspalveluesimies 0,45 Koulutus: 1,0 pv / hlö

Työhyvinvoinnin ja työilmapiirin parantaminen Sairauspoissaolojen määrä sekä kehityskeskustelut: henkilön oma arviointi Tyky -toimintaan osallistuminen toinen vuosi Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö Säännölliset työpaikkapalaverit, avoin ja toimiva tiedonkulku Kehityskeskustelut käyty vuonna 2008, seuraavan kerran vuonna 2010. Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus osallistua tyky-toimintaan. Sairauspoissaolot v. 2009 yht. 367 pv Työpaikkapalavereita pidetty. Suoritteita ja 2005 2006 2007 2008 2009 2010 arvio mittareita Valmistetut ateriat 252800 245430 248388 247000 231560 244000 Toimiala Vastuualueet Tilivelvollinen Vastuuhenkilö Sivistyspalvelut KULJETUSPALVELUT Sivistyspalveluiden johtaja Kuljetusvastaava Joukkoliikenne ja asiointipalvelujen tuottaminen kuntalaisille. Peruskoululaisten kuljetusten järjestäminen (määrärahat perusopetuksen kohdassa). 40

41

Toimiala Vastuualueet Tilivelvollinen Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus Sivistyspalvelut KANSALAISOPISTO Sivistyspalveluiden johtaja Kansalaisopiston rehtori Yleissivistävä oppimisyhteisö, jossa tuetaan elinikäistä oppimista ja vahvistetaan kuntalaisten henkistä kasvua sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia. Tavoitteellinen koulutus on yksilöiden ja yhteiskunnan tarpeista lähtevää, kestävän kehityksen huomioon ottavaa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteisön kanssa. Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Asiakasnäkökulma Palveluiden laadukkuus: Asiakkaat saavat laadukasta palvelua oikea-aikaisesti Palvelujen arviointi: kehittämistyö ja toteuttaminen sekä toimintojen arviointi Syrjäytymisen ehkäisy ja kurssitarjottimen monipuolisuus Paltamon ja Ristijärven kunnan asukkaat Toimipisteitä toiminta-alueella Nuorille suunnattu koulutus Kurssitoivekartoitus kohderyhmänä työttömät, eläkeläiset ja senioriväestö yhteistyössä työvoimatalon kanssa. Opiskelijat suhteessa asukaslukuun Kokonaistuntimäärä kurssien määrä Pyydetyt opintotodistukset Lain vaatimuksen huomioiden arviointi ja analyysitiedot jokapäiväisen toiminnan kehittämisen työväline. Täydentää nykyinen arviointisuunnitelma laatukäsikirjaksi vuonna 2009. Vuosina 2009 opintosetelityyppinen tuki kohderyhmän asiakkaille. Tavoittaa uusia opiskelijoita. 25 % asukasluvusta opiston opiskelijoina (1400) 7500 tuntia 35 Laatukäsikirjan tekeminen ei ole saatu rahoitusta naapuri kuntien kanssa, joten kansalaisopiston arviointijärjestelmän kehittäminen laatukäsikirjaksi on vielä tekemättä. Opintosetelityyppinen avustus on käytetty eläkeläisten ja työttömien opintomaksujen alentamiseen, joka on osoittanut tehokkaaksi keinoksi rekrytoida opiskelijoita. 7474,41 39 Opetushallituksen Suuntaviivaopinnot, painopisteenä kansalaisyhteiskunnan ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen osallistujien määrä suoritetut atk-ajokortit 35 1000 34 466 Tietotekniikan tutkintojärjestelmä @-, A ja AB-ajokortit Hankkeet: * Laatukäsikirja -hanke Prosessinäkökulma Palvelurakenteet Johtaminen Toiminnan kehittäminen myyntipalvelukurssi tunnit vuonna 2009 Pienten kuntien ja seutuyhteistyön kehittäminen 20 42 300 tuntia laatukriteerien määrittely Vapaan sivistystyön opetuksen takaaminen kattavasti Paltamon ja Ristijärven kuntien 0 137 siirtyy vuodelle 2010 Opetusta annetaan usealla eri kylällä Paltamossa ja Ristijärvellä

tulevat tarpeet ennakoiden ja asiakaspalautetta hyödyntäen Talouden näkökulma Tasapaino Taloudellisuus Henkilöstönäkökulma Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen Henkilökunnan määrän mitoittaminen palvelutarpeen mukaisesti Toiminnan ja talouden tasapaino euroa/opetustunti Henkilöstöstrategia. Henkilöstön laatukoulutus. Henkilöstöryhmien välisen yhteistyön lisääminen ja kaikkien työyhteisön jäsenten vahvuuksien hyödyntäminen. Työkykyä ylläpitävän toiminnan vakiinnuttaminen. Kehityskeskustelut Henkilöstömäärä: rehtori/päätoimisia opettajia toimistohenkilöstö tuntiopettajat ja luennoitsijat alueella Tutkintokäytäntöjen yhtenäistäminen 71,60 euroa valtionosuuden laskennallinen tuntihinta Tyky-toimintaan osallistuminen ja toiminnan kehittäminen ja suunnittelu yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Työmotivaation lisääntyminen => poissaolojen väheneminen Joka toinen vuosi. 1/3 1+0,5 90 rehtorilla sivistyspalveluiden ja kirjaston johtotehtävät, puolen päätoiminen opettajan työpanos perusopetuksessa ja sivistyspalveluiden talousja hallintotyöt opiston toimistossa On markkinoitu naapurikuntien tutkintoja, joita meillä ei voi suorittaa(avoin yliopisto, kasvatustieteen opinnot). 63,37 euroa / opetustunti Tykytoimintaan osallistui päätoimisesta henkilöstöstä 85%. Päätoimisella henkilökunnalla ei juuri ole ollut poissaoloja. Kehityskeskustelut käydään joka toinen vuosi, lisäksi on viikoittainen säännöllinen henkilökuntapalaveri. 1/3 1+0,5+ (0,5 määräaikainen) 70 rehtorilla sivistyspalveluiden ja kirjaston johtotehtävät, puolen päätoiminen opettajan työpanos perusopetuksessa ja kuntosalin vastaavana sekä sivistyspalveluiden talous- ja hallintotyöt opiston toimistossa sekä kulttuuriasiat Suoritteita ja 2005 2006 2007 2008 2009 2009 mittareita tavoite opiskelijoita 1625 1339 1544 1342 1400 1461 % asukkaista 27,7 23,05 27,08 24,2 25 26,80 Valt.osuustuntimäärä 7064 6951 6727 6810 6786 6786 Valt.osuuteen 7397 7163 7527 7409 7200 7323 oikeuttavat toteutuneet tunnit myyntipalvelukurssit 898 775 595 10 300 137 Valtionosuus 229.187 244.027 240.301 265 081 276.950 276.950 Valtionosuus / tunti 56,92 61,52 62,67 68,29 71,60 71,60 Lisätietoja: Kansalaisopiston kurssimaksujen korotus; kausikortti 44 eurosta 47 euroon syksystä 2009 lukien. 43

Toimiala Vastuualueet Tilivelvollinen Sivistyspalvelut KIRJASTO Sivistyspalveluiden johtaja Toiminta-ajatus Kirjasto on kunnallinen tieto- ja kulttuuripalvelukeskus. Kirjasto edistää kirjallisuuden ja lukemisen harrastusta, painopistealueena lasten ja nuorten lukuharrastus. Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Asiakasnäkökulma Palveluiden laadukkuus: Asiakkaat saavat palvelut oikea-aikaisesti ja asianmukaisella tavalla. Kirjasto- ja tietopalveluiden tarvearviointi ja kehittäminen tarpeita vastaaviksi. Esitetyt toiveet ja asiakaspalaute. Käynti- ja lainausmäärien lisääntyminen. Palvelujen monipuolistaminen. 44 Kokonaislainauksen väheneminen aiheutui kirjastoauton normaalia pidemmästä ajotauosta. Pääkirjaston ja Kontiomäen lainaus ei vähentynyt

Kirjaston käyttäjät Toimipisteet toimintaalueella: Pääkirjasto Kontiomäen sivupiste Kirjastoauto Prosessinäkökulma Palvelurakenteet Johtaminen Palvelurakenteen kehittäminen tulevat tarpeet ennakoiden: Kuntien välinen yhteistyö. Talouden näkökulma Tasapaino Taloudellisuus Henkilöstönäkökulma Henkilöstön voimavarojen tukeminen. lainat kpl / as. käynnit kpl / as. kirjastoauton käynnit / as. määrä Kainuun maakuntahallintokokeilun toteutuminen huomioiden siirtyvien toimintojen tuomat muutosvaikutukset kirjaston toimintaan. Pienten kuntien ja seutuyhteistyön kehittyminen. Yhteinen kirjastoauto Hyrynsalmen kunnan kanssa Kirjaston määrärahat / asukas Henkilöstöstrategian laatiminen ja käyttöönotto. Työkykyä ylläpitävän toiminnan vakiinnuttaminen. 18 13 4 3 Uusien toimintamallien kehittäminen. Tieto- ja kulttuuripalvelujen toteuttaminen toiminta-alueellaan. vuonna 2009 edellisvuodesta. Fyysiset käynnit vähenivät, mutta verkon kautta asioiminen kasvoi. Aineiston saatavuus helpottui ja kiertonopeus parani Kainuun kuntien yhteisen kirjastojärjestelmän ansiosta. 16.9 10.1 3.3 70 69,42 Tyky-toimintaan osallistuminen ja toiminnan kehittäminen. 3 Yhteistyötä Kainuun alueella kirjastopalveluiden kehittämiseksi jatkettiin. Lukemisen edistämistä tukeva hanke kirjailijavierailuineen toteutettiin yhdessä Ylä-Kainuun kuntien kanssa. Kainuun kirjastojen yhteistä aineistorekisteriä kehitettiin ja korjattiin. Palvelumaksuja ja käyttösääntöjä yhdenmukaistettiin. Pidettiin yhteisiä koulutuspäiviä. Yhteistyön mahdollisuutta etsitään jonkun muun kunnan kanssa. Nykyinen auto pidetään kunnossa niin pitkään kuin se on tarkoituksenmukaista. Mahdollisuus osallistua tyky-toimintaan. Koko henkilökunta osallistui virkistys- ja koulutuspäivään. Kehityskeskustelut Vuosittain Kehityskeskusteluiden pitämistä jatkettiin. Henkilöstö määrä 4 4 Lisätietoja: Kirjastoaineiston lainaaminen väheni 3.6 %, koska kirjastoautolle ajopäiviä kertyi 20 vähemmän kuin edellisvuotena. Autosta lainaaminen väheni 19.8 %, mutta pääkirjastosta lainattiin entiseen malliin (+ 0.2 %) ja Kontiomäen lainaus kasvoi 6.5 %. Kaikissa pisteissä fyysiset käynnit vähenivät, mutta verkon kautta tapahtuva kirjaston käyttäminen kasvoi 47 %. Auto kiersi kolmena päivänä viikossa 84 pysäkillä. Ajotauko oli sairausloman ja työaikajärjestelyjen takia normaalia pidempi (25.5. - 31.8). Kontiomäkeä pidettiin avoinna pääsäänöisesti 12 tuntia viikossa (koululaispäiväviikolla 13 h 30 min.). Pääkirjasto oli talviaikana avoinna 33 tuntia viikossa ja heinäkuussa 25 tuntia viikossa. Kesälomien keskittämisen vuoksi pääkirjasto toimi heinäkuussa lyhennetyllä aukioloajalla ja Kontiomäki oli samaan aikaan kokonaan suljettu. Kirjastoaineiston hankinnassa yleisperiaatteita ovat laadukkuus, monipuolisuus, tasapuolisuus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Lisäksi otetaan huomioon asiakaskunnan ikärakenne sekä koulutuksellinen ja ammatillisen jakauma. Valinnoissa kuunnellaan asiakaspalautetta ja toiveita, ja tarpeiden arvioimisessa käytetään hyväksi myös 45

kirjastojärjestelmästä saatavia lainaustilastoja.. Uusia kirjastokalusteita asiakastiloihin hankittiin investointirahoilla. Hankittiin mm. aikakauslehtikaappi lehtisaliin, tuoleja, pöytiä ja kuvakirjahyllyjä lasten- ja nuortenosastolle sekä esittelytelineitä aikuistenosastolle. Koululaiset ja päiväkotiryhmät vierailivat pääkirjastossa myös varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella. Oppilaille esiteltiin kirjaston palveluita ja käyttötapoja. Kontiomäen sivupisteessä oli kerran kuussa ns. koululaispäivä, jolloin koululaiset lainasivat aineistoa ohjatusti. Yhdessä Puolangan, Suomussalmen ja Hyrynsalmen kanssa perustetun lukuhankkeen varoilla toteutettiin Wilson Kirwan vierailu esikoululaisille. Lukuhankkeiden järjestämisessä on pyritty tekemään yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa. Satutuokiot pidettiin 3-6-vuotiaille ulkopuolisin vapaehtoisin voimin pääkirjastossa kerran viikossa syksyllä ja kevättalvella. Satutuokioihin osallistui n. 17 lasta / kerta. Kirjaston tiloja käyttivät kansalaisopiston opintopiirit ja mm. harrastusryhmät pitivät kokouksia. Keväällä oli esillä kansalaisopiston taidepiirien töitä ja kesällä valokuvakurssin näyttely. Syksyllä Paltamon pihakilpailusta koottu valokuvanäyttely oli nähtävänä sekä pääkirjastossa että Kontiomäen sivupisteessä. Kevätkaudella kirjastossa kokoontui kaikille avoin Veikko Huovinen lukupiiri ja syksyllä pidettiin runoaiheinen kirjallisuusilta. Henkilökunta hankki täydennyskoulutusta mm. Kajaanissa musiikinluetteloinnissa, arviointikoulutuksessa ja kirjastojen tulevaisuuspäivä-seminaarissa. Kirjastonhoitaja oli mukana myös Läänin kirjastopäivillä Oulussa ja sivistystoimen neuvottelupäivillä Sotkamossa. Virkailijat kävivät kirjastovirkailijapäivillä ja kirjastoautopäivillä. Koko henkilökunnalle annettiin myös pelastuskoulutusta ja kaikki osallistuivat Tyky-toimintaan kuuluvaan virkistyspäivään. Kainuun kirjastoon kirjastot jatkoivat perinteistä yhteistyötään, mikä on syventynyt ja tehostunut yhteisen kirjastojärjestelmän perustamisen jälkeen. Kimpalla on yhteiset aineistot ja asiakkaat, mutta hallinnollisesti kirjastot ovat eri yksiköitä. Yhteistyöllä tähdätään kustannusten vähentämiseen ja toiminnan tehostumisen kautta asiakaspalvelun parantamiseen. 46

Toimiala Vastuualueet Tilivelvollinen ja vastuuhenkilö Toiminta-ajatus Sivistyspalvelut VAPAA-AIKAPALVELUT Sivistyspalveluiden johtaja Sivistyspalveluiden tuottamien vapaa-aikapalveluiden lisäksi tarjotaan puitteet omatoimiselle harrastukselle kannustaen seuroja, kyläyhteisöjä, eri yhteistyötahoja ja nuorisoa itse tuottamaan ja toteuttamaan nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntapalveluja. Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Asiakasnäkökulma Palveluiden laadukkuus: Nuorisotilojen käyttö 15-25 32,5 henk./pv Asiakkaat (kuntalaiset, henk/pv. henk./aukiolopv/yksikkö urheilu- ja kyläseurat, nuorten kanssatoimivat ja Nuorisoneuvoston toiminta Olemassa olevien Nuorisoneuvoston ja nuoret) saavat palvelun ja lasten parlamentin resurssien puitteissa Lapasen toiminta oikea-aikaisesti ja toiminta mahdollisimman säännöllistä. Nuorisokahvila asianmukaisella tavalla. monipuolista toimintaa. toiminta säännöllistynty. Nuorisotilat Paltamossa ja Kontiomäessä Yleisellä tasolla esitetyt toiveet ja asiakaspalautteet Nuorten työpaja Työpajatoimintaa laajennetaan käsittämään kaikenikäisiä kuntalaisia, mikäli suunniteltu Työtä Kaikille hanke toteutuu työpajatiloja Työpajan oppilaiden osallistumisaste Työpajalta jatkokoulutukseen tai työhön vapaille markkinoille päässeet (jos toiminta laajenee) Toiminta siirtyy Työvoimatalo ry:lle 2 (tekstiili ja tekniset työt) 100 % 50 % Henkilökohtaiset keskustelut, työvalmennus ja urasuunnitelmat.saadaan jalalle toimintaan osallistuvien kohdalla. Toiminnat siirtyivät hieman suunniteltua myöhemmin (vaiheittain 1-2 kk) työvoimayhdistys ry:lle. Koko vuoden seuranta ja raportointi keskitetysti Paltamon työvoimayhdistys ry:llä. Prosessinäkökulma Palvelurakenteet Johtaminen Palvelurakenteiden säilyttäminen ja rationalisointi ja niiden johtaminen tarkoituksenmukaisimmall a tavalla Kulttuuri ja veteraaniasiat Liikunta Kuntosali Pienten kuntien ja kolmannen sektorin seutuyhteistyön toteutuma. Järjestettyjen tapahtumien määrä Tapahtumiin osallistuneiden määrä Kuntosalin käyttö % /vrk kävijöiden määrä keskimäärin / kk Maakunnallisen nuorisotyöstrategian linjaus ja sitä kautta entistä enemmän maakunnallista yhteistyötä. Liikunta ja kulttuuripuolella olemassa olevien käytänteiden säilyttäminen. Perustoiminnoissa johtaminen kunnassa, mutta suuremmissa projekteissa tai vastaavissa johtaminen kolmannen sektorin kautta. 12 8 Dolomiittihiihto n. 100 ja Eino Leino -hiihto 120 Koulujen yu-kilp. n. 190 Koulujen hiihtokilp. 160 osallistujaa Kuntosalin aukioloaikoina käyttäjiä on kokoajan aamusta iltaan. Käyntikertoja n. 210 /vko Valmistumassa 2010 vuoden alussa, jonka jälkeen työstämistä kuntatasolle voidaan jatkaa. Lasten ja Nuorten vaikutusmahdollisuuksien Lapasen(= Lasten parlamentti) ja Lasten ja nuorten kuuleminen päätöksen 47

parantaminen Talouden näkökulma Tasapaino Taloudellisuus Maakunnallisen yhteistyön kautta palveluiden parantaminen kustannuksia lisäämättä. Henkilöstönäkökulma Henkilöstön voimavarojen tukeminen. Nunen(=Nuorisoneuvosto ) toimintaan osallistuneet ja mahdolliset aloitteet euroa/asukas vapaa-aikatoimi työpajatoiminta, tämän hetkinen laajuus Työkyvyn ja -motivaation säilyttäminen Kehityskeskustelut Henkilöstön määrä nuoriso liikuntaohjaaja + kuntosali kulttuuri ja veteraaniasiat työpaja teossa 56,30 31,00 25,30 Tyky toimintaa osallistuminen Vähintään joka toinen vuosi 1,275 0,2 + kuntosalivalvojia eri yhdistyksistä 2 hlöä yhteensä 0,18 1 työpajan johtaja + 2 työpajan ohjaajaa 31,56 1,275 0,2 0,18 siirtynyt työvoimayhdistykselle Lisätietoja: Yhdistyksille ja kotitalouksille myönnettäviä Vapaa-aikatoimen avustuksia pienennetty 4.000 euroa. Sisältää Nuorisoneuvoston ja Lasten parlamentin toimintamenot. Nettomääräraha /avustus 1100 euroa / ryhmä, yhteensä 2.200 euroa. Huomioitu nuorisotoimen resurssoinin lisätarve Nuorten vaikutusmahdollisuuden turvaamiseksi. Sisältää uutena myös veteraani- ja kuntosalitoimininnan. Vapaa-aikatoimen ohjaajan tehtävien jako 1.2.2008 lukien, vapaa-aikaohjaajan ollessa osa-aikavapaalla liikunta-asiat Markku Turunen nuorisoasiat Lasse Hinkula kulttuuriasiat Päivi Soldatkin veteraaniasiat, lukuun ottamatta kuntouttavaa toimintaa Timo Toivonen lisäksi kuntosalivastaava Anu Leinonen. Kulttuuritoimi: Eino Leinon syntymäkotikunta tietoisuutta painotettiin. Nocturne projektin tuotteita oli myynnissä kunnanvirastossa, eri tapahtumissa ja Eino Leino talolla. Leino, luonto ja laulutapahtuma järjestettiin Paltamon kesäteatterilla ja syntymäpäivän patsaanpesutapahtumassa laulettiin Eino Leinon tekstejä Vesa Hyyryläisen ja Heljä Pylvänäisen johdolla, kesäteatterin nuorten esiintyjien pestessä patsasta. Molempiin tapahtumiin osallistui kivasti porukkaa n. 30-50 hlöä/tapahtuma. Norssitapahtumaviikonloppu järjestettiin yhteistyössä Paltamon sydämen, paltamolaisten yhdistysten ja torimyyjien kanssa. Norssitapahtuman teemana oli kansainvälisyys. Esiintyjinä olivat Kuusamolainen Berjozka lauluryhmä ja saimme mukaan myös Kainuun opistolla opiskelevien kambotsalaiset nuoret esittämään khmerien perinteistä tanssia. Amerikan mantereen terveisiä toivat Anita ja Keijo Korhonen sekä Pamela Meksikosta. Kansantanssia esitti kansalaisopiston tanhuryhmä ja Musiikki Kaparee mukaeli teemaan sopivilla kappaleilla. Illan päätteeksi Kainuun Viihdesolistit järjestivät Norssitanssit Paltalinnassa. Ensimmäistä kertaa Paltamossa järjestettiin pihakilpailu, joiden voittajat ja kunniamaininnan saaneet palkittiin erillisessä Pihajuhlassa elokuulla Korpitien koulun auditoriossa, joka oli aivan tupaten täynnä väkeä. Syksyllä tarjottiin paltamolaisille maailmalla tunnetun pianisti Anne Kaupin pianokonsertti Kauneinta suomalaista ja ruotsalaista musiikkia. Konsertti järjestettiin yhteistyössä Paltamon Seurakunnan kanssa seurakuntakeskuksessa. Paikalla oli n. 30 kuulijaa. Itsenäisyyspäiväjuhla järjestettiin Korpitien koulun toimivissa tiloissa teemalla Talvisodan syttymisestä 70 -vuotta. Juhlapuheen piti paltamolaissyntyinen FM Jussi Kämäräinen Joensuun yliopistosta. Juhlaan osallistui n. 120 henkilöä. Paltamon kulttuuritarjontaan on suuri merkitys kansalaisopiston opiskelijoiden esiintyjäryhmien esityksillä ja opiston järjestämillä tapahtumilla. Kolmannen sektorin kanssa tehdyn yhteistyön avulla kulttuuritapahtumien tarjonta on ollut monipuolista ja heidän apunsa on tapahtumien järjestelyissä ollut merkittävä esimerkkeinä Paltamo seura, MLL, Paltamon kesäteatteri ja Musiikki Kaparee sekä Meteli seis.ry. Paltamon kunnan tapahtumakalenteriin ja Kainuun tapahtumakalenterien päivittämistä ja tiedottamiskäytäntöjä vakiinnutettiin. Kuntalaisten tiedostusta niiden toimivuudesta tehostettiin tapahtumien päällekkäisyyksien välttämiseksi. Nuorisotoimi: Nuorisokahviloita 5 kpl, joissa esiintyi nuorten bändejä ja kävi jopa 220 vierasta / ilta. Mukana paljon talkoolaisia aikuisia. Osallistuttiin Raunio Rock 2009 kymmenen yhtyeen bänditapahtuman järjestämiseen Oulujärven lavalla Vaalassa. Yhteistyötä Vaalan ja Vuolijoen nuorten kanssa kehitettiin ja nuorille järjestettiin yhteinen virkistysviikonloppu Vaalassa. Nuorisoneuvostolla (20 paikkaa) säännöllistä kokoustoimintaa. Osallistuminen kahteen maakunnan nuorisofoorumiin Kajaanissa ja Ristijärvellä sekä yhteen läänin foorumiin Hailuodossa ja aktiivinuorten tapaamiseen Haukiputaalla. Mukana kummipoliitikot (2hlöä). 48

Lasten parlamentti Lapanen (16 paikkaa) siirtyi osaksi kunnan nuorisotyötä ja sillä oli säännöllistä kokoustoimintaa sekä se järjesti lastenjuhlat keväällä ja lapsen oikeuksien päivän 20-vuotisjuhlan syksyllä. Lapasen edustajat osallistuivat Helsingissä Suomen lasten parlamentin juhlatäysistuntoon. Mukana kummipoliitikot (2hlöä). Kaksi lasten leiriä yhteistyössä kansalaisopiston kanssa Kontiomäen koululla. Mukana talkoolaisia aikuisia. Nuorisotiedotusta materiaalia tuottaen paikallislehti Väylään ja kainuupiste.fi sivuille sekä omien nettisivujen avaaminen paltamo.fi sivustolle. Nuorisotiedottajan palkkaaminen työvoimatalon kautta. Kesäkumpparissa kaksi kesätyöntekijää Kumpparilla ja kaksi työvoimatalon työntekijää, jotka pitivät nuorisotiloja avoinna kesän läpi. Nuorisotyön kautta käynnistettiin kerhotoiminta yhteistyössä koulun ja ev.lut. seurakunnan kanssa ja siihen palkattiin työvoimatalon kautta työntekijä. Kuntosalitoiminta Kuntosali aloitti toimintansa uusissa tiloissa 2.1. alkaen aluksi talkooväen valvonnassa tammikuun ajan. 1.2.2009 alkaen kuntosali on ollut kuntosalimaksun maksaneiden käytössä päivittäin klo 8.00-21.00. Kuntosalin vastuuhenkilö suoritti liikunnan ammattitutkinnon ja suoritti siihen vaadittavan harjoittelun ohjaten kuntosaliharjoittelijoita ja teki venyttelyohjeet kuntosalin seinälle. Veteraaniasiat: Osallistuttiin Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlaan Iisalmessa, Kaatuneiden muistopäivänä seppeltenlaskutilaisuus sankarihaudoilla Paltamossa, Finnairin lentävänhenkilöstön järjestämä Rosvopaistitilaisuus oli Kuusamossa, maakunnallista Veteraanien kirkkopäivää vietettiin Kirkko Kainuussa 450 v. juhlien yhteydessä Manamansalossa, Kainuun maanpuolustusjuhla Sotkamossa, Asemiesilta - Talvisodan syttymisestä 70 vuotta juhla Kuhmossa. Itsenäisyyspäivän seppeltenlaskutilaisuus sankarihaudoilla sekä juhla Korpitien koululla teemalla 70 vuotta talvisodan syttymisestä Paltamossa. Paltamon ulkopuolelle tapahtumiin järjestettiin yhteislinja-autokuljetuksia. Lisätietoja: Nuorten työpajan toiminta huomioitu vielä sivistyspalveluiden talousarviossa. Toiminta siirtyy vuoden 2009 alussa Paltamon työvoimayhdistys ry:lle. 49

Toimiala Vastuualueet Tilivelvollinen Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus Sivistyspalvelut LASTEN PÄIVÄHOITO, ESIOPETUS JA KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Sivistyspalveluiden johtaja Päivähoidon ohjaaja Päivähoito, esiopetus ja koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhotoiminta tarjoaa lapsille yhteistyössä perheiden kanssa niiden tarpeet huomioon ottaen turvallista hoitoa rakastavassa ilmapiirissä. Lähtökohtana toiminnassa on tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus ja omatoimisuuteen kannustaminen. Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Asiakasnäkökulma Seuranta Päivähoitopaikka lain Toteutuu säätämässä ajassa/ alle 2 viikkoa Seuranta/palaute Aamu- ja iltapäiväkerho toiminnan jatkaminen vähentämään pienten koululaisten yksinoloa ja turvattomuutta Pystytty tarjoamaan kysyntää vastaavasti 1-2-luokkalaisille ja tilapäisesti myös 3. luokan oppilaille Kirkonkylän ja Kontiomäen alueella. Päivitetyt varhaiskasvatus-, esiopetus- aamu ja iltapäiväkerhon toimintasuunnitelmat Jokaisella lapselle laadittu henkilökohtainen tavoitesuunnitelma. Laadukkaat varhaiskasvatus-, esiopetusja aamu- ja iltapäiväkerho toimintapalvelut Varhaiskasvatussuunnitelm a päivitetty 2009 Liikunta-vasuprosessi aloitettu Lapsen vasut toteutettu uudistetulla varhaiskasvatussuunnitelma ja sopimus lomakkeistolla. Kouluvalmiustutkimukset Toimiva monitahoarviointi ja palaute Asiakaslähtöisyys: oikea-aikaiset palvelut, 50 Kouluvalmiustutkimukset toteutettu kaikissa esiopetusta antavissa yksiköissä. Asiakaspalautekysely toukokuussa 2009 sekä lapsille että vanhemmille.

Prosessinäkökulma Palvelurakenteet Johtaminen Laaditun toimintaohjeen toteuttaminen arjessa Toimintamallin työstäminen Tapaamisten säännöllisyys ja yhteistyön vahvistaminen. yhteistyön lisääminen ja avoimen kasvatustyö-kumppanuuden kehittäminen Asiakaspalautekyselyt vanhemmille ja lapsille vuosittain. Arviointitieto ja analyysit toiminnan kehittämisen välineenä. Varhaisen puuttumisen rakenteiden ja erityisen tuen tarpeessa olevien lasten tukiverkkorakenteiden mallintaminen. Sosiaalityö-päivähoito yhteistyömallin saaminen toimivaksi Neuvola-päivähoito yhteistyömallin luominen 3v ja 5v PTAn käyttöönotto Palautusprosentit kirkonkylän päiväkodissa ja esiopetusyksiköissä erittäin huonot. Keskiarvot asteikolla 1-5: perhepäivähoito 4,36 kirkonkylän päiväkoti 3,06 Kontiomäen päiväkoti 3,73 Esiopetus: Hakasuo 3,78 Honkakuja 3,54 Koulutie 4,29 Kontiomäki 3,88 Sosiaalityön resurssointi ei riittävä yhteisten lasten tuomien tarpeiden hoitamiseen lapsen edun mukaisesti. Yhteistyömallin luominen keskeytyi neuvolatyöntekijän vaihtumisen vuoksi. Verkostotapaamiset lastensuojelun, neuvolan, perheneuvolan ja erityisopetuksen kanssa Päivähoito osallistunut verkostopalavereihin perheasemalla. Yhteistoimintaryhmän (ph/pene/nla) toiminnan uudelleen käynnistäminen YTR-tapaamiset sovittu syyskaudelle päiväkoteihin. Neuvola ei osallistunut tapaamisiin. Tunnusluvut, syntyvyys, muuttoliike Suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuminen Perheiden/Lasten hoidon tarpeisiin vastaaminen Henkilöstöresurssien saatavuus Toimivat yksikköjen tila- ja henkilöstöratkaisut Päiväkoti kirkonkylälle Esiopetus- ja apip tilat koulukeskukseen Kainuun kuntien välisen yhteistyö tiivistäminen: KAVAKE hankkeeseen (varhaiskasvatuksen kehittämishanke ) osallistuminen; ohjausryhmä, eri ammattiryhmien koulutukset 51 Päivähoito, perhetyö, srk ja MLL Paltamon yhdistys järjestivät yhteistyössä useita paltamolaisille lapsiperheille suunnattuja tapahtumia Kirkonkylän päiväkoti Männynkäpy aloitti toimintansa uusissa tiloissa kesäkuussa. Esiopetustilat syyskaudella Kelokujalla sekä Korpitien koululla yhteiset tilat esiopetuksella ja apip-toiminnalla. Ohjausryhmän työskentelyyn osallistuminen. Eri ammattiryhmien koulutuksiin osallistuminen. Neljän kunnan yhteistyö( Kni, Kuhmo, Ssalmi, Pmo ) päivähoidon sähköisen hakemisen suunnittelussa ja toteutuksessa Kavake-hankkeen osana. Yhteisen lapsen vasu-lomakkeisto suunnittelu

Työvoimatalon vaikutusten huomioon ottaminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen Yhteistyö työvoimatalon kanssa henkilöstön rekrytoinnissa toteutunut. Talouden näkökulma Tunnusluvut Päivähoitohinta / hoitovuorokausi brutto/vrk/kokop.hoito /päiväkodit brutto/vrk/kokop.hoito /perhepäiväh brutto/esiopetuspäivä /oppillas brutto/aip-toimintapäivä /oppilas Kustannuksiltaan vertailukelpoinen päivähoito < 67 < 57 < 29 < 30 Kontiomäen pk 49,42 Kirkonkylän pk 62,93 Perhepäivähoito 50,37 Päiväkotien esiopetus Kontiomäki 46,88 Kirkonkylä 36,19 Hakasuon koulun esiopetus 43,15 Henkilöstönäkökulma Päiväkotien käyttöaste Työkykyä ja hyvinvointia ylläpitävän toiminnan vakiinnuttaminen ja siihen osallistuminen Sairaus poissaolot TAK-arviointi Kehityskeskustelut Toimivat kokous- ja palaverikäytännöt kaikissa toimipisteissä Täydennyskoulutusvelvoit teen täyttyminen/ koulutusmäärärahat Päivähoitohenkilöstö muu henkilöstö Käyttöaste > 90 % Ammattitaitoinen, motivoitunut ja jaksava henkilöstö Työyhteisön hyvinvointi. Toimiva arviointi Arviointikeskustelut, itsearviointi, palautekyselyt vuosittain. Arviointitieto ja analyysit kehittämisen välineenä. Osaamiskartoituksen hyödyntäminen. Avoin ja toimiva tiedonkulku. Suunnitelmallinen täydennyskoulutus 34 2 APIP_Kontiomäki 60,31 Pääsääntöisesti toteutunut Työyhteisön tyky-päivään osallistui koko henkilöstö. Kunnan ja työyhteisön yhteisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin osallistuminen Kehityskeskustelut toteutuneet 50 % henkilöstöstä. Perhepäivähoidossa vasupohjainen kehityskeskustelu-kokeilu Perhepäivähoidolla työkokoukset, koko henkilöstön vastuualuekokoukset, päiväkotien viikkopalaverit KAVAKE-koulutuksissa kaikki ammattiryhmät mukana. Päiväkotien esimiehet, päivähoidon ohjaaja, päivähoidon toimistosihteeri ja perhepäivähoitajat 100% Ltot ja lastenhoitajat 50%, koululaisten APIP-henkilöstö 100%. 4 perhepäivähoitajaa suorittaa pph-ammattitutkintoa. 1 henkilö suoritti apip-ohjaaja ammattitutkinnon. Perhekouluun osallistuminen. 34 2 52

Toiminnan kysyntä / laajuustiedot 2007 2008 2009 2010 0-6 vuotiaiden lukumäärä, joista 31.12. 108 111 110 93 0-2 vuotiaita 31.12. 20 10 10 15 2-6 vuotiaita 31.12. 88 101 100 78 Esiopetuksessa olevien lukumäärä 39 37 35 33 20.9. Päiväkotiryhmissä 20.9. Koulun yhteydessä 20.9. 33 4 33 4 29 6 30 3 Koululaisten apip 32 25 30 30 Kotihoidon tuen piirissä 89 56 60 65 Lisätietoja: Kotihoidontuen piirissä olevien määrä laskeva, huomioitu avustusmenoja (kotihoidontukimenot) pienentämällä, vastaavasti aiheuttaa kasvua päivähoidon palkkamenoissa. Toimiala Vastuualueet TEKNISET PALVELUT Yhdyskuntateknisten palveluiden vastuualueet: lupa- ja valvonta liikenneväylät yleiset alueet ja liikuntapaikat palo- ja pelastustoimi (kunnan maksuosuus Kainuun pelastuslaitoksen palveluista) Liiketoimintayksiköt: vesihuoltolaitos kaukolämpö kalusto- ja varasto kiinteistöt alueiden vuokraus, maa- ja metsätilat Tilivelvollinen Toiminta-ajatus Teknisten palveluiden johtaja Tekniset palvelut huolehtii ja vastaa kunnan yhdyskuntateknisten palveluiden ja kunnan liiketoimintayksiköiden toiminnasta Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Asiakasnäkökulma Tiedotukset teknisten Tavoitteena on hyvä ja Tiedotukset palveluiden riittävä tiedottaminen paikallislehdessä 9 kpl ja ajankohtaisista ajankohtaisesta kuntalaisia kuntatiedotteessa 5 kpl tapahtumista kpl / vuosi. koskevasta toiminnasta teknisten palveluiden sekä toiminnassa ajankohtaisista asioista. 53

Prosessinäkökulma Palvelurakenteet Johtaminen Talouden näkökulma Tasapaino Taloudellisuus Tilaisuudet kpl / vuosi Arviointikriteerit on esitetty vastuualuekohtaisesti (yhdyskuntatekniset palvelut, liik.väylien ja yl. alueiden kunnossapito, liikelaitokset, kiinteistöt) Toiminta menot / tulot tapahtuvista muutoksista, haettavista avustuksista (ohjeista); ilmoitukset, artikkelit, (kuntatiedotteessa, lehdissä jne.), teemaillat mm. rak.valvonta, tiehoitokunnat jne. Yhdyskuntateknisten palveluiden ja kunnan liiketoiminnan palveluiden tuottaminen kuntalaisille. Teknisten palveluiden tuottaminen talousarvion asettamien määrärahojen puitteissa Kts. Vastuualuekohtaisten tavoitteiden toteutuminen Tilikauden tulos: suunnit. 1 027 292 tot. 1 553 439 poikk. 526 147 Henkilöstönäkökulma Henkilöstön toimintakyky Henkilöstön osaaminen Tyky-toiminta Koulutuspäivät ja henkilöt Henkilöstön työkunnon ylläpitäminen ja edistäminen Yksi koulutuspv. / henkilö vuosittain Kehityskeskustelut kerran vuodessa Tyky-päivä henkilöstölle järjestettiin palveluyksiköittäin. Tekniset palvelut kävi tykypv:nä tutustumassa Talvivaaraan. Koulutuksessa kävi yhteensä 16 hlöä ja koulutuspv yht. 20 kpl (tekn. palvelut henkilöstö yhteensä 24 hlö:ä v. 2009). Kehityskeskustelut käytiin lähes koko henkilöstön osalta. 54

Lisätietoja: Teknisten palveluiden tilikauden tulos olisi toteutunut lähes suunnitelman mukaisesti ilman ns. Palvipoikien hallin arvon alaskirjausta ylimääräisenä kertapoistona 495.000. Pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen mukaan pelastuslaitos on itsenäinen tulosyksikkö, jolle Kajaanin kaupunginvaltuusto hyväksyy nettomääräisen sitovan talousarvion. Kajaanin tekninen lautakunta hyväksyy pelastustoimen käyttösuunnitelman neuvottelukuntaa kuultuaan. Käyttösuunnitelmassa määrätään kuntien maksuosuudet. Kajaanin kaupungin ilmoituksen pohjalta pelastustoimen menoihin on varattu 278 389 vuodelle 2009 (toteutuma 256 049 ). Tekniset palvelut huolehtii kunnan metsäomaisuuden myynnistä ja hoidosta metsätaloussuunnitelman mukaisesti. Metsätaloussuunnitelmassa puun myyntitavoite on n. 50 000 /vuosi. Puuta on viimevuosina myyty huomattavasti suunnitelman mukaista tavoitetta enemmän mm. hyvästä puun ostohinnasta johtuen. Vuonna 2007 puun myyntitulot olivat n. 124 000 ja vuonna 2008 n. 217 000. Ostohinnat ovat tulleet alaspäin huipputasostaan. Vuoden 2009 talousarviossa on varauduttu metsätaloussuunnitelmaa pienempiin puun myyntituloihin. Vuoden 2009 talousarviossa on varauduttu 40 000 puun myyntituloihin (v. 2009 puun myyntitulot 25 927 ). Teknisten palveluiden budjettiin on varattu määrärahat kunnan vuokraamien maa-alueiden vuokriin. Tekniset palvelut perii kunnalta vuokrattujen tonttien ja alueiden vuokrat maanvuokrasopimusten mukaisesti. Alueiden vuokraus vastuualueen nettotulo vuoden 2009 taloussuunnitelmassa on n. 40 000 (toteutuma 55 643 ). TEKNISET PALVELUT TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama muutokse 1450 2008 2009 t ten jälkeen 2009 Toimintatuotot 3 320 274 3 393 772 0 3 393 772 3 291 235 102 537 Myyntituotot 1309864 1 397 261 0 1 397 261 1 425 254-27 993 Maksutuotot 71535 46 000 0 46 000 47 489-1 489 Tuet ja avustukset 70996 15 000 0 15 000 27 347-12 347 Muut tuotot 1867879 1 935 511 0 1 935 511 1 791 145 144 366 Toimintakulut 3 294 974 3 461 171 20 000 3 481 171 3 327 825 153 346 Henkilöstökulut 1142499 1 224 954 0 1 224 954 1 027 818 197 136 Palvelujen ostot 904209 783 140 0 783 140 829 405-46 265 Aineet ja tarvikkeet 1099294 1 293 054 0 1 293 054 1 255 422 37 632 Avustukset 110053 116 000 20 000 136 000 170 635-34 635 Vuokrat 34534 44 023 0 44 023 37 451 6 572 Muut kulut 4385 0 0 7 094-7 094 Toimintakate 25 300-67 399-20 000-87 399-36 590-50 809 Rahoituskulut -ja tuotot 186 0 0-5 812 5 812 Vuosikate 25 114-67 399-20 000-87 399-30 778-56 621 Poistot 911600 939 893 0 939 893 1 522 661-582 768 Tilikauden tulos -886 486-1 007 292-20 000-1 027 292-1 553 439 526 147 Lupa- ja valvontalautakunta TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama muutokse 1414 2008 2009 t ten jälkeen 2009 Toimintatuotot 0 0 0 0 0 0 Myyntituotot 0 Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset 0 Muut tuotot 0 Toimintakulut 2 902 6 230 0 6 230 3 445 2 785 Henkilöstökulut 2279 3730 0 3 730 2 732 998 Palvelujen ostot 376 2000 0 2 000 580 1 420 Aineet ja tarvikkeet 247 500 0 500 132 368 Avustukset 0 Vuokrat 0 Muut kulut 0 Toimintakate -2 902-6 230 0-6 230-3 445-2 785 Rahoituskulut -ja tuotot 0 Vuosikate -2 902-6 230 0-6 230-3 445-2 785 Poistot 0 Tilikauden tulos -2 902-6 230 0-6 230-3 445-2 785 Toimiala Vastuualueet Tilivelvollinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Lupa- ja valvonta Teknisten palveluiden johtaja 55

Vastuualue henkilö Toiminta-ajatus Rakennustarkastaja Tekniset palvelut huolehtii alueiden käytön suunnittelusta sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä, rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta Paltamon kunnan alueella (MRL 20 ). Tekniset palvelut huolehtii ympäristönsuojelulain mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä. Tekniset palvelut käsittelee maa-aineslain mukaiset maa-aineslupahakemukset ja vastaa niiden valvonnasta. Kainuun jätehuollon kuntayhtymän (Eko-Kymppi) tehtävänä on huolehtia jäsenkuntiensa alueella jätelain kunnalle määräämistä tehtävistä. Näitä ovat mm. jätehuollon viranomaistehtävät ja jätehuollon palvelutehtävät. Ympäristönsuojeluviranomaisen valvontatehtäviä hoitavat jäsenkuntien viranhaltijat. Tekniset palvelut on osaltaan toteuttamassa kunnan visiota yhteisöllisestä, viihtyisästä ja turvallista asuinympäristöstä kuntalaisille. Maankäytön suunnittelulla pyritään selvittämään mahdollisten uusien kiinnostavien asuinympäristöjen kaavoitusmahdollisuudet (esim. Autioniemi ja muut mahdolliset alueet), minkä lisäksi tarkastellaan nykyisten elinympäristöjen vetovoimaisuuden lisäämismahdollisuudet (mm. tonttikoot, tiivistäminen/eheyttäminen jne.). Taajama-alueiden osalta maankäytön suunnitelmallisen toteutuksen edellytyksenä (lain vaatimus) on että ensimmäisessä vaiheessa tarkastetaan vanhentuneet taajama-alueiden yleiskaavat, minkä jälkeen suunnittelu etenee tarkemman maankäytön suunnittelun tasolle (asemakaavoitus). Vuoden 2009 kaavoitushankkeita ovat asemakaavan muutokset kk:n taajamassa (Rantakujan- ja Oulunrinteen kaavamuutokset) ja Kontiomäen purettujen rivitalojen korttelialue. Taajama-alueiden kaavamuutosten tavoitteina on kiinnostavien pientalotonttien kaavoittaminen olemassa olevaan infrastruktuuriin tukeutuen. Lisäksi valmisteilla on ranta-asemakaavojen jätevesien käsittelyyn liittyvä kaavamuutos. Teknisenhallinnon käyttötalousarvioon on vuodelle 2009 varattu suunnittelumäärärahaa 20 000 em. kaavahankkeisiin. Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Asiakasnäkökulma Kaavoitus: Asianosaisille ja Kaavoitusprosessien Maankäytön maanomistajille lähetettyjen osallistumis- ja suunnitelmien laadinta ilmoitusten ja kuulemisten arviointisuunnitelman mukaiset yms. määrä kpl/ vuosi (Yleiskaavat ja kuulemiset ja yleisötilaisuudet Yleisötilaisuudet kpl / vuosi asemakaavat) Rak.- ja ymp.valvonta: Rakennus- ja ymp.valvonnan asiakkaat (rakentaja perheet jne.) Prosessinäkökulma Palvelurakenteet Johtaminen Rakennusvalvonnan rakentamisen laadunohjausjärjestelmä. Rakennusvalvonnan järjestämät teemaillat / kävijämäärät tilaisuuksissa MRL 7 :n mukainen kaavoituskatsaus vähintään kerran vuodessa. Laadun ohjaus järjestelmän kehittäminen. Rakentamisen laadun parantaminen ja lisäarvon tuottaminen rak.valvonnan osalta rakennushankkeisiin (asiakkaille) ohjauksen, neuvonnan ja koulutuksen avulla (laadun ohjausjärjestelmä). Tavoitteena järjestää 1-2 rakentamisen ajankohtaisiin asioihin liittyvää teemailtaa /kävijämäärä tavoite 10-20 hlöä. Maankäytön suunnittelulla pyritään edistämään kunnan ja MRL 5 :n asettamia alueidenkäytön tavoitteita. Rakennusvalvonnan toiminnan kehittäminen 56 Kaavoitukseen liittyviä kuulutuksia paikallislehdessä oli yht. 4 kpl. Tavoitteena on ollut järjestää seuraava rak. valvonnan teemailta uusille rakentajille, kun taajama-alueen uudet ok-tontit ovat esiteltävissä. Kaavoitustyön aikataulu on viivästynyt aluearkkitehdin vaihdoksesta johtuen ja kaavamuutokset uusien tonttien osalta eivät valmistuneet v. 2009 aikana, mistä johtuen teemailtaa ei järjestetty. Kaavoituskatsaus on valmisteltu pääosin valmiiksi v. 2009 aikana muutamia tarkennuksia lukuun ottamatta, jotka tehdään vuoden vaihteen 2010 jälkeen. Kunnan rakennuslupamenette lyn ohjetta

Talouden näkökulma Tasapaino Taloudellisuus Henkilöstönäkökulma Toimintamenot / -tulot Rakennusvalvonnan (+ maa-aines asiat) ja ympäristönhuollon palveluiden menoista vähintään 80 90 % katetaan palveluista perittävillä maksuilla (lupamaksut) lopun ollessa yleistä ohjausta ja neuvontaa (kuntaliiton ohje). Käytettävissä olevat henkilöstöresurssit, tarkastusten määrä / tpv. Tarkastusten suorittaminen käytettävissä olevien henkilöstöresurssien puitteissa. tarkastettiin vuoden 2009 aikana. Ohjeeseen lisättiin mm. hankkeeseen ryhtyvän laadullisiin edellytyksiin ja vastuuseen liittyvä tarkistus (=pääsuunnittelijan merkitys). Toimintamenot: suunit. 60189 tot. 67138 Toimintatulot: suunit. 45000 tot. 46857 Tulos: 20238 (70 % menoista katettu tuloilla) Suoritetut katselmukset 121 kpl / 220 tpv => 0,55 tark./tpv Hallinto, rakennusvalvonta, TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama ympäristö- ja jätehuolto 2008 2009 muutokse t ten jälkeen 2009 Toimintatuotot 44 715 46 000 0 46 000 88 319-42 319 Myyntituotot 144 0 41 286-41 286 Maksutuotot 38617 46 000 0 46 000 47 033-1 033 Tuet ja avustukset 5954 0 Muut tuotot 0 0 Toimintakulut 252 128 242 846 0 242 846 260 025-17 179 Henkilöstökulut 165968 163 013 0 163 013 169 529-6 516 Palvelujen ostot 72135 65 500 0 65 500 41 059 24 441 Aineet ja tarvikkeet 6678 4 700 0 4 700 3 888 812 Avustukset 1482 0 39 100-39 100 Vuokrat 5827 9 633 0 9 633 6 097 3 536 Muut kulut 38 0 352-352 Toimintakate -207 413-196 846 0-196 846-171 706-25 140 Rahoituskulut -ja tuotot 0 Vuosikate -207 413-196 846 0-196 846-171 706-25 140 Poistot 0 Tilikauden tulos -207 413-196 846 0-196 846-171 706-25 140 57

Toimiala Vastuualueet Tilivelvollinen Vastuualue henkilö Toiminta-ajatus LIIKENNEVÄYLIEN, YLEISTEN ALUEIDEN JA LIIKUNTAPAIKKOJEN KUNNOSSAPITO Teknisten palveluiden johtaja Rakennusmestari Tekniset palvelut huolehtii kunnalle tielain mukaan kuuluvista tehtävistä. Tekniset palvelut avustaa yksityisteitä kunnossapidossa ja perusparannuksissa, jos yksityistie täyttävät kunnan määrittämät ehdot. Lisäksi tekniset palvelut vastaa muiden yleisten alueiden (mm. puistot, satamat jne.) sekä liikuntapaikkojen kunnossapidosta.. Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Asiakasnäkökulma kaavatiet lehti-ilmoitukset yksityistiet Tiedotusten tekeminen ajankohtaisista toimenpiteistä Kunnossapitoavustukset tiekunnille, kunnossapitopalveluiden kilpailuttaminen/myynti, kunnan kunnossapitämät Avustusten myöntäminen, kunnossapitopalvelui den toteuttaminen, Yksi tiedote kuntatiedotteessa Yt kp -avustuksia myönnettiin 57.500 ja pihatieavustuksia maksettiin 9.800. Kunta avusti yksityisteiden pp:a 64.300 :lla (TA 45.000 +lisämääräraha KVa 35 20.000 ). yleiset alueet Hoidettu ympäristö kunnossapitosopimukset Toteutunut liikuntapaikat Kunnossapito kunnan hyväksymän tason mukaisesti (-> käytettävissä olevat määrärahat) Prosessinäkökulma Työn oikea aikaisuus Talouden näkökulma Toiminta taloudellisten muutosten mukainen Liikuntapaikkapalveluiden tuottaminen Kunnossapidon toimenpideajat toimintamenot/-tulot 58 Viihtyisät ja turvalliset puistot, viheralueet ja muut yleiset alueet Monipuoliset ja toimivat liikuntapaikat Toimenpideaikojen noudattaminen; kaavateiden auraustyöt aloitetaan kun lunta on satanut yli 5 cm viikonloppuisin kunnossapidetään vain pääväylät ja klv:t ladut ajetaan pääsääntöisesti vasta lumisateen päätyttyä kunnan kilpailuttamat ja hyväksymät urakoitsijat vastaavat kunnan kunnossapitämien yt:n aurauksista kun lumen paksuus on yli 5 cm Toiminta katetaan varatuilla määrärahoilla. Kunnossapidon taso hyväksyttyjen Yleisten alueiden kp tehtiin kunnan omana työnä lukuun ottamatta kukkapuiston kunnossapitoa. Toteutunut, kk:n valaistua latua pohjustettu ylijäämassoilla Toteutunut Toteutunut

Henkilöstönäkökulma Henkilökunnan määrä määrärahojen puitteissa Työtehtäviä vastaava määrä henkilökuntaa; Kp -henkilökunta 4 Kenttämestari 1 Rakennusmestari 1 koulutus Kehityskeskustelut henkilöstöä koulutetaan 1pv/henkilö vuosittain 2 henkilöä 2pv 2 henkilöä 1pv 1 henkilö 3 pv Toteutunut; 4 henkilöä /5henk. Lisätietoja: Liikenneväylien, yleisten alueiden ja liikuntapaikkojen kunnossapidon taso määräytyy käytössä olevien määrärahojen mukaan. Kunnossapidon / kustannustasoon vaikuttaa suuresti talousarviovuoden sää- ja luonnonolosuhteet (lumisateiden määrä, pakkaset -> kelirikko jne.) Liikuntapaikkojen henkilöstömenot pienemmät kuin TA laadintavaiheessa on oletettu, koska työvoima tullut työvoimatalon kautta toukokuusta alkaen. Myyntituottojen poikkeama Ta/Toteutuma: laskutettavat kunnossapitokustannukset yksityisteille. Vastaavasti yksityisteiden kunnossapitokustannukset näkyvät menoina kohdassa Palveluiden ostot. Liikenneväylät, muut yl.alueet TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama ja liikuntapaikat 2008 2009 muutokset ten jälkeen 2009 Toimintatuotot 110 531 15 000 0 15 000 72 629-57 629 Myyntituotot 70311 0 53 722-53 722 Maksutuotot 0 0 Tuet ja avustukset 37489 15 000 0 15 000 16 063-1 063 Muut tuotot 2731 0 2 844-2 844 Toimintakulut 570 758 471 951 20 000 491 951 515 684-23 733 Henkilöstökulut 165729 147 101 0 147 101 121 006 26 095 Palvelujen ostot 207333 137 600 0 137 600 180 115-42 515 Aineet ja tarvikkeet 88747 71 250 0 71 250 82 448-11 198 Avustukset 108572 116 000 20 000 136 000 131 535 4 465 Vuokrat 377 0 374-374 Muut kulut 0 206-206 Toimintakate -460 227-456 951-20 000-476 951-443 055-33 896 Rahoituskulut -ja tuotot 5 0-5 812 5 812 Vuosikate -460 232-456 951-20 000-476 951-437 243-39 708 Poistot 225173 189 516 0 189 516 194 245-4 729 Tilikauden tulos -685 405-646 467-20 000-666 467-631 488-34 979 59

Toimiala Vastuualueet Toiminta-ajatus Tilivelvollinen Vastuualuehenkilö VESIHUOLTOLAITOS Vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta ovat kirkonkylän ja Kontiomäen taajama-alueet. Lisäksi kunta myy vettä Mieslahden-, Kiehimänvaaran-Vaarankylän- ja Melalahden vesiosuuskunnille sekä Metelin- ja Mäkelä/Haaviston vesiyhtymille. Kunnan vesihuoltolaitos myy vettä osuuskunnille ns. tukkuhintaan 15 %:n alennuksella kunnan vesihuoltolaitoksen hyväksytystä talousvesitaksasta. Teknisten palveluiden johtaja Rakennusmestari Vesihuoltolaitos Tekniset palvelut vastaa kunnallisten liikelaitosyksiköiden toiminnasta. Vesihuoltolaitos toimii omana liiketoimintayksikkönään, jolla on 5 % tuottotavoite sijoitettuun pääomaan nähden. Kunnalla on Sarvikankaan ja Kontiomäen vedenottamot. Vuoden 2005 lopussa valmistuivat Paltamon uusi jätevedenpuhdistamo sekä Kontiomäen ja kirkonkylän taajamat yhdistävä siirtoviemäri ja vesijohto. Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Asiakasnäkökulma Veden ja jäteveden hinta Vesi 1,30 /m3,jätevesi Vesi 1,30 /m3, /m3. 2,48 /m3 (alv 0%). jätevesi 2,48 /m3 Prosessinäkökulma Ennakoiva huolto Talouden näkökulma Taloudellisuus Henkilöstönäkökulma Toimintakatkot kpl / v Myydyt vesi m3. Laskutettu jätevesimäärä m3. Huolto-ohjelmat Vesihuoltolaitoksen tulos Veden ja jäteveden hinta /m3. Henkilöstömäärä. Koulutuksiin osallistuminen. Hyvänlaatuisen käyttö-veden häiriötön jakelu. Käyttökatkot < 10 kpl / v. Myyty 142 000 m3 Laskutettu jätevesi 120 000 m3. Huollot tehdään oikea-aikaisesti. Tuottotavoite 5 % sijoitetusta pääomasta. Tekninen ammattimies 1. Putkimies 0,15. Varahenkilö järjestelmä 3 kpl alueellisia huoltokatkoja. myyty 124.483 m3 laskutettu jätevesi 111.479 m3 Toteutunut Tuottotavoite ei ole toteutunut. Tekninen ammattimies 1. Putkimies 0,15. Varahenkilö järjestelmä Vesihuoltolaitoksen tulosta heikensivät atk-ohjelmien poistojen puuttuminen talousarviosta, oletettua pienemmät myyntitulot sekä pumppujen tarkastuksissa ilmenneet suuret ja kalliit korjauskustannukset. 60

Vesihuolto TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama 2008 2009 muutokse t ten jälkeen 2009 Toimintatuotot 481 758 510 500 0 510 500 452 728 57 772 Myyntituotot 481630 510 500 0 510 500 452 435 58 065 Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset 58 0 293-293 Muut tuotot 70 0 Toimintakulut 262 680 290 034 0 290 034 288 434 1 600 Henkilöstökulut 107949 125 694 0 125 694 117 982 7 712 Palvelujen ostot 67962 65 450 0 65 450 89 271-23 821 Aineet ja tarvikkeet 85766 97 250 0 97 250 80 010 17 240 Avustukset 0 0 Vuokrat 810 1 640 0 1 640 848 792 Muut kulut 193 0 323-323 Toimintakate 219 078 220 466 0 220 466 164 294 56 172 Rahoituskulut -ja tuotot 36 0 Vuosikate 219 042 220 466 0 220 466 164 294 56 172 Poistot 160353 160 996 0 160 996 191 827 352 823 Tilikauden tulos 58 689 59 470 0 59 470-27 533 87 003 PALTAMON KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA 2009 2009 tot 2009 a 2008 tot Liikevaihto 452 728,36 510 500,00 481 757,84 Vesimaksut (ulk.) 376 513,24 435 600,00 406 862,94 Vesimaksut (sis) 45 163,56 56 400,00 44 359,83 Valmistus omaan käyttöön 0,00 0,00 0,00 Liiketoiminnan muut tuotot 31 051,56 18 500,00 30 535,07 Aineet ja tarvikkeet -80 010,83-97 250,00-85 765,82 Ostot tilikaudella (ulk.) -80 010,83-97 250,00-84 606,14 Ostot tilikaudella (sis.) 0,00 0,00-1 159,68 Varaston muutos 0,00 0,00 0,00 Palvelujen ostot -92 548,72-70 450,00-72 909,70 Ulkoiset palvelut -71 163,07-50 450,00-52 523,60 Sisäiset palvelut -21 385,65-20 000,00-20 386,10 Henkilöstömenot -118 082,03-125 693,85-110 607,62 Palkat ja palkkiot -95 394,22-100 050,00-86 225,76 Henkilösivukulut -22 687,81-25 643,85-24 381,86 Eläkekulut -18 077,78-18 540,29-16 254,66 sis. Maak.hall. Yhteisistä palveluista 3.277,64 lisätty lomapalkkavelan muutos 14728,23-14628,22 = 100,01 Muut henkilösivukulut -4 610,03-7 103,56-8 127,20 Poistot ja arvonalentumiset -173 160,37-142 329,81-160 353,49 Suunnitelman muk. Poistot -191 827,03-160 996,47-160 353,49 Arvonalentumiset 0,00 0,00 0,00 Poistoeron tuloutus 18 666,66 18 666,66 18 666,66 Liiketoiminnan muut kulut -1 170,89-1 700,00-1 003,48 sis mm luottotappiot Muut kulut ulkoinen -322,89-1 400,00-1 003,48 Muut kulut sisäinen -848,00-300,00 0,00 Liikeylijäämä -12 244,48 73 076,34 69 784,39 Rahoitustuotot ja kulut -34 540,53-73 782,82-80 182,22 Korkokulut 0,00 0,00-35,92 Korvaus jäännöspääomasta -34 540,53-73 782,82-80 146,30 Yli/alijäämä ennen varauksia -46 785,01-706,48-10 397,83 Poistoeron lisäys 0,00 0,00 0,00 Varauksen vähennys 0,00 0,00 0,00 Tilikauden yli/alijäämä -46 785,01-706,48-10 397,83 PALTAMON KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TASE 2009 61

VASTAAVAA 2009 tot 2009 a 2008 tot Pysyvät vastaavat 3 207 466,61 2 997 275,60 3 220 927,11 Aineettomat hyödykkeet 19 155,74 19 155,74 19 155,74 Aineettomat oikeudet 83 607,77 17 377,06 115 129,48 Aineelliset hyödykkeet 3 104 703,10 2 960 742,80 3 086 641,89 Rakennukset 1 482 911,99 1 482 912,07 1 577 109,54 Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 621 791,11 1 477 830,73 1 509 532,35 Vaihtuvat vastaavat 0,00 0,00 0,00 Vaihto-omaisuus 0,00 0,00 0,00 Aineet ja tarvikkeet 0,00 0,00 0,00 Saamiset 47 392,11 22 000,00 39 501,19 Lyhytaikaiset saamiset 0,00 2 000,00 0,00 Myyntisaamiset 47 392,11 20 000,00 39 501,19 VASTAAVAA YHT 3 254 858,72 3 023 898,54 3 260 428,30 VASTATTAVAA 2009 tot 2009 a 2008 tot Omapääoma 1 850 248,77 1 145 545,32 1 105 207,34 Jäännöspääoma 1 877 170,87 1 232 897,75 1 145 015,35 Liittymismaksurah. 0,00 0,00 0,00 Yli-/alijäämät -26 922,10-87 352,43-39 808,01 Tilik. Yli-/alijäämä -46 785,01-36 429,83-10 397,83 Ed. tilik. Yli-/alijäämät -39 808,01-50 922,60-29 410,18 Vieras pääoma 1 404 609,95 1 878 353,22 2 155 220,96 Pitkäaikainen laina 1 121 436,00 1 572 162,22 1 835 718,00 Liittymismaksuvelka 77 975,99 60 000,00 63 503,23 Lyhytaikainen 283 173,95 246 191,00 255 999,73 Lainat 238 094,00 216 191,00 238 094,00 Ostovelat 30 351,72 20 000,00 3 277,51 Siirtovelat 14 728,23 10 000,00 14 628,22 siirtovelka on lomapalkkavelka VASTATTAVAA YHT 3 254 858,72 3 023 898,54 3 260 428,30 62

Toimiala Vastuualueet Tilivelvollinen Vastuualuehenkilö Toiminta-ajatus KAUKOLÄMPÖ Tekniset palvelut huolehtii kaukolämmön jakeluverkostosta ja sen kunnossapidosta. Teknisten palveluiden johtaja Rakennusmestari Kaukolämmön jakelun vastuualue toimii omana liiketoimintayksikkönä, jolle on asetettu liikevaihtoon suhteutettu enintään 3 4 % tuottotavoite. Kunta ostaa kaukolämpöä Vapo Oy:n 2.2 Mw KPA lämpökeskuksesta. Ostettavan kaukolämmön hinta tarkistetaan lämmöntoimitussopimuksen mukaan kerran vuodessa 30.6. mennessä viimeisten tiedossa olevien indeksien mukaisesti. Tarkistetut hinnat tulevat voimaan 1.1. ja ovat voimassa kalenterivuoden. Kunta ja Vapo Oy ovat tehneet lämmöntoimintasopimuksen vuonna 1999 ja sopimus on voimassa 15 vuotta. Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Asiakasnäkökulma Kaukolämmönhinta /MWh Lämmön saatavuus Jakeluverkko, keskeytykset kpl/v. 56,94 /Mwh (vuoden 2008 taksa, 47,40 /Mwh) Häiriötön lämmön jakelu jakeluhäiriöt< 5 kpl./v. 56,94 /Mwh (vuoden 2008 taksa, 47,40 /Mwh) jakeluhäiriöt 5 kpl huoltotöistä johtuen. Prosessinäkökulma Palvelurakenteet Ostettu/myyty energia MWh Ostettu 9400 Mwh, Myyty 7550 Mwh. Ostettu 9275 Mwh, Myyty 7385 Mwh. Verkoston ennakoiva huolto. Talouden näkökulma Tasapaino Taloudellisuus Henkilöstönäkökulma Huolto-ohjelmat. Kaukolämmön keskihinta /MWh. Paltamo /energia.fi Verkostohävikit 19,5% Tuottotavoite Verkoston korjaus- ja rakentamispalvelut ostetaan ulkopuoliselta urakoitsijalta. Huollot tehdään oikea-aikaisesti. Paltamo 56,94 /Mwh/ energia.fi 50,15 /Mwh Tuottotavoite 3-4% 56,94 /Mwh Verkostohävikki 20,4% Toteutunut 1 %. Toteutunut Kaukolämpö TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama 2008 2009 muutokse t ten jälkeen 2009 Toimintatuotot 425 607 523 700 0 523 700 510 158 13 542 Myyntituotot 425607 523 700 0 523 700 510 158 13 542 Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset 0 Muut tuotot 0 Toimintakulut 420 316 498 766 0 498 766 501 552-2 786 Henkilöstökulut 3983 5 416 0 5 416 4 459 957 Palvelujen ostot 19362 11 250 0 11 250 12 894-1 644 Aineet ja tarvikkeet 396971 482 100 0 482 100 484 199-2 099 Avustukset 0 Vuokrat 0 Muut kulut 0 Toimintakate 5 291 24 934 0 24 934 8 606 16 328 Rahoituskulut -ja tuotot -22 0 Vuosikate 5 269 24 934 0 24 934 8 606 16 328 Poistot 1981 1 980 0 1 980 1 981-1 Tilikauden tulos 3 288 22 954 0 22 954 6 625 16 329 Toimiala KALUSTO JA VARASTO 63

Tilivelvollinen Vastuualuehenkilö Toiminta-ajatus Teknisten palveluiden johtaja Rakennusmestari Tekniset palvelut tuottaa ja myy kunnan teknisen varikon ja kaluston palveluita. Toiminnan tavoitteena on, että tulot kattavat toiminnan menot. Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Asiakasnäkökulma Kalusto- ja varastopalveluiden myynti sisäisille ja ulkoisille asiakkaille /v Kalusto (ja varasto) palveluiden tuottaminen ja palveluiden tarjonnan tehostaminen Palveluita on tuotettu mahdollisimman paljon omalla kalustolla ja henkilökunnalla. Prosessinäkökulma Ennakoiva huolto Huolto-ohjelmat Huollot tehdään oikea aikaisesti Toteutunut Talouden näkökulma Kalusto työtehtäviin soveltuva Toimintamenot/-tulot Työtehtävät omalla kalustolla Toteutunut. Jos oma kalusto ei käytössä, kiireellisissä tapauksissa käytetty urakoitsijaa Varikko hyvin varusteltu Huoltokustannukset Pienet huoltotyöt voidaan tehdä omalla varikolla Toteutunut Henkilöstönäkökulma Henkilöstön osaaminen Koulutus Henkilöstö perehdytetään tehtäviin ja kalustoon. Henkilöstöllä ei uusia työtehtäviä. Uuteen kalustoon tutustuminen. Kalusto ja varasto TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama 2008 2009 muutokset ten jälkeen 2009 Toimintatuotot 97 478 94 000 0 94 000 98 460-4 460 Myyntituotot 97478 94 000 0 94 000 98 135-4 135 Maksutuotot 0 325-325 Tuet ja avustukset 0 Muut tuotot 0 Toimintakulut 120 694 126 745 0 126 745 145 101-18 356 Henkilöstökulut 83864 91 845 0 91 845 83 273 8 572 Palvelujen ostot 12118 11 100 0 11 100 24 985-13 885 Aineet ja tarvikkeet 22231 23 800 0 23 800 33 220-9 420 Avustukset 0 1 965-1 965 Vuokrat 1210 0 1 658-1 658 Muut kulut 1271 0 Toimintakate -23 216-32 745 0-32 745-46 641 13 896 Rahoituskulut -ja tuotot 0 Vuosikate -23 216-32 745 0-32 745-46 641 13 896 Poistot 10869 7 254 0 7 254 7 254 0 Tilikauden tulos -34 085-39 999 0-39 999-53 895 13 896 64

Toimiala Vastuualueet Tilivelvollinen Vastuualuehenkilö Toiminta-ajatus KIINTEISTÖT Tekniset palvelut tuottaa kunnan ja maakunnan tarvitsemia kiinteistöpalveluja. Teknisten palveluiden johtaja Rakennusmestari Maakunta maksaa käyttämistään tiloista vuokraa vuokrasopimusten mukaisesti. Kiinteistökustannukset vyörytetään muille kunnan palveluyksiköille (hallinto- ja sivistyspalvelut) niiden käyttämien tilojen mukaan. Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Asiakasnäkökulma Palautejärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto Prosessinäkökulma Palvelurakenteet Toimitilojen käyttöaste -% (tyhjien tilojen määrä) Henkilöstömäärä suhteutetaan toiminnan muutosten mukaisesti. Käyttäjien saamat palvelut joustavasti ja oikea aikaisesti Asiakkaiden tarpeita vastaavien toimitilojen järjestäminen. Toimiva palaute järjestelmä käyttäjiltä. Tehokkaasti käytössä olevat ja toimivat toimitilat Resurssit tasapainossa toiminnan kanssa. Käyttäjiltä tulleisiin palvelupyyntöihin on pystytty vastaamaan suhteellisen nopeasti. käyttöaste 75.05 % (tyhjää tilaa 8550m2, mm. Palvipojat, Finwood) Resurssit ovat tasapainossa toiminnan kanssa. Talouden näkökulma Tasapaino Vuokrasopimukset. Vuokratulot kattavat kiinteistön kustannukset. Toteutunut Taloudellisuus Kiinteistöjen energia-talous Henkilöstönäkökulma Kiinteistön hoitokustannukset /m2 Kiinteistöjen energian kulutuksen seuranta Henkilökunnan määrä. Kiinteistön hoitokustannukset 43,5 /m2/v Kiinteistöjen energiatalouden parantaminen energia taloutta parantavilla toimenpiteillä. Talonmiehet 3,1. Kunnossapito. 1,7. Rakennusmestari 1. Ruoka ja siivouspalvelu esimies. 0,5. Toteutunut hoitokustannus 37,84 /m2 /v. Energiakartoitukset on aloitettu. Talonmiehet 3,1. Kunnossapito. 1,7. Rakennusmestari 1. Ruoka- ja siivouspalveluiden esimies. 0,45. Siivoojat 12. Siivoojat 10.3 Osa ostopalveluna n.0,6 Kehityskeskustelut. Vuosittain. Kehityskeskustelut on käyty koko henkilöstön kanssa Vuoden 2008 aikana aloitettiin kiinteistöselvitysten laadinta. Selvityksessä kartoitettiin mm. kunnan kiinteistöjen käyttöä, toiminnallisia muutostarpeita ja kiinteistöjen korjaustarvetta jne. Kiinteistöselvitystä tullaan päivittämään jatkuvasti toiminnassa tapahtuvien muutosten ja kiinteistöjen peruskorjaustarpeen mukaan. Kiinteistöselvitys työtä jatkettiin vuoden 2009 aikana mm. kiinteistökohtaisilla energiankulutuksen kartoituksilla. Kiinteistöselvityksen pohjalta on esitetty kiinteistöihin liittyvät investointitarpeet kunnan investointiohjelmaan. 65

Kiinteistöt TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama 2008 2009 muutokset ten jälkeen 2009 Toimintatuotot 1 869 796 2 102 572 0 2 102 572 1 969 662 132 910 Myyntituotot 17583 229 061 0 229 061 244 219-15 158 Maksutuotot 32918 0 456-456 Tuet ja avustukset 27344 0 10 666-10 666 Muut tuotot 1791951 1 873 511 0 1 873 511 1 714 321 159 190 Toimintakulut 1 341 151 1 521 585 0 1 521 585 1 316 170 205 415 Henkilöstökulut 613795 690 641 0 690 641 530 268 160 373 Palvelujen ostot 218403 205 740 0 205 740 200 303 5 437 Aineet ja tarvikkeet 498901 613 954 0 613 954 571 655 42 299 Avustukset 0 0 Vuokrat 9645 11 250 0 11 250 10 821 429 Muut kulut 407 0 3 123-3 123 Toimintakate 528 645 580 987 0 580 987 653 492-72 505 Rahoituskulut -ja tuotot -26 0 Vuosikate 528 619 580 987 0 580 987 653 492-72 505 Poistot 506325 580 146 0 580 146 1 127 315-547 169 Tilikauden tulos 22 294 841 0 841-473 823 474 664 Kiinteistöjen toimintakuluja kasvattivat mm. Finwoodin vuokratulojen lakkaaminen syksyllä 2009. Koulukeskuksen pihatyöt valmistuivat elokuussa 2009.Koulukankaan koulun käyttöaste kohosi vuoden 2009 mittaan 100%:iin Työvoima talon aloittamisen myötä. Työkeskus ja Nuorten työpaja siirtyivät Viistetieltä Koulukankaan koululle.päiväkoti Männynkäpy muutti vuokratiloista kesäkuussa Kiekkotie 2:een saneerattuihin kunnan omiin tiloihin. Vuonna 2009 myytiin Kivesvaaran lomatupa ja Lepinkontie 2 (Nuppulinna). 66

2.2. Tuloslaskelmaosan toteutuminen Tuloslaskelman toteutuminen / TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama muutokse 2008 2009 t ten jälkeen 2009 Toimintatulot 3 418 976 3 092 162 0 3 092 162 3 323 222-231 060 Myyntitulot 1 655 045 1 709 712 1 709 712 1 782 495-72 783 Maksutulot 274 785 246 928 246 928 291 936-45 008 Tuet ja avustukset 276 755 59 700 59 700 67 427-7 727 Muut toimintatulot 1 212 391 1 075 822 1 075 822 1 181 364-105 542 Toimintamenot 21 735 484 22 232 169 0 22 232 169 21 524 272 707 897 Henkilöstömenot 6 187 695 6 388 000 6 388 000 6 014 331 373 669 Palvelujen ostot 13 519 105 13 570 961 13 570 961 13 331 357 239 604 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 404 385 1 561 663 1 561 663 1 460 461 101 202 Avustukset muille 503 300 594 350 594 350 612 192-17 842 Muut toimintamenot 120 999 117 195 117 195 105 931 11 264 Toimintakate -18 316 508-19 140 007 0-19 140 007-18 201 050-938 957 Verotulot 9 890 903 9 790 000 9 790 000 9 622 177 167 823 Valtionosuudet 9 789 951 10 009 000 10 009 000 10 148 186-139 186 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot muilta 21 707 20 000 20 000 83 996-63 996 Muut rahoitustulot muilta 402 826 100 000 100 000 461 879-361 879 Korkomenot 573 597 595 000 595 000 457 240 137 760 Muut rahoitusmenot 416 111 0 0 6 844-6 844 Vuosikate 799 171 183 993 0 183 993 1 651 104-1 467 111 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 965 173 983 452 983 452 1 085 025-101 573 Arvonalentumiset 17 247 0 0 495 000-495 000 Satunnaiset erät Satunnaiset tulot 0 0 0 5 812-5 812 Satunnaiset menot 0 0 0 14 454-14 454 Tilikauden tulos -183 249-799 459-799 459 62 437-861 896 Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) 23 091 0 0 22 649-22 649 Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) 0 0 0 354 328-354 328 Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) 56 304 0 0 0 0-1 238 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -103 854-799 459 0-799 459 439 414 873 67

Verotulojen erittely TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama 2008 2009 muutokset ten jälkeen Verotulot/ Kunnan tulovero 8 453 895 8 340 000 0 8 340 000 8 251 807 88 193 Osuus yhteisöveron tuotosta 599 588 640 000 0 640 000 488 806 151 194 Kiinteistövero 837 420 810 000 0 810 000 881 564-71 564 Muut verotulot 0 0 0 0 0 0 Kunnan tuloveron määräytymisen perusteet Tuloveroprosentti 200 3 19,00 200 4 19,00 200 5 19,00 200 6 19,00 200 7 19,00 200 8 19,75 200 9 19,75 Vuoden 2009 kiinteistöveroprosentit yleinen 0,70 % vakituiset asunnot 0,40 % muut asuinrakennukset 1,00 % yhdistys- ja seurantalot 0,20 % voimalaitokset 2,50 % rakentamattomat rakennuspaikat ei määrätty Valtionosuuksien erittely TP Ta Ta muu- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama 2008 2009 tokset ten jälkeen Valtionosuudet/ Yleinen valtionosuus 338 388 333 000 0 333 000 425 436-92 436 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus 7 532 094 8 038 000 0 8 038 000 7 991 660 46 340 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus 1 715 469 1 638 000 0 1 638 000 1 731 090-93 090 Harkinnanvarainen rahoitusavustus 204 000 0 0 0 0 0 68

2.3 Investointien toteutuminen 69

2.4 Rahoitusosan toteutuminen Rahoituslaskelman toteutuminen / TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama 2008 2009 muutokse t ten jälkeen 2009 Toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate 799 171 183 993 183 993 1 651 105-1 467 112 Satunnaiset erät 0 0 0-8 643 8 643 Tulorahoituksen korjauserät 325 793 0 0-67 280 67 280 Investointien rahavirta 0 Investointimenot -3 925 699-994 000-994 000-560 451-433 549 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 171 683 15 000 15 000 60 174-45 174 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 45 584 0 0 136 198-136 198 Toiminta ja investoinnit, netto -1 583 468-795 007 0-795 007 1 211 103-2 006 110 Rahoitustoimint a Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 1 126 158 30 000 0 30 000 33 081-3 081 Lainakannan muutokset 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 005 383 2 196 092 0 2 196 092 14 473 2 181 619 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 197 751-1 431 085 0-1 431 085-1 386 085-45 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos -450 000 0 0 0 888 334-888 334 Oman pääoman muutokset 0 0 0 0-388 388 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -1 946 0 0 0 0 0 Vaihto-omaisuuden muutos -8 637 0 0 0-441 441 Saamisten muutos -37 854 0 0 0-663 211 663 211 Korottomien velkojen muutos -144 212 0 0 0-28 676 28 676 70

2.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta YHTEENVETO VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA Määrärahat Tuloarviot Sit TA 2009 TA TA Toteutuma Poikkea TA 2009 o- muutokset muutosten ma vu jälkeen us N B T A m uu - to ks et TA muutoste n jälkeen Toteutuma Poikkea ma KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta N 9 446 9 446 7 527 1 919 5 500 5 500 6 059 559 Tarkastuslautakunta N 19 770 19 770 13 568 6 202 0 0 0 0 Kunnanvaltuusto N 29 580 29 580 31 220-1 640 0 0 0 0 Kunnanhallitus N 265 360 265 360 173 205 92 155 0 0 99 065 99 065 Lupa- ja valvontalautakunta N 6 230 6 230 3 445 2 785 0 0 0 0 Elinkeinopalvelut N 292 919 292 919 227 167 65 752 30 550 30 550 13 268-17 282 Hallintopalvelut N 12 587 894 12 587 894 12 488 236 99 658 35 000 35 000 11 344-23 656 Sivistyspalvelut N 5 959 496 5 959 496 5 671 354 288 142 895 753 895 753 1 016 484 120 731 Tekniset palvelut N 3 081 474 3 081 474 2 922 319 159 155 2 125 360 2 125 360 2 176 856 51 496 TULOSLASKELMAOSA Verotulot B 9 790 000 9 790 000 9 622 177-167 823 Valtionosuudet B 10 009 000 10 009 000 10 148 186 139 186 Korkotulot B 20 000 20 000 83 996 63 996 Muut rahoitustulot B 100 000 100 000 461 879 361 879 Korkomenot B 595 000 595 000 457 240 137 760 Muut rahoitusmenot B 0 0 6 824-6 824 Satunnaiset erät B 0 0 8 643-8 643 0 0 0 0 INVESTOINTIOSA KUNNALLISTEKNIIKKA Taajama-alueiden rakentaminen N 40 000 40 000 25 558 14 442 0 0 0 0 Sivukuja N 25 000 25 000 0 25 000 0 0 0 0 Yritystie N 45 000 45 000 0 45 000 0 0 0 Rantakujan kunnallistekniikka N 90 000 90 000 0 90 000 0 0 0 Oulunrinteen kunnallisteknikka N 90 000 90 000 0 90 000 0 0 0 Tervapuron kunnostus N 15 000 15 000 5 333 9 667 0 0 2 282 2 282 KIINTEISTÖT Kiinteistöjen osto ja myynti N 0 0 0 0 0 36 379 36 379 Koulukeskus pihatyöt N 195 000 195 000 212 059-17 059 0 0 44 410 44 410 Kiekkotien päiväkoti N 132 000 132 000 123 017 8 983 0 0 0 0 Palvelutalo C:n korjaus N 47 000 47 000 34 589 0 0 0 Lääkäritalo III N 25 000 25 000 14 263 10 737 0 0 0 0 Kuntosali N 20 000 20 000 12 053 7 947 0 0 0 0 Kontiomäen koulun pihan varusteet N 20 000 20 000 31 025-11 025 0 0 6 600 6 600 Koulukankaan vesi- ja lämpöliittymät N 15 000 15 000 22 882-7 882 0 0 6 883 6 883 Työpajan tilat N 30 000 30 000 27 431 2 569 0 0 0 0 Työpajan purunpoisto N 45 000 45 000 0 45 000 0 0 0 0 Kiehimänhovin perusparannus N 100 000 100 000 0 100 000 0 0 0 IRTAIMISTO Hallintopalvelut N 0 11 000 11 000 4 680 6 320 0 0 0 0 Sivistyspalvelut N 15 000 15 000 20 000-5 000 0 0 0 0 Tekniset palvelut (varavoimakone) N 30 000 30 000 27 596 2 404 0 0 0 0 RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset B 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset B 30 000 30 000 33 081 3 081 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys B 2 196 092 2 196 092 14 473-2 181 619 Pitkäaikaisten lainojen vähennys B 1 431 085 1 431 085 1 386 085 45 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos B 0 0 0 0 0 888 334 888 334 Oman pääoman muutokset 0 0 388-388 0 0 0 0 Vaikutus maksuvalmiuteen B 0 0 0 0 0 68 190 68 190 YHTEENSÄ 25 257 254 11 000 25 268 254 23 957 707 1 298 136 25 237 255 0 25 237 255 24 739 946-497 309 71

3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1. Tuloslaskelma 1.1.-31.12.2009 01.01.-31.12.2008 Toimintatuotot Myyntituotot 2 510 581,83 1 655 045,04 Maksutuotot 293 359,89 274 784,88 Tuet ja avustukset 67 427,19 276 754,80 Muut toimintatuotot 1 894 837,19 4 766 206,10 1 212 390,89 3 418 975,61 Toimintakulut Henkilöstökulut -6 015 451,05-6 187 694,73 Palkat ja palkkiot -4 349 649,50-4 408 425,69 Henkilösivukulut -1 665 801,55-1 779 269,04 Eläkekulut -1 526 593,11-1 561 101,35 Muut henkilösivukulut -197 327,20-261 504,00 Palvelujen ostot -13 750 594,50-13 519 105,17 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 769 015,29-1 404 385,16 Ostot tilikauden aikana -1 769 456,69-1 413 022,39 Varastojen lis.(+) tai väh.(-) 441,40 8 637,23 Avustukset -612 192,20-503 300,37 Muut toimintakulut -820 001,19-22 967 254,23-120 998,56-21 735 483,99 Toimintakate -18 201 048,13-18 316 508,38 Verotulot 9 622 176,86 9 890 902,89 Valtionosuudet 10 148 186,00 9 789 951,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 83 996,03 21 707,44 Muut rahoitustuotot 461 878,52 402 826,22 Korkokulut -457 240,47-573 597,03 Muut rahoituskulut -6 843,91 81 790,17-416 111,33-565 174,70 Vuosikate 1 651 104,90 799 170,81 Poistot ja arvonalennukset Suunnitelmanmukaiset poistot -1 085 025,12-965 173,44 Kertaluonteiset poistot -495 000,00-1 580 025,12-17 246,81-982 420,25 Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot 5 812,34 0,00 Satunnaiset kulut -14 455,15 0,00 Tilikauden tulos 62 436,97-183 249,44 Poistoeron lis.(-) tai väh.(+) 22 648,62 23 091,06 Varausten lis.(-) tai väh.(+) 354 328,05 0,00 Rahastojen lis.(-) tai väh.(+) 56 304,15 Tilikauden + yli/-alijäämä 439 413,64-103 854,23 72

3.2. Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta TP 2009 TP 2008 Vuosikate 1 651 104,90 799 170,81 Satunnaiset erät -8 642,81 0,00 Tulorahoituksen korjauserät -67 280,15 1 575 181,94 325 793,08 1 124 963,89 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit -560 451,29-3 925 699,01 Rahoitusosuudet investointimenoihin 60 174,48 1 171 682,50 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 136 198,02-364 078,79 45 583,76-2 708 432,75 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 211 103,15-1 583 468,86 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0,00 0,00 Antolainasaamisten vähennykset 33 081,02 33 081,02 1 126 158,30 1 126 158,30 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 14 472,76 3 005 383,40 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 386 085,22-1 197 751,22 Lyhytaikaisten lainojen muutos 888 334,00-483 278,46-450 000,00 1 357 632,18 Oman pääoman muutokset -387,95-387,95 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0,00-1 946,00 Vaihto-omaisuuden muutos -441,40-8 637,23 Saamisten muutos -663 210,58-37 854,02 Korottomien velkojen muutos -28 676,23-692 328,21-144 211,96-192 649,21 Rahoituksen rahavirta -1 142 913,60 2 291 141,27 Rahavarojen muutos 68 189,55 707 672,41 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12.08 4 386 363,67 4 318 174,12 Rahavarat 1.1.2008-4 318 174,12-3 610 501,71 68 189,55 707 672,41 73

3.3. Tase VASTAAVAA 2009 2008 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 97 628,91 97 628,91 133 824,34 133 824,34 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 2 061 258,53 2 062 138,01 Rakennukset 10 301 406,38 10 869 535,21 Kiinteät rakenteet ja laitteet 2 826 233,67 2 956 297,90 Koneet ja kalusto 802 458,03 1 008 172,12 Ennakkomaksut 50 587,89 16 041 944,50 228 272,04 17 124 415,28 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 1 528 237,54 1 558 237,54 Muut lainasaamiset 440 198,86 473 279,88 Muut saamiset 16 500,00 1 984 936,40 16 500,00 2 048 017,42 Pysyvät vastaavat yhteensä 18 124 509,81 19 306 257,04 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Toimeksiantojen varat Valtion toimeksiannot 91 778,31 91 778,31 117 388,09 117 388,09 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 69 302,25 68 860,85 Muu vaihto-omaisuus 92 515,71 161 817,96 92 515,71 161 376,56 Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset 64 676,20 64 676,20 73 324,49 73 324,49 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 486 205,14 491 381,98 Lainasaamiset 796 517,23 1 760,00 Muut saamiset 8 662,78 18 837,52 Siirtosaamiset 59 572,91 1 350 958,06 167 119,69 679 099,19 Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 4 084 088,99 4 084 088,99 3 674 622,38 3 674 622,38 Rahat ja pankkisaamiset Pankkisaamiset 300 328,17 641 950,48 Käteisvarat 1 946,51 302 274,68 1 601,26 643 551,74 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 5 963 815,89 5 231 974,36 VASTAAVAA 24 180 104,01 24 655 619,49 74

VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 7 796 514,31 7 796 514,31 Muut omat rahastot 186 871,92 187 259,87 Edellisten tilikausien ylijäämä 11 794,35 115 648,58 Tilikauden yli/alijäämä 439 413,64 8 434 594,22-103 854,23 7 995 568,53 Oma pääoma yhteensä 8 434 594,22 7 995 568,53 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 426 171,08 448 819,70 Vapaaehtoiset varaukset 815 136,91 1 241 307,99 1 169 464,96 1 618 284,66 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 91 778,31 117 388,09 Lahjoitusrahastojen pääomat 46 273,26 138 051,57 46 273,26 163 661,35 VIERASPÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 10 631 235,24 12 017 320,46 Muut pitkäaikaiset velat 77 975,99 10 709 211,23 63 503,23 12 080 823,69 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2 186 085,22 1 297 751,22 Saadut ennakot 108 480,97 31 276,24 Ostovelat 544 053,77 594 957,20 Muut velat 101 202,27 115 231,05 Siirtovelat 717 116,77 3 656 939,00 758 065,55 2 797 281,26 Vieras pääoma yhteensä 14 366 150,23 14 878 104,95 VASTATTAVAA 24 180 104,01 24 655 619,49 75

3.4. Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma 2009 01.01. - 31.12.2009 01.01.-31.12.2008 Toimintatuotot 22 372 855 19 894 733 Toimintakulut -39 398 768-36 927 903 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) -27-63 Toimintakate -17 025 940-17 033 233 Verotulot 9 593 532 9 890 903 Valtionosuudet 10 148 186 9 789 951 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 111 912 50 410 Muut rahoitustuotot 465 815 407 766 Korkokulut -668 164-837 549 Muut rahoituskulut -52 064-458 336 Vuosikate 2 573 277 1 809 912 Poistot ja arvonalennukset Suunnitelmanmukaiset poistot -1 616 917-1 520 209 Muut ylimääräiset poistot -495 000 Tilikauden tulos 461 360 289 703 Tilinpäätössiirrot 264 874 80 414 Tilikauden + yli/-alijäämä 726 234 370 116 Konsernin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta 2009 2008 Vuosikate 2 573 303 1 809 975 Satunnaiset erät -8 643 0 Tulorahoituksen korjauserät -67 066 2 497 595-55 273 1 754 702 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit -1 181 046-4 276 514 Rahoitusosuudet investointimenoihin 63 388 1 182 593 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 135 947-981 711 113 906-2 980 015 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 515 884-1 225 312 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 33 081 33 081 1 126 158 1 126 158 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 51 417 3 263 320 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 870 853-1 671 459 Lyhytaikaisten lainojen muutos 968 005-851 431-510 148 1 081 713 Oman pääoman muutokset 87 641 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 0 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 2 739-5 483 Vaihto-omaisuuden muutos -27 891-33 505 Saamisten muutos -688 746 162 111 Korottomien velkojen muutos 430 678-195 580 273 040 396 162 Rahoituksen rahavirta -1 012 648-1 013 930 2 604 033 Rahavarojen muutos 501 954 1 378 721 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12.09 1795745 5 140 652 5 406 782 Rahavarat 1.1.2009-5106782 -5 641 983-4 017 116-3311037 -501 331 1 389 666 76

Konsernitase VASTAAVAA 2009 2008 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 189 578 229 266 Muut pitkävaikutteiset menot 88 275 277 853 85 915 315 181 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 2 378 890 2 075 509 Rakennukset 15 138 894 16 342 838 Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 146 509 3 243 778 Koneet ja kalusto 1 219 470 1 385 150 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 568 355 22 452 118 405 552 23 452 827 Sijoitukset Osakkuusyhtiöosakkeet ja -osuudet 119 754 144 624 Osakkeet ja osuudet 0 17 620 Muut lainasaamiset 91 677 124 758 Muut saamiset 16 500 227 932 16 500 303 502 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 95 712 120 272 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 11 213 11 661 Muut toimeksiantojen varat 382 071 488 996 334 767 466 700 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet tarvikkeet ja tavarat 152 814 133 233 Keskeneräiset tuotteet 45 874 37 564 Muu vaihto-omaisuus 92 516 291 204 92 516 263 313 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset 262 762 271 410 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 817 869 835 458 Lainasaamiset 0 1 760 Muut saamiset 174 084 180 431 Siirtosaamiset 1 103 647 2 358 362 389 116 1 678 174 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 17 272 0 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 4 084 089 4 101 361 3 674 622 3 674 622 Rahat ja pankkisaamiset 1 795 745 1 714 888 VASTAAVAA YHTEENSÄ 31 993 570 31 869 208 77

VASTATTAVAA 2 009 2008 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 7 766 515 7 796 514 Muut omat rahastot 454 958 271 082 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä -3 242 807-3 539 991 Tilikauden yli-/alijäämä 726 233 5 704 899 370 117 4 897 722 VÄHEMMISTÖOSUUDET 5 046 25 046 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 464 280 492 368 Vapaaehtoiset varaukset 963 839 1 428 119 1 176 167 1 668 535 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 117 217 150 102 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 463 387 440 072 Lahjoitusrahastojen pääomat 70 522 66 021 Muut toimeksiantojen pääomat 14 408 548 317 17 273 523 366 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 17 213 783 19 085 932 Pitkäaikainen koroton vieraspääoma 77 976 0 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 0 0 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 6 898 214 5 518 504 Muut velat 0 24 189 972 0 24 604 436 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 31 993 570 31 869 208 78

4. HENKILÖSTÖTILASTOJA VUODELTA 2009 Tilastot on ajettu henkilöstöhallinnon raportointiohjelmasta vuoden viimeisen päivän mukaisena (31.12.2009). Henkilöstöä oli yhteensä 145 henkilöä, joista vakituisia 108 ja määräaikaisia 37 henkilöä. 79

Kvtes= Kunnallinen yleinen työ- ja virkaehtosopimus Ts.= Tekninen sopimus Ovtes= Opettajien työ- ja virkaehtosopimus Ttes= Tuntipalkkaisten työehtosopimus 80

Tilastossa näkyy parin viimeisen vuoden aikainen henkilöstön eläköityminen ja uusien henkilöiden työllistyminen sekä toisaalta 90-luvun vähäisempi rekrytointi (ns. lama-aika). 81

Tilastosta voi todeta henkilöstön naisvaltaisuuden ja sen, että vanhemmissa ikäryhmissä on suurin osa henkilöstöstä. Keski-ikä on noin 49 vuotta (2008: 48 vuotta). 82