XI (KYTTÄLÄ), HÄMEENKATU 14a, TONTIN MUODOSTAMINEN RAVINTOLAKIINTEIS- TÖLLE, ASEMAKAAVA NRO 8383. LUONNOS. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 31.8.2015 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8383. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8383 TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa, Kyttälän kaupunginosassa Koskipuiston puistoalueella. Suunnittelualue rajautuu Koskipuistoon ja Hämeenkatuun. Koskipuisto on Tampereen keskeisimpiä puistoja ja osa Tammerkosken kansallismaisemaa. Puistoalue sijoittuu ydinkeskustan rakennetun kaupunkiympäristön ja koskimaiseman väliin. Suunnittelualue kuuluu sekä Tammerkosken että Hämeenkadun, Hämeensillan ja Keskustorin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Suunnittelualueella on 1966 valmistunut, arkkitehti Timo Penttilän alun perin puistokahvilaksi suunnittelema viuhkanmuotoinen rakennus. Hämeensillan kupeessa sijaitseva matala tasakattoinen rakennus ja sen ulkoterassit on porrastettu maaston mukaan. Nykyään ravintolana toimiva rakennus on yksikerroksinen ja siinä on kellari, jossa on huoltotiloja. Kerrosala on 465 k-m², josta kellarissa sijaitsee 75 k-m². Rakennusta on laajennettu useita kertoja koskenrantaa kohti. Viimeisin muutos tapahtui 2009, kun eteläpuolen terassia laajennettiin ja ravintolan sisätiloja muutettiin. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -julkaisun mukaan rakennuksella on rakennustaiteellista, kulttuurihistoriallista ja kaupunkikuvallista merkitystä. Rakennus on suojeltu asemakaavalla. Asemakaavan tavoitteet Kiinteistötoimen tavoitteena on ravintolakiinteistön paikan tarkistaminen asemakaavaan siten, että rakennusoikeus ja terassien määrä pysyisivät vähintään samalla tasolla tai lisääntyisivät hieman. Kaavaprosessin aikana tavoitteet tarkentuivat. Ravintolan nykyisen toimijan Pirkanmaan Osuuskaupan tavoitteena on laajentaa ravintolaa Hämeenkadun suuntaan. Asemakaavoituksen tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne.
Kaavaprosessin vaiheet Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Tampereen kaupungin kiinteistötoimi 21.3.2007. Kaavamuutos tuli vireille 16.12.2010, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 16.12.2010 7.1.2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei saatu kommentteja. Asemakaavaluonnos ja tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville 3. 24.9.2015 ja niistä pyydetään lausunnot kaupungin asianomaisilta toimialoilta ja muilta viranomaisilta. Asemakaava Asemakaavamuutoksella ravintolarakennukselle muodostetaan oma tontti ja mahdollistetaan rakennuksen laajentuminen Hämeenkadun puolelle. Tontin käyttötarkoitus muuttuu puistoalueesta liike- ja toimistorakennusten sekä kulttuuritoimintaa ja huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialueeksi (KYV). Tontin pintaalaksi tulee 1093 m². Rakennusoikeutta myönnetään 680 k-m² maanpäällisille tiloille ja 250 k-m² kellarille eli yhteensä 930 k-m². Rakennusoikeus kasvaa 465 k-m². Rakennuksen suojelumääräystä päivitetään. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin XI kaupunginosan (Kyttälä) virkistysaluetta Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuu: Tampereen kaupungin XI kaupunginosan (Kyttälä) korttelin nro 489 tontti nro 1 Kaavan laatijat: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, kaavoitusarkkitehti Anna Hyyppä sekä suunnittelijat Maija Kovari ja Erkka Peltonen Diaarinumero: TRE:5586/10.02.01/2015 Vireille tulo: 16.12.2010 1.2 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa, Kyttälän kaupunginosassa Koskipuiston puistoalueella, osoitteessa Hämeenkatu 14a.
1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus XI (Kyttälä), Hämeenkatu 14a, tontin muodostaminen ravintolakiinteistölle, kaava nro 8383 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.12.2010, tark. 31.8.2015 - Asemakaavakartta ja poistettava asemakaava 31.8.2015 - Havainnepiirros 31.8.2015 (Aihio Arkkitehdit) - Asemakaavan seurantalomake - Viitesuunnitelmat (Aihio Arkkitehdit 2014) 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista - Koskimaiseman puistot (Tampereen kaupunki 2005) - Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys (Tampereen kaupunki 2008) - Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 - Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 (A-Insinöörit Suunnittelu Oy) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Tampereen ydinkeskustassa sijaitseva Koskipuisto on tärkeä virkistysalue ja olennainen osa Tammerkosken kansallismaisemaa. Vastakunnostettu, hoidettu puistoalue sijoittuu ydinkeskustan rakennetun kaupunkiympäristön ja koskimaiseman väliin. Puisto istutuksineen edustaa 1800-luvun lopun tyypillistä kaupunkipuistoa. Koskipuisto ja kosken toisella puolella sijaitseva Kirjastonpuisto muodostavat kosken rannan entisten teollisuuslaitosten ja julkisten rakennusten kanssa maisemallisen kokonaisuuden. Viistokuva ravintolan ympäristöstä. (Kuva: 2012 BLOM)
Suunnittelualue kuuluu sekä Tammerkosken että Hämeenkadun, Hämeensillan ja Keskustorin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY). Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 -selvityksessä kaavamuutosalue kuuluu Tammerkosken kaupunkimaisemaan sekä Hämeensillan ja Satakunnansillan väliseen, kosken ylittävään Keskustorin ja Koskipuiston kaupunkimaisemaan. 2.1.2 Luonnonympäristö ja Koskipuisto Koskipuiston perustaminen ja keskeiset vaiheet Puiston historiaa kuvataan selvityksessä Koskimaiseman puistot (Tampereen kaupunki 2005). Ennen puiston perustamista Koskipuiston alue oli niittyä tai viljelymaata. Puistoalue merkittiin ensimmäisen kerran asemakaavaan 1886 ja perustustyöt aloitettiin 1898. Koskipuistoon kuului alun perin myös hotelli Tammerin edustan Tammerinpuisto, mutta Rongankadun avaaminen katkaisi yhteyden. Nykyisen muotonsa Koskipuisto sai 1930-luvun lopulla, kun koskeen rakennettiin sähkölaitos ja kosken uomaa täytettiin. Puistoa levennettiin ja rantaan rakennettiin Koskipuiston tunnusmerkiksi muodostunut mannermaisen leveä rantapromenadi. Koskipuiston laaja kunnostus valmistui vuonna 2008, jolloin puiston kalustus, valaistus ja nurmikot uusittiin sekä käytävät kunnostettiin. Koskikadun ja Hämeenkadun kulmaan rakennettiin aukio kesäkioskeineen. Koskipuiston kunnostuksen yhteydessä parannettiin myös viereisiä katualueita. Koskikadun varressa sijaitseva Pikku Kakkosen leikkipuisto kunnostettiin 2013. Vaikka puistossa on tehty paljon muutostöitä, perusrakenteeltaan ja toiminnoiltaan se on säilynyt varsin muuttumattomana perustamisajankohdastaan asti. Kaupungin viheraluejärjestelmässä Koskipuisto luetaan keskustapuistoihin, jotka ovat edustavia ja esteettisesti tasokkaita pienehköjä puistoja ja joilla on tärkeä kaupunkikuvallinen merkitys. Vasemmalla: Koskipuisto vuoden 1896 asemakartassa. (Kuva: Koskimaiseman puistot / Tampereen kaupunkimittauksen arkisto) Oikealla: Ote Koskipuiston yleissuunnitelmasta 2005. (Kuva: Tampereen kaupunki, vihersuunnittelu)
Puistorakenteet ja kasvillisuus Koskipuisto perustuu kolmen koskensuuntaisen hiekkapintaisen pääkäytävän ja niitä risteävien sivukäytävien verkostoon. Rantavyöhyke on avoin, ja toisen pääkäytävän takaa alkaa vehreä puu- ja pensaskasvillisuus. Rannansuuntaisten pääkäytävien varrella on valkoisia, puisia puistosohvia, joiden rivistö muodostaa katsomon kosken varteen. Puiston sisäosissa on käytetty yksinkertaisempia penkkejä. Puistoon hankittiin valaistus jo 1920-luvulla. Nykyään rantapromenadia reunustavat kielovartiset pallovalaisimet sekä kosken hiomat suuret hiidenkivet. Puisto jakautuu avoimeen etuosaan ja varjoisampaan sisäosaan. Koskipuiston lehti- ja havupuut, pensaat ja kukkaryhmät edustavat 1800-luvun kaupunkipuistoille tyypillisiä istutuksia. Katujen rajaaman puiston reunoille istutettiin tiheä puurivistö, joka peitti katulinjojen kulmikkuuden ja sulki puiston omaksi tilakseen. 1900-luvulta 1930- luvulle tultaessa monimuotoiset koristeistutukset vaihtuivat yksinkertaisiin yhden lajin istutuksiin. Puistossa on vielä jäljellä muutamia 1900-luvun alkupuolella istutettuja puita. Nykyään puistossa kasvaa mm. kanadanpoppeleita, hopeasalavia, kyynelkoivu ja lehtikuusia. Rantakäytäviä ovat reunustaneet punaiset kanna-kukat jo 1930- luvulta alkaen. Kanadanpoppelit ravintolan seinustalla. (Kuva: Asemakaavoitus, E.P. 2013) 2.1.3 Rakennettu ympäristö ja puistoravintola Varhaiset rakenteet Nykyisen Hämeensillan pohjoispuolella on sijainnut historiallisten 1600- ja 1700-luvun karttojen perusteella aiempi silta, joka on liittynyt mm. uoman länsipuolella sijainneisiin Kosken kylään ja Tammerkosken kartanoon sekä historiallisesti merkittävään tiehen. Nykyisen ravintolarakennuksen kohdalla ja sen välittömässä ympäristössä maankäyttö on kuitenkin ollut voimallisesti maaperää muokkaavaa. Uoman kivipenkereen rakentaminen sekä nykyisen sillan rakentaminen ovat muuttaneet olennaisesti maapohjaa tällä alueella. Koskipuiston kioskit Erilaiset pienet kioskit, kahvilat ja ravintolat olivat yleisimpiä puistorakennuksia 1800-luvun kaupunkipuistoissa. Koskipuistossa sijaitsi alkuvaiheessa kaksi puista vesikioskia, toinen Hämeenkadun var-
ressa ja toinen puiston pohjoispäässä. Hämeenkatu on ollut alusta alkaen Koskipuiston pääsisäänkäynti, jonka luona on jo vuoden 1896 asemakaavassa merkintä vesikioskista nykyisen ravintolan paikalla. Vesikioski palveli 1800-luvun lopun porvariston ihanteita terveellisestä elämäntavasta ja liittyi olennaisella tavalla puiston kokonaisuuteen virkistystä täydentävänä palveluna. 1930-luvulla nykyisen ravintolan paikalla sijainnut vesikioski korvattiin pyöreällä, vaaleaksi rapatulla nk. lankarullakioskilla. Vesikioski Koskipuiston ja Hämeenkadun kulmassa. (Kuva: Koskimaiseman puistot / Tampereen museot, kuva-arkisto, kuvaaja tuntematon) Kuvassa oikealla vesikioskin paikalle rakennettu lankarullakioski. (Kuva: Koskimaiseman puistot / Tampereen museot, kuva-arkisto, A. Laurent) Puistoravintola Lankarullakioskin paikalle Hämeenkadun varteen Hämeensillan kupeeseen rakennettiin vuonna 1966 arkkitehti Timo Penttilän suunnittelema puistoravintola. Rakennus on Sotaveteraanien huoltoyhdistyksen ja Koivupirtin vanhainkodin kannatusyhdistyksen rakennuttama, ja se avasi ovensa vappuna 1966. Puistoravintolat olivat olennainen osa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kaupunkipuistoja, joten siihen nähden Koskipuisto sai ravintolan varsin myöhään. Ravintola siirtyi myöhemmin kaupungin omistukseen, joka vuokrasi sen Pirkanmaan Osuuskaupalle. Ravintola toimi nimellä Koskipuisto 1980-luvulle saakka, jolloin siihen avattiin Rosso-ravintolaketjun ruokaravintola. Matala, viuhkanmuotoinen, tasakattoinen ravintola edustaa 1960- luvun eleetöntä modernismia. Julkisivuissa on tummanruskeaksi maalattua puuverhoilua ja Kurun harmaata poltettupintaista graniittilaattaa. Teräsikkunoiden puitteet ja teräsovet on maalattu tummanruskeiksi, kaiteet ovat tummanruskeita ja vihreitä. Kattomateriaalina on musta huopakate.
Ravintolan alkuperäiset piirustukset vuodelta 1965, arkkitehti Timo Penttilä: (Kuvat: Tampereen rakennusvalvonnan arkisto) Asemapiirros Julkisivu pohjoiseen Julkisivu etelään 1. kerroksen pohjapiirros Alun perin puistokahvilaksi suunniteltuun rakennukseen on vuosien varrella tehty useita muutoksia. Matala rakennus ja sen ulkoterassit ovat laajentuneet porrastuen pitkin rinnettä kohden rantaa. Ennen 1980-lukua rakennukseen oli tehty jo pieniä muutoksia, mutta ensimmäinen laajempi muutos ajoittuu vuoteen 1980. Rakennuksen luonne muuttui tuolloin merkittävästi, kun kahvilasta ja kioskista siirryttiin grilliin ja baariin. Terassia laajennettiin ja porrastettiin kohden Hämeenkatua ja rantaa. Istumapaikkojen määrä kasvoi käyttötarkoituksen muutoksen myötä ja rakennus suurentui. Grilli laajeni ja väistyi osittain apukeittiön tieltä 1987. Samalla muutettiin pöytien paikoitusta sisäänkäynnin ja grillin läheisyydessä.
1. kerroksen muutospiirros vuodelta 1980, Arkkitehtuuritoimisto Reijo Lairto Ky. (Kuva: Tampereen rakennusvalvonnan arkisto) Terasseja laajennettiin jälleen 1994, jolloin rakennus saavutti nykyiset mittansa. Samalla rakennettiin uudet kesäkäyttöön tarkoitetut wctilat. Laajentuminen koskenrantaa kohti on antanut sille porrasteisen ilmeen, joka jatkuu fasadin aiheisiin asti. Viimeisimmät muutokset ovat vuodelta 2009, jolloin rakennuksen eteläisintä terassia ja sisätiloja muutettiin. Rakennus on nykyisellään yksikerroksinen ja siinä on kellari, jossa sijaitsee huoltotiloja, wc-tilat, varastoja ja keittiö. Rakennusoikeuteen luettavaa kerrosalaa on 465 k-m², josta kellarissa on k-75 m². Rakennuksella ei ole autopaikkoja. Vuoden 2009 muutospiirustukset, Arkkitehtuuritoimisto Seppo Kangasniemi Oy: (Kuvat: Tampereen rakennusvalvonnan arkisto) Asemapiirros Julkisivu koilliseen Julkisivu kaakkoon
1. kerroksen pohjapiirros Koskipuiston ja ravintolan suhde Ravintolan ympäristö on ollut Koskipuiston muutosherkin alue. Ravintolan ja sitä edeltäneiden kioskien ympäristöä on muokattu useaan otteeseen. Samoin Hämeenkadun ja Koskikadun kulmaus puiston ja vilkkaan risteyksen rajana on kokenut monia muutoksia. Alkuperäinen matala puistoravintola sekä osittain maahan upotettu istutusten reunustama terassi asettuivat kauniisti rinteeseen. Rakennus on kuitenkin kasvanut laajennus laajennukselta, ja etenkin 1990- luvun muutokset muuttivat ravintolan suhdetta ympäristöön. Ravintolan ja terassien laajennusten jälkeen yhteys puistoon katosi, ja puistoravintolasta tuli enemmänkin rakennus puistossa. Puisto ja ravintola muodostavat erilliset julkisen tilan osat kaikille avoimeen kaupunkitilaan kuuluva puisto sekä itsenäinen ravintola-alan yritys. Rakennus on laajentunut moneen suuntaan, mutta ei ole juuri muuttunut korkeudeltaan. Ravintolan vierestä, ravintolatiloista ja terassilta avautuvat edelleen hienot näkymät koskelle ja puistoon. Rakennus on laajentunut vuosien varrella kohti koskea. Vasemmalla alkuperäinen laajuus, oikealla nykytilanne. Ravintola on merkitty sinisellä, terassit vihreällä. (Kuvat: Pohjana asemapiirros 2009 Arkkitehtuuritoimisto Seppo Kangasniemi Oy, muokkaus A.H., asemakaavoitus) Koskikadun ja Hämeenkadun kulma on kokenut erilaisia vaiheita kivetystä aukiosta liikenteenjakajaan ja istutettuun aukioon. Vuoden 2008 kunnostustöissä selkiytettiin Hämeenkadun puoleisen reunan jäsentymätöntä ilmettä ja palautettiin vanhan Koskipuiston rajaus katutilaan. Kadunkulmaus laatoitettiin aukioksi, johon sijoitettiin kesäkioski ja pyöräpysäköintiä. Ravintola Rosson edusta kivettiin ja kunnostettiin puiston sisääntuloaukioksi, mikä paransi Hämeenkadun puoleista reunaa. Ravintolan edusta huoltojärjestelyineen on silti edelleen takapihamainen.
Vasemmalla: Ravintolan edustaa Hämeenkadulta Oikealla: Koskikadulta Vasemmalla: Koskipuiston rannasta Oikealla: Hämeensillalta (Kuvat: Asemakaavoitus, E.P. 2013) Ympäristöhäiriöt Tampereen v. 2012 meluselvityksen mukaan suunnittelualueen eteläosassa Hämeenkadun liikenteen aiheuttama päivämelun keskiäänitaso on yli 65 db. Tampereen v. 2013 ilmanlaatuselvityksen mukaan typpioksidin (NO 2 ), hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ja pienhiukkasten (PM 2.5 ) vuorokausipitoisuudet suunnittelualueella eivät ylitä vuorokausiohjearvoja. 2.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on Tampereen kaupungin omistuksessa. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston 4.1.1995 hyväksymä oikeusvaikutukseton Tampereen keskustan osayleiskaava 1995. Osayleiskaavassa suunnittelualue on lähivirkistysaluetta, joka sijoittuu arvokkaalle maisema- ja/ tai luonnonalueelle (VL-1). Kaava-aluetta koskee kaupunginvaltuuston 18.1.2006 hyväksymä Keskustan liikenneosayleiskaava. Liikenneosayleiskaavassa Hämeenkatu on joukkoliikennepainotteinen katu, jossa kulkee tärkeä jalankulkureitti. Kosken rantaan on merkitty tärkeä jalankulkureitti sekä yhteystarve. Tampereen kaupunki on käynnistänyt keskustan strategisen osayleiskaavan laatimisen yhdyskuntalautakunnan päätöksellä 8.1.2013. Keskustan strateginen osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana, joka kumoaa vuoden 1995 keskustan osayleiskaavan ja keskustan lii-
kenneosayleiskaavan. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi 23.6.2015 osayleiskaavaehdotuksen nähtäville 25.6. 4.9.2015. Suunnittelualue on osayleiskaavan maankäyttökartassa viher- ja virkistysaluetta, joka kuuluu ydinkeskustan kehittämisvyöhykkeeseen. Kosken varressa kulkee kehitettävä viher- ja virkistysvyöhyke. Hämeenkatu on kaupungin merkittävin katutila, jota on kehitettävä aktiivisena, monipuolisena, viihtyisänä ja laadukkaana ympäristönä turvaamalla kulttuurihistorialliset arvot ja liike-elämän toimintaedellytykset. Osayleiskaavan liikennekartassa Hämeenkatu on joukkoliikenteen laatukäytävä sekä jalankululle ja joukkoliikenteelle varattu katu, jolla pyöräily on mahdollista. Kosken rannassa kulkee tärkeä jalankulun reitti ja Koskikadulla kulkee keskustan pyöräilyn pääreitti. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 3.9.1996 vahvistettu asemakaava nro 7389. Sen mukaan alue on puistoa (VP), jossa on huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten rakennusala (yv) sekä alueen osa, jolle saa rakentaa ulkoilmaterassin (ter). Merkinnän sr-3 mukaan suunnittelualueella sijaitseva ravintola on kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Rakennusoikeutta kaavassa on osoitettu 390 +ke75, jossa ensimmäinen luku osoittaa rakennusalalle sallitun kerrosalan neliömetrimäärän ja toinen luku sen lisäksi kellarikerrokseen sallitun kerrosalan neliömetrimäärän. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on I. Hämeenkadun ja Koskikadun kulmassa on alueen osa, jolle saadaan sijoittaa huoltoajoyhteys (h). Terassin rakennusalalle on merkitty säilytettävä puu. Tonttijako Suunnittelualueella ei ole tontteja. Alue on merkitty yleisten alueiden rekisteriin. Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v. 2015. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Asemakaavan muutos laaditaan Tampereen kaupungin Kiinteistötoimen aloitteesta. Kiinteistötoimen 21.3.2007 päivätyssä hakemuksessa esitetään ravintolakiinteistön paikan tarkistamista sekä rakennusoikeuden ja terassien määrän mahdollista lisäämistä. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 3.2.1 Osalliset - Kaavamuutoksen hakija - Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue)
- Kaupungin eri toimialat, viranomaiset ja liikelaitokset (mm. kaupunkiympäristön kehittäminen, viranomaispalvelut, Pirkanmaan pelastuslaitos, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos) - Pirkanmaan ELY-keskus - Pirkanmaan maakuntamuseo - Muut ilmoituksensa mukaan 3.2.2 Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille 16.12.2010. 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 16.12.2010 7.1.2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei saatu kommentteja. Aihio Arkkitehtien laatimaa viitesuunnitelmaa käsiteltiin Kaupunkikuvatoimikunnassa 16.12.2014. Kaupunkikuvatoimikunta piti ravintolan konseptia innostavana arkkitehtonisena lähtökohtana sekä esitettyä laajennusosaa arkkitehtuuriltaan näyttävänä, kauniina ja sijoittelultaan hyvin perusteltuna. Kaupunkikuvatoimikunnan mukaan uudisosan myötä rakennuksen kaupunkikuvallinen kokonaisilme paranee merkittävästi Koskipuiston ja Koskikadun suuntaan. Vaikka laajennuksen myötä Hämeenkadun katutila kaventuu jonkin verran, muutos ei ole häiritsevä. Laajennusosa voisi olla jopa hieman esitettyä leveämpi, jotta erilaisille toiminnoille saadaan riittävästi tilaa. Laajennusosan negatiiviset vaikutukset kaupunkikuvaan ovat vähäisiä ja liittyvät lähinnä rakennuksen ohi kulkiessa havaittaviin näkymiin. Näkymien menettämiseen liittyviä haittoja tulee minimoida jatkosuunnittelun yhteydessä. Asemakaavaluonnos ja tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutetaan nähtäville 3. 24.9.2015. Valmisteluvaiheessa järjestetään tarvittavat neuvottelut kaupungin ao. toimialojen ja liikelaitosten sekä viranomaisten kanssa. 3.3 Asemakaavan tavoitteet 3.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kiinteistötoimen tavoitteena on ravintolakiinteistön paikan tarkistaminen asemakaavaan siten, että rakennusoikeus ja terassien määrä pysyisivät vähintään samalla tasolla tai lisääntyisivät hieman. Asemakaavoituksen tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. 3.3.2 Tavoitteiden tarkentuminen Kaavaprosessin aikana tavoitteet tarkentuivat. Ravintolan nykyisen toimijan Pirkanmaan Osuuskaupan tavoitteena on laajentaa ravintolaa Hämeenkadun puolelle. Tavoitteena on avata rakennusta ja sen
toimintaa Hämeenkadun suuntaan sekä parantaa huoltotilojen kaupunkikuvallista laatua. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Asemakaavamuutoksella muodostetaan virkistysalueella sijaitsevalle rakennukselle oma tontti ja mahdollistetaan rakennuksen laajentuminen Hämeenkadun puolelle. Alueen käyttötarkoitus muuttuu puistosta liike- ja toimistorakennusten sekä kulttuuritoimintaa ja huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialueeksi (KYV). Alueen varsinainen käyttö ei kuitenkaan muutu nykyisestä. 4.2 Aluevaraukset 4.2.1 Korttelialueet Muodostuvan tontin nro 489-1 pinta-ala on 1093 m². Rakennusoikeutta tontille osoitetaan yhteensä 930 k-m², josta 680 k-m² on varsinaista maanpäällistä kerrosalaa ja 250 k-m² kellarikerrokseen sallittua kerrosalaa. Suurin sallittu kerrosluku on I. Rakennuksen edustalle sekä kosken puolelle merkitään alue, jolle saa rakentaa ulkoilmaterassin (ter). Rakennus merkitään nykyisen kaavan mukaisesti kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeäksi rakennukseksi, jota ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy (sr-12). Tontti merkitään kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeäksi alueeksi. Uudisrakennusta tai olemassa olevaan rakennukseen tehtäviä muutoksia suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyttämiseen (sj-17). Yleismääräyksellä ohjataan laajennuksen sovittamista ravintolarakennukseen sekä kosken, Hämeenkadun ja puiston ympäristöön. Rakennuksessa saa muuttaa rakennuksen vaipan sisällä kerrosalaan kuulumattomia tiloja kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi siitä riippumatta, mitä asemakaavassa on määrätty tontin rakennusoikeudesta ja kerrosluvusta. Rakennusta varten ei tarvitse osoittaa autopaikkoja. 4.3 Kaavan vaikutukset 4.3.1 Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin ja voimassa olevaan keskustan osayleiskaavaan Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 4.1.1995. Tampereen keskustan osayleiskaavan, joka ei ole oikeusvaikutteinen. Maankäyttö- ja rakennuslain 54.4 :n mukaan laadittaessa asemakaavaa alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on otettava huomioon 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset. Tämä suoritetaan käymällä läpi maankäyttö- ja rakennuslaissa esitetyt yleiskaa-
van sisältövaatimukset ja arvioimalla niiden toteutuminen keskustan osayleiskaavassa kaavan nro 8383 suunnitelman osalta. MRL 39.2 kohta 1: Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; Suunnittelualueen toiminta sijoittuu kaupungin ydinkeskustaan, mikä tukee yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja on taloudellisesti ja ekologisesti kestävä ratkaisu. Toiminta tukeutuu valmiiseen kaupunkirakenteeseen ja on kaupungin ja kaupunkiseudun kehittämislinjausten mukaista. MRL 39.2 kohta 2: Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; Toiminta tukeutuu olemassa olevaan palveluverkostoon ja kunnallistekniikkaan. MRL 39.2 kohta 3: Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; Asemakaavamuutos ei mahdollista uutta asumista Tampereen keskustaan. Kaavamuutos vahvistaa nykyisen palvelun säilymistä alueella. MRL 39.2 kohta 4: Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksen mukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; Suunnittelualue sijoittuu Tampereen ydinkeskustaan ja on liikenteellisesti erittäin hyvin saavutettavissa. Energia-, vesi- ja jätehuolto on liitetty olemassa olevaan verkostoon. MRL 39.2 kohta 5: Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; Asemakaavan mukainen toiminta tukee koskenvarren puistojen ja promenadien muodostamaa, kaikille kaupunkilaisille tarkoitettua keskustan virkistysaluetta. MRL 39.2 kohta 6: Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; Asemakaavamuutos mahdollistaa nykyisen toiminnan säilymisen ja kehittymisen ja siten osaltaan palvelee keskustan toimintaedellytyksiä. MRL 39.2 kohta 7: Ympäristöhaittojen vähentäminen; Sijainti keskeisellä paikalla hyvien kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteyksien ulottuvilla kannustaa liikkumaan ilman henkilöautoa. Tämä osaltaan vähentää liikenteen ympäristöhaittoja. Kaavan mukainen toiminta ei aiheuta ympäristöhaittoja. MRL 39.2 kohta 8: Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; Hämeenkadun puoleinen katumaisema muuttuu laajennuksen myötä ja ravintolan sisääntuloaukion kaupunkikuva kohenee. Näkymät ravintolan välittömästä läheisyydestä kosken suuntaan vähenevät. Asemakaavassa annetaan määräyksiä rakentamisen sovittamisesta ympäristöön. MRL 39.2 kohta 9: Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys; Koskipuiston virkistysalue pienenee asemakaavan muutoksella, kun
ravintolalle muodostetaan oma tontti. Suunnittelualueen toiminta ei kuitenkaan muutu nykyisestä. 4.3.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Ihmisten elinolot ja elinympäristö Koskipuiston virkistysalue pienenee hieman ja julkinen alue muuttuu yksityisemmäksi, kun uudelle rakennukselle muodostetaan oma tontti. Suunnittelualueen toiminta ei kuitenkaan muutu nykyisestä, sillä alue on nykyäänkin yksityisessä ravintolakäytössä. Hämeenkadun ja Koskipuiston tärkeät kulkureitit voidaan säilyttää laajennuksen jälkeenkin. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualueen käyttötarkoitus muuttuu virkistysalueesta (VP) liike- ja toimistorakennusten sekä kulttuuritoimintaa ja huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialueeksi (KYV). Kaavamuutos mahdollistaa alueen nykyisen toiminnan vähäisen laajentumisen. Kaupunkikuva ja rakennettu kulttuuriympäristö Asemakaavamuutos mahdollistaa ravintolakiinteistön vähäisen laajentumisen Hämeenkadun puolella sekä huoltojärjestelyiden sijoittamisen rakennuksen sisään. Laajennus on kooltaan pieni mutta sijaintinsa takia merkittävyydeltään suuri. Hämeenkadun puoleinen katumaisema muuttuu laajennuksen myötä, kun kadun varteen tulee uusi katutilaa rajaava rakennus. Näkymät ravintolan välittömästä läheisyydestä kosken suuntaan vähenevät. Laajennus kuitenkin sopeutuu mittakaavaltaan nykyiseen rakennukseen ja parantaa ravintolan nykyisen sisääntulopuolen kaupunkikuvallista ilmettä. Muutokset koskenpuoleiseen maisemaan ovat vähäisiä. Asemakaavan suojelumerkintä säilyy ennallaan, ja kaava edellyttää laajennusosan sovittamista merkittävään ympäristöönsä. Palvelut ja elinkeinotoiminta Asemakaavamuutos mahdollistaa nykyisen ravintolatoiminnan kehittymisen. Vaikutukset elinkeinotoimintaan ja yrityksiin ovat vähäiset mutta positiiviset. Ravintolarakennuksen uusi laajennus on rajattu kuvaan punaisella. (Kuvan pohja: Aihio Arkkitehdit, rajaus: Asemakaavoitus)
Havainnekuvia ravintolan laajennuksen asettumisesta Tammerkosken ja Hämeenkadun maisemaan. Vasemmalla nykytilanne ja oikealla laajennus. Kuvat ylhäältä alas: Kirjastonpuistosta, Hämeensillalta, Hämeenkadulta ja Koskikadulta. (Kuvat: Aihio Arkkitehdit)
4.3.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksen mahdollistama laajennus sijoittuu kadun puolelle tiiviisti nykyisen rakennuksen kylkeen, joten puistoon ja luonnonympäristöön kohdistuvat vaikutukset ovat vähäiset. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Tampereen v. 2012 meluselvityksen mukaan suunnittelualueen eteläosassa Hämeenkadun liikenteen aiheuttama päivämelun keskiäänitaso on yli 65 db. Tampereen v. 2013 ilmanlaatuselvityksen mukaan typpioksidin (NO 2 ), hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ja pienhiukkasten (PM 2.5 ) vuorokausipitoisuudet suunnittelualueella eivät ylitä vuorokausiohjearvoja. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavakarttaan liittyy toteuttamista kuvaava havainnepiirros. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. 5.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.