Länsi- ja Keski-Uudenmaan 13 kunnan yhteinen (Hanko, Inkoo, Karkkila, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Raasepori, Siuntio, Vihti ja Sipoo) KOTONA: tavoitteena on kotihoidon palveluprosessien virtaviivaistaminen ja tehostaminen, jotta kotihoidon asiakas saa tarvitsemansa avun sillä tavalla tuotettuna, että se on laadukasta, tarvelähtöistä ja inhimillistä, mutta myös taloudellisesti mahdollista. Kotihoidon työntekijöitä ja esimiehiä tuetaan erilaisin osallistavin menetelmin (mm. LEAN) tekemään yhdessä kotihoidon tarvitsemaa kehittämistyötä. KOTOA: osa ikääntyneistä ei räätälöityjenkään kotihoidon palvelujen turvin selviydy omissa asunnoissaan elämänsä loppuvaiheessa. Tavoitteena on, että ikääntynyt ihminen voi asua samassa paikassa ja palvelut liikkuvat, koska siirtymät ovat erityisen haasteellisia varsinkin muistisairaalle ihmiselle. Siirtymisen omasta kodista ympärivuorokautiseen yksikköön ei tulisi aiheuttaa niin suurta muutosta ikääntyneen arkeen kuin mitä se tällä hetkellä useimmiten tekee. Tavoitteena on kiinnittää erityistä huomiota siirtymiseen liittyviin prosesseihin kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon rajapinnoissa. KOTIIN: tavoitteena on ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä tarkastella kotihoidon tapaan välittömän asiakastyön osuutta eli työajan oikeaa kohdentamista. Välittömän asiakastyön osuutta lisätään muuttamalla päivittäisen työn organisoinnin prosessia ja toimintatapoja. Näin varmistetaan, että asiakas saa kaiken tarvitsemansa avun ja palvelut entistä laadukkaampina ja oikea-aikaisina, jotta hän kokisi asumisensa turvalliseksi, tarkoitukselliseksi ja mielekkääksi. Ympärivuorokautisen hoidon työntekijöitä ja esimiehiä tuetaan erilaisin osallistavin menetelmin (mm. LEAN) tekemään yhdessä hoito- ja hoivakotien/-yksiköiden tarvitsemaa kehittämistyötä. Tavoitteellisen ympärivuorokautisen hoidon tulee tarjota ikääntyneelle/muistisairaalle ihmiselle mahdollisuus hyvään elämään ja tarkoitukselliseen arkeen loppuun saakka. Tavoitteena on myös ottaa mahdollisimman monessa kunnassa käyttöön ELO-D arviointimenetelmä/laatutyökalu, jonka avulla saadaan kehittämistyön pohjaksi tietoa arjen toiminnassa näyttäytyvästä yksikön asukkaiden hyvinvoinnista ja annettavan hoidon asiakaslähtöisyydestä, kuntouttavasta työotteesta ja toimintamalleista sekä yksikön ympäristön soveltuvuudesta ikääntyneiden ihmisten hoitoon.
MIKSI KEHITTÄMISOHJELMAA TARVITAAN? Vuonna 2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012) ja siihen liittyvä laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM ja Kuntaliitto 2013) asettavat ikäihmisille suunnattujen palvelujen tuottamiselle runsaasti vaatimuksia. Molemmat korostavat painopisteen siirtämistä laitosvaltaisuudesta kotiin ja kodinomaisiin yksiköihin. Palvelujen ihmislähtöisyys, räätälöinti sekä asiakkaan nykyistä vahvempi osallisuus edellyttävät myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan osaamisen ja työtapojen uudistamista. Tällä hetkellä henkilöstön työajasta varsin vähäinen osa kohdentuu välittömään asiakkaan kanssa/luona vietettävään aikaan. Tämä ilmiö on samankaltainen kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä. Työn tekemisen tavat ovat organisaatio-, työntekijä- tai työvuorotaulukkolähtöisiä. Monissa kunnissa on jo (esim. Oma koti hankkeen tuella) kotihoidon osalta ryhdytty kohdentamaan olemassa olevaa resurssia uudella tavalla, mutta ympärivuorokautisen hoidon osalta se on harvinaisempaa. Jotta asiakkaan toimintakykyä pystytään nykyistä paremmin tukemaan, tulee toimintakäytäntöjä ja työn tekemisen tapoja tarkastella edelleen ja levittää tarkastelu myös ympärivuorokautisen hoidon puolelle. Nykyinen toimintakulttuuri ei riittävästi tue asiakkaan aitoa osallisuutta ja oman mielipiteen esille saamista palvelujen toteutuksessa, niin kuin vanhuspalvelulaissa edellytetään. Tavoitteellisen ympärivuorokautisen hoidon tulee tarjota ikääntyneelle/muistisairaalle ihmiselle mahdollisuus hyvään elämään ja tarkoitukselliseen arkeen loppuun saakka. Ikäihmisten palveluista puuttuu usein mielekäs tekeminen, joka on toimintakykyä ja kuntoutumista edistävän hoidon perusta. Tutkittu tieto ja hyvät hoito- ja toimintakäytännöt eivät siirry riittävän tehokkaasti käytännön teoiksi. Lisäksi ikäihmisten palveluista puuttuu (tai on hyvin vähäistä) kuntoutusosaamista. Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueen Kotona Kotoa Kotiin kehittämisohjelman tavoitteet 1. Yhteistyössä kehittäminen (vertaistuki, benchmarking, kuntayhteistyö) Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien ikäihmisten palvelujen esimiehet ja työntekijäedustajat kehittävät yhdessä ja saavat toisistaan tukea kehittämiseen sekä pystyvät hyödyntämään toistensa hyväksi koettuja käytäntöjä.
2. Resurssin oikea kohdentaminen prosesseja tehostamalla, henkilöstön osaamista uudistamalla ja toimintakäytäntöjä muuttamalla. Asiakkaiden kanssa/luona tehtävän asiakastyöajan kasvaessa, hänen toimintakykyään ja arjen sujumista pystytään tukemaan entistä paremmin. Työajan oikealla kohdentamisella pyritään myös hillitsemään henkilöstömenojen kasvua ja tasapuolistettua henkilökunnan työkuormittavuutta. 3. Henkilökunnan tukeminen oman työnsä systemaattisessa kehittämisessä mm. läpimurtomenetelmällä/lean (Hyvä vastaanotto ja Oma koti -hankkeissa käytetty menetelmä). Ammatillisen osaamisen vahvistaminen ja uudistaminen sekä mahdollisuus oman työnsä kehittämiseen, paradigman muutos. 4. Lisätään valvonnan, laadun mittaamisen ja kuntien/yksiköiden keskinäisen vertailun mahdollisuuksia ottamalla käyttöön olemassa olevia menetelmiä (esim. Elo D -havainnointimenetelmä) ja kouluttamalla useaan kehittämisohjelmassa mukana olevaan kuntaan omia Elo- D havainnoijia. Elo-D havainnoille nostetaan esille kehittämiskohteita ja tuetaan yksiköitä muuttamaan toimintakäytäntöjään asiakaslähtöisemmiksi. 5. Perustetaan laadun valvontaan ja kehittämistyön tukemiseen alueellinen Elo D havainnoija verkosto, joka voi halutessaan yhdistyä valtakunnalliseen havainnoijaverkostoon. Toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi Kotona Kotoa Kotiin kehittämisohjelman tavoitteesta osa kohdistuu vain kotona asumista tukevien palvelujen kehittämiseen, mutta suurin osa käytännön toimenpiteistä koskevat sekä kotona tehtävän työn että ympärivuorokautisen palveluasumisen toimintakäytäntöjen muuttamista. Ikääntyneiden tarvitsemien palvelujen tuottamistapojen ja toimintakäytäntöjen ei pitäisikään suuresti poiketa toisistaan organisaatio- tai rahoitusmallista riippuen. Ikääntyneen ihmisen perustarpeisiin ja toimintakyvyn tukemiseen tulisi pystyä vastaamaan jokaisessa palvelumuodossa mahdollisimman yhtenäisin tavoittein ja hänen tarpeisiinsa räätälöidyin toimenpitein, vaikka hänen asuinympäristönsä muuttuisikin siinä tapauksessa, että tarvittavaa palvelua ei ole mahdollista riittävästi esim. muistisairauden edetessä tuottaa hänen omaan asuntoonsa. Tämän vuoksi kehittämistyön menetelmät eivät tässä ohjelmassa olennaisesti poikkea toisistaan, vaikka samanaikaisesti kehitetään sekä kotona asumista tukevia että ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tulisikin nykyistä enemmän keskustella ja kehittää yhteistyössä ikääntyneiden tarvitsemia palveluja. Tässä osakokonaisuudessa käytettävistä menetelmistä ainoastaan Elo D havainnointi on suunniteltu pelkästään ympärivuorokautisen hoidon ympäristöissä käytettäviksi, eikä se sen vuoksi sellaisenaan sovi kotona asumista tukevien palvelujen kehittämiseen.
Elo-D havainnointimenetelmä on ainoa suomalainen menetelmä, joka antaa tietoa muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin arviointiin ja kehittämiseen. Hoitotyön kehittämisessä se täydentää muilla arviointimenetelmillä saatavaa tietoa ja korostaa ihmislähtöisyyden ja elämänlaadun tärkeyttä. Menetelmä on kehitetty RAY:n tuella Suomen muistiasiantuntijat ry:n projektissa vuosina 2004-2008. Menetelmällä voidaan selvittää erityyppisissä hoitopaikoissa olevien muistisairaiden ihmisten näkökulmasta heidän hyvinvointiaan ja päivän toimintaansa. Menetelmää on käytetty myös yksiköissä, joissa kaikki asukkaat eivät ole muistisairaita. Kotona Kotoa Kotiin kehittämisohjelman tavoitteena on Elo D havainnoinnin avulla nostaa esille yksiköiden kehittämistarpeita ja tukea henkilöstöä muuttamaan toimintatapojaan sellaisiksi, että ne entistä paremmin vastaisivat asiakkaiden elämänlaatua ja toimintakykyä parantaviin tavoitteisiin. Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntiin koulutetaan omia havainnoijia, jotta laadun arviointi saadaan alueella pysyväksi käytännöksi. Kunnat voivat hyödyntää havainnoijien osaamista sekä omissa että alueen muiden kuntien yksiköiden kehittämistyössä. Elo-D on työkalu hoidon laadun kehittäjille ja valvojille. Elo-D:n avulla tehty arviointi tuo esiin palvelujen käyttäjän näkökulman ja siitä on hyötyä myös niille kuntien viranhaltijoille, joilla on velvoite valvoa hoidon laatua. Mahdollisten valitusten käsittelyssä Elo-D on laatutyökalu, joka antaa tietoa arjen toiminnassa näyttäytyvästä yksikön asukkaiden hyvinvoinnista ja annettavan hoidon asiakaslähtöisyydestä, kuntouttavasta työotteesta ja toimintamalleista sekä yksikön ympäristön soveltuvuudesta muistisairaiden ihmisten hoitoon. (Loppuraportti Dementoituneen hyvinvoinnin ja elämänlaadun kehittäminen projektista 2005-2008, THM Marja Salo) Ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä tulee kotihoidon tapaan tarkastella välittömän asiakastyön osuutta eli työajan oikeaa kohdentamista. Välittömän asiakastyön osuutta lisätään muuttamalla päivittäisen työn organisoinnin prosessia ja toimintatapoja. Näin varmistetaan, että asiakas saa kaiken tarvitsemansa avun ja palvelut entistä laadukkaampina ja oikea-aikaisina. Kaikki se työaika, joka nyt kuluu sellaisiin tehtäviin jotka eivät ole suoraan asiakkaalle arvoa (ns. hukkatyöaika) tuottavaa, tulee tarkastella uudella tavalla, tehdä totuttuihin toimintatapoihin mahdolliset muutokset (palvelumuotoilu) ja jakaa käytettävissä oleva resurssi uudelleen asiakkaiden tarpeita vastaavasti. Siihen, miten asiakkaan tarve määritellään, tulee myös löytää uusia tapoja ja tehdä hoito- ja palvelusuunnitelmasta nykyistä kattavampi ja monipuolisempi, jotta kaikki asiakkaan elämään liittyvät tarpeet tulevat huomioiduiksi (toimintakykyä edistävä toiminta, kulttuuri, hoitoon liittyvät asiat, ravitsemus, elämänlaatu). Sen on oltava myös tavoitteellinen, eri osapuolia sitouttava (myös asiakasta ja omaisia) ja sitä pitää seurata ja arvioida säännöllisesti.
Elo D havainnoinnin ja työajankohdentumisen seurannan esiin nostamia kehittämistarpeita työstetään läpimurtomenetelmän avulla, jossa työntekijät itse kehittävät ohjatusti omaa työtään. Työryhmät ovat moniammatillisia ja niihin osallistuvat työntekijät ja lähiesimiehet saavat koulutusta erilaisiin oman työnsä kehittämisen menetelmiin. Ryhmien tehtävänä on myös saada uusia työ- ja toimintakäytäntöjä leviämään muihin yksiköihin. Tarkoitus on, että näitä kehittämisohjelman aikana yhdessä opittavia kehittämistyön menetelmiä käytetään yksiköiden jatkuvassa kehittämistyössä myös tämän ohjelman päätyttyä. Niiden tulee juurtua pysyväksi toimintamalliksi kaikkien yksiköiden omaan kehittämistyöhön. Kotihoito ja kotiin annettavat palvelut Nykytila-analyysit Läpimurtomene-telmän (LEAN) koulutukset Työajankohdentumisen mittaukset Ikäihmisten palvelujen tila-selvitys Muutoksen tukeminen Prosessityö Asennemuutostyö Osaamisen uudistaminen Ympärivuorokautinen hoito Nykytila-analyysit Läpimurtomene-telmän (LEAN) koulutukset Työajankohden-tumisen mittaukset Asiakaskokemushaastattelut Asiakaskokemushaastattelut Elo-D -havainnoinnit Ikäihmisten palvelujen tila-selvitys Muutoksen tukeminen Prosessityö Asennemuutostyö Osaamisen uudistaminen Elo-D -havainnoijakoulutukset
Näkökulmia ja uutta asennetta yksiköiden toimintakulttuurin muuttamiseksi Asiantuntijakeskeisen työotteen muuttaminen aidosti asiakaslähtöiseksi toimintakulttuuriksi ei tapahdu itsestään. Siihen tarvitaan uudenlaisia näkökulmia ja ajattelun monipuolistamista kaikissa henkilöstöryhmissä, jotka asiakastyön toteuttamiseen osallistuvat. Yksilöiden ja yksiköiden on nähtävä omassa toiminnassaan kehittämisen tarvetta ja oltava valmiita muuttamaan totuttuja, usein kirjoittamattomia sääntöjä siitä kuinka toimitaan. Tämä edellyttää sekä lähiesimiesten että henkilöstön sitoutumista kehittämisohjelmaan, sen järjestämiin työpajoihin ja tilaisuuksiin sekä yhteisiä koulutustilaisuuksia. Lisäksi he saavat toisiltaan tarvitsemaansa vertaistukea omaan tehtäväänsä ja kehittämisohjelman myötä heidän yhteistyönsä alueella toimivien kollegoiden kanssa tiivistyy. Tämä mahdollistaa yhtenäisten toimintakäytäntöjen kehittymisen, jota myös tulevassa sote-integraatiossa tavoitellaan. Yksiköiden henkilökunnan tarpeista riippuen, kehittämisohjelman aikana järjestetään mahdollisuus oppia ja omaksua työskentelytavoiksi esim. ratkaisukeskeinen voimavaralähtöisen sekä logoterapeuttisen ajattelun mahdollisuuksiin gerontologisessa työssä. Ratkaisukeskeinen ajattelu- ja työtapa on myönteinen tapa kohdata erilaisia inhimillisen elämän haasteita ja pulmatilanteita. Hoitohenkilökuntaa innostetaan kehittämään niihin luovia ratkaisuja korostamalla toiveikkuutta, voimavaroja, edistystä ja yhteistyötä. Ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneelle työlle on ominaista: asiakaslähtöisyys, koska asiakas asettaa itse omat tavoitteensa sen sijaan, että joutuisi hyväksymään asiantuntijoiden määrittelemät tavoitteet. Tavoitelähtöisyys, voimavarakeskeisyys ja tulevaisuussuuntautuneisuus korostuvat myös. Keskusteluissa painopiste on tavoitteissa ja siinä, miten asiakas voi ne saavuttaa. Henkilöstöä ohjataan tutkimaan ja hyödyntämään ikääntyneen ihmisen kykyjä, taitoja ja osaamista käsillä olevan pulman ratkaisemisessa tai tavoitteiden saavuttamisessa. Menneisyyttä tarkastellaan pikemminkin voimavarana. Ikääntyneen omat verkostot ja läheiset nähdään voimavarana, ja pulmia voidaan ratkoa yhteistyössä heidän kanssaan. LEAN/muutostyöpajaprosessin Logoterapeuttinen ajattelu nostaa yhteydessä esiin muun perehdytään muassa myös ihmisen logoterapeuttiseen ainutlaatuisuuden ajatteluun kunnioittamisen ja sitä tarkoituksellisen omaan työhön arjen ja syvennetään merkityksen yksiköiden hyvän elämän omia perustana. arvoja. Logoterapian Logoterapeuttinen mahdollisuuk- ajat- ja sovelletaasisttelu järjestetään ohjaa hoitajaa koulutusta pohtimaan ja työpajoissa asennoitumistaan pohditaan sekä logoterapeuttisen omien valintojensa ajattelun merkitystä soveltamisen asukkaiden hyvän eri hoidon näkökulmista ja elämänlaadun ja siten tuetaan turvaamisessa. yksiköissä tapahtuvaa kysymyksiä kehittämistyötä.
Implementointisuunnitelma Prosessien muokkaaminen tavoitteiden mukaiseksi: läpimurtomenetelmän koulutus/muutostyöpajat (LEAN) 1/2016 12/2017 toteutetaan yhteistyössä mm. HUS-perusterveydenhuollon yksikön, kuntien LEAN-osaajien ja Sosiaalitaidon kanssa. Sosiaalitaito koordinoi kehittämisohjelman suunnittelua ja toteuttamista. Jokainen kunta nimeää kehittämisohjelmaan oman projektivastaavansa, joka toimii kunnan yhteyshenkilönä kehittämisohjelmaa koordinoivan Sosiaalitaidon ja oman kuntansa toimijoiden välillä. Kunnan yhteyshenkilö vastaa kehittämisohjelman viestinnästä oman kuntansa sisällä ja yhteistyötoimijoille. Osallistujat: Kotihoito: Nurmijärvi, Raasepori, Karkkila/Vihti, Lohja, Hanko, Kirkkonummi, Mäntsälä/Pornainen Ympärivuorokautinen hoito ( ymppi ): Nurmijärvi, Raasepori, Karkkila/Vihti, Kerava, Lohja, Siuntio, Hanko, Inkoo, Kirkkonummi, Mäntsälä/Pornainen, Sipoo Alustava suunnitelma: Vuosi 2016 Vuosi 2017 - LEAN/Muutostyöpajoja 5 kpl - päälliköiden työpajoja 2 kpl - Ympin ja kotihoidon yhteisiä seminaareja 2-3 kpl - LEAN/Muutostyöpajoja 3 kpl - päälliköiden työpajoja 2 kpl - Ympin ja kotihoidon yhteisiä seminaareja 2 kpl Kuntien yhteisten työpajojen välillä kunnat järjestävät omia kehittämistyöpajojaan (vähintään 7 kpl kehittämisohjelman aikana 2016-2017) projektivastaavansa/coachinsa/päälliköidensä johdolla.
- työn kohdentumisen mittaukset sekä kotihoidon että ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan yksiköissä (3-4/2016) - miten työt on organisoitu, mistä työmäärä koostuu, työtehtävät, ajankäyttö (työajan kohdentumisen seuranta, resurssi, kuormitus eri vuorokauden aikoina, logistiikka, asiakkaiden toimintakykymittarit), onko joustovaraa Osallistujat: Kotihoito: Nurmijärvi, Raasepori, Hanko, Mäntsälä/Pornainen, Karviainen, Lohja Ympärivuorokautinen hoito: Nurmijärvi, Raasepori, Karkkila/Vihti, Kerava, Siuntio, Hanko, Inkoo, Kirkkonummi, Mäntsälä/Pornainen, Sipoo - ikäihmisten palvelujen tila selvitys (resurssit, kustannukset, palvelurakenne) 1-5/2016 - Laatu: asiakaskokemuskeskustelut vastuuhoitajien tekemänä lähtötilanteessa. Asiakkaan äänen vahvistaminen (mitä palveluja asiakkaat tarvitsevat, miten he kokevat saatavilla olevien palvelujen vastaavan omia tarpeitaan). (2-5/2016) - Elo-D havainnointien tuloksista nostetaan esille kehittämiskohteita ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä. (3/2016-12/2017 (Osallistujat: Nurmijärvi, Kirkkonummi, Raasepori, Kerava, Lohja, Siuntio, Hanko, Inkoo, Mäntsälä/Pornainen) - Elo-D havainnoijien kouluttaminen, tuki ja osaamisen vahvistaminen (2/2016 5/2017) - 10 kuntaan koulutetaan Elo-D -havainnoijia, jotka muodostavat alueellisen verkoston. He harjoittelevat kehittämisohjelmassa mukana olevien kuntien yksiköissä (ei omassa yksikössään). Elo D -havainnoijat tekevät jatkossa arviointeja omissa ja lähikuntien yksiköissä vastavuoroisuusperiaatteella. Elo D -havainnoijat voivat tehdä jatkossa havainnointeja myös yksityisten palveluntuottajien yksiköissä (kuntien valvontavelvollisuus). - Elo-D havainnoijien verkostoa tuetaan kehittämisohjelmassa järjestettävissä verkostotyöpajoissa, jonka jälkeen verkosto jatkaa joko Sosiaalitaidon ylläpitämänä tai se yhdistyy valtakunnalliseen/etelä-suomen alueen Elo-D verkostoon. Kehittämisohjelman aikana muodostetaan
isompi alueellinen verkosto, jossa mukana on kokeneita ja uusia havainnoijia. - Sosiaalitaito järjestää kehittämisohjelman aikana myös henkilöstön osaamisen uudistamiseen ja muutoksen tukemiseen liittyviä koulutustilaisuuksia mm. erilaisista menetelmistä (esim. logoterapia/pcp/ratkes). Koulutustilaisuuksien sisällöt nousevat muutosprosessien yhteydessä ja niiden kustannukset jaetaan osallistujien mukaan. Tulokset Toimintakäytäntöjen yhtenäistäminen ja hoidon ja palvelujen tuottamisen prosessien perkaaminen ovat edellytys soteintegraation aidolle toteutumiselle. Tärkeässä roolissa on yhteinen keskustelu, yhdessä oppiminen, benchmarking ja esim. Elo D -havainnointiosaamisen yhteiskäyttö yli yksikkö- ja kuntarajojen. Prosesseja tarkastellaan kaikissa palvelumuodoissa ja hukkatyön vähentämisellä pystytään päällekkäisyyksiä poistamalla pienentämään kustannustennousua asiakasmäärän kasvusta huolimatta, koska lisähenkilöstön tarve vähenee. Lisäksi välillisen työajan kohdentaminen suoraan asiakkaalle arvoa tuottavaan välittömään asiakastyöhön antaa parhaimmillaan mahdollisuuden toteuttaa työtä vahvemmassa vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa, lisätä hänen osallisuuttaan ja oman mielipiteensä huomioimista. Työntekijöiden osaaminen on uudistunut ja toimintakäytännöt ovat muuttuneet sellaiseksi, että asiakkaan toimintakykyä ja tarkoituksellista arkea tuetaan entistä paremmin. Työyhteisöihin on muodostunut uudenlainen kehityksellinen työote, työntekijöillä ja lähiesimiehillä on työkaluja ja menetelmiä, joilla he jatkuvasti mittaavat ja arvioivat omaa ja työyhteisönsä työtapoja sekä tekemiensä muutosten vaikutuksia asiakkaille, kunnan talouteen ja omaan työhyvinvointiinsa. Vanhuspalvelulain, laatusuositusten, kansallisen muistiohjelman, itsemääräämisoikeuslain, soteuudistuksen jne. linjaukset juurtuvat uudenlaisiksi toimintatavoiksi ja niiden avulla turvataan taloudellisten ja henkilöstöresurssien riittäminen ikääntyneiden määrän kasvaessa. Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien osallistuminen kehittämisohjelmaan lisää yhteistyötä jatkossakin, kun alueen keskinäiset ammattiryhmien verkostot laajenevat. Vertaistuen merkitys ei ole vähäinen, kun tehdään isoja muutoksia.