SASTAMALAN KAUPUNKIRAKENNESUUNNITELMA 2030

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 1 SASTAMALAN KAUPUNKIRAKENNESUUNNITELMA 2030

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TIIVISTELMÄ... 3 3. SUUNNITTELUN KULKU... 4 4. SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 5 4.1 Lähtökohtatilanne... 5 4.2 Sastamalan seudullinen asema... 5 4.3 Tavoitteet... 6 4.4 Väestö... 7 5. KESKUSRAKENNE... 10 6. KAUPUNKIRAKENNESUUNNITELMA... 11 6.1 KESKUKSET... 11 6.2 VÄYLÄT... 12 6.3 RAKENTAMISALUEET JA KASVUSUUNNAT... 13 6.3.1 Rakentamisvyöhykkeet... 21 6.3.2 Kaupan ja matkailun rakentaminen... 26 6.4 VIRKISTYS... 26 7. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 27 8. LIITTEET... 29

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 3 1. JOHDANTO Sastamalan kaupungin perustamisen yhteydessä eräänä kuntien yhdistämiseen liittyvänä selvityksenä laadittiin kaupunkirakennesuunnitelma 2025, jonka laatijana oli Ramboll Finland Oy. Kaupunkirakennesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 16.11.2009 ohjeellisena noudatettavaksi ja huomioon otettavaksi valmisteltaessa kaupungin maankäyttöä, maanhankintaa, toimintojen ja palvelujen sijoittamista, palveluverkkoja ynnä muita vastaavia asioita koskevaa päätöksentekoa. Vuoden 2013 alussa Kiikoinen liittyi Sastamalaan. Keväällä 2013 alkoi uuden valtuuston hyväksyttäväksi tarkoitetun kaupungin strategian valmistelu ja tähän työhön liittyvä vanhan kaupunkirakennesuunnitelman päivitystyö. Koska kaupunkirakennesuunnitelma muodostaa strategian maankäyttöosan, työt on sovitettu yhteiseen aikatauluun ja niillä on yhteisiä vuorovaikutustilanteita. Kaupunkirakennesuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava, vaan se ilmaisee kaupungin käsityksen tavoitteellisesta maankäytön rakenteesta ja on hyväksytyksi tullessaan kaupunginvaltuuston tahdonilmaus. Suunnitelma on laadittu kuitenkin vuorovaikutteisesti siten, että kaupunkilaisilla on ollut mahdollisuus osallistua sen laatimiseen. Suunnitelman lähtökohtana on ollut kaupunkirakennesuunnitelma 2025. Kiikoisten kunnan liityttyä Sastamalaan yleispiirteisen strategisen maankäyttösuunnitelman päivitys on tarpeen erityisesti kaupungin alueen kasvamisen vuoksi ja muutoinkin kuluneen valtuustokauden aikana tapahtuneen kehityksen ja mahdollisesti muuttuneiden tavoitteiden huomioon ottamiseksi. Tarkistus tehdään kaupungin omana työnä. 2. TIIVISTELMÄ Kaupunkirakennesuunnitelma 2030 laaditaan aiemman kaupunkirakennesuunnitelman päivityksenä. Se merkitsee, että vanha suunnitelma otetaan tarkastelun lähtökohdaksi ja sen sisältöä tarkastellaan tapahtuneen kehityksen ja muuttuneiden tavoitteiden kannalta kriittisesti ja valitaan ne osa-alueet, jotka tarkistetaan. Kiikoisten kunnan liittyessä Sastamalaan vuoden 2013 alussa kaupungissa käynnistyi uuden strategian laatiminen. Tarkoituksena on suunnitelman tarkistaminen kaupungin alueen kasvamisen vuoksi ja muutoinkin kuluneen valtuustokauden aikana tapahtuneen kehityksen ja mahdollisesti muuttuneiden tavoitteiden huomioon ottaminen.

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 4 3. SUUNNITTELUN KULKU Kaupunkirakennesuunnitelma 2030 laaditaan aiemman kaupunkirakennesuunnitelman päivityksenä. Se merkitsee, että vanha suunnitelma otetaan tarkastelun lähtökohdaksi ja sen sisältöä tarkastellaan tapahtuneen kehityksen ja muuttuneiden tavoitteiden kannalta kriittisesti ja valitaan ne osa-alueet, jotka tarkistetaan. Näitä tarkistuksia ovat mm. seuraavat: - Väestösuunnite laaditaan kaupungin osa-alueittain. - Keskusrakennetta täsmennetään määrittelemällä keskusten ominaisuuksia ja laaditaan tavoitteellinen keskusverkko. - Taajamien laajenemissuuntia ym. rakentamisen kohdealueita ja yhteysverkkoja tarkistetaan laadittujen suunnitelmien ja nykyisten tavoitteiden mukaisiksi Kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.12.2012 vuosien 2013-2014 kaavoitusohjelman, johon sisältyi kaupunkirakennesuunnitelman päivitys ajoitettuna vuodelle 2013. Kaupunkikonsernin johtoryhmä hyväksyi kaupunkirakennesuunnitelman työohjelman helmikuussa 2013. Suunnitelman lähtökohtia ja tavoitteita käsiteltiin konserni- ja luottamushenkilöjohdon strategiatyöpajassa 7.3.2013. Lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin kaupunginhallitukselle 8.4.2013. Suunnitelmaluonnos esiteltiin kaupunginvaltuuston strategiaseminaarissa 27.5.2013. Kaupunginhallitus päätti 17.6.2013 229 asettaa kaupunkirakennesuunnitelman luonnoksen nähtäville ja lausuntokierrokselle Suunnitelmaluonnos oli nähtävillä 26.6.-12.8.2013 Suunnitelmaluonnoksesta saatua palautetta esiteltiin valtuustoseminaarissa 30.9.2013 Kaupunkirakennesuunnitelma oli hyväksymiskäsittelyssä hallituksessa 9.12.2013 399 ja valtuustossa 16.1.2013 114. Valtuusto päätti palauttaa kaupunkirakennesuunnitelman uudelleen valmisteltavaksi ja täsmennyksiä varten. Kaupunkirakennesuunnitelma on uudelleen hyväksymiskäsittelyssä hallituksessa 10.2.2014 xx ja valtuustossa xx.xx.2014 xx

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 5 4. SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 4.1 Lähtökohtatilanne Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelman 2030 lähtökohtana on vuonna 2009 hyväksytty kaupunkirakennesuunnitelma 2025, jonka tarkistamisesta ja ajankohtaistamisesta on kysymys tässä suunnitelmassa. Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2025 laadittiin tilanteessa, jossa Mouhijärven, Vammalan ja Äetsän yhdistyessä oli syntynyt uusi Sastamalan kaupunki. Samaan aikaan valmisteltiin uuden kaupungin strategia, johon kaupunkirakennesuunnitelma liittyi sen maankäyttöosana. Kiikoisten kunnan liittyessä Sastamalaan vuoden 2013 alussa kaupungissa käynnistyi uuden strategian laatiminen. Tarkoituksena on suunnitelman tarkistaminen kaupungin alueen kasvamisen vuoksi ja muutoinkin kuluneen valtuustokauden aikana tapahtuneen kehityksen ja mahdollisesti muuttuneiden tavoitteiden huomioon ottaminen. 4.2 Sastamalan seudullinen asema Sastamala on pinta-alaltaan Pirkanmaan suurin kunta ja muodostaa yhdessä Punkalaitumen kanssa Lounais-Pirkanmaan seutukunnan. Sastamala on seutukunnan keskuskunta. Tampereen valtakunnanosakeskuksesta länteen suuntautuvat valtatiet 11 ja 12 sekä Tampereen-Porin rautatie muodostuvat valtakunnallisten yhteyksien lisäksi kaupungin eri keskuksia yhdistäviksi pääväyliksi. Kiikoisten alueen tulo kaupungin osaksi antaa Porin yhteyksillekin uutta merkitystä. Sastamalan sijainti Tampereen kehyskuntien ulkopuolisella ensimmäisellä kehällä aiheuttavat kasvupaineita asumiseen parhaiten soveltuville alueille Häijäässä ja keskustasta Tampereelle suuntautuvien pääväylien läheisyydessä. Toisaalta asumisen painopisteen riittävä etäisyys valtakunnanosakeskuksesta antaa Sastamalalle mahdollisuuden toimia omavaraisena niin työpaikkojen kuin asumiseen liittyvien palvelujenkin kannalta.

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 6 Pirkanmaan vuonna 2007 vahvistetun maakuntakaavan palvelukeskusverkko perustui silloiseen kuntajakoon ja siinä esitettyjen keskusten asema on muuttunut kuntaliitosten myötä. Jo edellisessä kaupunkirakennesuunnitelmassa 2025 tavoitteellinen keskusverkko poikkesi maakuntakaavan mukaisesta keskusten keskinäisen aseman suhteen. Sastamalan keskustan asema seutukuntansa keskuksena on säilynyt muuttumattomana. Maakunnallisia kehittämiskohteita ovat maakuntakaavaan sisältyvä Rautaveden länsirannalle keskustan ja Karkun välille merkitty maaseutuasumisen kehittämisen kohdealue sekä Ellivuoren ympäristöön sijoittuva matkailun kehittämisen kohdealue 4.3 Tavoitteet Kaupunkirakennesuunnitelman tavoitteena on ratkaista väestötavoite ja sen sijoittuminen yleispiirteisesti, taajamien kasvusuunnat ottaen huomioon yleiset kehittymisedellytykset, infrastruktuuri, palvelurakenne, maanomistus, kestävä kehitys ja kaupungin taloudelliset mahdollisuudet sekä liikenteen pääverkko. Tavoitteena on, että syntyvää materiaalia voidaan käyttää Sastamalan strategisen suunnittelun tukena, jolloin se tulee vaikuttamaan Sastamalan tulevaan kehittämiseen mm. osoittamalla rakentamisen, liikennejärjestelmän ja infrastruktuurin kehittämisen painopisteitä ja ohjaamalla kaavoitusta sekä julkisten ja kaupallisten palveluiden sijoittumista. Kaupunkirakennesuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset täyttävä oikeusvaikutteinen alueiden käytön suunnitelma (kaava), jolloin sitä ei voi-

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 7 da käyttää esimerkiksi rakennuslupien myöntämisen perusteena eikä sitovana ohjeena kaavoitukselle. Kaupunkirakennesuunnitelman 2030 erityistavoitteina on - väestötavoitteen esittäminen kaupungin osa-alueittain - keskustyyppien sisällön täsmentäminen - keskusten keskinäisen aseman tarkistaminen - taajamien kasvusuuntien tarkistaminen viimeaikaisen kehityksen ja viimeaikaisten suunnitelmien antamista lähtökohdista nykyisten tavoitteiden mukaisiksi - rakenteellisten vaihtoehtojen tutkiminen erityisesti Kiikoisten alueella 4.4 Väestö Kaupungin väestömäärä on pysytellyt viime aikoina melko vakiona. Tilastokeskuksen ennusteen (28.9.2012) mukaan asukasluku kasvaa nykyisestä n. 25 750:stä 26 500:aan vuoteen 2030 mennessä. Kaupungin sijainti Tampereen valtakunnanosakeskuksen kakkoskehällä ja aktiiviset rakennusmahdollisuuksien lisäämispyrkimykset huomioon ottaen suunnitelman väestötavoitteeksi otetaan tasaluku 27 000 asukasta. Asukasluvun kehitys on ollut huomattavan erisuuntaista kunnan eri alueilla. Todennäköistä on, että väestökadon alueilla asukasluku jatkaa pienentymistään, mutta kehitys saattaa tasaantua Tampereen vaikutuspiirissä sijaitsevilla alueilla. Myös ikärakenne vaihtelee kaupungin eri osissa. Lasten ja nuorten osuus väestöstä on selvästi suurempi Mouhijärven alueella kuin muualla. Eläkeikäisten osuus on vastaavasti siellä pienin. Ikääntyneimmät osa-alueet ovat Suodenniemi ja keskusta. Seuraavassa taulukossa on esitetty lasten ja nuorten sekä yli 65-vuotiaiden osuudet väestöstä kaupungin osa-alueittain:

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 8 Seuraavassa taulukossa ja kaaviossa on esitetty väkiluvun kehitys 1980-2010 osa-alueittain sekä ennuste vuodelle 2030: OSA-ALUE 1980 1990 2000 2010 2020 2030 Keskusta 9791 10006 10156 10246 11500 Muu Vammala 6292 5497 5235 5029 4900 Äetsän alue 5774 5512 5075 4692 4200 Mouhijärven alue 2821 2873 2904 3096 4200 Suodenniemen alue 1566 1524 1427 1263 1000 Kiikoisten alue 1463 1415 1349 1269 1100 Tuntematon -4 224 59 169 100 SASTAMALA YH- TEENSÄ 27703 27051 26205 25764 27000 Asuinkerrostalo- ja -rivitalotuotanto on keskittynyt kaupungin keskustaan, joitakin rivitalohankkeita on toteutettu viimeisten kymmenen vuoden aikana myös Kiikan, Häijään ja Mouhijärven taajamiin. Omakotitaloja on viimeisten kymmenen vuoden aikana rakennettu 56 % asemakaavoitetuille alueille ja 44 % haja-asutusalueille. Huoneistoista viimeisen kymmenen vuoden aikana asemakaava-alueelle on rakennettu noin 71 %:a ja haja-asutusalueelle noin 29 %:a. Kaavoittamattomille rakennuspaikoille rakennetuistakin omakotitaloista osa sijoittuu taajamien lievealueille. Varsinaiset haja-asutushankkeet painottuvat Mouhijärven-Häijään suuntaan sekä keskustasta Tampereen suuntaan johtavien väylien läheisyyteen.

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 9

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 10 5. KESKUSRAKENNE Kaupunkirakennesuunnitelmassa 2025 on esitetty neljä eri keskustyyppiä, joiden palveluihin kaupungin asuminen tukeutuu. Keskusta on pääkeskus, Häijää aluekeskus, entiset kuntakeskukset Suodenniemi, Mouhijärvi, Karkku, Kiikka ja Pehula ovat paikalliskeskuksia ja lisäksi on esitetty kahdeksan kyläkeskusta: Putaja, Salmi, Kutala, Kärppälä, Stormi, Keikyä, Sammaljoki ja Illo. Kaupunkirakennesuunnitelmassa 2030 ei esitetä kyläkeskuksia, joiden sisältämien palvelujen luonne, määrä ja vaikutukset asumismukavuuteen vaihtelevat voimakkaasti eri kylien välillä, ajallisesti ja riippuvat kylässä toimivien henkilökohtaisista ominaisuuksista ja yhteistyötavoista. Muiden keskustyyppien nimet säilytetään ennallaan, mutta määritelmiä täsmennetään. Keskustyypit ovat Pääkeskus Aluekeskus Paikalliskeskus Kaupungin keskusta, jossa on tarjolla kattavat seutukuntakeskustasoiset julkiset ja kaupalliset palvelut. Kaupungin alakeskus, jossa on tarjolla julkiset peruspalvelut ja monipuoliset kaupalliset palvelut. Kaupungin osan keskus, jossa on tarjolla julkisia peruspalveluja keskuksen vaikutusalueen väestöpohjan mukaisesti (esim. alakoulu, päiväkoti, kirjasto, lähiliikuntapaikka) ja kaupalliset peruspalvelut (päivittäistavarakauppa). Keskukset voivat olla erikoistuneita siten, että ne eivät ole palveluvarustukseltaan täysin samanlaiset, mutta jollakin alalla esiintyvät puutteellisuudet kompensoituvat jonkin toisen alan korkeatasoisemmilla palveluilla. Sastamalan laajaa maaseutumaista aluetta palvelevat lisäksi taajamien ulkopuoliset lukuisat kyläkeskukset, joissa kussakin on joitakin asukkaita palvelevia julkisia ja/tai kaupallisia palveluja. Kyläkeskusten vaikutuspiirissä on usein yritystoimintaa sekä riittävä asukasmäärä synnyttämään asukkaiden yhteistoimintaa ja vapaaehtoistyön avulla maaseudulle soveltuvia asumispalveluja ja niiden tarvitsemia toimintatiloja. Kyläkeskusten ominaispiirteisiin kuuluu esimerkiksi kokoontumistila, jokin liikuntatai virkistyspalvelu (uimaranta, kuntopolku, lähiliikuntapaikka, yhteiskäyttöinen sauna, pallokenttä tms.), kaupallinen palvelupiste (mahdollisesti osavuotinen) ja mm. aktiivinen kylätoiminta, joka mahdollistaa paikallisia turva- ja hoivaverkostoja yms. Kyläkeskusten elinkaari saattaa vaihdella asukkaiden ikä- ja elinkeinorakenteen ja aktiivisuuden mukaan, minkä vuoksi kyläkeskuksia ei esitetä rakennesuunnitelmassa.

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 11 6. KAUPUNKIRAKENNESUUNNITELMA 6.1 KESKUKSET Kaupunkirakennesuunnitelmassa on esitetty kolmetasoinen keskusverkko. Keskusta-alue on selkeä Sastamalan pääkeskus ja tärkein keskustahakuisen kaupan ja julkisten palvelujen keskittymä. Pääkeskus- merkintään liittyy myös suunnitelmakartalle yleispiirteisesti osoitettu keskustatoimintojen alue, jolle sijoittuvat Sastamalan tärkeimmät kaupalliset ja julkiset palvelut sekoittuneena tiiviiseen kerrostalovaltaiseen asumiseen. Mouhijärven ja Häijään merkitys kaupungin aluekeskuksena on suunniteltu vahvistumaan monipuolisen palvelutarjonnan ja hyvän sijainnin ansioista. Lähekkäin sijaitsevien keskusten maankäyttöä kehitetään siten, että keskusten välille rakennetaan uusia asuinalueita, teitä ja kevyen liikenteen väyliä niin, että keskukset kasvavat vähitellen yhteen. Osa palveluista on molemmille taajaman osille yhteiset. Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista osoittaa palvelutihentymä yhdeksi vahvaksi Mouhijärven aluekeskukseksi, joka tarjoaa tulevaisuudessa palveluja myös muiden paikalliskeskusten vaikutuspiirissä asuville. Kaupunkirakennesuunnitelman 2030 mukaan paikalliskeskuksina säilyvät edelleen entiset kuntakeskukset Kiikka, Keikyä, Karkku, Kiikoinen ja Suodenniemi. Näiden lisäksi paikalliskeskuksen asema vahvistuu Stormiin.

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 12 6.2 VÄYLÄT Kaupunkirakennesuunnitelmassa on esitetty nelitasoinen liikenneverkko: Valtakunnallinen runkoväylä Seudullinen/alueellinen runkoväylä Paikallinen sisäväylä Sastamalan asumiskatu Valtakunnallisten runkoväylien (vt 11 ja vt 12) kehittyminen tapahtuu pääasiassa valtakunnallisten kehittämistavoitteiden mukaisesti. Valtakunnalliset runkoväylät muodostavat myös merkittäviä kuntarajoja sekä maakuntarajan ylittäviä asiointisuuntia. Sastamalan keskukset kytkeytyvät toisiinsa ensisijaisesti seudullisten/alueellisten runkoväylien ja paikallisten sisäväylien kautta. Näiden väylien kehittäminen ja ylläpito yhdessä Tiehallinnon kanssa on Sastamalan sisäisen liikenteen kannalta keskeistä. Kilpinokan silta on esitetty tulevaisuuden varauksena, mutta sen mahdollinen rakentuminen ratkaistaan erikseen.

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 13 Joukkoliikenteen kehittämistarve on osoitettu välille Mouhijärvi Vammala sekä Keikyä Kiikka Vammala. Vastaavasti palveluliikenteen kehittämistarve on osoitettu Suodenniemi Mouhijärvi ja Kiikoinen Vammala välille. Lähtökohdaksi on otettu, että Kiikoinen lähipalveluiden lisäksi tukeutuu Vammalaan palveluiden osalta ja vastaavasti Suodenniemen on arvioitu tukeutuvan Mouhijärveen. Suunnitelmassa on esitetty muodostettavaksi alemmantasoisesta liikenneverkosta maaseutumaisen asuinrakentamisen väylä, asumiskatu. Asumiskadulla nopeudet pidetään alhaisina, ja autoliikenne pyritään ohjaamaan ylemmän tasoiselle tieverkolle. Kadun kautta järjestetään koululais- ja palvelukuljetuksia, ja se toimii samalla kevyen liikenteen runkoyhteytenä. Maaseutumaisen asumisen vyöhykkeiden rakentumisen yhteydessä pyritään varmistumaan, että rakennuspaikoilta on yhteys asumiskadulle. Kaupunkirakennemallissa on varauduttu raideliikenteen kehittämiseen. Henkilöliikenteen vahvistuminen parantaisi yhteyksiä erityisesti Tampereelle ja edelleen muualle Suomeen. Mahdolliset asema- ja seisakealueet liittyvät yleensä pääväyliin ja linja-autojen palveluliikenne voisi toimia myös syöttöliikenteenä asemille. Kaavakartalle on lisätty selvitettävät uudet/vanhat seisakkeet Keikyään, Kiikkaan ja Heinooseen. 6.3 RAKENTAMISALUEET JA KASVUSUUNNAT 6.3.1 Lähtötilanne Yleiskaavalliset varannot Taulukossa on Mouhijärven osalta käytetty ehdotusvaiheessa olevaa Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavaa ja siinä on huomioitu myös selvitysalueeksi merkityt alueet. Vammalan alueella on käytetty ehdotusvaiheessa olevaa keskustaajaman rakenneosayleiskaavaa.

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 14 kaikki (ha) omalla maalla sijaitsevat (ha) alue asuntoalueet asuntoalueet työpaikkaalueet työpaikkaalueet Mouhijärvi 389 47 74 7 Karkku 47 1 3 0 Vammala 230 55 47 14 Äetsä 116 0 6 0 Kiikoinen 79 13 7 1 Suodenniemi 11 2 0 0 yhteensä 873 118 137 22 Yleiskaavojen asuin- ja työpaikka-aluevarannot Vammalassa (keskustassa). Alueet perustuvat keskustaajaman rakenneosayleiskaavaan, joka on ehdotusvaiheessa.

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 15 Yleiskaavojen asuin- ja työpaikka-aluevarannot Suodenniemen alueella. Yleiskaavojen asuin- ja työpaikka-aluevarannot Kiikoisten alueelta (Kiikoinen pohjoinen ja Kiikoinen etelä)

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 16 Kartta yleiskaava-varannosta Mouhijärven alueelta (käytetty Mouhijärvi-Häijää-Salmi ehdotusvaiheen osayleiskaavakarttaa, koska voimassa olevan osayleiskaavan varannot on jo lähes kokonaan käytetty) Kartta yleiskaava-varannosta Keikyän ja Kiikoisen alueelta

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 17 Pientalotonttien varanto joulukuussa 2013 (kaupungin omistamat tontit) alue kunnallistekniikka ei kunnallistekniikkaa v. 2014 yhteensä Vammala etelä 37 61 98 Vammala poh. 8 1 9 Karkku 5 0 5 10 Kiikka 12 2 14 Keikyä 44 73 117 Mouhijärvi 15 0 5 20 Häijää 0 0 0 Suodenniemi 13 26 39 Kiikoinen 23 0 19 42 yhteensä 157 163 29 349

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 18

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 19

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 20

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 21

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 22

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 23

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 24 6.3.1 Rakentamisvyöhykkeet Vuoden 2030 väestötavoitteen, n. 1240 uutta asukasta, saavuttaminen edellyttää noin 70 000 lisäkerrosneliömetrin tarvetta. Tämän lisäksi nykyisten asukkaiden asumisväljyyden kasvu edellyttää noin 130 000 kerrosneliömetrin lisärakentamista. Yhteensä lisärakentamisen laskennallinen tarve on siten noin 200 000 kerrosneliömetriä. Lisärakentamisen kerrosalasta sijoitetaan 20 % kerrostaloihin, 50 % asemakaavoitettaviin omakoti- ja rivitaloihin ja 30 % maaseutualueille rakennettaviin omakotitaloihin. Rivi- ja ketjutaloja sijoittuu sekä kerrostalo- että omakotitaloalueille. Aluetehokkuus kerrostaloilla e=0.3 (3 kpl/ha), asemakaavoitettavilla rivitaloilla e=0.1, kaavoitettavilla omakotitaloilla e=0,05 ja maaseutualueille rakennettavilla omakotitaloilla e=0.015 (noin 1 kpl/ha). Asuinrakentamisen maa-alan tarpeeksi muodostuu siten: Kerrostalorakentaminen 13 ha Asemakaavoitettavat omakoti- ja rivitalot 175 ha Maaseutualueille rakennettavat omakotitalot 400 ha Kaupunkirakennesuunnitelmassa esitettyjen taajamien laajennusalueiden lisäksi asuinrakentamista sijoittuu myös olemassa olevan rakenteen sisään. Tarvittavasta lisäkerrosalasta n. 10 % arvioidaan mahtuvan nykyisten taajamien sisään. Kaiken kerrostalorakentamisen (laskennallinen tarve 13 ha) on oletettu toteutuvan keskustaajaman sisällä. Kaupunkirakennesuunnitelmassa esitetyt aluevaraukset ovat huomattavasti laajemmat kuin laskennallinen tarve edellyttäisi. Suunnitelman yleispiirteisen luonteen vuoksi rakentamisalueet on esitetty vyöhykkeinä ilman tarkkoja rajauksia. Näiden sisälle jää osa-alueita, jotka maastonmuotojen, perustamisolosuhteiden tai luonnonja kulttuuriympäristön vuoksi eivät sovellu rakennuspaikaksi. Lisäksi on haluttu varmistaa vaihtoehtoisten kehittämisalueiden riittävyys. Muilla kuin rakentamiseen osoitetuilla vyöhykkeillä hajarakentaminen on jatkossakin mahdollista maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten lupamenettelyiden kautta. Rakentamisen alueet ovat: Pääosin asemakaavoitetut alueet. Nykyisten asemakaavoitettujen alueiden sisällä on jonkin verran sisäistä laajentumisvaraa. Taajamatoimintojen asemakaavallinen laajeneminen. Alueet sijoittuvat yleiskaavoissa varatuille alueille sekä asemakaavoitettujen alueiden reuna- ja välialueil-

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 25 le. Alueiden rakentuminen tapahtuu yleis- ja asemakaavoituksen kautta ja nämä alueet ovat myös kunnan maanhankinnan kohteita. Alueille rakennetaan kunnan toimesta tavanomainen kunnallistekniikka. Merkittävät teollisuus ja työpaikka-alueet, alueiden rakentuminen on tarkoitus tapahtua pääasiallisesti yleis- ja asemakaavoituksella. Työpaikka-alueita ja teollisuusalueita sisältyy jonkin verran myös taajamatoimintojen laajenemisalueelle. Teollisuus- ja työpaikka-alueet säilyvät ja osa niistä laajenee nykyisellä paikallaan kuten esim. Vuolteen teollisuusalue Kiikoisissa. Uusia teollisuusaluevarauksia on osoitettu Putajan ja Salmin risteyksiin vt 11:n varressa, Häijään pohjoispuolelle, Karkkuun Sastamalantien varteen, maa-aineksien louhinta-alueelle Kiikkaan valtatie 12:n kaakkoispuolelle ja keskustan eteläosaan valtatie 12:n eteläpuolella Ritakallion alueelle. Näille alueille ei ole laskettu mitoituksellista maa-alan tarvetta, vaan alueiden laajuus määräytyy käynnistyvien hankkeiden mukaan. Maaseutumaisen asumisen kehittämisvyöhyke, jolla maaseutumaisten asumiskeskittymien syntymistä edistetään. Alueet sijoittuvat olemassa olevan asutuksen ja nykyisen ja suunnitellun uuden kunnallistekniikan läheisyyteen. Alueiden laajuus on yhteensä noin 3700 ha. Vyöhykkeellä mm. joukko- ja kevyen liikenteen yhteyksien syntymistä pyritään edistämään. Samoin peruspalvelujen tarjonta pyritään varmistamaan ja sitä voidaan myös kehittää. Alueelle pyritään myös aikaansaamaan vesihuollon runkoyhteydet. Maaseutumaisen asumisen kehittämisvyöhykkeille ei ole tarkoitus laatia asemakaavaa taajamien muodostamiseksi. Sen sijaan laadittavissa oikeusvaikutteisissa yleiskaavoissa tutkitaan ja merkitään kartalle kylämäiseen ja tavanomaista hajaasutusta tiiviimpään asutukseen hyvin soveltuvat alueet. Kaupunkirakennesuunnitelmassa esitettyjen vyöhykkeiden lisäksi hajarakentamista tapahtuu tulevaisuudessakin vyöhykkeiden ulkopuolelle. Kaupunki tukee asukkaiden omatoimisia hankkeita kylien maankäytön järjestämiseksi, palvelujen parantamiseksi ja asumisviihtyisyyden lisäämiseksi tarjoamalla organisaationsa tietotaitoa ja joissakin tapauksissa myös rahallista tukea talkootoiminnalle. Lisäksi kaupunki myöntää yksityistieavustuksia ja tukee mahdollisuuksien mukaan vesiosuuskuntia. Yhteensä kaikilla asuinrakentamisen laajenemisvyöhykkeillä on maa-alaa selvästi edellä esitettyä tarvetta enemmän. Kokonaisuutena Sastamalan alueella on runsaasti rakentamisalueita myös selvästi tavoiteltua suuremman väestönkasvun sijoittamiseksi. Stormin kaivosalueen aluevaraus on esitetty siinä laajuudessa kuin kaupunkirakennesuunnitelmaa laadittaessa on ollut tiedossa. Mahdollisen toiminnan laajenemisen vaikutuksia lähialueiden maankäyttöön ei voida vielä ennakoida. Kaivosalueen

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 26 mahdollinen laajentaminen etenee omana hankkeenaan, johon liittyy erilliset kuulemis- ja vaikutusarviointimenettelyt. 6.3.2 Kaupan ja matkailun rakentaminen Kaupunkirakennesuunnitelmassa market- ja tilaa vaativan erikoiskaupan keskittymät sijoitetaan pääkeskukseen ja aluekeskukseen. Taajamien ulkopuolelle ei tavoitella erillisiä kaupan keskittymiä. Ellivuoren asemaa matkailukeskuksena vahvistetaan loma-asuntorakentamisella ja olevia matkailuinvestointeja kehittämällä. Karkun puolella matkailukeskusta kehitetään edelleen golf-keskuksena ja siihen liittyvänä loma-asutuksena. Uuden Kallialaan sijoittuvan matkailukeskittymän kehittämismahdollisuudet riippuvat osittain Kilpinokan siltahankkeen toteutumisesta. 6.4 VIRKISTYS Suunnitelmassa on esitetty kolme virkistysalue-/-reittityyppiä: Vesistöön tukeutuva virkistys Metsäluontoon tukeutuva virkistys Liikunnallinen virkistys Vesistöön tukeutuva virkistys ja metsäluontoon tukeutuva virkistys tapahtuvat pääosin olemassa olevaa reitistöä pitkin. Reittien käyttöä voidaan kehittää jo opastuksen ja tiedotuksen järjestämisellä. Reittien toteutuksessa tulee huomioida Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa osoitettujen ulkoilureittiyhteyksien toteutuminen. Ellivuori, Karkku ja Hornion-Pääjärven- alue muodostavat matkailu - ja virkistysaluekokonaisuuden. Virkistyspalvelujen kehittämisen kannalta Ellivuoren alue nousee keskeiseksi. Alueella on omat monipuoliset virkistyspalvelut, se sijaitsee eri reittien leikkauspisteessä ja sen läheisyydessä on Hornion-Pääjärven luonnonsuojelu- ja virkistysalue sekä golf-kentät. Kuorsumaanjärven Natura-alueen ympäristö muodostaa luontoarvojensa lisäksi merkittävän liikunnalliseen virkistäytymiseen soveltuvan kohteen. Kaupunkirakennesuunnitelman tarkkuustason vuoksi vain koko kaupungin mitassa merkitykselliset alue- ja reittikohteet on esitetty. Näiden lisäksi tulevat paikalliset virkistysalueet ja reitit sekä urheiluhallit ja muut virkistystä palvelevat rakenteet. Suunnitelmassa on osoitettu Hornion-Pääjärven- alueen keskiosa hiljaiseksi alueeksi. Alue on Etelä-Suomessa poikkeuksellisen laaja harvasti asuttu metsäalue,

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 27 jossa ei ole merkittäviä häiriötekijöitä, kuten liikenneväylien tai teollisuuden aiheuttamaa melua. Alueen luonne tulee pyrkiä säilyttämään rajoittamalla melua tuottavien toimintojen sijoittamista alueelle. Tavanomaisille maa- ja metsätalouden toimenpiteille sekä oleviin rakennuspaikkoihin tukeutuvalle täydennysrakentamiselle alueen määrittäminen hiljaiseksi alueeksi ei aseta esteitä. 7. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaupunkirakennesuunnitelman keskeiset vaikutukset on arvioitu MRA 1 :n mukaisella jaottelulla. Arviointi on tehty sisäisenä asiantuntija-arviointina ja sitä ovat tukeneet saadut palautteet. Kaupunkirakennesuunnitelmaa varten ei ole laadittu uusia erillisselvityksiä. Kaupunkirakennesuunnitelma on kaupungin strateginen maankäyttösuunnitelma, jolla ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia oikeudellisia vaikutuksia. Suunnitelman tavoitteiden toteuttaminen tapahtuu osayleiskaavojen, asemakaavojen ja lupamenettelyn kautta. Näiden yhteydessä laaditaan tarvittavat lisäselvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön Uudisrakentamisen osoittaminen pääasiassa nykyisiin keskuksiin parantaa edellytyksiä lähipalvelujen säilyttämiselle ja kehittämiselle. Asutuksen osoittaminen maaseutumaisten asutuskeskittymien vyöhykkeille ja aktiivisiin kyläkeskuksiin luo edellytykset paikallisyhteisön kehittymiselle. Sekä paikallisten että alueellisten virkistysalueiden saavutettavuus koko Sastamalassa säilyy hyvänä. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Rakenneratkaisu tukee vesi- ja jätevesihuollon järjestämistä. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Suojeluarvoiltaan merkittäville alueille ei ole osoitettu intensiivistä maankäyttöä. Sastamalan keskelle jäävä Etelä-Suomen mitassa poikkeuksellisen laaja harvaan asuttu metsäalue (Hornio-Pääjärvi) on osoitettu alkutuotannon, virkistyksen ja luonnonsuojelun tarpeisiin.

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 28 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Rakennesuunnitelma tarjoaa mahdollisuuden raideliikenteen hyödyntämiseen seudullisessa ja osin kunnan sisäisessä liikenteessä. Tämä edellyttää kuitenkin vuorovälin tihentymistä ja myöhemmin aktiivisten seisakkeiden lisäämistä. Ensisijaiset asemakaavalliset laajenemisalueet ovat nykyisten taajamien sisällä tai reunoilla, olemassa olevan infrastruktuurin yhteydessä. Hajarakentamista pyritään ohjaamaan alueille, joilla on tai joille ollaan luomassa kunnallisteknisiä verkostoja. Vyöhykkeelle, jossa maaseutumaisten asumiskeskittymien syntymistä edistetään, pyritään luomaan edellytykset myös joukkoliikenteen kehittymiselle. Hajarakentamisen ohjaaminen maaseutumaisiin asutuskeskittymiin parantaa mahdollisuuksia paikalliseen energiantuotantoon ja jätevesin käsittelyyn paitsi talokohtaisesti, myös rakennusryhmittäin. Uusia kaupallisten palvelujen keskittymiä ei ole osoitettu olemassa olevan rakenteen ulkopuolelle, jolloin liikennemäärien kasvu pysyy hallittuna. Rakentaminen on keskitetty Keikyä - Kiikka keskusta - Karkku - Mouhijärvi akselille, jossa on jo valmiiksi olemassa oleva suhteellisen tasainen asutusrakenne. Aktiivisesti kehitettävältä Mouhijärven Häijään alueelta on lyhin matka Tampereen läntisille työpaikka-alueille. Tampereen suunnasta vt 12:ta seuraavaa kasvupainetta on pyritty ohjaamaan Stormin ja Kärppälän alueille, joilla infrastruktuuri ja koulupalvelut on helpointa järjestää. Sastamalan sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen on ensisijaisesti mahdollista Rautaveden länsirannalla. Täällä on myös mahdollista järjestää linja-autolla syöttöliikennettä mahdollisille raideliikenteen yhteyksille. Toisaalta Stormin ja osin Kärppälän alueen liikenteessä voidaan hyödyntää vt 12:n linjaliikennettä Tampereen ja Vammalan suuntaan. Sisäisen joukkoliikenteen järjestäminen kaupallisena linjaliikenteenä keskusten välille on haasteellista. Vammalan keskustan ohittava Kilpinokan silta on esitetty varauksena. Sillan rakentamisella ja siitä seuraavalla liikennemäärien muutoksilla ei todennäköisesti ole enää merkittäviä vaikutuksia alue- ja palvelurakenteeseen, koska kaupallisia palveluja on jo siirtynyt Vammalan keskustan eteläpuolelle. Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Erityisesti Rautaveden länsirannalla maaseutumaisten asumiskeskittymien vyöhyke edellyttää jatkosuunnittelua sen varmistamiseksi, ettei rakentamisella ole haitallisia vaikutuksia arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. Kaupunkikuvallisia muutoksia tapahtuu mm. Karkussa, jossa asemakaavoitettava uudisrakentaminen on sijoitettava huolellisesti arvokkaan kyläympäristön läheisyyteen. Mouhijärven Häijään alueen täydennysrakentamisella puolestaan on eheyttävä vaikutus kaupunkikuvaan. Samoin muissa keskuksissa suuri osa ra-

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 29 kentamisesta pyritään toteuttamaan rakenteen sisällä, jolloin kaupunkikuvalliset vaikutukset ovat yleensä positiivisia, mikäli oleva arvokas rakennuskanta ja virkistysalueet huomioidaan. Erityisesti Keikyän ja keskustan välillä uudisrakentamisen sijoittumisessa tulee huomioida avoimessa maisemassa oleviin taloryhmiin perustuvan rakenteen mukainen rakentamistapa alueen luonteen säilyttämiseksi. Toteutuessaan Kilpinokan sillalla on vaikutuksia Rautaveden kulttuurimaisemaan. Siltakysymystä ei ratkaista tässä suunnitelmassa. Vaikutukset elinkeinojen kehittämiseen Vaihtoehdoissa on esitetty teollisuusaluevarauksia, jotka teollisten yrittäjien kanssa käydyn keskustelun mukaan ovat riittäviä ja sijainniltaan sopivia. Kaupallisten palvelujen selvityksen tavoitetilanteessa on osoitettu kaupungin väkimäärään nähden riittävät varaukset kaupallisille toiminnoille. Erityisesti Vammalan kaupunkikeskustan kehittämisen edellytykset tulee huomioida. Raideyhteys tarjoaa kehittämispotentiaalia sen läheisyyteen sijoittuville teollisuus- ja työpaikka-alueille, mikäli tavarankuljetus raiteilla alkaa uudelleen kehittyä. 8. LIITTEET Liitekartat: 1. Kaavoitustilannekartta 2. Uusien asuinrakennusten rakennusluvat 2002-2012 3. Päivittäistavarakaupat 4. Sosiaali- ja terveyspalvelut 5. Postitoimipaikat, matkahuollon toimipaikat, apteekit sekä huoltoasemat 6. Urheilu- ja liikuntapalvelut 7. Koulut ja lasten päivähoito 8. Kirjastot ja nuorisotilat 9. Julkinen joukkoliikenne 10. Palveluliikenteen reitit 11. Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköintialueet (yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa selvitettävät) 12. Jätevesiverkosto ja kehittämissuunnat (runkolinjat) 13. Vesijohtoverkosto (runkolinjat) Vastineraportti luonnoksesta saaduista mielipiteistä ja lausunnoista.

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 30 Sastamalassa 9.12.2013, korjattu ja täydennetty 5.2.2014 Tekninen johtaja Jorma Tuomisto Maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela Kaavasuunnittelija Juha Mäkelä