-1, KH 9.3.2015 17:00 OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja Lommi Semi II varapuheenjohtaja Haakana Mervi jäsen Hirvonen Pasi Kirjavainen Marika Luumi Jari Merivirta Jorma-Kalevi Olsson Birgitta Rajantie Irma Tiusanen Kari Tujula Pirjo Voutilainen Emmi Eeva-Riitta Pitkon varajäsen Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja Haapanen Jorma palvelujohtaja Koivisto Jarmo kansliapäällikkö Brask Nina valt.puheenjohtaja Kotiniemi Topias valt. I varapuheenjohtaja Tiusanen Pentti valt. II varapuheenjohtaja Eerola Juho valt. III varapuheenjohtaja Hassinen Raino kaupunginsihteeri, sihteeri Makkonen Kari tiedotuspäällikkö Poissa Pitko Eeva-Riitta jäsen ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan Pykälät PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kotka Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs)
52, KH 9.3.2015 17:00 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kh 9.3.2015 Oikaisuvaatimusohje
53, KH 9.3.2015 17:00 Pöytäkirjan tarkastajat Kh 9.3.2015 Ei oikaisuvaatimusohjetta
54, KH 9.3.2015 17:00 Käsittelyjärjestys Kh 9.3.2015 Ei oikaisuvaatimusohjetta Hyväksytään listan mukaisena.
55, KH 9.3.2015 17:00 KH: 271/2015 Lausunnon antaminen Carean alijäämien kattamisesta Kh 9.3.2015 Valmistelija: Palvelujohtaja Jorma Haapanen, puh. 234 5200./. Esityslistan liitteinä ovat - Carean hallituksen kokouksen pöytäkirjan ote 30.1.2015 / 6 - Kumulatiivinen alijäämä taseessa 31.12.2014 - Loppuselvitys kuntalaskutuksen toteutumisesta 2006-2010 - Selvitys Carea-kuntayhtymän alijäämien käsittelystä BDO Audiator Oy on laatinut selvityksen Carea-kuntayhtymän alijäämien käsittelystä. Selvityksen lopputulemana on, että kunnat kattavat alijäämät palvelujen käytön eli tuotelaskutuksen suhteessa (ns. aiheuttamisperiaate). Selvityksen mukaan Kotkan osalta kumulatiivista alijäämää on 8 220 981,61 euroa. Talousjohtajien vuonna 2011 eri perustein tekemään selvitykseen nähden Kotkan osuus on lisääntynyt 1 222 721,46 eurolla. Talousjohtajien selvitystä kunnat eivät ole hyväksyneet alijäämien kattamista koskevan ratkaisun pohjaksi. * * * Määräajaksi lausunnon antamiselle on annettu 27.2.2015 mennessä. Carealta on pyydetty ja saatu lisäaikaa, jotta kaupunginhallitus voi käsitellä asian kokouksessaan 9.3.2015. Kuntien valtuustojen ja kaupungin-/kunnanhallitusten puheenjohtajat neuvottelevat asiasta torstaina 5.3.2015. Jos asiassa tapahtuu edistystä suuntaan tai toiseen, kaupunginhallituksen kokoukseen osallistuville välitetään mahdolliset lisätiedot sähköpostitse perjantaina 6.3.2015. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ilmoittaa Carean hallitukselle lausuntonaan Carean alijäämien kattamista koskevasta asiasta, että alijäämät tulee ensisijaisesti kattaa ns. aiheuttamisperiaatteen mukaisesti ja että kaupunki on valmis käymään jatkoneuvotteluja asiasta. Toimeenpano: Ote: Carea palvelujohtaja talous- ja rahoitusjohtaja Ei oikaisuvaatimusohjetta
55, KH 9.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea alijäämä kunnille ESITYSLISTA 1/2015 KYMENLAAKSON SAIRAANHOITO JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 30.1.2015 8 DNO: KYHALLINTO 43/2013 6 ALIJÄÄMÄSELVITYS Kuntayhtymän alijäämät Vuoden 2014 tilinpäätöksessä on ennakkotietojen perusteella kattamattomia alijäämiä 24,8 miljoonaa euroa. Samassa taulukossa on esitetty myös alijäämän jakautuminen kunnittain, liite nro 2. Kuntayhtymällä ei ole velvoitetta kuntalain nojalla kattaa alijäämiä kuten kunnilla. Eduskunnan käsiteltävänä olevassa kuntalain muutoksessa alijäämän kattaminen on tarkoitus ulottaa myös kuntayhtymään siten, että kattamisvelvollisuus alkaa vuoden 2015 taseen alijäämistä ja alijäämä on katettava neljässä vuodessa. Lain voimaanpanoa koskevissa pykäläehdotuksessa kuntayhtymän alijäämän kattamiselle on asetettu takarajaksi vuoden 2020 tilinpäätös. Ellei vuoden 2015 alijäämää ole katettu tuohon mennessä, seurauksena on arviointimenettely, jossa valtiovarainministeriö asettaa selvityshenkilön laatimaan sopimusehdotuksen ongelman ratkaisemiseksi. Sopimusehdotuksessa on mahdollista ehdottaa erilaisia toimenpiteitä joko kuntayhtymälle ja kunnille. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että sopimus on hyväksyttävä jäsenkuntien valtuustoissa ja kuntayhtymän yhtymäkokouksessa, jossa päätös edellyttää jäsenkuntien kahden kolmasosan enemmistöä, jotka edustavat vähintään puolta kuntayhtymän väestöä (sama määräenemmistövaatimus kuin tarvitaan perussopimuksen muuttamiseksi). Jäsenkuntien erimielisyys Kuntayhtymän alijäämien kattamiseen liittyy erimielisyys kattamisen jakoperusteista jäsenkuntien kesken ns. sopimuslaskutuksen aikana vuosina 2006 2010. Kuntayhtymässä laadittiin tämän vuoksi ns. talousjohtajien selvitys vuonna 2011, joka ei tuonut ratkaisua erimielisyyteen, liite nro 3. Jäsenkunnat päättivät vuonna 2014 tehdä uuden selvityksen, joka pyydettiin ulkopuoliselta asiantuntijalta BDO:lta, liite nro 4.
55, KH 9.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea alijäämä kunnille ESITYSLISTA 1/2015 KYMENLAAKSON SAIRAANHOITO JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 30.1.2015 9 BDO:n selvityksessä vuosina 2006-2010 kunnilta peritty sopimuslaskutuksen mukainen jäsenkuntalaskutus on jaettu kunnille palvelujen käytön eli tuotelaskutuksen suhteessa. Laskutapa muuttaisi jäsenkuntien osuuksia alijäämän kattamisesta siten, että Kouvolan vastuu vähenisi 6.026.090,46 euroa ja muiden kuntien osuus alijäämän kattamisesta vastaavasti lisääntyisi: Hamina 2.701.616,79 euroa, Kotka 1.222.721,46 euroa, Miehikkälä 210.242,05 euroa, Pyhtää 566.702,71 euroa ja Virolahti 1.745.291,55 euroa. Lausuntopyyntö Kuntayhtymä pyytää jäsenkuntien hallitusten lausunnot 27.2.2015 mennessä siitä, hyväksyykö kunta BDO:n selvityksessä kunnalle ehdotetun vastuun kuntayhtymän alijäämän kattamisesta ratkaisujen perusteeksi. Toimitusjohtajan esitys: Hallitus päättää pyytää jäsenkuntien hallituksilta lausunnon 27.2.2015 mennessä siitä, hyväksyykö kunta BDO:n selvityksessä kunnalle ehdotetun vastuun kuntayhtymän alijäämän kattamisesta ratkaisujen perusteeksi.
55, KH 9.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 2 30_1_2015 Liite nro 2 Hallitus 30.1.2015 Kumulatiivinen alijäämä taseessa 31.12.2014 Kuntayhtymä ja liikelaitokset -ennakkotieto Kum. alijäämä Tilinpäätösten mukainen Kunnan %-osuus 31.12.2014 jakoperuste Jäsenkunnan suht. Osuudet kunnittain käytöstä/ korvauksista HAMINA 2 686 362,81 226 757 373,13 11,4 KOTKA 8 220 981,61 705 056 184,96 35,4 KOUVOLA 12 423 984,40 932 663 571,42 46,8 MIEHIKKÄLÄ 309 056,37 24 623 294,14 1,2 PYHTÄÄ 722 665,54 64 287 624,20 3,2 VIROLAHTI 464 483,12 38 191 400,83 1,9 24 827 533,85 1 991 579 448,67 100,0
55, KH 9.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 3 30_1_2015 Liite nro 1 hallitus 18.8.2011 LOPPUSELVITYS KUNTALASKUTUKSEN TOTEUTUMISESTA 2006-2010 Työryhmä: Marja Huovinen (Kouvola) Jaana Kuuva (Kotka) Kari Stenholm (Hamina) Helena Kinnunen (Carea) 5.8.2011
55, KH 9.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 3 30_1_2015 KUNTALASKUTUSSELVITYS - loppuraportti Kuntayhtymä siirtyi yhtymäkokouksen päätöksellä vuoden 2006 alusta jäsenkuntien laskutuksessa ns. sopimuslaskutukseen, jossa kunnan vuotuinen laskutettava osuus muodostui suhteellisena osuutena kaikkien kuntien kolmen edellisen tilinpäätöksen euromääräisestä kokonaislaskutuksesta (tuotelaskutus). Osassa jäsenkuntia laskutusmalli aiheutti heti ensimmäisten tilivuosien jälkeen kritiikkiä; malli tasaa liian hitaasti eroja tuote- ja sopimuslaskutuksen kesken, osa kunnista hyötyy jatkuvasti ja toiset ovat maksajia. Syksyn 2009 aikana kuntayhtymän johto laati raportin kuntalaskutuksen taustoista. Raportissa selvitettiin kuntalaskutuksen perusteita, sopimuslaskutukseen siirtymistä ja sen toteutumista kuntatasolla. Lisäksi raportissa arvioitiin sopimuslaskutuksen toteutumisen oikeudenmukaisuutta. Raportti käsiteltiin sairaanhoitopiirin hallituksessa 23.10.2009 ja toimitettiin jäsenkuntien hallituksille tiedoksi. 5.11.2009 Haminan, Kotkan, Kouvolan ja sairaanhoitopiirin välisessä neuvottelussa sovittiin, että sairaanhoitopiirin tuotelaskutuksen hintoja tarkistetaan vuosien 2006-2009 tilinpäätösten perusteella, jotta saadaan toteutumatietoihin perustuva vertailu sopimus- ja tuotelaskutuksen kesken. Kuntayhtymän ja suurimpien jäsenkuntien talousjohdosta asetettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli tuottaa kunnittaiset vertailulaskelmat jälkilaskentana toteutetun tuotehinnoittelun ja sopimuslaskutuksen eroista vuosilta 2006-2010. Työryhmä antoi raportin vv. 2006-2009 laskutuksen toteutumisesta 4.3.2010. Carean hallitus käsitteli raporttia 18.3.2010 ja antoi työryhmälle tehtäväksi seurata laskutuksen toteutumista vuoden 2010 osalta sekä valmistella kuntalaskutukseen uutta, vaihtoehtoista mallia otettavaksi käyttöön 1.1.2011. Työryhmään ovat kuuluneet taloussuunnittelupäällikkö Marja Huovinen ja talousanalyytikko Hannele Koivu (vuoden 2010) Kouvolasta, talousjohtaja Jaana Kuuva Kotkasta, talousjohtaja Kari Stenholm Haminasta ja laskentapäällikkö Helena Kinnunen kuntayhtymästä. Varsinainen laskentatekninen työ toteutettiin kuntayhtymän taloushallinnossa. 1 Selvityksen lähtökohdat ja työsuunnitelma/laskentaperiaatteet Sairaanhoitopiirin tuotehinnat kullekin tilivuodelle ovat perustuneet sairaala- ja erikoisalakohtaisiin talousarvion mukaisiin nettomenoihin sekö drg-, avo- ja vuodeosasto (psyk)hoidon hintaryhmäkohtaisiin tuotantosuunnitelmiin. Tilinpäätöksen mukaisissa toteutumissa on ollut sairaaloittain vaihtelua sekä kustannuksissa että tuotannossa suhteessa talousarvioon. Selvitys toteutettiin noudattaen seuraavia laskentaperiaatteita/-vaiheita ja käyttäen. lähdejärjestelminä kuntayhtymän SAP-taloushallinnon järjestelmää ja Cognosraportointijärjestelmää. Yksityiskohtainen selvitys laskennan kulusta laskentataulukkoineen on käsitelty kuntalaskutusselvityksessa II 4.3.2010. 2
55, KH 9.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 3 30_1_2015 1. Selvitettiin tilinpäätösten 2006-2009 mukaiset nettomenot erikoisaloittain -laskentajärjestelmän mukaiset erikoisalakohtaiset kokonaiskustannukset (toimintakulut, sisäiset kulut, rahoitus, poistot) -kuntayhtymän sisäisten palveluyksiköiden (mm. leikkaussali, ensiapu, osastot, sairaalalogistiikka) voitto/-tappio kohdistettiin erikoisaloille palvelujen käytön suhteessa -saaduista kokonaiskustannuksista vähennettiin maksutuotot, tuet ja avustukset sekä muut toimintatuotot Laskentataulukot raportin liitteenä 1. 2. Erikoisalakohtainen keskihinta laskettiin avo- ja vuodeosastohoitoon -erikoisalan nettomenot jaettiin avo- ja vuodeosastohoidon kesken samassa suhteessa tilinpäätösten mukaiset kustannukset jakautuivat erikoisalan avo- ja vuodeosastohoidon kustannuspaikoille -avo- ja vuodeosastohoidon kokonaiskustannukset jaettiin toteutuneilla suoritemäärillä (myyntilaskutus/avohoitokäynnit, drg-hoitojaksot) saatiin erikoisalakohtainen tilinpäätöksen mukainen keskihinta Laskentataulukot raportin liitteenä 2. 3. Kuntakohtaiset laskelmat erikoisaloittain/sairaaloittain -laskennan kolmannessa vaiheessa suoritettiin kunnittain laskenta toteutuneiden suoritteiden ja keskihintojen kertolaskuna. Suoritetiedot (avohoitokäynnit, drg-jaksot ja hoitopäivät) saatiin kuntien todellisesta käytöstä vv. 2006-2009. Tiedot poimittiin sairaaloittain ja erikoisaloittain. Laskentatyön aikana myös selvisi että keskihinnan käyttö kuntakohtaisen kokonaislaskennan pohjana oli ongelmallista keskussairaalan osalta, koska kuntien käyttö hoidon vaativuuden osalta poikkesi toisistaan. Keskihinnan käyttöä arvioitiin sairaalakohtaisesti seuraavasti: Aluesairaalan osalta erikoisalakohtainen keskihinta vastasi varsin hyvin kuntakohtaisia keskihintoja. Kouvolan osalta vaihteluväli oli -0,4%.sta +0,4%:in. Myöskään muiden jäsenkuntien aluesairaalan käytössä ei ollut merkittäviä tilastollisia poikkeamia. Psykiatriassa kuntien käytössä ei ollut merkittäviä poikkeamia tarkastelujaksolla 2006-2009. Vuotuisia kuntakohtaisia poikkeamia oli, jotka kuitenkin tasoittuivat koko aikajaksolla. Keskussairaalan osalta poikkeamia keskihinnasta oli varsinkin niiden jäsenkuntien osalta, joiden keskussairaalan käyttö oli merkittävää (Hamina, Kotka, Kouvola). Poikkeamat erikoisaloittain olivat huomattaviakin. Kuntakohtaiset poikkeamat keskussairaalan avohoitokäyntien ja drg-jaksojen erikoisalakohtaisesta keskihinnasta raportoitiin 4.3.2010 valmistuneen selvityksen liitteessä, ja valmistelutyöryhmä hyväksyi että keskihintoja oikaistaan poikkeamaprosenteilla. Kuntayhtymän ulkopuolelta hankitut ostopalvelut ja apuvälineet otettiin kuntakohtaisiin laskelmiin todellisina läpilaskutuslukuina. 3
55, KH 9.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 3 30_1_2015 Laskentataulukot raportin liitteenä 3. 4. Ali-/ylijäämän 2006-2010 käsittely laskennassa Tilinpäätösten 2006-2010 mukainen vahvistettu alijäämä oli 17.948.523,68 euroa. Laskennan lähtökohtana oli ettei ali-/ylijäämiä viedä hintoihin, vaan ne vähennetään/lisätään laskennan lopputuloksesta. Jakosuhteena käytettiin peruspääoman mukaista osuutta poikkeavasti perussopimuksen mukaisesta jakosuhteesta (2006-2007 palvelujen käyttö, 2008-2010 tilikaudella peritty korvaus = sopimuslaskutus). Perusteena tälle perussopimuksesta poikkeavalle käsittelylle oli sopimuslaskutuksen oikeudenmukaisuuden asettaminen selvityksenalaiseksi. Laskentataulukot raportin liitteenä 4. 2 Laskennan aikana selvitettyjä erityiskysymyksiä Kalliin hoidon tasaus Kun laskennan periaatteena oli käyttää sairaala- ja erikoisalakohtaisia tarkastettuja keskihintoja, ei kalliin hoidon tasausta otettu huomioon kuntakohtaisia kokonaiskustannuksia selvitettäessä. Oletuksena oli, että keskihinta sellaisenaan jo tasaa kustannuksia eikä kalliin hoidon tasausta voida enää sisällyttää laskelmiin kahdenkertaisen tasauksen vuoksi. Työryhmä päätyi kuitenkin vertailulaskelmien avulla varmentamaan hyväksytyn periaatteen oikeellisuuden. tarkastelun kohteiksi otettiin vuodet 2007 ja 2009, joista selvitettiin keskihinnoin ja tilinpäätöksen mukaisin tuotehinnoin + kalliin hoidon tasauksen perusteella lasketut kuntakohtainen kulut. Laskelmat osoittivat että kokonaistasolla vaihtelu keskihintapohjaisen ja tuotepohjaisen+kalliin hoidon tasauksella perusteella tehtyjen laskelmien kesken oli vain 0,2%. Tämän perusteella oletettiin että keskihinnan pohjalta tehtyjä laskemia voidaan pitää luotettavina. Tarkistuslaskelmat 2007 ja 2009 ohessa. 4
55, KH 9.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 3 30_1_2015 Tilinpäätöksen mukaisin keskihinnoin sekä jälkilaskenta tehdyn tuotelaskutuksen ja kalliin hoidon tasauksen mukaisena Tp 2007 2 Tp 2007 Muutos Muutos Keskihinnat s Tp tuotelaskenta eur % (sairaaloittain/elat) / kalliin hoidon tasaus jälkilaskenta- jälkilaskentakeskihinta keskihinta HAMINA 17 538 322 17 020 409-517 913-3,0 KOTKA 50 476 959 50 519 970 43 011 0,1 KOUVOLA 72 020 575 72 566 430 545 855 0,8 MIEHIKKÄLÄ 2 167 817 1 892 975-274 842-12,7 PYHTÄÄ 4 682 949 4 695 175 12 226 0,3 RUOTSINPYHTÄÄ 2 554 539 2 658 140 103 601 4,1 VIROLAHTI 2 960 912 3 378 302 417 390 14,1 YHTEENSÄ 152 402 073 152 731 401 329 328 0,2 Tilinpäätöksen mukaisin keskihinnoin sekä jälkilaskenta tehdyn tuotelaskutuksen ja kalliin hoidon tasauksen mukaisena Tp 2009 Tp 2009 Muutos Muutos Keskihinnat Tp tuotehinta+ eur % (sairaaloittain/elat) kalliin hoidon tasaus jälkilaskenta- jälkilaskentakeskihinta keskihinta HAMINA 18 583 882 18 705 777 121 895 0,7 KOTKA 57 592 003 57 578 721-13 282 0,0 KOUVOLA 83 240 201 82 936 579-303 622-0,4 MIEHIKKÄLÄ 1 865 312 2 034 663 169 351 9,1 PYHTÄÄ 5 004 649 5 112 498 107 849 2,2 RUOTSINPYHTÄÄ 2 371 598 2 609 274 237 676 10,0 VIROLAHTI 3 529 951 3 478 026-51 925-1,5 YHTEENSÄ 172 187 596 172 455 538 267 942 0,2 Kymenlaakson sairaalapalvelut liikelaitoksen tuloskehityksen huomioiminen selvityksessä Kokonaistilanteen selvittämiseksi työryhmä päätyi huomioimaan Sairaalapalvelutliikelaitoksen tuloskehityksen 2006-2009, mikä hyvin olennaisesti on vaikuttanut myös sairaaloiden hintakehitykseen (liikelaitoksen ali-/ylijäämiä ei ole viety tutkimushintoihin). Liikelaitoksella on laboratorio-, kuvantamis- ja välinehuoltotoimintaa sekä alue- että keskussairaalassa. Aluesairaalan yhteydessä toimivat tuotantoyksiköt olivat tappiollisia koko tarkastelujakson ajan. Tuotantoyksiköiden erilaiseen tuloskehitykseen on vaikuttanut pääasiakkaiden (keskussairaala, aluesairaala) toiminnan ominaispiirteet ja palvelujen ostojen volyymi suhteessa tuotantoyksiköiden resursseihin. Liikelaitoksen KAS-röntgen ja KASlaboratorion kustannustasoon on vaikuttanut mm. täysi päivystysvalmius joka yö (esim. röntgenin täyden varallaolon aikana yöpäivystyksessä otetaan tutkimuksia keskimäärin vain joka toinen yö). Samoin laboratorion näytteenottoverkosto on laaja suhteessa näytteenottojen määrään. 5
55, KH 9.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 3 30_1_2015 Lisäksi liikelaitoksen tietojärjestelmien merkittävät kehittämiskulut maksettiin etelän isojen yksiköiden toimesta (kliininen laboratorio ja röntgen). Liikelaitoksen radiologian tutkimushinnoissa on merkittävä ero kahden tuotantoyksikön välillä; pohjoisen tuotantoyksikön hinnat olivat noin 20% kalliimmat kuin etelä radiologian, ja silti yksikkö tuotti 2006-2009 tappioita yhteensä 940.685 euroa. Etelän yksikkö tuotti 20% edullisemmilla hinnoilla 1,8 milj. euroa voittoa. Hintojen tasaaminen yksiköiden kesken ei ollut mahdollista suurten erojen vuoksi. Laboratoriopalveluissa oli käytössä samat hinnat molemmissa tuotantoyksiköissä. Sairaalapalvelut liikelaitoksen ali-/ylijäämät otettiin huomioon kokonaislaskennassa, ja kohdistaminen kunnille tehtiin pääsairaalan (alue-/keskussairaala) käytön suhteessa. Tuotantoyksiköiden taloudelliset tulokset oheisena. Layer: 1005 Kymenlaakson sairaalapalv Tilikauden tulos 2006 2007 2008 2009 2010 Yhteensä 601 Kliinisen kemian laboratorio KOKS 421 040 377 338 380 568 424 454 548 127 2 151 527 602 Kliinisen mikrobiologian laboratorio -49 234-12 394 103 703 109 545-84 188 67 432 703 Välinehuolto KOKS -178 015-197 013-272 540-137 044-280 237-1 064 849 604Kliininen neurofysiologia 6 446 13 079-27 751-7 827 26 081 10 028 605 Patologian laboratorio -199 121-138 270-76 427-84 091-102 478-600 387 701 Röntgenosasto KOKS -253 136 374 573 854 618 844 850 603 749 2 424 654 Yhteensä -252 020 417 313 962 171 1 149 887 711 054 2 988 405 603 Kliinisen kemian laboratorio PoKS -274 607-264 989-680 482-19 204 8 446-1 230 836 702 Röntgenosasto PoKS -362 270-290 112-311 215 19 204-84 721-1 029 114 606 Patologian laboratorio KAS -103 950-63 049-210 924 2 592-35 805-411 136 704 Välinehuolto PoKS -23 464-36 586-167 780-104 935-114 234-446 999 Yhteensä -764 291-654 736-1 370 401-102 343-226 314-3 118 085 3 Sopimuslaskutuksen ja tuotelaskutuksen toteutuminen seurantakaudella 2006-2010 Seuraavassa taulukossa on esitetty kunnittainen tilinpäätöstietoihin perustuva yhteenvetolaskelma sopimus- ja tuotelaskutuksen toteutumisesta vuosilta 2006-2010. Vuoden 2010 osalta laskutustiedot on laadittu ja lisätty taulukkoon vastaavalla tavalla kuin ss. 3-4 on selvitetty vuosien 2006-2009 laskennan osalta. 2006-2010 tilinpäätöstietojen ja talousarviotietoihin perustuvien hintojen kokonaisuuden vertailussa oli selkeästi nähtävissä, että vuonna 2006 kaikkien sairaaloiden hinnat olivat liian alhaiset suhteessa erikoisalojen toteutuneisiin nettomenoihin. Talousarviohintoja korjattiin 2007 niin, että 2006 syntynyt tuotealijäämä pääosin pystyttiin kattamaan. 2008-2010 talousarvion mukaisissa hinnoissa ja tilinpäätökseen perustuvat hinnoissa ei ole merkittäviä poikkeamia. 2010 merkittävin poikkeama sopimus- ja tilinpäätökseen perustuvan tuotelaskutuksen osalta oli Kouvolan somaattisen erikoissairaanhoidon käyttö, joka lisääntyi sekä keskus- että aluesairaalassa palveluissa että myös apuvälineiden kuukausivuokrissa. 6
55, KH 9.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 3 30_1_2015 2006 2007 2008 2009 2010 Yhteensä 2006-2010 Talousarvion muk. tuotelaskutus 13 745 764 16 551 393 18 144 881 19 313 445 19 452 936 87 208 419 HAMINA Tilinpäätöksen muk. tuotelaskutus 13 971 166 16 519 592 17 536 912 18 590 069 19 196 848 85 814 587 Osuus Sapa-likelaitoksen voitto-/+tappio 35 415-60 393-141 539-171 963-107 353-445 833 Sopimuslaskutus 14 290 000 14 426 000 16 925 000 18 083 000 18 651 996 82 375 996 Erotus (tuote-sopimus) -283 419 2 033 199 470 373 335 106 437 499 2 992 758 % 98,0 114,1 102,8 101,9 102,3 103,6 Talousarvion muk. tuotelaskutus 45 952 285 48 397 581 56 861 704 58 012 200 59 529 287 268 753 057 KOTKA Tilinpäätöksen muk. tuotelaskutus 46 224 007 46 591 020 56 815 633 57 615 597 58 747 488 265 993 745 Osuus Sapa-likelaitoksen voitto-/+tappio 127 370-195 804-463 289-548 055-334 554-1 414 332 Sopimuslaskutus 45 818 000 46 527 000 54 725 400 57 149 000 58 140 456 262 359 856 Erotus (TP tuotelask-sopimus) 533 377-131 784 1 626 944-81 458 272 478 2 219 557 % 101,2 99,7 103,0 99,9 100,5 100,8 Talousarvion muk. tuotelaskutus 65 037 770 69 802 005 75 504 756 81 554 168 86 154 171 378 052 870 KOUVOLA Tilinpäätöksen muk. tuotelaskutus 67 957 504 66 159 002 77 211 130 83 275 913 86 136 952 380 740 501 Osuus Sapa-likelaitoksen voitto-/+tappio 830 035 532 392 1 097 348-229 342 22 209 2 252 642 Sopimuslaskutus 69 450 958 70 255 889 80 313 550 82 397 000 80 825 316 383 242 713 Erotus (TP tuotelask-sopimus) -663 419-3 564 495-2 005 072 649 571 5 333 845-249 570 % 99,0 94,9 97,5 100,8 106,6 99,9 Talousarvion muk. tuotelaskutus 1 772 344 2 011 063 1 813 559 2 021 281 1 923 820 9 542 067 MIEHIKKÄLÄ Tilinpäätöksen muk. tuotelaskutus 1 893 416 2 041 750 1 825 915 1 866 075 1 887 685 9 514 841 Osuus Sapa-likelaitoksen voitto-/+tappio 4 214-6 954-14 297-16 137-11 425-44 599 Sopimuslaskutus 1 700 000 1 621 000 1 943 000 2 218 000 2 184 468 9 666 468 Erotus (TP tuotelask-sopimus) 197 630 413 796-131 382-368 062-308 208-196 226 % 111,6 125,5 93,2 83,4 85,9 98,0 Talousarvion muk. tuotelaskutus 3 862 110 4 409 908 5 030 071 5 154 704 5 722 294 24 179 087 PYHTÄÄ Tilinpäätöksen muk. tuotelaskutus 4 120 167 4 336 962 5 203 964 5 006 685 5 652 970 24 320 748 Osuus Sapa-likelaitoksen voitto-/+tappio 11 232-19 417-45 680-50 613-31 099-135 577 Sopimuslaskutus 4 166 000 4 301 000 4 923 000 5 118 000 5 041 080 23 549 080 Erotus (TP tuotelask-sopimus) -34 601 16 545 235 284-161 928 580 791 636 091 % 99,2 100,4 104,8 96,8 111,5 102,7 Talousarvion muk. tuotelaskutus 2 681 047 3 002 432 2 829 252 3 617 330 3 780 446 15 910 507 VIROLAHTI Tilinpäätöksen muk. tuotelaskutus 2 686 151 2 802 285 2 891 784 3 530 903 3 731 523 15 642 646 Osuus Sapa-likelaitoksen voitto-/+tappio 8 045-12 401-24 313-31 434-22 518-82 621 Sopimuslaskutus 2 386 000 2 310 000 2 785 500 3 071 000 3 192 684 13 745 184 Erotus (TP tuotelask-sopimus) 308 196 479 884 81 971 428 469 516 321 1 814 841 % 112,9 120,8 102,9 114,0 116,2 113,2 Talousarvion muk. tuotelaskutus 133 051 320 144 174 382 160 184 223 169 673 128 176 562 954 783 646 007 KUNNAT YHT Tilinpäätöksen muk. tuotelaskutus 136 852 411 138 450 611 161 485 338 169 885 242 175 353 466 782 027 068 Osuus Sapa-likelaitoksen voitto-/+tappio 1 016 311 237 423 408 230-1 047 544-484 740 129 680 Sopimuslaskutus 137 810 958 139 440 889 161 615 450 168 036 000 168 036 000 774 939 297 Erotus (TP tuotelask-sopimus) 57 764-752 855 278 118 801 698 6 832 726 7 217 451 % 100,0 99,5 100,2 100,5 104,1 100,9 7
55, KH 9.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 3 30_1_2015 Kokonaistilanne kunnittain 31.12.2010 Vuoden 2010 lopussa oli sopimuslaskutuskauden pituus on ollut yhteensä 5-vuotta. Asiantuntijoiden mukaan 5-vuotta on vähimmäisjakso, jonka jälkeen laskutuksen kokonaistilannetta kannattaa arvioida kunnittain, ja mahdollisesti myös tehdä johtopäätöksiä laskutusmuodon oikeuden- tai epäoikeudenmukaisuudesta. Alla olevassa yhteenvetotaulukossa tuotelaskutustiedot perustuvat tilinpäätöshintoihin ja siinä on huomioitu liikelaitoksen ali-/ylijäämä s. 5 selvitetyn kohdentamisperiaatteen mukaisena. KUNTALASKUTUSTILANNE 31.12.2010 - tuote- ja sopimuslaskutus Erikoissairaanhoito- tuotelaskutus tilinpäätöshinnoin TILANNE Kuntalaskutus 2010 (tilanne 31.12.2010) Kokonaistilanne 31.12.2009 31.12.2010 (kuntalaskutusselvitys II - SOPIMUSLASKUTUS TUOTELASKUTUS Sopimus- ja tuotelasku- Sopimus- ja tuotel erot 2006-2009) YHTEENSÄ YHTEENSÄ tuksen erot HAMINA 2 555 259 18 651 996 19 089 495 2 992 758 KOTKA 1 947 079 58 140 456 58 412 934 2 219 557 KOUVOLA -5 583 415 80 825 316 86 159 161-249 570 MIEHIKKÄLÄ 111 983 2 184 468 1 876 260-196 225 PYHTÄÄ 55 299 5 041 080 5 621 871 636 090 VIROLAHTI 1 298 519 3 192 684 3 709 005 1 814 840 168 036 000 174 868 726 -HYVITETÄÄN KUNTAA +VELOITETAAN KUNTAA 7 Johtopäätökset Kunnittain tuotelaskutuksen suhde sopimuslaskutukseen toteutui seurantajaksolla 2006-2010 seuraavasti: Tuotelaskutus %:ia sopimuslaskutuksesta 2006-2010 -Hamina 103,6 -Kotka 100,8 -Kouvola 99,9 -Miehikkälä 98,0 -Pyhtää 102,7 -Virolahti 113,2 Kunnat yht. 100,9 8
55, KH 9.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 3 30_1_2015 Kun tarkastellaan koko aikajaksoa 2006-2010 ja niin, että sairaalapalvelut liikelaitoksen alueellisesti tuotettujen palvelujen kokonaistilanne otetaan laskelmaan mukaan, ovat kuntakohtaiset poikkeamat laskutusmuotojen välillä kokonaislaskutukseen nähden varsin kohtuulliset Virolahtea lukuun ottamatta. Carean erikoissairaanhoidon kulut asukasta kohden Asukasta kohden tarkasteltuna koko laskutuskauden 2006-2010 erikoissairaanhoidon kulut jakautuivat kunnittain oheisen taulukon mukaisesti. Kun vertaillaan Etelä- Kymenlaakson (väestö 31.12.2010 87.305) ja Kouvolan (väestö 31.12.2010 88.072) erikoissairaanhoidon kuluja, ovat Etelä-Kymenlaaksossa kulut asukasta kohden korkeammat sekä sopimus- että tuotelaskutuksessa kuin koko alueella keskimäärin. Vastaavasti Kouvolan laskutuskulut asukasta kohden ovat sekä tuote- että sopimuslaskutuksessa alhaisemmalla tasolla kuin etelässä. Kun sairastavuudessa ei Kymenlaakson sisällä ole merkittäviä eroja etelän ja pohjoisen kesken, voidaan laskutusta asukasta kohden myös tältä osin pitää luotettavalla tasolla. Kouvola asukaskohtaiset kustannukset ovat alhaisemmat kuin alueen kunnissa keskimäärin. Vastaavasti Haminan kustannukset ovat keskimääräistä alhaisemmat; tähän vaikuttaa osaltaan kunnan oma erikoissairaanhoidon tuotanto. Kotkan asukaskohtaisten lukujen merkittävämpi poikkeama keskitasosta johtuu arvion mukaan ainakin osittain keskussairaalan sijainnista kaupungin alueella. LASKUTUS ASUKASTA KOHDEN 2006-2010 SOPIMUSLASKUTUS TUOTELASKUTUS HAMINA 3 849 4 010 KOTKA 4 785 4 852 MIEHIKKÄLÄ 4 374 4 305 PYHTÄÄ 4 398 4 542 VIROLAHTI 3 909 4 449 E-Kymenlaakso 4 487 4 596 KOUVOLA 4 351 4 323 Kunnat yht 4 419 4 459 9
55, KH 9.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 3 30_1_2015 Arvio laskutuksen kokonaistilanteesta mikäli sopimuslaskutusta olisi jatkettu vuonna 2011 Yhtenä merkittävänä perusteena sopimuslaskutuksesta luopumisessa oli epäily kuntakohtaisen oikeudenmukaisuuden ja aiheuttamisperiaatteen toteutumisesta. Sopimuslaskutukselle oli luonteenomaista että aiheuttamisperiaate toteutuu viipeellä. Laskutusmallissa merkittävämpää tasausta tapahtui jo vuoden 2010 aikana ja 2011 tasoittuminen on jatkunut varsinkin Kouvolan osalta. Kotkan 2011 tuotelaskutus on ollut korkeammalla tasolla kuin ennakkolaskutus; vuonna 2010 laskutusmuodot olivat lähes samalla tasolla. Haminan osalta vuonna 2011 laskutusmuotojen erot ovat suhteellisen maltillisia kuten vuonna 2010. KUNTALASKUTUSTILANNE 30.6.2011 - tuote- ja sopimuslaskutus Erikoissairaanhoito Kokonaistilanne Kokonaistilanne 31.12.2010 01-06 / 2011 01-06 / 2011 Tuote/Ennakko 30.6.2011 Sopimus- ja tuotelasku- Ennakkolasku Tuotelaskutus Erotus Sopimus- ja tuotelaskutuksen erot Tasauksen jälkeen eur tuksen erot HAMINA 2 992 758 9 528 200 9 673 806 145 606 3 138 364 KOTKA 2 219 557 28 757 840 30 741 978 1 984 138 4 203 695 KOUVOLA -249 570 26 194 957 27 202 661 1 007 704 758 134 MIEHIKKÄLÄ -196 226 1 032 510 1 118 875 86 365-109 861 PYHTÄÄ 636 091 2 626 318 3 015 093 388 775 1 024 866 VIROLAHTI 1 814 841 1 656 174 1 912 685 256 511 2 071 352 -HYVITETÄÄN KUNTAA +VELOITETAAN KUNTAA Työryhmän johtopäätökset Kokonaistilannearvion 31.12.2010 perusteella työryhmä toteaa että sopimuslaskutus on toiminut toimi sille alun perin annettujen tavoitteiden mukaisesti: kuntakohtainen erikoissairaanhoidon menojen ennakoitavuus on tiedossa laskutusmuotojen (sopimus-/tuotelaskutus) välinen tasausmekanismi ja aiheuttamisperiaate toimii vähintään 5-vuoden aikajaksolla kuntayhtymän vuotuinen rahoitus tasapainossa Myös koko tarkastelujakson prosentuaalinen vaihtelu on toteutunut samoissa rajoissa kuin muissakin sopimuslaskutusta toteuttavissa sairaanhoitopiireissä (+3,5% -3,5%). Ainoastaan Virolahti on tästä poikkeus johtuen kunnan poikkeavan korkeista ostopalvelukuluista tarkastelujakson aikana. Lisäksi työryhmä toteaa, että kuntayhtymä on noudattanut sopimuslaskutuksen käytännön toteuttamisessa yhtymäkokouksen hyväksymiä laskutusperiaatteita; 10
55, KH 9.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 3 30_1_2015 kunnan vuotuinen sopimuslaskutuksen taso määräytyy kolmen edellisen tilinpäätösvuoden suhteellisena osuutena kokonaislaskutuksesta (tuotelaskutus) sopimuslaskutusmalli ei sisällä vuotuista tasausmekanismia kuntien kesken vaan laskutus on lopullinen (perussopimus 16 3mom.) Selvitys ei anna aihetta kuntien välisen tasaukseen toteuttamiseen sopimus- ja tuotelaskutuksen kesken vv. 2006-2010. Kuntayhtymä on siirtynyt 1.1.2011 lukien uuteen kuntalaskutusmalliin, joka sisältää vuotuisen tasausperiaatteen toleranssirajoineen. 11
55, KH 9.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 4 30_1_2015 SELVITYS CAREA-KUNTAYHTYMÄN ALIJÄÄMIEN KÄSITTELYSTÄ BDO Audiator Oy BDO Audiator Oy on itsenäinen BDO International Limitedin (UK) jäsenyritys. BDO on yhteinen nimi sekä kansainväliselle jäsenyritysten verkostolle että kunkin maan jäsenyritykselle.
55, KH 9.3.2015 17:00 / Pykälän liite: Carea Liite nro 4 30_1_2015 SELVITYKSEN TAVOITE JA RAJAUKSET Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (jatkossa Carea) siirtyi yhtymäkokouksen päätöksellä vuoden 2006 alusta jäsenkuntien laskutuksessa sopimuslaskutukseen, jossa kunnalta laskutettava määrä muodostui kunnan suhteellisena osuutena kaikkien kuntien kolmen edellisen tilinpäätöksen mukaisesta kokonaislaskutuksesta (tuotelaskutus). Osassa jäsenkuntia laskutusmalli aiheutti jo mallin soveltamisen alkuvaiheessa kritiikkiä, kun mallin katsottiin tasaavan liian hitaasti eroja tuote- ja sopimuslaskutuksen kesken. Koettiin, että osa kunnista hyötyy jatkuvasti ja osa häviää. Carean jäsenkunnat päättivät teettää ulkopuolisella asiantuntijalla selvityksen Carean kuntalaskutuksesta ja alijäämien kattamisesta. Ulkopuoliselta asiantuntijalta pyydettiin selvitys siitä, miten alijäämät tulisi kattaa tai tulisiko niitä ylipäätään kattaa lainkaan ottaen huomioon jäsenkuntien tekemät perussopimuksen ehdot, muut asiaan liittyvät jäsenkuntien ja Carean väliset sopimukset ja päätökset sekä ottamalla huomioon myös, mikä merkitys asiassa on jäsenkuntien jo päättyneiden alijäämävuosien hyväksytyillä ja vahvistetuilla tilinpäätöksillä. Selvityksessä tulee ottaa huomioon myös ns. aiheuttamisperiaate. Selvitys perustuu kuntien ja kuntayhtymän päätöksentekoon, kuntayhtymän perussopimukseen sekä kuntien laatimiin selvityksiin. Tässä selvityksessä ei ole tarkastettu kuntayhtymältä saatujen kuntalaskutusta koskevien tietojen oikeellisuutta, vaan kustannustiedot perustuvat aiemmin laadittuihin selvityksiin sekä kuntayhtymän kokonaistaloutta koskevaan aineistoon. KUNTALAIN SÄÄNNÖKSET KUNTAYHTYMÄN RAHOITUKSESTA Kuntalain 83 :n mukaan kuntayhtymän sellaisten menojen rahoituksesta, joita ei muuten saada katetuiksi, vastaavat jäsenkunnat siten kuin kuntien välisestä vastuunjaosta on perussopimuksessa sovittu. Maksuosuuksien määrittelyn periaatteiden tulee siten sisältyä kuntayhtymän perussopimukseen. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat rajoittamattomassa vastuussa kuntayhtymän veloista, minkä vuoksi vastuunjaosta on sovittava perussopimuksessa. Yleisten oikeusperiaatteiden mukaisesti talouden perusteiden on kohdeltava jäsenkuntia tasapuolisesti, eivätkä kuntayhtymä tai jotkin jäsenkunnat saa perusteettomasti hyötyä toisten jäsenkuntien kustannuksella. (Harjula Prättälä: Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat, 2012) Ellei lainsäädännöstä muuta johdu, jäsenkuntien maksuosuuksien määrittelyssä voidaan käyttää harkintaa. Perusteiden tulee kuitenkin olla oikeudenmukaisia ja tasapuolisia sekä sopusoinnussa yleisten kunnallistaloudellisten periaatteiden kanssa. (Hannus Hallberg Niemi: Kuntalaki, 2009) Käyttökustannusten rahoitus voi perustua kuntien maksuosuuksiin tai suoritteiden hinnoitteluun. Maksuosuuksien perusteet on yleensä pyritty määrittelemään niin, että ne mahdollisimman hyvin vastaisivat palvelujen todellista käyttöä (Harjula Prättälä). Kuntaliiton perussopimusmallisuosituksen mukaan kuntayhtymän kustannusten rahoitus perustuu kustannuslaskentaan perustuvaan suoritteiden hinnoitteluun. Perusteena on tavallisesti omakustannushinta, johon sisältyvät toiminnan välittömät kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset. BDO Audiator Oy, JHTT-yhteisö Vattuniemenranta 2 Puhelin 020 743 2920 etunimi.sukunimi@bdo.fi 00210 Helsinki Y-tunnus 0904285-6 www.bdo.fi 1