SAVITAIPALEEN KUNTA PIENTEN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSET 2015 EHDOTUS 7.10.2015 Selostus Kunnanhallituksen hyväksymä Kunnanvaltuuston hyväksymä
Savitaipaleen kunta Selostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaavan ja kaava-alueen määrittely... 1 1.2 Suunnittelutilanne... 1 1.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)... 1 1.2.2 Maakuntakaava... 2 1.2.3 Yleiskaava... 2 1.2.4 Asema- ja ranta-asemakaavat... 2 1.2.5 Rakennusjärjestys... 2 1.2.6 Pohjakartta... 2 1.2.7 Maanomistus... 3 1.2.8 Rakennuskiellot... 3 1.2.9 Suunnitteluvaiheet... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Kaavamuutosten tarve ja tavoitteet... 3 2.2 Luonnonarvot... 3 2.3 Kulttuuriarvot ja muinaismuistot... 4 3 YLEISKAAVAN KUVAUS... 5 3.1 Kaavamuutokset perusteluineen... 5 3.2 Kaavamerkinnät ja määräykset... 7 4 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET... 7 4.1 Yleistä... 7 4.2 Kulttuuri- ja ympäristövaikutukset... 7 4.3 Vaikutukset maisemaan... 8 4.4 Taloudelliset vaikutukset... 8 4.5 Vaikutukset vesistöön, pohjavesiin ja ilmastoon... 8 4.6 Yhdyskuntataloudelliset ja rakenteelliset vaikutukset... 8 4.7 Sosiaaliset vaikutukset... 8 LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavamerkinnät Kaavoittajan vastineet luonnosvaiheesta jätettyihin viranomaislausuntoihin ja huomautuksiin
Savitaipaleen kunta Selostus 1 SAVITAIPALEEN KUNTA RANTAYLEISKAAVAMUUTOKSET 2015 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaavan ja kaava-alueen määrittely Yleiskaavan muutoskohteet sijaitsevat Savitaipaleen kunnassa ns. Pienten vesistöjen alueella. Suunnittelualueen seudulliset sijainnit 1.2 Suunnittelutilanne 1.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu 30.11.2000. Tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.1.2002. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnön säilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista
Savitaipaleen kunta Selostus 2 1.2.2 Maakuntakaava tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvosto on tarkastanut valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistetut alueidenkäyttötavoitteet edistävät erityisesti ilmastonmuutoksen hillintää, jossa keskeinen rooli on liikenteen ja asumisen järjestelyillä. Yksityisautoilun tarvetta tulee vähentää parantamalla joukkoliikennettä. Lisäksi uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä vauhditetaan sekä kaukolämmön ja jäteperäisen polttoaineen käyttöä edistetään. Tarkistuksessa tavoitteisiin on lisätty ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat alueidenkäytön velvoitteet. Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä esitetään maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueidenkäytön perusratkaisut sekä maakunnan tavoiteltu kehitys keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Maakuntakaavan tehtävänä on myös välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen. (Etelä-Karjalan liitto) Savitaipaleen kunta kuuluu Etelä-Karjalan liittoon ja siten myös sen alaisuudessa laadittavan maakuntakaavan vaikutuspiiriin. Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuusto on kokouksessaan 9.6.2010 hyväksynyt Etelä-Karjalan maakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 21.12.2011 Maakuntakaavassa suunnittelualueisiin ei kohdistu erityisiä varauksia. I vaihemaakuntakaavan teemoina ovat kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne. Etelä-Karjalan 1.vaihemaakuntakaava on parhaillaan ympäristöministeriön vahvistettavana. 1.2.3 Yleiskaava 1.2.4 Asema- ja ranta-asemakaavat Kaavamuutosalueilla on voimassa Savitaipaleen kunnanvaltuuston hyväksymä yleiskaava (voimaantullut 31.8.2012). Voimassa olevat rantayleiskaavaotteet ovat tämän raportin liitteenä. Kaavamuutosalueilla ei ole voimassa ranta-asemakaavaa. 1.2.5 Rakennusjärjestys 1.2.6 Pohjakartta Savitaipaleen kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 2.7.2012. Kaavan pohjakarttana käytetään numeerista maastotietokantaa sekä ajantasaista kiinteistörekisteriaineistoa.
Savitaipaleen kunta Selostus 3 1.2.7 Maanomistus 1.2.8 Rakennuskiellot 1.2.9 Suunnitteluvaiheet 2 LÄHTÖKOHDAT Kaavamuutosalueiden maanomistajina ovat yksityiset henkilöt. Kaavamuutosten laatimisen ajaksi ei ole määrätty rakennuskieltoja. Kunnanhallitus on hyväksynyt kaavamuutoksen käynnistämisen Khall 30.3.2015 55). Kaavaluonnos oli nähtävillä 7 27.7.2015. Kaavaluonnoksesta jätettiin kaksi huomautusta. Toisen huomautuksen perusteella kaavaehdotuksesta poistettiin luonnosvaiheen muutoskohde nro 3. Kaavoittajan laatimat vastineet ovat liitteenä. Kaavaehdotus oli nähtävillä 2.1 Kaavamuutosten tarve ja tavoitteet Suunnittelun tavoitteena on tutkia käyttötarkoituksen muutoksia lomaasumisesta vakituiseen asumiseen, rakennuspaikkojen laajennuksia, korjata teknisiä virheitä ja tutkia rakennuspaikkojen siirtoja. 2.2 Luonnonarvot Alueelle on tehty selvitys luonnonoloista alkuperäisen yleiskaavan yhteydessä. Kaukoheimonen, Salajärvi ja Pieni-Salajärvi ovat Siilinkankaan suppa- alueen suuria järviä. Näistä Kaukheimonen on itäisin. Se on pyöreähkö, lähes saareton, sedimenttipohjainen ja melko matala järvi. Itä- ja etelärannat ovat loivia hiekka- tai silttirantoja. Länsi- ja pohjoisrannat ovat kivistä moreenia, mutta sielläkin lahdet ja niemien edustat ovat silttipohjaisia ja matalia. Kaukheimoselle tyypillistä ovat jään puskemat rantavallit, jotka ovat todettavissa erityisesti hiekkarannoilla. Järvi on oligotrofinen. Säynjärvi on ruhjelaaksoon muodostunut kapea ja pitkä järvi, joka on jyrkkärantainen ja paikoin syvä. Laakon eteläpuolella järvi on länsi-itä - suuntaisessa ruhjelaaksossa kääntyen Haukhongassa kaakkoon kohti Nikkilää, jossa Hulikanniemi jakaa vedet kahdeksi pitkäksi ja kapeaksi lahdeksi. Säynjärvi on eu-dystrofinen järvi, jonka näkösyvyys on 2-3 m ja veden laatu todettiin aistinvaraisesti hyväksi. Valuma-alueen soiden ojitukset ovat lisänneet humuksen sedimentoitumista sekä ravinnekuormitusta. Kuitenkaan vesi ei ole muuttunut täysin tummanruskeaksi. Paikka paikoin myös peltoviljely on kasvattanut ravinnekuormitusta, joka näkyy rantapeltojen ja valtaojien suulla tiheinä ruokokasvustoina. Säynjärvi on yhä varsin hyvässä kunnossa johtuen järven kohtalaisen suuresta vesimäärästä sekä siitä, että ravinne- ja humuskuormitus on pysynyt järven kannalta kohtuullisena ja kohdistuu pääasiassa muutamien lahtien perukoihin. Haukhongan rannat ovat Haukhonganharjun ansiosta oligotrofisia.
Savitaipaleen kunta Selostus 4 Dys-oligotrofinen Lennusjärvi on muodostunut pitkään, pohjoiseteläsuuntaiseen ruhjelaaksoon, jonka itäsivu on erittäin korkeaa ja näyttävää luonnonjyrkännettä noin 8 km:n matkalta. Jyrkänteiden korkeus nousi paikoin yli 20m:n korkeuteen veden pinnasta. Järven länsirannalla kalliojyrkänteitä on vain paikoittain, suunnittelualueella lähinnä Matinvuoren tienoilla Kyynelmys on syntynyt ruhjelaaksoon. Puntaniemi jakaa Kyynelmyksen kahteen osaan, Puntaniemenlahteen ja Taskulahteen. Kyynelmyksen pohjoispäässä on Mustalampi ja ojitettu Suurisuo, joiden vedet virtaavat Kyynelmykseen. Ruskeavetinen Kyynelmys on jyrkkärantainen ja pinta-alaansa nähden varsin syvä järvi, syvin kohta 15 m on Puntaniemen ja Ellosenvuoren välissä. Ellosenvuori laskee jyrkästi Kyynelmykseen. Kaitajärven pohjoispään itään kurottuva koukku suunnittelualueen ulkopuolella on matala, moreenipohjainen lahdeke, joka kerää yläpuolisten rehevöityneiden järvien vedet. Lahden perukka on tämän johdosta rehevöitynyt. Itse pääallas on jyrkkärantainen, keskiosiltaan syvä (suurin syvyys 16m), pitkä ja kapea järvi, joka muuttuu eteläpäässä matalaksi ja luhtaiseksi (Lusikkalahdesta etelään keskisyvyys vain 1,5 m). Järven loivat itärannat ovat alarinteiltään kuusivaltiaisia OMT-kankaita ja länsirinteen jyrkät kalliorannat MTmänniköitä, jotka lakialueilla muuttuvat VT-männiköiksi. Länsiranta, joka kuuluu suunnittelualueeseen, on profiililtaan erittäin jyrkkä ja korkeuserot ovat hyvin suuret. Vastaavaa maiseman jylhyyttä tapaa vain kunnan lounaisosassa Lennusjärvellä. Dystrofinen Vuorijärvi on lähialueen yksi jylhimmistä ja yleisilmeeltään karuimmista järvistä, jonka maisemakuvaa hallitsevat korkeat kalliomäet MT- ja VT-kankaineen sekä jyrkästi laskevat kalliorannat. Muiden alueen suurempien järvien tavoin Vuorijärven pohjois- ja eteläpään notkelmien sekä järven länsirannan kuusimetsien (OMT) kasvilajisto indikoi itärantaa rehevämpää maaperää. Itärannan korkeat mäkialueet ovat mäntyvaltaisia MT ja VT-kankaita. Metsiä on hakattu paljon ja kasvussa olevat metsät ovat nuoria tai korkeintaan keski-ikäisiä (50-70-vuotiaita). Luonnontilaisia metsiä Vuorijärven ympäristössä ei todettu. Virmajärvi on pinta-alaltaan Savitaipaleen suurimpia järviä. Se on varsin ruskeavetinen, jonka vuoksi näkösyvyys jää kahteen metriin. Viljelysalueet ja ojitetut suot lisäävät sedimentaatiota, jonka todettiin lisäävän monin paikoin veden samentumista. Tällaisten paikkojen kasvilajisto indikoi myös rehevöitymistä. Ilmiö oli todettavissa erityisesti lahtien perukoissa ja jokisuissa. Käytännössä oma vesistönsä on pitkä, kapea ja matala Pohjanpäänlahti, jossa veden vaihtuvuus on hidasta. Lahden eteläinen puolisko on voimakkaasti rehevöitynyt ja kapein kohta on kasvamassa umpeen koko matkaltaan eristäen ennen pitkää lahden pohjoisosan omaksi altaakseen. (Jouko Sipari 2009) 2.3 Kulttuuriarvot ja muinaismuistot Kaavamuutoskohteilla ei ole huomioitavia kulttuuriarvoja. Tiedossa ei ole myöskään muinaismuistoja.
Savitaipaleen kunta Selostus 5 3 YLEISKAAVAN KUVAUS 3.1 Kaavamuutokset perusteluineen Loksi 3:97 ja Mäntyrinne 3:111 Kohde 1 Kaavamuutoksella rajataan jaetaan 1 RA rakennuspaikka kahdeksi RApaikaksi. Muutos perustuu sukupolvenvaihdoksessa sovittuihin asioihin. Nykyisellä RA-paikalla on ollut jo kaksi erillistä lomarakennusta. Mäntyrinne tila on lohkottu 29.5.2015. Vasaranranta 10:37 Kohde 2 Hiidenlahdessa maanomistusolosuhteet ovat hieman muuttuneet alkuperäisen yleiskaavan laatimisen jälkeen. Lomarakennuspaikkaa voidaan leventää idän suuntaan muuttuneen tilanteen perusteella. Kaavamuutos mahdollistaa paremmin rantasaunan sijoittamisen rakennuspaikalle. Vakituisen asunnon kohdalla maanomistajalla on tarpeita uusille talousrakennuksille hieman kauemmas rannasta. Rakennuspaikan laajennus mahdollistaa lisärakentamisen.
Savitaipaleen kunta Selostus 6 Rakennuspaikan koillisosaa Laine 2:87 Kohde 3 Kaavamuutoksella laajennetaan siirretään vakituisen asunnon paikkaa saadun poikkeamisluvan perusteella. Länsiranta 4:79 ja Kulju 4:80 Kohde 4 Kyseisten tilojen lomarakennuspaikat olivat jääneet vahingossa pois nykyisestä yleiskaavasta. Merkitään molemmat tilat olemassa oleviksi lomarakennuspaikoiksi. Katajaharju 1:65 Kohde 5 Muutetaan olemassa oleva lomarakennuspaikka vakituisen asunnon paikaksi. Rakennuspaikalta kuntakeskukseen on noin 26 km. Heitunlahden kouluun tulee matkaa noin 14 km. Rakokivi 3:37 ja Outisenmäki 3:41 Kohde 6 Laajennetaan tilan 3:37 lomarakennuspaikkaa hieman tilan Outisenmäki 3:41 puolelle. Nurmela 1:23 Kohde 7 Voimassa olevassa kaavassa oli virheellisesti tulkittu tilalle osoitettu rakennuspaikka yhdeksi paikaksi. Muutetaan lomarakennuspaikka kahdeksi paikaksi ja laajennetaan samalla korttelia hieman.
Savitaipaleen kunta Selostus 7 Tommola 9:0 Kohde 8 Muutetaan olemassa oleva lomarakennuspaikka vakituisen asunnon paikaksi. Rakennuspaikalta kuntakeskukseen on noin 14 km. Suviniemi 1:138 Kohde 9 Muutetaan olemassa oleva lomarakennuspaikka vakituisen asunnon paikaksi. Rakennuspaikalta kuntakeskukseen on noin 16 km. Sirkka 1:3 Kohde 10 Saadun poikkeamisluvan perusteella laajennetaan olemassa olevaa lomarakennuspaikkaa hieman. Nuottaranta 3:49 Kohde 11 Maanomistaja on hankkinut rakennuspaikkaan liittyvää lisämaata. Rakennuspaikka voidaan laajentaa myös hankitun lisämaan puolelle. 3.2 Kaavamerkinnät ja määräykset Jätevesihuolto on järjestettävä asianomaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla sekä noudattaen talousvesien käsittelystä annettua valtioneuvoston asetuksia. Rakennusten suunnittelussa on huomioitava maaperästä aiheutuvan radonhaitan torjunta. Muilta osin yleisissä määräyksissä noudatetaan alkuperäisen yleiskaavan määräyksiä. 4 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 4.1 Yleistä Ympäristövaikutusten arvioinnin yhtenä perusteena voidaan pitää alkuperäiseen rantaosayleiskaavaan tehtyä luonnonolojen selvitystä. Myös kaavoittajan tekemät maastokäynnit ovat merkittävä osa arvioinnin perusteita. Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset perustuvat suurelta osin kaavoittajan tekemiin huomioihin ja havaintoihin kaavaprosessin aikana. 4.2 Kulttuuri- ja ympäristövaikutukset Kaavamuutokset eivät merkittävästi vaikuta maisemaan tai ympäristöä huonontavasti. Vesihuollon osalta ei kaavamuutosalueella tarvitse ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, sillä muutokset kohdistuvat yksittäisiin rakennuspaikkoihin. Sama kos-
Savitaipaleen kunta Selostus 8 kee jätehuoltoa. Rakennuspaikkojen siirto on tehty alueella, joissa on rakennuspaikkoja jo ennestäänkin. Välittömiä kustannuksia vesihuollon ja tiestön osalta syntyy, mutta ne kohdistuvat lähinnä maanomistajalle. 4.3 Vaikutukset maisemaan Kaavamuutoksilla ei ole maiseman kannalta merkittäviä vaikutuksia. Kaavamuutokset eivät sijaitse maisemallisesti herkillä alueilla. 4.4 Taloudelliset vaikutukset Uusi vakituinen asuminen aiheuttaa jonkin verran kustannuksia maanomistajalle mm. tiestöjen ylläpidon suhteen. Lisäksi oman auton käytöstä aiheutuu jonkin verran kustannuksia. Toisaalta edullisen uusiutuvan puuenergian käyttö kyseisillä kohteilla on helpohkoa, koska puuta on saatavissa omasta metsästä. 4.5 Vaikutukset vesistöön, pohjavesiin ja ilmastoon Vesistöihin ja pohjavesiin eivät kaavamuutokset sanottavasti vaikuta, koska jätevedet ja muut jätteet tullaan hoitamaan haja-asutusalueella lain edellyttämällä tavalla. Keskitetyt järjestelmät ovat toivottavia esimerkiksi yhteisjärjestelmät naapureiden kesken. Yksityisautoilulla on ilmaston kannalta jonkin verran haitallisia vaikutuksia. 4.6 Yhdyskuntataloudelliset ja rakenteelliset vaikutukset 4.7 Sosiaaliset vaikutukset Suunnitellut uudet vakituisen asumisen rakennuspaikat periaatteessa hajauttavat yhdyskuntarakennetta ja aiheuttavat mahdollisesti julkisille palveluille lisätarpeita mm. koulukuljetusten muodossa. Toisaalta yksityisautoilun ajettavat kilometrit saattavat vähentyä. Mikäli pääkaupunkiseudulla nykyisin asuvat vapaa-ajan asukkaat muuttavat pysyvästi suunnitelluille kohteille, jää viikkottainen mökkimatka pääkaupunkiseutu Savitaipale pääkaupunkiseutu pois. Muutoskohde 12 lisää järven yhtenäisen rakentamattoman rantaviivan määrää. Rakennetun ympäristön kannalta kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia. Lähimmät naapurit saattavat hetkellisesti kokea uudesta rakennuspaikasta häiriötä etenkin rakentamisen aikana. Häiriölliset vaikutukset jäävät kuitenkin melko vähäisiksi verrattuna kaavamuutoksen positiivisiin vaikutuksiin. SAVITAIPALEEN KUNTA Antti Hirvikallio, Maankäyttöinsinööri, YKS 371