Savonlinnan seudun kuntayhtymä TASEKIRJA 2011

1 (66) Savonlinnan seudun kuntayhtymä TASEKIRJA 2011 Seutuhallitus 16.3.2012 Tarkastuslautakunta 11.5.2012 Seutuvaltuusto 7.6.2012

2 (66) Savonlinnan seudun kuntayhtymä TASEKIRJA 2011 Toimintakertomus Tavoitteiden toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot ja selvitykset

3 (66) SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS... 4 1.1 SEUTUJOHTAJAN KATSAUS... 4 1.2 KUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO... 5 1.3 YLEISTÄ... 5 1.4 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO... 6 1.5 KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ... 9 1.6 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 10 1.7 TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS... 12 1.8 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 15 1.9 KOKONAISTULOT JA MENOT... 16 1.10 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 17 1.11 SEUTUHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ... 22 2 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 22 2.1 OHJAUS JA KEHITTÄMINEN... 22 2.2 ELINKEINOPOLITIIKKA... 24 2.2.1 TOIMINTA JA TULOKSET 2011... 26 2.3 SEUDULLINEN HANKINTATOIMI... 43 2.4 TALOUS VUONNA 2011... 44 2.4.1 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN... 46 2.4.2 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN... 47 2.4.3 INVESTOINNIT... 48 2.4.4 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN... 48 2.4.5 YHTEENVETO VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2010... 50 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 51 3.1 TULOSLASKELMA... 51 3.2 RAHOITUSLASKELMA... 52 3.3 TASE... 53 3.4 KONSERNITULOSLASKELMA... 54 3.5 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA... 54 3.6 KONSERNITASE... 55 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 56 4.1 KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 56 4.2 TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 56 4.3 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 58 4.4 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 60 4.5 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT... 60 4.6 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 61 4.7 KONSERNIN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 61 4.8 KONSERNITASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 62 5 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 64 5.1 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS... 64 5.2 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 65 6 LUETTELOT JA SELVITYKSET... 66

4 (66) 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 SEUTUJOHTAJAN KATSAUS Kaiken toimintamme tavoitteena on työskennellä niiden asioiden puolesta, jotka tuovat seudulle uutta työtä ja turvaavat olemassa olevia työpaikkoja ja näin lisäävät yleistä hyvinvointia. Pitkäjänteinen työ tähtää siihen, että Savonlinnan seutu on kestävästä kehityksestään kansainvälisesti tunnettu maailman puhtain järvialue, jonne halutaan investoida, jonne halutaan matkustaa ja muuttaa asumaan. Maailmantalouden tilanteesta ja eurokriisin aiheuttamasta epävarmuudesta huolimatta yleinen tunnelma seudulla on positiivinen. Yrityksissä usko tulevaan on lujaa ja monella toimialalla on suunnitteilla ja toteutumassa potentiaalisia investointeja ja työvoiman lisätarvetta sisältäviä kehityshankkeita. Yritystoiminnan edellytyksiä parantavat rinnakkaisväylän rakentaminen ja valmistuminen sekä Pääskylahden teollisuus-, yritys- ja logistiikkatoimintojen kehittämishanke, johon sisältyvät uusi teollisuusalue, uusi syväsatama (valmistuu 2013), ratapihan siirto (valmistuu 2012) ja Yritystalo Schauman (kokonaispintaala 13000 m 2 ). Myös Savonlinnan keskustan kehittäminen, erityisesti Olavinkadun saneeraus, tulee tarjoamaan parempia edellytyksiä kaupalle ja palveluelinkeinoille. Matkailun kehittämisessä nähdään seudulla paljon mahdollisuuksia mm. ympärivuotisen palvelutarjonnan lisääntymisen suhteen. Metalli- ja konepajateollisuuden, samoin kuin koko seudun teknologiateollisuuden elpyminen alkoi keväällä 2011. Myönteisen kysynnän odotetaan jatkuvan ainakin kesään saakka. Myös elektroniikkateollisuuden tilauskanta on hyvä, ja toimiala on kasvava. ICT- ja ohjelmistotekniikan alalla seudulle on sijoittunut useita merkittäviä yrityksiä. Bioenergia-ala on kehittynyt hyvin ja tarjoaa uusia työpaikkoja. Jos bioöljylaitos sijoittuu Savonlinnan seudulle, sen vaikutus on suuri seudun elinvoimaisuudelle. Päätös sijoittumisesta on odotettavissa huhtikuussa 2012. Rakennusalalla oli syksyllä 2011 suhteellisen hiljaista, mutta nyt rakennusliikkeiden mukaan tilanne näyttää valoisammalta ja rakenteille on tulossa useita liike- ja asuinkerrostaloja. Uudisrakennuskohteita on alkamassa, samoin eri saneerauskohteita, suurimpana Tanhuvaaran liikuntaopiston uimahallin saneeraus. Meneillään on myös matkustajasataman toiseen vaiheen peruskorjaus. Rinnakkaisväylän työmaa on työllistänyt etenkin seudun kuljetusyrityksiä. Kuljetusalalla erityisesti vesitiekuljetusten kehitys on ollut suotuisaa ja uusia investointejakin on tehty. Matkailualalla on ollut kasvua ja investointeja on tulossa erityisesti Punkaharjulla ja Savonlinnassa. Erityisesti venäläisten matkailijoiden kiinnostus seutuun on ollut selvässä kasvussa. Yöpymisten määrä kasvoi viime vuonna seudulla. Savonlinnassa on tulossa eräiden hotellien laajennus- ja saneeraushankkeita. Hollantilainen yrittäjä on myös aloittamassa hotellilaivaristeilyt Saimaalla. Myös kaupan alalla kehitys on ollut suotuisaa. Yrityksen perustamisesta kiinnostuneet ovat olleet aktiivisesti liikkeellä parhaiten Itä- Suomessa! Savonlinnan seudulla perustettiin viime vuonna 173 uutta yritystä.

5 (66) Seudun yhteisen edunvalvonnan painopisteitä olivat Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen toimintojen, Mikkelin ammattikorkeakoulun, Lappeenrannan teknillisen yliopiston kuituerottelutekniikkaan liittyvät seudun kärkitoimialoja tukevat osaamisalat, Metsäntutkimuslaitoksen toiminnot sekä Enonkosken kalanviljelyslaitoksen toiminta. Seudun kärkialojen tutkimukseen ja kehittämiseen on panostettu kuitulaboratorion, elektroniikan 3K-tehtaan kuin myös Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston kautta. Valmisteltiin Invest in Savonlinna Region ohjelmaa, jonka avulla on tarkoitus saada aikaisempaa vahvemmin kansainvälisiä sijoituksia alueelle. 1.2 KUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO Kuntayhtymän organisaatio muodostui vuonna 2011 seuraavasti: 1.3 YLEISTÄ Savonlinnan seudun kuntayhtymä on Savonlinnan seudun alueen kuntien ylläpitämä kuntalain mukainen kuntayhtymä. Savonlinnan seudun kuntayhtymän nykyinen perussopimus on astunut voimaan 1.1.2007. Perussopimuksen 2 :n mukaisesti kuntayhtymä huolehtii 1. jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta, 2. kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä ja kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisestä kulloinkin voimassa olevan kuntayhtymäsuunnitelman mukaisesti, 3. aluepolitiikan toteuttamisesta osaltaan ja seudullisen elinkeinopolitiikan toteuttamisesta kulloinkin voimassa olevan elinkeinostrategian mukaisesti, 4. yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta ja

6 (66) 5. muista yhteisesti sovittavista tehtävistä, joista seutuvaltuusto päättää 2/3 määräenemmistöllä kokouksessa annetuista äänistä. Tällä menettelyllä päätetystä uudesta tehtävästä muodostetaan 17 mukainen toimenpidekokonaisuus. Vuoden 2011 aikana Savonlinnan seudun kuntayhtymä on tehnyt toimenpiteitä kaikilla perussopimuksen mukaisilla toimintasektoreilla, joista kerrotaan tarkemmin raportissa. 1.4 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Seutuvaltuusto Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käytti vuonna 2011 seutuvaltuusto. Seutuvaltuuston edustajat on peruskunnissa valittu valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Seutuvaltuuston puheenjohtajisto valittiin seutuvaltuustossa 6.5.2009 toimikaudeksi 2009 2012. Seutuvaltuuston jäsenet ja varajäsenet (31.12.2011) ovat kunnittain seuraavat: Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Kupiainen Aune/pj Pulkka Anneli Punkaharju Palm Pekka/1. vpj. Silvennoinen Ari Kerimäki Parkkinen Matti-Pekka/2. vpj. Kosonen Seppo Savonlinna Klemettinen Helvi Kaasinen Jukka Enonkoski Natunen Esa Soljento Eija Enonkoski Räisänen Anneli Brax-Mertanen Tuija Kerimäki Kettunen Leena Karvinen Riikka Kerimäki Nousiainen Olavi Suomalainen Tuukka Kerimäki Partanen Matti Lemmetyinen Saku Punkaharju Puhakka Seppo Silvennoinen Katja Punkaharju Bilund Juha Valkonen Esa Savonlinna Condit Stephen Korhonen Leena Savonlinna Kokko Sampsa Rouvinen Juhani Savonlinna Hirvonen Teemu Linnamurto Jarmo Savonlinna Hurskainen Vesa Luukkanen Harri Savonlinna Härkönen Riitta Eronen-Raivio Maarit Savonlinna Makkonen Aila Suomalainen Ritva Savonlinna Mikkonen Anna-Kristiina Linnamurto Erja Savonlinna Niiranen Tuija Söderholm Jan Savonlinna Riikonen Teuvo V. Pyöriä Outi Savonlinna Röpelinen-Pitkänen Carita Vuorinen Eeva Savonlinna Ahonen Vesa Miettinen Harri Sulkava Partanen Marttiina Virta Leila Sulkava Päykkönen Markku Virta Vesa Sulkava

7 (66) Seutuvaltuustossa on kunnittain jäseniä seuraavasti: Valtuutettujen Kunta lukumäärä Enonkoski 2 Kerimäki 4 Punkaharju 3 Savonlinna 12 Sulkava 3 Seutuvaltuusto kokoontui vuoden aikana neljä kertaa ja käsitteli yhteensä 32 asiaa. Seutuvaltuuston pöytäkirjanpitäjänä toimi hankesihteeri. Seutuhallitus Savonlinnan seudun kuntayhtymän seutuhallitus valittiin 6.5.2009 toimikaudeksi 2009 2012. Seutuhallituksen poliittiset voimasuhteet ovat seuraavat: Keskusta 4, Sosiaalidemokraatit 4 ja Kokoomus 1. Hallituksen kokoonpanossa on edustaja kustakin kuntayhtymän peruskunnasta. Seutuhallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat (31.12.2011) kunnittain seuraavat: Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Juuti Pirkko/pj Savonlinna Suomalainen Ritva Pärnänen Heikki/1. vpj. Savonlinna Iskala Jonna Seppänen Ulla/2. vpj. Savonlinna Ronkanen Onni Auvinen Matti Savonlinna Valjakka Markku Backman Anja Muhonen Raimo Savonlinna Punkaharju Pasanen-Harju Virve Laamanen Jari Kautonen Tuomo Enonkoski Klemettinen Helvi Pitkonen Ari Kerimäki Matilainen Jouni Ralli Kaisa Sulkava Reponen Sanna Seutuhallitus kokoontui 10 kertaa ja käsitteli 145 asiaa. Hallitukselle asiat esitteli seutujohtaja. Kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimi hankesihteeri. Hankintapäällikkö oli mukana kokouksissa asiantuntijajäsenenä tarvittaessa. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta valittiin 6.5.2009 toimikaudeksi 2009 2012.

8 (66) Tarkastuslautakunnan kokoonpano (31.12.2011) on seuraava: Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Puhakka Seppo Punkaharju Virtanen Hilkka Sulkava Nykänen Hannu Savonlinna Penttinen Oiva Savonlinna Nousiainen Olavi Kerimäki Röpelinen-Pitkänen Carita Savonlinna Tuunanen Aune Punkaharju Nousiainen Kari Savonlinna Virta Leila Sulkava Luostarinen Jarmo Savonlinna Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden 2011 aikana 6 kertaa ja käsitteli yhteensä 31 asiaa. Tämän lisäksi tarkastuslautakunta kokoontui 3 kertaa työkokoukseen. Seutuvaltuuston valitsemana JHTT -yhteisönä on ollut PwC Julkistarkastus Oy. Vastuullisena tilintarkastajana oli JHTT Elina Hämäläinen, joka toimi myös tarkastuslautakunnan sihteerinä. Tilintarkastaja tarkasti vuoden 2011 aikana seuraavat EU-hankkeet: Eastwood hanke Keskisen Saimaan Retkiluistelu hanke Savonlinnan seudun Koheesio- ja kilpailukykyohjelma hanke Waterways Forward Interreg IV C hanke, 2 tarkastusta Lisäksi Etelä-Savon maakuntaliitto on rahoittajaviranomaisena suorittanut paikanpäällä tehtävän hanketarkastuksen seuraavista hankkeista: Savonlinnan seudun osaamiskeskusohjelma/matkailun ja elämystuotannon klusteri hanke Savonlinnan seudun kuntayhtymän tilivelvollisia ovat Savonlinnan seudun kuntayhtymän seutuhallitus ja seutujohtaja. Vuoden 2011 käytännön mukaan, tarkastuslautakunnan pyynnöstä kuntayhtymän vaikuttavuutta ja tehtyjä toimenpiteitä on itse arvioitu toimintakertomusosassa arviointiasteikolla 4-10. Työvaliokunta Työvaliokunnan muodostavat peruskuntien kunnanjohtajat ja seutuhallituksen puheenjohtajisto. Työvaliokunta vastaa kuntayhtymän operatiivisesta konsernijohtamisesta elinkeinostrategian mukaisesti. Kuntayhtymän organisaatio kytkeytyy peruskuntien hallinto-organisaatioihin seutuhallituksen ja sen asettaman kunnanjohtajien työvaliokunnan kautta. Yhtymähallitus (nyk. seutuhallitus) on kokouksessaan 18.12.2002 150 määritellyt työvaliokunnan tehtävät seuraavasti: Työvaliokunta käsittelee valmistelevasti yhtymähallitukseen esiteltävät asiat Toimii kanavana, jonka kautta kunnissa esiin nousevia kehittämisideoita tuodaan seudulliseen valmisteluun

9 (66) Kehittää ja edistää seudullista ajattelua Toimii tarvittaessa hallituksen tekemien päätösten "toimeenpanijana" Toimii väylänä tiedottaa kuntayhtymän asioista kuntiin Kunnanjohtajatyöryhmä ei käsittele kaikkia hallituksen listalla olevia asioita, vaan keskittyy visiointiin, strategioiden linjauksiin ja seutuyhteistyön kannalta suuriin asioihin (yhtymähallitus 22.4.2004 55) Työvaliokunnan kokoonpano 31.12.2011: Varsinainen jäsen Laine Janne pj Tanja Matikainen Jämsen Antti Sami Sulkko, vpj Rannanpiha Kari Koskinen Riitta Juuti Pirkko Pärnänen Heikki Seppänen Ulla Savonlinna Sulkava Enonkoski Punkaharju Kerimäki Etelä-Savon maakuntaliitto sh pj sh 1. vpj sh 2. vpj Kokouksiin on lisäksi kutsuttu asiantuntijajäseninä yrityspalvelujohtaja, Savonlinnan kaupungin kehitysjohtaja ja kaupungin kansliapäällikkö. Asioiden esittelijänä työvaliokunnassa on toiminut seutujohtaja, työvaliokunnan sihteerinä on toiminut hallintopäällikkö. Työvaliokunnan kokouksiin on kutsuttu käsiteltävistä aiheista riippuen myös kuntayhtymään kuulumattomien ympäristökuntien edustajia. Kunnanjohtajien työvaliokunta kokoontui vuoden aikana 10 kertaa ja käsitteli 111 asiaa, joista 13 hankehakemusta. Näistä 12 puollettiin ja 1 hankkeesta oltiin sekä puolesta että vastaan. Työvaliokunnan kokouksissa käsiteltiin edunvalvonta-asioina mm. lentoliikenteen tukemista, Parikkalan rajanylityspaikan perustamista, Metsäkeskuksen alueellistamista, Itä- Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen tulevaisuutta, Savonlinnan TE-toimiston asemaa, hallitusohjelmaan vaikuttamista ja hallitusohjelman kunta-uudistuksen sekä muiden linjausten vaikutuksia seudulle. 1.5 KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ Vuoden 2011 lopussa kuntayhtymän palveluksessa oli yhteensä 25,65 henkilöä. Vakinaisessa virkasuhteessa oli 3 henkilöä ja toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa 17 henkilöä. Määräaikaisia oli 7, josta yhden työaika keskimäärin 15% kokonaistyöajasta. Yhden määräaikaisen henkilön työsuhde oli 50% kokonaistyöajasta. Uusiin määräaikaisiin tehtäviin palkattiin vuoden kuluessa kolme henkilöä: 1 hankesihteeri/ohjaus ja kehittäminen 1 elektroniikka-asentaja/elektroniikan 3K-tehdas 1 projekti-insinööri/elektroniikan 3K-tehdas

10 (66) Lisäksi kuntayhtymässä työskenteli kaksi kesätyöntekijää. Henkilöstö sijoittui 31.12.2011 seuraavasti 2011 2010 2009 2008 2007 Ohjaus ja kehittäminen 2,5 1,5 2 2 5 Hankintatoimi 4 4 5 *) 4 2 Yleiset hankkeet 0 0 0 0 2 Aluekeskusohjelma/Koheesio- 1,5 1,5 1 2 2 ja kilpailukykyohjelma Yrityspalvelut 9,65 7 + 5**) 7 6,5 9 3K-tehdas 8 7 6 7 7 Yhteensä 25,65***) 26***) 21 21,5 27 *) Hankintatoimesta yksi henkilö virkavapaalla vuonna 2009. **) Sisältää: 7 henkeä/savonlinnan seudun yrityspalvelut sekä Savonlinnan Innovaatiokeskuksesta siirtyneet 5 henkilöä, joista osaaikaisia 31.12.2010 päättyneitä työsuhteita 2 kpl. ***) Huom. 1.7.2010 Savonlinnan Innovaatiokeskuksen fuusio. Henkilömäärästä oli naisia 59 % ja miehiä 41 %. Henkilöstön keski-iäksi muodostui 44,2 vuotta. 1.6 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kuntayhtymän sisäisen valvonnan toteuttamisessa noudatetaan Savonlinnan seudun kuntayhtymän sisäisen valvonnan ohjetta, jonka yhtymähallitus (nyk. seutuhallitus) on hyväksynyt 20.1.2006. Sisäinen valvonta on painottunut vuonna 2011 talouden hoitoon. Sisäisen valvonnan toimenpiteet/taloudenhoito: Kuntayhtymän taloustilannetta on seurattu kuukausittain kustannuspaikkojen vastuuhenkilöiden ja seutuhallituksen toimesta. Rahavarojen käytöstä, saatavista ja maksuliikenteestä on raportoitu Savonlinnan kaupungin taloushallinnon toimesta kuukausittain. Vuoden 2011 alusta kuntayhtymään rekrytoidun hankesihteerin toimenkuvaan kuuluu mm. EU-ohjelmatoimenpiteiden hankehallinto sekä kuntayhtymän ostolaskujen reitittäminen. Mm. näiden tehtäväkokonaisuuksien hoitaminen kuntayhtymän omana toimintona on parantanut taloushallintoa. Sisäisen valvonnan toimenpiteet/viranhaltijapäätökset: Viranhaltijapäätökset on saatettu seutuhallituksen tietoon mahdollista otto-oikeuden käyttämistä varten päätöstä seuraavan ensimmäisen seutuhallituksen kokouksen esityslistalla. Lisäksi otto-oikeuden toteutumiseksi viranhaltijapäätösraportti on toimitettu seutuhallituksen puheenjohtajan tarkistettavaksi viikoittain. Sisäisen valvonnan toimenpiteet/asianhallinta: Savonlinnan seudun kuntayhtymälle on laadittu arkistotoimen toimintaohje, joka sisältää yleiset määräykset ja ohjeet arkistotoimen hoidosta ja arkistotoimen organisaatiosta (hyväksytty seutuhallituksessa 23.9.2010 131). Osa-arkiston muodostajille (hallinto, hankintatoimi, yrityspalvelut, 3K-tehdas) on nimetty arkistovastaavat (seutujohtajan yleinen päätös 4.11.2010 9) ja tulosalueiden ohjaus ja kehittäminen sekä seudulliset yrityspalvelut asiakirja-aineisto vuoteen 2007 asti on arkistoitu keskitetysti kaupungin päätearkistoon.

11 (66) Sisäisen valvonnan toimenpiteet/henkilöstöhallinto: Työilmapiirimittaus on suoritettu joulukuussa 2011 ja kehityskeskustelut aloitetaan tammikuussa 2012. Sisäisen valvonnan toimenpiteet/sopimukset: Kuntayhtymän sopimuskantaa on ylläpidetty Dynasty -asianhallintajärjestelmässä. Kuntayhtymää koskevien sopimusten teossa ja päätösten valmistelussa on tarvittaessa käytetty ulkopuolista asiantuntija-apua. Sisäisen valvonnan toimenpiteet/hankinnat: Tavara- ja palveluhankinnoissa on noudatettu julkisista hankinnoista annettua lakia (1505/92) sekä EU -määräyksiä. Vuonna 2010 laadittu kuntayhtymän hankintaohje on helpottanut hankintojen kilpailuttamista. Mahdollisuuksien mukaan on hyödynnetty jo olemassa olevia sopimuksia seudullisen hankintatoimen kilpailuttamista palveluista/tavaroista. Sisäisen valvonnan toimenpiteet/projektien valvonta: Meneillään olevien projektien toteumasta on raportoitu seutujohtajan ajankohtaiskatsauksessa sekä työvaliokunnassa että seutuhallituksessa. Hankehallinnointi on vuoden 2011 alusta siirretty kuntayhtymän omaksi toiminnaksi rekrytoimalla kuntayhtymään hankesihteeri. Hankeseuranta on tämän myötä ajantasaistunut ja tehostunut huomattavasti. Sisäisen valvonnan toimenpiteet/viestintä: Painopiste ollut sisäisessä viestinnässä, lähinnä työyksikkökokouksia käytetty informaatiovälineenä. Sisäisen valvonnan toimenpiteet/tietojenkäsittely: Edellisen IT-palveluita koskevan sopimuksen päättyessä ko. palvelut on kilpailutettu vuoden 2011 lopulla. Sisäisen valvonnan toimenpiteet/riskien hallinta: Kuntayhtymän riskienhallinta on keskittynyt kahteen merkittävimpään taloudelliseen kohteeseen: lentoliikenne ja Yritystalo Schauman. Lentoliikenteen osalta riskinä on sopimus lentoyhtiön ja ministeriön kanssa, joka toisaalta mahdollistaa lentoliikenteen Savonlinnan kentälle, mutta jos matkustajamäärät eivät toteudu joutuu kuntayhtymä sopimuksen mukaan kompensoimaan lentoyhtiölle saamatta jääneitä matkustajatuloja. Tiedostettu riski on vuoden aikana toteutunut lentoliikenteen kustannuspaikan alijäämänä (410 731,94 euroa). Kiinteistö Oy Schaumanintien Yritystalo aiheuttaa Savonlinnan seudun kuntayhtymälle haasteellisen liiketoimintariskin, koska Yritystalon hankintatilanteessa ei ole ollut tietoa talon tulevista käyttäjistä/vuokralaisista ja hankittaessa on ollut tiedossa, että kiinteistön peruskorjaamisen kustannukset ovat noin 5,7 M. Liiketoimintariski on toteutunut kiinteistöyhtiön tappiollisena tilinpäätöksenä (- 89 789,02). Toisaalta Kiinteistö Oy Schaumanintien Yritystalon omistus oli välttämätön toimenpide Pääskylahden teollisuusalueen jatkohankkeita ajatellen. Pienessä asiantuntijaorganisaatiossa merkittävän riskin muodostaa henkilöstön kumuloituva erikoisosaaminen, joka ei ole korvattavissa esim. sairastumis- tai työpaikan vaihtotilanteissa. Hallinnon sijaistusjärjestelyt ovat parantuneet huomattavasti hankesihteerin aloitettua työnsä 1.1.2011.

12 (66) Sisäisen valvonnan toimenpiteet/konsernivalvonta: Kuntaliitosvalmisteluista johtuen vuoden 2011 aikana ei ole käynnistetty konsernivalvonnan ohjeistuksen laatimista. Seutuhallitus vastaa seutuvaltuuston päätösten toimeenpanosta ja on katsonut, että kaikki päätökset ovat lainmukaisia. Yleisesti voidaan todeta, että on toimittu sisäisen valvonnan ohjeistuksen mukaisesti ja valvonnassa ei ole havaittu puutteita kuluneella tilikaudella. 1.7 TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2011 2010 Toimintatuotot 3 677 991 3 269 266 Toimintakulut -3 951 433-3 305 137 Toimintakate -273 442-35 871 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 45 3 Muut rahoitustuotot 1 927 1 181 Korkokulut -39 594-23 943 Muut rahoituskulut -202-8 918 Vuosikate -311 266-67 547 Poistot ja arvonalentumiset 0-11 845 Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos -311 266-79 392 Tilikauden yli-/alijäämä -311 266-79 392 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2011 2010 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 93,1 98,9 Vuosikate/Poistot, % 0,0 570,3 Toimintatuotot/toimintakulut 93,1 % Tunnusluku osoittaa paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi varsinaisen toiminnan tuotoilla. 100 * toimintatuotot(ulkoiset) 3 677 991 93,1 toimintakulut(ulkoiset) 3 951 433 Vuosikate -% poistoista 0 % 100 * vuosikate -311 266 0 poistot 0

13 (66) RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2011 2010 Toiminnan rahavirta Vuosikate -311 266-67 547 Satunnaiset erät 0 0 Investointien rahavirta Investointimenot 0-226 467 Toiminnan ja investointien rahavirta -311 266-294 014 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 1 000 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -200 000-100 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos 781 393-374 491 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos -278 802-175 215 Korottomien velkojen muutos 27 401-81 913 Rahoituksen rahavirta 329 991 268 381 Rahavarojen muutos 18 725-25 633 Rahavarat 31.12. 22 380 3 655 Rahavarat 1.1. 3 655 29 287 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 0,0-29,8 Pääomamenojen tulorahoitus, % -155,6-20,7 Lainanhoitokate -1,1-0,4 Kassan riittävyys, pv 2 0

14 (66) Investointien tulorahoitus 0,0 % Luku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella 100 * vuosikate -311 266 0,0 % invest. omahank.meno 0 Investointien omahankintameno: Investointimenot 0 - inv. rahoitusosuudet 0 0 Pääomamenojen tulorahoitus -155,6 % Luku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. 100 * vuosikate -311 266 invest. omahank.meno+antolain.nettolis.+lain.lyh. 0 + 0 000 + 200 000 Lainanhoitokate -1,13 Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. vuosikate + korkokulut -311 266 + 39 594-1,13 korkokulut + lainanlyh. 39 594 + 200 000 Kassavarat 31.12.2011 0,02 M Kassavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset rahoitusarvopaperit 0 rahat ja pankkisaamiset 22 380 22 380 Kassastamaksut 31.12.2011 M 4,19 M Kassastamaksut: Toimintakulut (ulkoiset) 3 951 433 Korkokulut 39 594 Muut rahoituskulut 202 Käyttöomaisuusinvestoinnit 0 Antolainojen lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen väh. (lyh.) 200 000 4 191 229 Kassan riittävyys pv 2 pv Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla 365 * kassavarat 22 380 2 kassastamaksut 4 191 229

15 (66) 1.8 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 31.12.2011 31.12.2010 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 802 505 802 505 Sijoitukset 802 505 802 505 PYSYVÄT VASTAAVAT 802 505 802 505 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset muilta 233 341 233 341 Pitkäaikaiset saamiset 233 341 233 341 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 289 768 201 452 Muut saamiset 803 490 625 440 Siirtosaamiset 13 359 922 Lyhytaikaiset saamiset 1 106 616 827 814 Saamiset 1 339 957 1 061 155 Rahat ja pankkisaamiset 22 380 3 655 VAIHTUVAT VASTAAVAT 1 362 337 1 064 810 VASTAAVAA YHTEENSÄ 2 164 843 1 867 315 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 90 842 90 842 Edell. tilikausien ylijäämä (alijäämä) -773 619-694 227 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -311 266-79 392 OMA PÄÄOMA -994 042-682 776 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 500 000 700 000 Pitkäaikainen 500 000 700 000 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2 041 540 1 260 147 Saadut ennakot 9 160 35 469 Ostovelat 361 038 293 437 Muut velat 70 614 97 884 Siirtovelat 176 533 163 156 Lyhytaikainen 2 658 885 1 850 092 VIERAS PÄÄOMA 3 158 885 2 550 092 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 164 843 1 867 315 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % -46,1-37,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 85,6 76,9 Kertynyt yli-/alijäämä -1 084 885-773 619 Lainakanta 31.12. 2 541 540 1 960 147

16 (66) Omavaraisuusaste -46,1 % Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä 100 * oma pääoma+poistoero ja vap.eht.var. -994 042 + 0-46,1 koko pääoma - saadut ennakot 2 164 843-9 160 Suhteellinen velkaantuneisuus 85,6 % Suhteellinen velkaintuneisuusprosentti kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun 100 * (vieras pääoma-saadut ennakot) 3 158 885-9 160 85,6 käyttötulot 3 677 991 Lainakanta 31.12.2011 M 2,5 M Lainakanta: Vieras pääoma 3 158 885 - saadut ennakot -9 160 - ostovelat (lyhyt ja pitkä) -361 038 - siirtovelat -176 533 - muut lyhytaikaiset velat -70 614 - liittymismaksut 0 2 541 539,56 1.9 KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAYHTYMÄN KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot 3 677 991 Toimintakulut 3 951 433 Korkotuotot 45 Korkokulut 39 594 Muut rahoitustuotot 1 927 Muut rahoituskulut 202 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointimenot Pysyvien vast. hyödykk. luovutustulot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys 200 000 Pitkäaikasten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Lyhtyaikaisten lainojen lisäys 781 393 Oman pääoman vähennykset Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä 4 461 355 Kokonaismenot yhteensä 4 191 229 Täsmäytys Kokonaistuotot - kokonaismenot 270 127 Muut maksuvalmiuden muutokset - rahavarojen muutos 270 127

17 (66) 1.10 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernivalvonta Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa sekä lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Kuntalain 68 a :ssä on säädetty konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta ja sisällöstä sekä niihin liittyvistä poikkeuksista. Kuntayhtymän konsernitilinpäätös laaditaan kuntayhtymän ja sen tytäryhteisöjen sekä niiden liikelaitoskuntayhtymien, joissa kuntayhtymä on jäsenenä, tilinpäätösten yhdistelmänä. Kuntayhtymällä on ollut edustus tytär- ja osakkuusyhteisöjen hallituksissa ja yhtiökokouksissa. Tarvittaessa asioita on käsitelty seutuhallituksessa. Kuntayhtymä on tehnyt täydellisen konsernitilinpäätöksen ensimmäisen kerran vuodelta 2010. Takaukset Kuntayhtymä on antanut takauksen Kiinteistö Oy Schaumanintien Yritystalolle, 1 300 000 euroa. (SV 8.2.2010 3). Kuntayhtymä on myöntänyt 2 miljoonan euron suuruisen (49% kokonaislainamäärästä) omavelkaisen takauksen Sampo Pankki Oy:lle Punkaharjun kunnan puolesta sen lainan takaisin maksamisesta, jonka kunta nostaa em. pankilta lainatakseen varat edelleen Kiinteistö Oy Punkaharjun Nobelinniemelle (YK 4.5.2005 19). Toiminta Kiinteistö Oy Schaumanintien Yritystalon aloitti toimintansa 2010. Tilikauden päättyessä vuokralaisia oli 13 kpl:tta ja tilojen käyttöaste oli noin 31%. Tilikauden tappiota kirjattiin - 89 789,02 euroa, myyntisaamisia oli 17 797.50 euroa. Kiinteistö Oy Punkaharjun Nobelinniemi toimi vakiintuneesti. Tilojen käyttöaste on 100% ja tiloissa toimii yksi vuokralainen. Liikevaihto oli 1 026 376,20 euroa ja tilikauden tulos 19 655,23 euroa, ei myyntisaamisia. Kiinteistö Oy Savonlinnan Satelliittipuisto I:n käyttöaste oli 92 %. Tiloissa toimii yksi vuokralainen. Liikevaihto oli 268 582,58 euroa ja tilikauden voitto 101 568,78 euroa, ei myyntisaamisia. Kiinteistö Oy Pieksuunlahden tiloissa toimii yksi vuokralainen. Liikevaihto oli 155 000,00 euroa ja tilikauden tulos 999,71 euroa. Myyntisaamisia oli 104 487,01 euroa.

18 (66) SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄN KONSERNITASE SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Tytäryhteisöt Osakkuusyhteisöt Kiint. Oy Schaumanintien Yritystalo 100 % Kiint. Oy Punkaharjun Nobelinniemi 49,00 % Kiint. Oy Savonlinnan Satelliittipuisto 1 51,00 % Kiint. Oy Pieksuunlahti 33,33 % KONSERNIN TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2011 2010 Toimintatuotot 4 079 192 3 508 856 Toimintakulut -4 092 359-3 385 178 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 9 964 12 104 Toimintakate -3 203 135 781 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 45 3 Muut rahoitustuotot 1 963 1 274 Korkokulut -161 376-134 759 Muut rahoituskulut -1 245-11 803 Vuosikate -163 816-9 504 Poistot ja arvonalentumiset -125 706-122 224 Tilikauden tulos -289 522-131 728 Vähemmistöosuudet -49 769 8 824 Tilikauden yli-/alijäämä -339 291-122 905 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 99,7 103,7 Vuosikate/Poistot, % 130,3 7,8 Toimintatuotot/toimintakulut 99,7 % Tunnusluku osoittaa paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi varsinaisen toiminnan tuotoilla. 100 * toimintatuotot(ulkoiset) 4 079 192 99,7 toimintakulut(ulkoiset) 4 092 359 Vuosikate-% poistoista 130,3 % 100 * vuosikate -163 816 130,3 poistot -125 706

19 (66) KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2011 2010 Toiminnan rahavirta Vuosikate -163 816-9 504 Tulorahoituksen korjauserät -9 964-12 104 Investointien rahavirta Investointimenot -368 826-1 649 692 Toiminnan ja investointien rahavirta -542 606-1 671 299 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 267 667 2 400 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -364 353-308 686 Lyhytaikaisten lainojen muutos 804 726-273 605 Oman pääoman muutokset 200 000 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos -335 483-197 406 Korottomien velkojen muutos 126 381-28 853 Rahoituksen rahavirta 498 938 1 791 450 Rahavarojen muutos -43 669 120 151 Rahavarat 31.12. 129 038 172 707 Rahavarat 1.1. 172 707 52 556-43 669 120 151 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 44,4 0,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % 22,3 0,7 Lainanhoitokate 0 0,3 Kassan riittävyys, pv 11 29

20 (66) Investointien tulorahoitus 44,4 % Luku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella 100 * vuosikate -163 816 44,4 % invest. omahank.meno -368 826 Investointien omahankintameno: Investointimenot -368 826 - inv. rahoitusosuudet 0-368 826 Pääomamenojen tulorahoitus -22,3 % Luku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. 100 * vuosikate -163 816 invest. omahank.meno + antolain.nettolis.+lain.lyh. 368 826 + 0 000 + 364 353 Lainanhoitokate 0,00 Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. vuosikate + korkokulut -163 816 + 161 376 0,00 korkokulut + lainanlyh. 161 376 + 364 353 Kassavarat 31.12.2011 0,13 M Kassavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset rahoitusarvopaperit 0 rahat ja pankkisaamiset 129 038 129 038 Kassastamaksut 31.12.2011 M 4,25 M Kassastamaksut: Toimintakulut (ulkoiset) 4 092 359 Korkokulut 161 376 Muut rahoituskulut 1 245 Käyttöomaisuusinvestoinnit -368 826 Antolainojen lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen väh. (lyh.) 364 353 4 250 507 Kassan riittävyys pv 11 pv Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla 365 * kassavarat 129 038 11 kassastamaksut 4 250 507

21 (66) KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 31.12.2011 31.12.2010 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 22 995 27 594 22 995 27 594 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 120 520 118 863 Rakennukset 3 530 658 3 280 340 Koneet ja kalusto 12 770 17 026 3 663 948 3 416 229 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet 316 309 306 344 Mut osakkeet ja osuudet 143 795 143 795 460 104 450 140 PYSYVÄT VASTAAVAT 4 147 047 3 893 962 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset 233 341 233 341 233 341 233 341 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 306 287 211 491 Muut saamiset 894 299 628 769 Siirtosaamiset 21 990 46 833 1 222 576 887 093 Saamiset 1 455 917 1 120 434 Rahat ja pankkisaamiset 129 038 172 707 VAIHTUVAT VASTAAVAT 1 584 956 1 293 141 VASTAAVAA YHTEENSÄ 5 732 003 5 187 104 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTATTAVAA 31.12.2011 31.12.2010 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 90 842 90 842 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) -934 270-811 365 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -339 291-122 905 OMA PÄÄOMA -1 182 718-843 427 VÄHEMMISTÖOSUUDET 86 420 36 651 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 3 629 409 3 726 095 3 629 409 3 726 095 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2 402 692 1 597 966 Saadut ennakot 9 160 35 641 Ostovelat 460 702 298 137 Liittymismaksut ja muut velat 121 983 118 801 Siirtovelat 204 354 217 240 3 198 891 2 267 784 VIERAS PÄÄOMA 6 828 300 5 993 880 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 5 732 003 5 187 104 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % -20,7-16,4 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 167,2 169,8 Kertynyt yli-/alijäämä -1 273 560-934 270 Lainakanta 31.12. 6 032 102 5 324 062

22 (66) Omavaraisuusaste -20,7 % Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä 100 * oma pääoma+poistoero ja vap.eht.var. -1 182 718 + 0-20,7 koko pääoma - saadut ennakot 5 732 003-9 160 Suhteellinen velkaantuneisuus 167,2 % Suhteellinen velkaintuneisuusprosentti kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun 100 * (vieras pääoma-saadut ennakot) 6 828 300-9 160 167,2 käyttötulot 4 079 192 Lainakanta 31.12.2011 M 6,0 M Lainakanta: Vieras pääoma 6 828 300 - saadut ennakot -9 160 - ostovelat (lyhyt ja pitkä) -460 702 - siirtovelat -204 354 - muut lyhytaikaiset velat -121 983 - liittymismaksut 0 6 032 101,57 1.11 SEUTUHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Seutuhallitus esittää seutuvaltuustolle, että tilikauden alijäämä -311 265,97 euroa kirjataan yli/alijäämätilille. 2 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 2.1 OHJAUS JA KEHITTÄMINEN Ohjauksen ja kehittämisen osalta tavoitteena vuonna 2011 olivat: Tuloksellinen yhteistyö kumppanuusorganisaatioiden kanssa Toteuttajaverkoston ohjaaminen strategisiin tavoitteisiin Yhteinen edunvalvonta, elinkeinostrategian mukaisen kuntayhteistyön yleinen kehittäminen, yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden mahdollistaminen Tehokkaan työskentelyn edellytysten varmistaminen Tavoitteet toteutuivat arvosanalla 8,5.

23 (66) Keskeiset toimenpiteet: Savonlinnan seudun kuntayhtymä/yrityspalvelut aloitti 1.9.2011 Puistokatu 1:ssä asiakaspalvelutoiminnan yhdessä Uusyrityskeskuksen, TE-toimiston työnantajapalveluiden, Itä- Savon koulutuskuntayhtymän ja Diges ry:n kanssa. Aiemmin samassa rakennuksessa ovat jo toimineet Savonlinnan Seudun Matkailu Oy ja Karjalan Asiamiestoimisto Consulting Ltd. Yhteisellä toimipisteellä pyritään vahvistamaan kumppanuusorganisaatioiden välitöntä yhteistyötä sekä parantamaan asiakaspalvelua ja yrityspalvelumielikuvan vahvistamista. Kuntayhtymän hallinnoimia kehittämishankkeita ei ole lähtenyt tavoitteisiin nähden riittävästi käyntiin vuonna 2011, koska kuntayhtymän taloutta on jouduttu sopeuttamaan lentoliikenteen tuen syödessä merkittävän osan elinkeinostrategian määrärahoista. Toteuttajaverkoston yhteishankkeissa kuntayhtymä on panostanut oman osansa hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen henkilöresursseina. Vuonna 2011 panostettiin erityisesti seudun yhteiseen edunvalvontaan mm. seuraavissa asioissa: Lentoliikenteen tukeminen Parikkalan rajanylityspaikan perustaminen Metsäkeskuksen alueellistaminen Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen tulevaisuuden turvaaminen Savonlinnan TE-toimiston aseman turvaaminen tulevaisuudessa Hallitusohjelmaan vaikuttaminen seudulle tärkeissä edunvalvonta asioissa Hallitusohjelman vaikutukset seudulliseen kehittämiseen Vuoden 2011 lopulla kuntaliitosneuvottelujen yhteydessä nousivat esiin vaikutukset myös elinkeinojen kehittämiseen sekä kuntayhtymän tulevaisuuteen. Kuntayhtymä käynnisti yhteistyössä kauppakamarin ja yrittäjäjärjestöjen kanssa uuden Savonlinnan elinkeinostrategian valmistelun. Hankesihteerin palkkaaminen on ajantasaistanut hankehallintoa ja helpottanut projektipäälliköiden työskentelyä sekä parantanut talousohjausta. Kuntayhtymän arkistotoimen järjestäminen saatettiin loppuun vuoden 2011 aikana. Suoritettiin henkilöstötyytyväisyyskysely ja saatujen tulosten perusteella henkilöstön työtyytyväisyyden kehittämiskohteiksi on valittu seuraavat asiat: Työnjaot ja vastuut toimivat toimintayksikössä Muutostilanteisiin varautuminen Henkilöstön omat ideat palvelun laadun parantamiseksi ja vahvuuksien vahvistamiseksi

24 (66) Toimintaympäristöä parantavat kumppanuushankkeet Kuntayhtymän edustajat ovat osallistuneet useisiin toteuttajaverkoston seudullisten ja maakunnallisten kehittämishankkeiden ohjaus- ja työryhmiin ja näin varmistaneet, että hankkeissa pyritään ja sitoudutaan seudullisen elinkeinostrategian tavoitteisiin. Osassa hankkeissa kuntayhtymä on osarahoittaja ja edesauttanut yksityisen/muun rahoituksen järjestymistä. Savonlinnan seudun aluerakennemallityö käynnistyi loppuvuonna 2011. Suunnittelualueen kuntia on seitsemän: Savonlinna, Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Heinävesi, Puumala ja Rantasalmi. Sulkava jäi työstä pois. Parikkalan ja Kesälahden edustajat kutsuttiin tavoitetyöpajaan tarkkailijoiksi. Rakennemallihankkeen hallinnoija on kuntayhtymä ja asiantuntijaohjaus on Savonlinnan kaupungin tekniseltä toimialalta. Rinnakkain, mutta erillisinä hankkeina seudulle laaditaan liikennejärjestelmä- ja liikenneturvallisuussuunnitelmat, joiden valmistelussa on omat asiantuntijatoimistot. 2.2 ELINKEINOPOLITIIKKA Savonlinnan seudun elinkeinopolitiikan strategiset päämäärät 2009 2013 ovat seuraavat: Savonlinnan seudun talous kasvaa Pietarin alueen kasvun tukemana Itä-Suomen yrittäjämyönteisin seutu, jossa kaikkien kuntien toiminnot on viritetty yrittäjyyden edistämiseen strategisen elinkeinopolitiikan avulla Seudulla on merkittävä paperi- ja selluloosateollisuudelle koneita ja laitteita suunnitteleva ja valmistava teknologiateollisuuskeskittymä, jonka toimintaympäristön kehittämiseksi on luotu teknologiapuisto Seudulla on yksi Suomen johtavia veneteollisuus- ja palvelukeskittymiä Savonlinnan seudusta on tullut yksi Suomen johtavista ja innovatiivisimmista ympärivuotisista matkailukeskuksista, joka hyödyntää Saimaa-brändiä, ainutlaatuista järviluontoa sekä Savonlinnan oopperajuhlien ja muiden seudun kulttuuritoimijoiden korkeatasoista tarjontaa tehokkaasti. Matkailu on voimakkaasti kansainvälistynyt mm. suorien charterlentojen ansiosta Savonlinnan seudulla on vahvistuva kaupallinen keskus sekä kasvavaa hyvinvointialan yritystoimintaa, erityisesti seudun merkittävä wellness-palvelukeskittymä on voimistunut ja saanut uusia markkinoita Venäjältä Mekaanisen puunjalostuksen jalostusaste on noussut ja alihankintaverkostoitumisen kautta seudulle on syntynyt merkittävä puunjalostuksen keskittymä Savonlinnan seudulla on valmius käynnistää Bioetanolitehtaan toiminta, jolloin kotimaisen energian tuotanto ja käyttö lisääntyy seudulla Valtuustoon nähden sitova tavoite elinkeinopolitiikan osalta vuonna 2011 oli: Savonlinnan seudun kehitys kärkitoimialoilla teknologia, matkailu ja puunjalostus on parempi kuin Itä-Suomen kehitys. Mittarina käytetään yritysten liikevaihdon, palkkasumman ja työvoiman kehittymistä.

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 *) 2011 25 (66) Väkiluku 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Väkiluku *) ennakkotieto Seudun työttömyysprosentti 2000-2011 25 20 15 % 10 5 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Yritystukien määrä 2000-2011 (kpl) 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 26 (66) 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 ELY-keskuksen myöntämät yritystuet ( ) Savonlinnan seudulla 2000-2011 0 Huom. Valtion budjettirahoitus on pienentynyt tarkastelukaudella merkittävästi. 2.2.1 TOIMINTA JA TULOKSET 2011 Alkavat ja 0-2 vuotiaat yritykset/itä-savon Uusyrityskeskus ry Tavoitteet 2011: Seudun elinvoimaisuuden parantuminen uusien elinkelpoisten yritysten ja uusien työpaikkojen avulla. Tavoitteet toteutuivat arvosanalla 9,5. Keskeiset toimenpiteet: Neuvonnassa kävi 352 asiakasta, joista uusia aloittavia 236 kpl. Uusia yrityksiä perustettiin Uusyrityskeskuksen kautta 143 kpl. Nousua edellisestä vuodesta oli 16%. Talousalueen koko yritysperustanta vuonna 2011 oli 173 kpl, joten osuudeksi kokonaisperustannasta tuli 83%. Uusia työpaikkoja syntyi tätä kautta 230 kpl, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 19%. 0-2 vuotiaita yrityksiä kontaktoitiin 138 kpl, joista jatkoneuvontaan/kehityshankkeisiin ohjattiin 17 yritystä. Koulutus- ja luentotilaisuuksia järjestettiin 19 kpl, joihin osallistui 285 henkilöä. Sukupolvenvaihdoksissa autettiin 7 yritystä, joihin löydettiin jatkajat. Tätä kautta työpaikkoja säilytettiin 45 kpl. Vuosi Perustettu yhteensä UYK avulla perustetut % Osuus 2004 107 65 61 2005 112 101 90 2006 160 111 69 2007 189 123 65 2008 162 119 73 2009 155 106 68 2010 167 124 74 2011 173 143 83 Yhteensä 1225 892 73