Postipuun lastensuojelupalvelut

Postipuun lastensuojelupalvelut Hankesuunnitelma 2.12.2014 1 (17)

2 (17) Sisällysluettelo 1. Yhteenveto hankkeesta... 3 2. Hankesuunnitelman laadinta... 4 3. Postipuun lastensuojelupalvelujen toiminta... 5 4. Asian aiempi käsittely sosiaali- ja terveyslautakunnassa... 6 5. Tehdyt selvitykset... 6 6. Hankkeen perustelut... 6 7. Vaihtoehtoiset tilan hankintatavat... 8 8. Palvelukokonaisuudet... 8 9. Sijainti ja hallinta, kaava- ja kiinteistötiedot... 9 10. Rakennussuunnittelutavoitteet... 10 11. Pihaan liittyvät tavoitteet... 11 12. Rakennustekniset tavoitteet... 12 13. LVIA -tavoitteet... 12 14. Sähkötekniset tavoitteet... 15 15. Huoltokirja... 16 16. Hankkeen kustannustavoitteet... 17 17. Rahoitus, toteutus ja aikataulu... 17 Liitteet Liite 1: Hankelomake 6 Liite 2: Pinta-alakäsitteet Liite 3: Asemakaava ja määräykset Liite 4: Alustava rakennettavuusselvitys Liite 5: Huonetilaohjelma Liite 6: Hankesuunnitelman mukainen tavoitehinta-arvio ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

3 (17) 1. Yhteenveto hankkeesta Lippajärvellä sijaitseva lastensuojelupalveluiden Auroran vastaanottokoti on tiloiltaan huonokuntoinen ja kiinteistön korjaamistarve on toistuvaa. Tällä hetkellä vastaanottoperhetoiminta on jouduttu sijoittamaan väistötiloihin Auroran vastaanottokodin sisäilmaongelmien vuoksi. Auroran vastaanottokodin toiminta esitetään siirrettäväksi Leppävaaraan Armas Launiksenkatu 10:een. Uusi sijainti Leppävaarassa on asiakasnäkökulmasta sijainniltaan ja kulkuyhteyksiltään toiminnan tavoitteita vastaava. Hankesuunnitelmassa ehdotetaan nykyinen rakennus purettavaksi ja rakennettavaksi uudisrakennus. Nykyinen rakennus on jaettu kolmeen erilliseen osaan, joiden yhdistäminen olisi erittäin vaikeaa. Pinta-alaa ei ole riittävästi ja laajentaminen hankalaa. Kerroskorkeus ei ole nykytekniikan vaatimuksille riittävä. Kadun korotuksen myötä rakennus on jäänyt kuoppaan, joka hankaloittaa sadevesijärjestelyitä, laajentamista ja pysäköintijärjestelyitä. Hankkeen numero 3685 Kohteen nimi Postipuun vastaanottokoti Omistaja ja hallinta Espoon kaupunki, Tilakeskus-liikelaitos Käyttäjä Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi, perheja sosiaalipalvelut Kaupunginosa Puustellinmäki, 51. kaupunginosa, Leppävaara Kortteli 51088 Tontti 2 Kiinteistötunnus 49-51-88-2 Osoite Armas Launiksenkatu 10, 02650 Espoo Tontin pinta-ala m 2 2894 Tontin rakennusoikeus/ käytetty kem 2 2000 / 1120 (purettavaksi esitetty rakennus) Asemakaava nro 049 115900, vahv. 10.11.2003 Rakennuksessa tapahtuva toiminta Vastaanottokoti Alustavat hyötyala hym 2 1165 Alustava bruttoala brm 2 1800 Tarveselvitys 22.10.2014 Mitoituksellinen asiakasmäärä 14 Mitoituksellinen henkilökuntamäärä 30 Laskennallinen huoneistoala htm 2 1530 Kerrosluku 2 Aikataulu rakennussuunnittelu 2015-2016 rakentaminen 2017-2018 Tarveselvityksen kustannusennuste 5,3 M Investointiohjelma 2015 2016 7,6 M Tavoitehinta 5,3 M Toimitilavuokra 0,56 M Henkilösömenot 1,62 M Ensikertainen kalustaminen 200 000 ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

4 (17) 2. Hankesuunnitelman laadinta Espoon kaupungin Tilakeskus-liikelaitoksen Talonsuunnittelu- ja rakennuspalvelut vastaa hankkeen kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta. Hankkeen osapuolet, henkilöt ja yhteystiedot Tilakeskus liikelaitos, Talonsuunnittelu Virastopiha 2 C, PL 6200 02070 Espoon kaupunki Hankepäällikkö Rakennetekniikka LVIA-tekniikka Sähkötekniikka Energiainsinööri Kustannussuunnittelu Tiina Riihimäki Jari Hyötyläinen Jaana Saira Pirjo Kurttila Kai Joenniemi Kalle Koskenmies Sosiaali- ja terveystoimiala, Lastensuojelupalvelut Kamreerintie 2 A 02070 Espoon kaupunki Lastensuojelupalveluiden päällikkö Lasten erityispalveluiden päällikkö Auroran vastaanottokodin johtaja Tila- ja yhdyskuntasuunnittelu Erityissuunnittelija Mari Ahlström Leena Wilen Kari Hurme Mia Kuokkanen Keittiösuunnittelu (ohjeet) Espoo Catering -liikelaitos Virastopiha 3 A, PL 5111, 02070 Espoon kaupunki Ruokapalveluiden asiantuntija Pohjarakenteet Tekninen keskus, geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C, PL 41, 02070 Espoon kaupunki Suunnitteluinsinööri Johanna Andsten Helena Tolvanen Katariina Hämäläinen Esisuunnittelu, tarveselvitys ja hankesuunnitelma arkkitehti SAFA Arkkitehtuuritoimisto Kari Ristola Oy Mikko Soimakallio ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

5 (17) 3. Postipuun lastensuojelupalvelujen toiminta Postipuun lastensuojelupalvelut koostuvat kolmesta palvelukokonaisuudesta: lastensuojelun ympärivuorokautisesta toiminnasta, vastaanottoperhetoiminnasta sekä tehostetusta perhetyöstä. Kokonaisuus sisältää sekä sijaishuollon että avohuollon palveluja. Toiminnalla pyritään vastaamaan kasvavan lapsiväestön tarpeisiin toisaalta myös sosiaaliterveydenhuollon järjestämislain sekä sosiaalihuoltolain että siihen läheisesti liittyvän lastensuojelulain muutokset tuovat lähivuosina isoja muutoksia lastensuojelupalvelujen järjestämiseen. Lastensuojelussa on tarjottava yhä enemmän tiiviitä ja kuntouttavia avohuollon palveluja, joita nyt suunnitteilla olevaan kokonaisuuteen on sisällytetty. Lisäksi on todennäköistä, että uudistuvan lainsäädännön myötä Espoo tarjoaa uuden järjestämislain myötä sijaishuollon palveluja lähistön pienemmille kunnille. Espoossa on toisaalta jo nyt lapsiväestön määrään nähden erittäin vähän sijaishuollon omia yksiköitä ja esimerkiksi alle 13-vuotiaat lapset joudutaan pääasiassa sijoittamaan Espoon ulkopuolelle eri ostopalveluyksikköihin. Tällöin sijaishuollon ja lapsen ja perheen välinen yhteistyö on hankalampaa ja kotiin päin tehtävä työ vaikeampaa. Kun sijaishuoltopaikka on siellä, missä asiakas ja hänen verkostonsa sekä sosiaalityöntekijä on, on mahdollisuus tiiviimpään ja kuntouttavampaan työskentelyyn myös sijaishuollon puolella. Postipuun lastensuojelupalvelujen uudisrakennukseen sisällytetään lastensuojelun ympärivuorokautisena toimintana yksi vastaanottokotiosasto ja yksi pidempiaikaisen ympärivuorokautisen hoidon osasto. Ympärivuorokautisen toiminnan tilat suunnitellaan niin, että toimintoja on mahdollista muuttaa asiakastarpeiden muuttuessa. Molemmat ympärivuorokautiset osastot ovat seitsemänpaikkaisia. Tämä on lastensuojelulaista tuleva paikkalukusäännös. Ympärivuorokautisen toiminnan lisäksi uudisrakennukseen sijoittuvat vastaanottoperhetoiminnan ja tehostetun perhetyön toimitilat ja asiakastapaamistilat. Vastaanottoperhetoimintaa on kehitetty jo nykyisen Auroran vastaanottokodin tiloissa. Vastaanottoperhe- ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

6 (17) toiminnan ennakoidaan edelleen kasvavan lähivuosina ja tavoite on, että kaikkien alle kouluikäisten lasten sijaishuollon palvelutarpeen arviointi tehdään vastaanottoperhetoiminnassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kiireellisesti sijoitettujen alle kouluikäisten lasten sijoituspaikka on vastaanottoperhe (lyhytaikainen perhehoito) ja lasten sekä perheen tilannetta arvioivat Postipuun lastensuojelupalvelujen vastaanottoperhetoiminnan ammatillinen työryhmä. Vastaanottoperhetoimintaan sijoitettiin vuoden 2013 aikana 54 lasta. Tämä tarkoittaa sitä, että noin 40 % alle 13-vuotiaiden kiireellisen sijoituksen jälkeisestä palvelutarpeen arvioinnista tehtiin vastaanottoperheissä. Vastaanottoperhetoiminnan kautta Espoolla on mahdollisuus myös kasvattaa perhehoidon osuutta lasten sijaishuollon muotona. Uudisrakennukseen sijoittuvan tehostetun perhetyön tiimi tarjoaa palvelua alle 13- vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Tehostetun perhetyön työryhmä työskentelee yhtäältä kodin ulkopuolisten sijoitusten ehkäisemiseksi tarjoten tiivistä avohuollon tukea, toisaalta työryhmä työskentelee joko vastaanottokodin osastolle tai vastaanottoperheisiin sijoitettujen lasten ja perheiden kanssa niin, että lasten kotiutuminen olisi mahdollista. Nykyisin tämä palvelu ostetaan lähes kokonaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Omana toimintana asiakasprosessi ja palvelun kokonaissuunnittelu sekä arviointi pysyvät entistä paremmin lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän hallinnassa. Tavoitteena on, että tehostetun perhetyön piirissä on vuosittain 40-50 asiakasperhettä. Tällä toiminnalla pystytään korvaamaan ostopalvelujen käyttöä. Espoossa on ollut omana toimintana vastaavanlainen palvelukonsepti yli 13-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen Poijupuiston lastensuojelupalvelujen kokonaisuudessa. Postipuun lastensuojelupalvelujen uudisrakentaminen tuottaa joitakin henkilöstökustannuksia. Suunnitelmassa ehdotetaan, että ympärivuorokautista toimintaa varten perustetaan 9 uutta vakanssia (8 ohjaajaa ja 1 vastaava ohjaaja). Muutoin nykyisen Auroran vastaanottokodin henkilöstö siirtyy uusiin toimintoihin uudisrakennuksen valmistuttua. Auroran vastaanottokodin toimintakonseptia on jo muutettu Postipuun lastensuojelupalvelujen suuntaiseksi. Nykyisen Auroran toiminta sisältää tälläkin hetkellä vastaanottoperhetoiminnan kokonaisuuden. Lisäksi on suunniteltu, että yhden olemassa olevan osaston henkilökunta ryhtyy talven 2015 aikana tekemään tehostettua perhetyötä. 4. Asian aiempi käsittely sosiaali- ja terveyslautakunnassa Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi vuonna 2011 Postipuun lastensuojelupalvelut ja perheiden talo hankkeen tarveselvityksen. Tämän jälkeen palvelutoiminnan konsepti muuttui ja tarveselvitys tarkistettiin vastaamaan palvelutoiminnalle asetettuja tavoitteita. Se hyväksyttiin lautakunnassa 22.10.2014. Palvelutoiminnan muutos pienensi laajuutta, huonetilaohjelmaa ja kustannuksia. 5. Tehdyt selvitykset tontilla olevan rakennuksen kuntoarvio 12.12.2012 alustava rakennettavuusselvitys 7.8.2014 Liite 4: Alustava rakennettavuusselvitys 6. Hankkeen perustelut Auroran vastaanottokoti - palvelujen nykytila ja arvio tulevaisuuden palvelutarpeista Auroran vastaanottokoti on osa lastensuojelun sijaishuollon palveluja. Yksikkö on ainoa alle 13 -vuotiaille lastensuojelun asiakkaille tarkoitettu vastaanottokoti Espoossa. Asiakaspaikkoja on tällä hetkellä 14. Asiakkaina ovat kiireellisen sijoituksen tarpeessa olevat ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

7 (17) lapset (noin 2/3 asiakkaista), sekä lapset, jotka tarvitsevat sijoitusta avohuollon tukitoimena (1/3 asiakkaista). Auroran vastaanottokodin nykyinen henkilökuntamäärä on 26. Asiakkaita on viime vuosina ollut noin 70-90 vuodessa. Asiakkuuden aikana arvioidaan lapsen ja perheen tilannetta ja selvitetään, lapsen jatkosijoituksen tarve. Auroran vastaanottokoti, yhteensä 1 107 m² toimii Lippajärvellä, osoitteessa Lippajärventie 44, vuonna 1960 rakennetussa kiinteistössä. Jo vuonna 2008 hyväksyttyyn Auroran vastaanottokodin korvaavan uudisrakennuksen tarveselvitykseen on liitetty tilakeskuksen laatima lausunto kiinteistön huonokuntoisuudesta. Vuonna 2011 sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi Postipuun lastensuojelupalvelujen ja perheiden talon tarveselvityksen. Lastensuojelussa on tämän jälkeen kehitetty palvelurakennetta ja vuonna 2011 tehdystä tarveselvityksestä tarpeet ovat muuttuneet siten, että vastaanottokotitoimintaa ei ole tarkoituksenmukaista järjestää kolmiosastoisena. Myöskään perheiden taloa kokonaisuutena ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa lastensuojeluun sisältyvänä hankkeena. Vastaanottokodin nykyiset tilat ovat ahtaat, vanhat ja erittäin huonokuntoiset. Remontin ja korjaamisen tarve on jatkuvaa. Viime vuosina on uusittu mm. vesijohto- ja viemäriputkia, asennettu lain vaatima sammutusjärjestelmä, korjattu vesikattoa, vesivahinkoja jne. Tilat ovat talvisin kylmät ja vetoiset, kesäisin kuumat. Niissä ei ole toimivaa ilmanvaihtojärjestelmää ja ne ovat riski sekä lasten että henkilökunnan terveydelle. Lisäksi tilat ovat hajanaiset siten, että vastaanottokodin toimintoja on jouduttu sijoittamaan useisiin eri rakennuksiin. Nykyisen Auroran vastaanottokodin toiminnoissa on jo kehitetty palveluja uuden Postipuun lastensuojelupalvelujen konseptin mukaisesti. Yhden osaston henkilökunta on ryhtynyt tekemään vuoden 2013 alusta vastaanottoperhetoimintaa. Tämä toiminto on jouduttu sijoittamaan väistötiloihin Veräjäpeltoon Auroran vastaanottokodin sisäilmaongelmien vuoksi. Tulevaisuudessa palvelujen tarvetta on yhä enemmän tiivistä tukea tarjoaville avohuollon palveluille, jotka voivat tarjota vaihtoehdon huostaanotolle. Alle 13-vuotiaiden kiireellistä sijoitusta tarvitsevien lasten määrä voi lähivuosina jossain määrin kasvaa väestönkasvun myötä. Uudistuva sosiaalihuoltolaki ja siihen keskeisesti liittyvän lastensuojelulain muutokset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki vaikuttavat osaltaan lastensuojelupalvelujen kehittämistarpeisiin Espoossa. Uuden sosiaalihuoltolain myötä lastensuojelun on tarjottava entistä enemmän tiiviitä avohuollon tukimuotoja, kuten tehostettua perhetyötä lastensuojelun tarpeessa oleville lapsille. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain voidaan olettaa tuovan Espoolle velvoitteita tuottaa palveluja ympäröiville pienemmille kunnille. Lastensuojelupalvelujen keskeisimpänä haasteena viime vuosina on ollut, miten lapsia ja perheitä voitaisiin entistä useammin tukea omassa perheessä, kotona asuen ja omassa elinympäristössä. Haasteeseen on vastattu siirtämällä lastensuojelun painopistettä sijaishuollosta avohuollon palveluihin. Esimerkkejä tällaisesta palvelurakenteen muutoksesta on Tuomarilan perhetukikeskuksen perustaminen vuonna 2007. Vuonna 2010 tehostetun perhetyön palveluja laajennettiin edelleen perustamalla tehostettua perhetyötä nuorille tarjoava Poijupuiston lastensuojelupalvelut -yksikkö. Vuonna 2013 aloitettiin Lystimäen nuorisokodin konseptin muutos, jossa Lystimäen nuorisokoti luopuu pitkäaikaisesta ympärivuorokautisesta sijaishuollosta. Muutoksen myötä Lystimäen nuorisokodin toinen osasto tuottaa avohuollon sijoituksia nuorille ja toisen osaston henkilökunta tuottaa tehostetun perhetyön räätälöityjä ratkaisuja kohderyhmänä erityisesti 16-17 -vuotiaat nuoret ja heidän perheensä. Tavoitteena on, et- ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

8 (17) tä näille nuorille etsittäisiin muita tukivaihtoehtoja kuin huostaanotto ja sijoitus kodin ulkopuolelle. Kokemus ja tutkimukset ovat osoittaneet, että tämän ikäisten nuorten sijoittamisella ei ole nuoren kuntoutumisen ja itsenäistymisen kannalta juurikaan vaikutusta. Tulevaisuuden visiona on, että Poijupuiston ja Lystimäen lastensuojelupalvelut muodostavat palvelu- ja osaamiskeskuksen nuorille ja vastaavasti nyt suunnitteilla oleva Postipuun lastensuojelupalvelut sekä Tuomarilan perhetukikeskus samankaltaisen palvelukeskuksen pienemmille lapsille. Uusi sijainti Armas Launiksen kadulla Leppävaarassa on asiakasnäkökulmasta sijainniltaan ja kulkuyhteyksiltään toiminnan tavoitteita vastaava. Uudisrakennukselle varatulta tontilta on noin viiden minuutin kävelymatka Leppävaaran juna-asemalle turvallisia kevyenliikenteen väyliä pitkin. Yksikön toiminnan näkökulmasta sijainnin hyötynä ovat muut lähistölle sijoittuneet palvelut: Selloon sijoittuvien kaupallisten palvelujen lisäksi lähistöllä on mm. terveysasema, neuvola, aikuissosiaalityön ja lastensuojelun palvelut, Postipuun koulu ja päiväkoti sekä esimerkiksi päihdetyön palveluja. 7. Vaihtoehtoiset tilan hankintatavat 7.1. Tontilla oleva rakennus Rakennus on liian pieni tulevalle toiminnalle. Koska katutöiden vuoksi rakennus jäi kuoppaan, sadevesijärjestelyt, laajentaminen ja pysäköintijärjestelyt ovat vaikeat järjestää asianmukaisella tavalla. Toimintojen on toimittava yhdessä. Nykyinen rakennus on jaettu kolmeen erilliseen osaan, joiden yhdistäminen on mahdotonta toimintaa vastaavaksi. Julkisena rakennuksena esteettömyyden ja poistumisteiden vaatimusten toteuttaminen on vaikeaa ja kallista, esimerkiksi käytäviä tulisi leventää, portaita ja hissejä rakentaa lisää. Toiminta ja erityisesti ympärivuorokautisen vastaanottokodin asuminen vaatii paljon talotekniikalta. Kerroskorkeus ei riitä vaadittavan ja riittävän tekniikan sijoittamiseen. Kuntoarvion mukaan suositellaan harkittavaksi korvaavaa uudisrakennusta, sillä lähes kaikki rakennusosat vaativat uusimista. 8. Palvelukokonaisuudet 8.1. Ympärivuorokautinen sijaishuollon toiminta Tähän kokonaisuuteen sisältyy kaksi toimintoa: ympärivuorokautinen vastaanotto-osasto 7-12 -vuotiaille lapsille ja toinen osasto, jonne voi ohjautua asiakkaita sekä avohuollosta että sijaishuollosta. Tavoitteena on rakentaa osasto, jonka palvelut ovat monimuotoisia ja joustavia ja voivat muuntua asiakastarpeiden muuttuessa. Tänne osastolle voi siirtyä vastaanotto-osastolla tapahtuneen arvioinnin jälkeen, mikäli katsotaan että lapsi tarvitsee tiiviimpää kuntouttavaa työskentelyä esimerkiksi avohuollon sijoituksen keinoin. Myös pidempiaikaisen osastohoidon tarve on perusteltua. Espoossa on vähän sijaishuollon omia yksiköitä ja esimerkiksi alle 13-vuotiaat lapset joudutaan pääasiassa sijoittamaan Espoon ulkopuolelle eri ostopalveluyksiköihin. Tällöin sijaishuollon ja lapsen ja perheen välinen yhteistyö on hankalampaa ja kotiin päin tehtävä työ vaikeampaa. Sijainti Espoossa lähellä lapsen läheisiä antaa mahdollisuuden tiiviimpään työskentelyyn. Kun pystytään tekemään tiiviimpää yhteistyötä perheiden kanssa, lapset mahdollisesti kotiutuvat aiempaa nopeammin. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

9 (17) Osastojen paikkamäärä on yhteensä 14 eli kummallakin osastolla on 7 asiakaspaikkaa. Toiminnan tilat suunnitellaan niin, että niitä on mahdollista muuttaa asiakastarpeiden muuttuessa. Ympärivuorokautisen toiminnan lisäksi uudisrakennukseen sijoittuvat vastaanottoperhetoiminnan ja tehostetun perhetyön toimitilat ja asiakastapaamistilat. Vastaanottoperhetoimintaa on kehitetty jo nykyisen Auroran vastaanottokodin tiloissa. Vastaanottoperhetoiminnan ennakoidaan edelleen kasvavan lähivuosina ja tavoite on, että kaikkien alle kouluikäisten lasten sijaishuollon palvelutarpeen arviointi tehdään vastaanottoperheissä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kiireellisesti sijoitettujen alle kouluikäisten lasten sijoituspaikka on vastaanottoperhe (lyhytaikainen perhehoito) ja lasten sekä perheen tilannetta arvioi Postipuun lastensuojelupalvelujen vastaanottoperhetoiminnan ammatillinen työryhmä. 8.2. Tehostetun perhetyön työryhmä Uudisrakennukseen sijoittuvan tehostetun perhetyön tiimi tarjoaa palvelua alle 13- vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Tehostetun perhetyön työryhmä työskentelee kodin ulkopuolisten sijoitusten ehkäisemiseksi tarjoten tiivistä avohuollon tukea. Työryhmä työskentelee joko vastaanottokodin osastolle tai vastaanottoperheisiin sijoitettujen lasten ja perheiden kanssa niin, että lasten kotiutuminen olisi mahdollista. Nykyisin tämä palvelu ostetaan lähes kokonaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Omana toimintana asiakasprosessi ja palvelun kokonaissuunnittelu sekä arviointi pysyvät entistä paremmin lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän hallinnassa. Tavoitteena on, että tehostetun perhetyön piirissä on vuosittain 40-50 asiakasperhettä. Tällä toiminnalla pystytään korvaamaan ostopalvelujen käyttöä. Espoossa on ollut omana toimintana vastaavanlainen palvelukonsepti yli 13-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen Poijupuiston lastensuojelupalvelujen kokonaisuudessa. 8.3. Vastaanottoperhetoiminta Vastaanottoperhetoimintaa on kehitetty jo nykyisen Auroran vastaanottokodin tiloissa. Tällä hetkellä lähes kaikki kiireellisesti sijoitettujen alle kouluikäisten lasten sijaishuollon palvelutarpeen arvioinnista tehdään vastaanottoperhetoiminnassa. Vastaanottoperheisiin sijoitettiin vuoden 2013 aikana 54 lasta, joista suurin osa oli alle kouluikäisiä. Vastaanottoperhetoiminnan ennakoidaan edelleen kasvavan, sillä vuoden 2014 alkuvuoden aikana (1-7/2014) vastaanottoperheisiin on ollut sijoitettuna 52 lasta eli lähes saman verran kuin vuonna 2013 koko vuoden aikana. Vastaanottoperhetoiminnan kasvun myötä Espoolla on hyvät mahdollisuudet myös lisätä perhehoidon osuutta lasten sijaishuollon muotona 9. Sijainti ja hallinta, kaava- ja kiinteistötiedot Postipuun vastaanottokoti on suunniteltu Leppävaaraan kortteliin 51088, tontille nro 2. Tontin pinta-ala on 2894 m 2 ja rakennusoikeus 2000 kem 2. Kaavamääräyksen mukaan (YS) tontti on suunnitellun käyttötarkoituksen mukaista sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta. Tontilla on vuonna 1955 valmistunut huonokuntoinen rakennus, joka esitetään purettavaksi erillisenä hankkeena ennen vastaanottokodin rakentamista. Uudisrakennuksen bruttoala on n. 1800 brm 2. Liite 3: Asemakaava ja määräykset 9.1. Tontin ominaisuudet ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

10 Espoon kaupungin teknisen keskuksen geotekniikkayksikkö on selvittänyt maaperäkarttaaineistojen sekä pohjatutkimusrekisteritietojen perusteella tontin rakennettavuutta ja laatinut alustavan rakennettavuusselvityksen. Pohjoisosa tontista on vanhan Kehä 1:n linjausta rakennekerroksineen ja eteläosa tontista osin istutettua ja osin asfaltoitua aluetta rakennekerroksineen. Eteläosassa tonttia sijaitsee nykyinen purettava rakennus ja tontin länsireunassa on uuden katurakentamisen yhteydessä toteutettu tukimuuri. Itäreunastaan tontti rajoittuu uuteen kävelyväylään. Tontin eteläosan alla kulkee kalliossa nykyinen Kehä 1:n liikennetunneli, jonka suoja-alueet ja sen asettamat rakennettavuuden rajoitteet tulee ottaa suunnitteluvaiheessa huomioon. Tontti kuuluu rakennettavuusluokkaan 2 ja rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti. Tasoeroa tontilla on nykyisin noin 2 metriä, mutta ympäröivien katualueiden tason tavoittamiseksi ja esteettömän yhteyden saavuttamiseksi rakennukseen tontin eteläreunassa tehdään täyttöjä. 9.2. Nykyiset rakennukset Tontilla on vuonna 1955 terveyskeskukseksi rakennettu 1-2 kerroksinen rakennus. Sitä käytettiin myöhemmin päihdekuntoutuksen tilana. Rakennuksessa on kolme toisiinsa kytkeytyvää osaa. Rakennuksessa on kellarikerros sekä osin yksi tai kaksi maanpäällistä kerrosta. Rakennus sijaitsee lounaasta koilliseen viettävällä rakennuspaikalla. Maanpinnan muodosta johtuen rakennukset on porrastettu toisiinsa nähden. Rakennus sijaitsee kuopassa uusien katulinjausten vuoksi. Rakennuksesta 12.12.2012 tehdyn kuntoarvion perusteella alapohja-, yläpohja-, kattorakenteet ja talotekniikka tulee uusia. Kuntoarviossa suositellaan kokonaan uusien tilojen rakentamista elinkaari- ja kokonaistaloudellisten näkökulmien vuoksi. 10. Rakennussuunnittelutavoitteet 10.1. Yleiset tavoitteet Lasten vastaanottokodin sekä samaan rakennukseen sijoittuvien perhetoiminnan vastaanottotilojen ja tehostetun perhetyön tilojen yleisinä ominaisuuksina ovat julkisen palvelurakennuksen mukainen esteettömyys sekä sisä- että ulkotiloissa. Tiloista suunnitellaan tarkoituksenmukaiset, esteettömät ja käyttötarkoituksen mukaista toimintaa tukevat tilat. Lasten kotialueet rajataan rakennuksen muusta toiminnasta erilleen niin sisätilojen kuin pihankin osalta. Kiinteistö, rakennus ja pihat suunnitellaan helposti huollettaviksi ja ylläpidettäviksi. Materiaalien tulee olla kestäviä ja käyttötarkoitukseensa sopivia siten, että uusimistarve on normaalia kunnossapitoa. Suunnitteluvaiheessa tulee suunnitelman tehokkuus säilyä eli hankesuunnitelman mukainen hyötyala tulee saavuttaa, bruttoalaa ylittämättä. Suunnittelussa noudatetaan Ympäristöministeriön määräyksiä ja ohjeita esteettömästä rakentamisesta sekä Espoon kaupungin ohjeita. Liite 5: Huonetilaohjelma 10.2. Yhteiset tilat Rakennuksen yhteisiä tiloja ovat monitoimi-/liikuntasali, ryhmätila, neuvottelutilat ja erilliset toimistohuoneet sekä mm. saunatilat. Rakennusta palveleva laitoskeittiö suunnitellaan ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

11 Espoo Cateringin ohjeiden mukaan. Siivouskeskus ja henkilökunnan sosiaalitilat ovat koko rakennuksen henkilöstön käytössä. Rakennuksen tilat suunnitellaan esteettömiksi ja selkeiksi hahmottaa. Pääsisäänkäynnin aula- ja eteistiloista suunnitellaan luontevat esteettömät yhteydet rakennuksen vastaanotto-perhetoiminnan sekä tehostetun perhetyön tiloihin. Toisen kerroksen tiloihin kuljetaan pääaulaan sijoitettavan portaan ja hissin avulla. 10.3. Vastaanotto-osasto Vastaanotto-osasto muodostuu kahdesta kotialueesta, joissa asuu yhteensä 14 lasta. Työ vastaanotto-osastoilla on kolmivuorotyötä ja ympärivuorokautista. Vastaanottoosastot suunnitellaan maantasoon siten, että lasten kulku tiloihin tapahtuu omalle aidatulle piha-alueelle avautuvien sisäänkäyntien kautta. Sisäyhteys rakennuksen muihin tiloihin järjestetään molemmilta kotialueilta. Yövalvonnan tehostamiseksi henkilökunnan työhuone sijoitetaan osastojen väliin siten, että se avautuu molemmille kotialueille. Tilojen soveltuvuuden laatukriteereistä keskeisimpiä ovat erityisesti ympärivuorokautisen toiminnan osalta kodinomaisuus ja turvallisuus. Ympärivuorokautisen toiminnan osalta tilojen on mahdollistettava osastolle sijoitettujen lasten yksilöllinen kohtaaminen ja yksityisyys. Toisaalta tilojen on oltava sellaisia, että henkilökunta voi seurata lasten ja vanhempien tapaamisia. Lasten ja perheiden yksityisyyden suojaaminen edellyttää, että jokaisella lapsella on käytössään oma huone. Kaksi huonetta molemmilla osastoilla mitoitetaan toimimaan mahdollisina sisarushuoneina. Osastoilla vieraileville lasten vanhemmille ja lähiverkostolle on oltava tarjolla luontevia, kodikkaita oleskelutiloja. Osastoilla on myös voitava järjestää ruokaileminen siten, että lapset, ohjaajat ja myös lasten perheenjäsenet voivat tarvittaessa osallistua aterioihin. Tilojen laatukriteerinä on myös käytännöllisyys fyysisesti kuormittavan lastenhoitotyön näkökulmasta, sekä tilojen esteettömyys. 10.4. Vastaanottoperhe -toiminta Vastaanottoperhe -toiminta rakentuu toiminnoiltaan yhden suuren yhteistoimiston ympärille. Toiminnan käyttöön suunnitellaan myös kaksi tapaamistilaa, neuvottelutila sekä keittiö-ruokailutila. Perhetoiminta voi myös käyttää muita rakennuksen yhteistiloja tarpeen mukaan. 10.5. Tehostettu perhetyö Tehostettu perhetyö rakentuu toiminnoiltaan yhden suuren yhteistoimiston ympärille. Toiminnan käyttöön suunnitellaan myös neuvottelutila, toimistohuone sekä viisi ns. hiljaisen työn huonetta, jotka ovat myös muiden rakennuksessa työskentelevien käytettävissä. Tehostettu perhetyö voi myös käyttää muita rakennuksen yhteistiloja tarpeen mukaan. 11. Pihaan liittyvät tavoitteet Lasten kotialueiden pihat ovat aidattuja ja toimivat sekä lasten leikkialueena että sisäänkäyntipihoina kotialueisiin. Kotialueiden pihat varustetaan määräysten mukaisilla leikkivälineillä seuraavasti: hiekkalaatikko, liukumäki 2 kpl (pienet ja isot lapset), kiipeilyteline (isot lapset), keinut 2 kpl (pienet ja isot lapset) sekä keinueläimet 2 kpl. Henkilökunnan ja rakennuksessa vierailijoiden pysäköintialue, vierailijoiden sisäänkäynti sekä huoltopiha sijoitetaan lasten leikkipihaan nähden toiselle puolelle rakennusta. Päivätoimintaan osallistujille varataan oma, em. piha-alueista erillinen ulkoilumahdollisuus pihalla. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

12 12. Rakennustekniset tavoitteet Rakennus on pääosin kaksikerroksinen (osin yksikerroksinen), teräsbetonirunkoinen ja pulpettikattoinen. Julkisivut ovat muurattuja ja pääosin rapattuja, osin puhtaaksimuurattuja punatiilijulkisivuja. Julkisivun yksityiskohdissa käytetään kuultokäsiteltyä puuta. Vesikate tehdään konesaumattuna peltikatteena kuumasinkitystä pellistä, joka maalataan paikalla. IV-konehuone sijoittuu rakennuksen toiseen kerrokseen. Perustukset Rakennus perustetaan teräsbetonianturoilla pohjamaan varaan. Perustamistasojen suunnittelu edellyttää maaperätutkimuksia. Perustukset salaojitetaan ja routasuojataan. Alapohja Rakennuksessa on pääosin maanvarainen alapohja, teräsbetonilaatta ja polystyreenieriste sekä täyttökerrokset. Välipohja Rakennuksen välipohjat ovat ontelolaattarakenteisia, VSS:n osalla teräsbetoninen massiivilaatta. Yläpohja Yläpohjan kantavana rakenteena on ontelolaatasto, jonka päällä lämmöneristys ja puurakenteiset kattoristikot. Pulpettikattorakenteella toteutetaan ulkopuolinen sadevedenpoisto. Yleisiä tavoitteita - Paloluokka on P1 - P2 suunnitteluratkaisusta riippuen. - Energiatehokkuudessa noudatetaan RakMK D3 2010 lämmönläpäisyarvoja. - Lämpö ja kosteustekninen suunnitteluluokka on RF2. - Suunnittelussa on noudatettava Espoon kaupungin talonrakennustoiminnan ohjeilla ja määräyksillä täydennettyä Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa C2 (Kosteus, määräykset ja ohjeet 1998) sekä RIL 107-2012 ohjeita. - Kosteiden ja märkien tilojen seinät tehdään kivirakenteisina. - Kaikissa sisäpinnoissa, kalusteissa, varusteissa ja laitteissa käytetään helppohoitoisia, esteettisesti korkeatasoisia ja kestäviä materiaaleja. - Julkisivu detaljeineen on suunniteltava siten, että eristyskerroksista saadaan jatkuvia, kylmäsiltoja vältetään ja ikkunat sijoitetaan lämmönerityskerroksen kohdalle. 13. LVIA -tavoitteet 13.1. Yleistä LVIA -suunnittelun tavoitteena on rakentamis- ja ylläpitokustannuksiltaan edullinen, käyttäjää tyydyttävä ja teknistaloudellisesti hyvä kokonaisratkaisu. Suunnittelun lopputuloksena tulee olla laitos, joka 50 vuoden (2 x 25 v) elinkaaritarkastelussa osoittautuu kokonaistaloudeltaan edullisimmaksi. Asennus-, huolto- ja teknisten tilojen suunnittelussa on huomioitava niiden käyttömahdollisuudet ja kustannusvaikutukset koko elinkaaren ajalle laskettuna. LVIA -laitteiden hoito, kunnossapito ja uusiminen on välttämättömyys, joka suunnittelussa on huomioitava. Ilmanvaihtokonehuoneiden pinta-alatarve on noin 7% bruttoalasta laskettuna. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

13 Tilasuunnittelussa tulee huomioida kiinteistövalvomon tilantarve noin 7 m². Tähän tilaan tulee valvomolaitteisto- ja toimistokalustus, jossa huomioidaan säilytystilat rakennuksen piirustuksille yms. materiaalille. Rakennuksen lämmönläpäisykertoimina käytetään RakMK C3 2010 vaatimuksia. Energiatehokkuus tulee ottaa suunnittelun keskeiseksi tavoitteeksi ja edellytetään, että kaikki suunnitteluosapuolet pyrkivät ratkaisuillaan samaan päämäärään. Sähkölämmityksen käyttöä tulee kaikin tavoin välttää. Suunnitteluratkaisujen tulisi olla sellaisia, ettei esim. kattovesien poistojärjestelmässä tarvita sähkösaattolämmityksiä. LVIA -laitteiden suunnittelussa pitää pyrkiä myös vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin, jotta Espoon kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voitaisiin toteuttaa. Energian ja veden kulutusmittaukset suunnitellaan erillisen ohjeen mukaan. Suunnitteluratkaisujen tulee taata käyttäjälle puhdas ja terveellinen sisäilmasto kaikissa käyttötilanteissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteiden kosteuden hallintaa, puhtaiden materiaalien käyttöä, puhdasta rakentamista yleensä ja etenkin ilmanvaihtolaitoksen osalta sekä riittävää, erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvaa ilmanvaihtoa. 13.2. Lämmitys ja kylmiöt Rakennus liitetään kaukolämpöön ja lämmitettävät tilat varustetaan pääasiallisesti vesikiertoisella, matalalämpöisellä lämmityksellä. Lämmönjakohuoneen pinta-ala on n. 12 m². Kaukolämmityksen liittymistehoon tulee kiinnittää erikoista huomiota. Sen on oltava optimaalinen. Ylisuuri liittymisteho lisää tarpeettomasti liittymismaksua vuotuisia perusmaksuja. Kylmiöiden kompressori- ja lauhdutusyksiköiden lauhdelämpöä hyödynnetään. 13.3. Vesijohdot ja viemärit Rakennus liitetään kunnallisiin vesi- ja viemäriverkkoihin. Myös ulkopuoliset katto- ja sadevedet johdetaan hallitusti sadevesiverkkoon. Viemärivesien pumppausta on mahdollisuuksien mukaan vältettävä. Vesijohtojen kytkennät tehdään pääasiallisesti muovijohdoista suojaputkiin asennettuina. Noudatetaan RakMk:n osan C2 ohjeistoa, johon Espoon kaupunki on tehnyt omia lisävaatimuksia. 13.4. Ilmanvaihto Sisäilmaston yleisenä tavoitearvona pidetään S2 luokkaa pyrkien hyvään sisäilmastoon ja energiatalouteen. Sellaiset tilat, joiden käyttökuormitus on vaihtelevaa ja poikkeaa suuresti eri aikoina, tulee varustaa ilmamääräsääteisellä järjestelmällä. Ilmanvaihtolaitoksen energiatalouteen tulee kiinnittää erikoista huomioita jakamalla laitos sopiviin käyttövyöhykkeisiin. Auringon aiheuttamaa ylilämpöä tulee estää rakenteellisilla ulkopuolisilla aurinkosuojauksilla. Mikäli se ei ole riittävä, suunnitellaan jäähdytys. Iv-tekniikan alustava konehuoneiden pinta-alavaraus on yhteensä noin 7%. Rakennuksen ilmanvaihto varustetaan suodatuksella, tulo- ja poistoilmapuhaltimilla, tehokkaalla lämmöntalteenotolla ja lämmityksellä. Myös ns. likaisten tilojen ilmanvaihtoon tulee suunnitella lämmöntalteenotto. Rakennusmateriaalien on oltava päästöluokaltaan vähintään M1-luokkaa, ilmanvaihtojärjestelmän komponentit ovat päästöluokaltaan M1-tasoa, ilmanvaihtotöiden puhtaudessa ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

14 noudatetaan P1-luokkaa sekä "Puhdas ilmanvaihtojärjestelmä" suunnitteluohjeen keskeisimpiä tavoitteita. Ilmanvaihtolaitteisto mitoitetaan SFP-oppaan mukaisesti pienille painehäviöille sähköisen puhallinenergian säästämiseksi. Näin menetellen tulee SFP-luvun alittaa 1,8 kw/(m 3 /s), 1/1-teholla mitattuna Mikäli rakennukseen toteutetaan alustatiloja on huolehdittava niiden koneellisesta ilmanvaihdosta sekä kaikissa toteutustavoissa tarvittaessa radonpoistosta. 13.5. Palontorjunta Kiinteistö varustetaan automaattisella sammutuslaitteistolla ja paloilmoittimella. Suojauksen laajuus määritellään paloteknisessä selvityksessä. 13.6. Energiatehokkuus Postinpuun perhetalon asettuu E-luvun luokitteluasteikolla luokkaan B. Majoitus osastolla luokka B; E luku (91 170) kwh/m²a ja toimisto osastolla luokka B; E-luku (81 120) kwh/m²a. Energiatehokkuus on keskeinen tavoite ja edellytetään, että kaikki suunnitteluosapuolet pyrkivät ratkaisuillaan samaan päämäärään. Suunnitteluvaiheessa tutkitaan, soveltuvatko aurinkopaneelit ja maaenergia tähän kohteeseen hyödynnettäviksi. 13.7. Rakennusautomaatio Rakennusautomaatiojärjestelmä toteutetaan nykyaikaisella DDC -tekniikalla. Kiinteistövalvonta toteutetaan vapaasti ohjelmoitavalla hierarkkiseen ohjelmisto- ja laitteisto-rakenteeseen perustuvalla säätö- ja valvontajärjestelmällä (DDC). Järjestelmään kuuluvat tietokonepohjoinen valvomo- keskuslaitteisto, siihen digitaalisella tiedonsiirtoyhteydellä liettyvät alakeskukset sekä näihin liittyvät kenttälaitteet sekä tietoliikenneohjelma. Ohjelmistot ovat suomenkielisiä ja helppokäyttöisiä (opastavia) sisältäen värilliset toimintakaaviot ja sijaintipiirustukset asetus- ja oloarvoineen. Valvomoratkaisussa tulee olla selainpohjainen käyttöliittymä kaupungin intranetverkoston käyttöön. Valvomoon liitettävistä mittauksista on laadittu erillinen ohje. Laitepositioinnossa on noudatettava Espoon kaupungin tekemiä ohjeita. Energian ja veden mittaukset suunnitellaan ja rakennetaan erillisen mittarointiohjeen mukaisesti. 13.8. Mittarointi Rakennuksen energiankulutuksen seurantaa ja energiatasetta sekä olosuhteiden hallintaa varten rakennetaan mittarointijärjestelmä. Kulutusseuranta liitetään Espoon kaupungin järjestelmään. Energiatehokkuustavoitteiden varmistaminen on mahdollista vain silloin kun energian kulutus mitataan riittävän yksilöidysti. Mitattavia asioita rakennuksessa ovat: - lämmityksen energiankulutus, - käyttöveden lämmityksen energiankulutus, - kylmän ja lämpimän veden kulutus, - keittiön kylmän ja lämpimän veden kulutus, - aurinkopaneelit tuottama energia, - jäähdytyksen energiakulutus, ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

15 - ilmanvaihdon energiankulutus, - keittiön sähköenergiankulutus, - valaistuksen sähköenergiankulutus, - LVI-laitteiden sähköenergiankulutus. 14. Sähkötekniset tavoitteet 14.1. Yleistä Sähköasennusten varustelutasossa pyritään ajanmukaiseen, laadukkaaseen ja yhtenäiseen tasoon Espoon Tilakeskuksen rakennuttamien rakennusten kesken. Sähkösuunnitteluohje täydentää näitä tavoitteita. 14.2. Sähkön jako Sähkö- ja tietoliikenneliittymäkaapelit asennetaan maakaapeleina. Sähköpääkeskus on kosketussuojaista kennorakennetta, ja asennetaan pääkeskushuoneeseen (3,6 x 2,6 x 2,8 m). Jakokeskukset asennetaan sähkökomeroihin ja varustetaan sulakeautomaateilla, ryhmitysalueet n. 300 m2. Tiloihin, joihin tulee useita ohjauspainikkeita, ohjaukset keskitetään ohjauskeskuksiin. Talojakamohuoneeseen (2 x 3 m) sijoitetaan tietoliikennetalojakamo ja kerrosjakamo. Telehuoneeseen (2 x 3 m) asennetaan antennivahvistin, paloilmoitinkeskus, hälytyksensiirtojärjestelmä, murtohälytyskeskus, kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmän keskuslaitteet, henkilöturvajärjestelmän keskuslaitteet sekä kameravalvontajärjestelmän keskuslaitteet. Mikäli tietoliikennekaapelointeja varten tarvitaan useampia kerrosjakamoita, ne asennetaan komeroihin. Sähkötilat ovat ylipaineisia, talojakamo ja telehuone varustetaan lisäksi jäähdytyksellä. Energian ja kulutuksen päämittaukset jakeluyhtiöiden ohjeiden mukaan. Kiinteistön omat lisämittaukset suunnitteluohjeen mukaan. Maadoitukset ja potentiaalintasaukset asennetaan SFS 6000 ja sähköyhtiön erityisohjeen mukaan. Pääjohtoteinä sijaintipaikan mukaan joko levy- tai tikashyllyt, erilliset hyllyt vahva- ja heikkovirta-kaapeleille. Palonkestäville asennuksille omat johtotiet. Toimistotiloihin asennetaan johtokanavat pistorasia-asennuksia varten. Johtokanavissa erilliset johtotilat vahvaja heikkovirtakaapeleille. Valaisinripustuskiskoja asennetaan teknisiin tiloihin. Putkitukset ja kaapeloinnit tehdään halogeenittomilla tuotteilla, elleivät määräykset edellytä palonkestävää asennusta. 14.3. Valaistus ja pistorasiat Valaistuksen laatu EN 12464-1 mukainen. Valonlähteinä käytetään energiatehokkaita, hyvän värintoiston lamppuja. Lamput ja liitäntälaitteet pitkäikäisiä. Asuinhuoneiden ja kotialueiden valaisimet ovat kodinomaisia ja valaistus on ohjattavissa huoneittain useassa osassa. Valaistusvoimakkuudet ohjattavissa n. 50-300 lx. Läsnäoloja vakiovalo-ohjauksia käytetään soveltuvin osin. Pistorasioita asennetaan riittävästi niin, että jatkojohtojen tarvetta ei ole. Lämpökojeiden pistorasiat varustetaan ajastinohjauksin. Ulkovalaistus tehdään riittäväksi, pylväiden korkeus 4 m. Ulkovarastot ja jätekatos varustetaan sisä- ja ulkovalaisimilla sekä pistorasioilla. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

16 Autolämmityspistorasioita ja sähköautojen latauspisteitä asennetaan suunnitteluvaiheessa sovittava määrä. Poistumisvalaistus toteutetaan viranomaisten vaatimusten mukaisena. 14.4. Viestintä- ja tietoverkkojärjestelmät Rakennus liitetään valokuituliittymäkaapelilla Espoon tietoliikenneverkkoon. Rakennukseen asennetaan kaupungin matkapuhelinoperaattorin kuuluvuuden edellyttämät kaapeloinnit ja laitteet. Rakennukseen asennetaan yleiskaapelointi tietoliikenneyhteyksiä ja langattoman verkon tukiasemia varten. Rakennuksen sisäiset runkokaapelit yksimuotokuitukaapeleita. Kerroskaapelointi toteutetaan kategorian 6A tuotteilla, siirtotieluokka EA. Rakennus varustetaan yhteisantennilaittein ULA-kuuntelua ja televisiovastaanottoa varten, ohjelmakanavaniput A, B, C, D ja E. Huonokuuloisten induktiosilmukat asennetaan neuvottelu- ja tapaamistiloihin, sekä liikuntasaliin. Neuvottelu- ja tapaamistiloihin asennetaan AV-kaapelointi dataprojektoria tai suurkuvanäyttöä varten. Liikuntasaliin asennetaan AV-kaapelointi dataprojektoria varten, sekä pienimuotoisille esityksille yksinkertaiset esitysäänentoisto- ja esitysvalaistuslaitteet. Pääovelle asennetaan ovipuhelin ja vastauskojeet suunnitteluvaiheessa sovittaviin huoneisiin. 14.5. Turvallisuusjärjestelmät Kulunvalvonnalla tai ajastimilla ja paloilmoittimella ohjattavia lukituksia varten turvallisuuden edellyttämiin ulko- ja sisäoviin asennetaan sähkölukot. Työajanseurantapäätettä varten asennetaan kaapelointi. Rakennuksen toimisto-osan käytävä- ja aulatiloihin ja keittiöön asennetaan liikkeen tunnistavat murtoilmaisimet. Järjestelmän valvontatilan ohjaus integroidaan kulunvalvontajärjestelmään. Kiinteistöön asennetaan tallentava kameravalvontajärjestelmä. Kameroilla valvotaan ulkona rakennuksen sivustoja, ja sisällä asiakaspalvelutilojen auloja ja käytäviä. Kameroiden sijoittelussa huomioidaan lakien asettamat rajoitukset. Rakennukseen suunnitellaan kaapelointi henkilöturvallisuusjärjestelmälle, joka on käyttäjän hankinta. Rakennus varustetaan hätäkeskukseen liitettävällä analogisella, osoitteellisella paloilmoittimella. Hälytyksensiirtoon rakennuksesta ulos käytetään Espoon kaupungin hälytyksensiirtojärjestelmää. 14.6. Merkinantojärjestelmät Valaistuja painikkeita ja summereita asennetaan ulko-oville ja keittiön ovelle. Sisäänpyyntökojeita asennetaan hallinto- ja vastaanottotiloihin. Varattu-valot asennetaan neuvottelu- ja tapaamishuoneisiin. Paristokäyttöinen aikakello keittiöön ja liikuntasaliin. Inva-WC:n hälytysjärjestelmä määräysten mukaan. 15. Huoltokirja ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

17 Kohteesta laaditaan sähköinen huoltokirja (Granlund Manager), johon kukin suunnittelija omalta osaltaan laatii ja vie tarvittavan aineiston. Huoltokirjan koordinoiminen kuuluu nimetylle huoltokirjakoordinaattorille. 16. Hankkeen kustannustavoitteet 16.1. Rakennuskustannusennuste Postipuun lastensuojelupalvelujen uudisrakennuksen tavoitehinta on 5,3 M ALV 0%, hintataso 87,7 / 10.2014. Liite 6: Hankesuunnitelman mukainen tavoitehinta-arvio 16.2. Käyttökustannusennuste Uudisrakennuksen vuokra on 0,56 M / vuosi, nykyiset vuokrakulut ovat 0,23 M / vuosi. Lisäys vuokramenoihin on 0,33 M /vuosi. Henkilöstömenot lisääntyvät 0,38 M /vuosi. Kaikki henkilöstömenot rakennuksen valmistuttua ovat 1,62 M. Postipuun lastensuojelupalvelujen käyttökustannusarvio on yhteensä 2,20 M. Suunnitelmassa ehdotetaan, että ympärivuorokautista toimintaa varten perustetaan 9 uutta vakanssia (8 ohjaajaa ja 1 vastaava ohjaaja). Muutoin nykyisen Auroran vastaanottokodin henkilöstö siirtyy uusiin toimintoihin uudisrakennuksen valmistuttua. Auroran vastaanottokodin toimintakonseptia on jo muutettu Postipuun lastensuojelupalvelujen suuntaiseksi. Nykyisen Auroran toiminta sisältää tälläkin hetkellä vastaanottoperhetoiminnan kokonaisuuden. Lisäksi on suunniteltu, että yhden olemassa olevan osaston henkilökunta ryhtyy talven 2015 aikana tekemään tehostettua perhetyötä. 16.3. Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste, Ensikertaiseen kalustamisen ja varustamisen kustannukset on arvioitu olevan 200 000. 17. Rahoitus, toteutus ja aikataulu 17.1. Tavoiteaikataulu Rakennussuunnittelu 1/2015-3/2016 Rakentaminen 7/2016-1/2018. Rakennus on käytössä vuoden 2018 alussa. 17.2. Tiedotus Hankesuunnitelman hyväksymisestä tiedotetaan Espoon kaupungin tiedotusmenettelyn mukaan. Lisäksi suoritetaan lakisääteiset lupa-asioihin yms. liittyvät tiedotukset ja kuulemiset. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

2014 Vuosi Lomake 6 Hankesuunnitelma 1. Hankkeen nimi Postipuun lastensuojelupalvelut 2. Toimiala / tulosyksikkö SOTE/Perhe-ja sosiaalipalvelut 3. Kaupunginosa 51 5. Käyntiosoite Kiinteistötunnus 49-51-88-2 Espoo - kaupunginosa - korttelin loppuosa - tontti Postiosoite 4. Kunnallistekniikka Valmis Puuttuu 6. Kaavatiedot Armas Launiksenkatu 10 A 7. Hankkeen suuruus ja kustannukset (ilman ALV:a) PL 2650, 02070 ESPOON KAUPUNKI brm 2 htm 2 hym 2 Kustannusarvio (M ) Uudisrakennus 1800 1165 5,3 Laajennus/lisärakennus Muutos/peruskorjaus Asemakaavan mukainen Asemakaavan muutos Ei kaavaa Poikkeamispäätös Tontin pinta-ala 2894 m² Rakennusoikeus 2000 kem² Käyttötarkoitus kaavassa YS 8. Hankkeen kuvaus Postipuun lastensuojelupalvelujen kokonaisuus toteutetaan uudisrakennuksena tontilta purettavan vanhan rakennuksen paikalle osoitteeseen Armas Launiksenkatu 10 A. Uudisrakennukseen siirtyvät nykyisin Lippajärvellä sijaitsevan Auroran vastaanottodin toiminnat. Postipuun lastensuojelupalvelut kostuvat jatkossa kolmesta palvelukokonaisuudesta: ympärivuorokautisesta vastaanottokotitoiminnasta, vastaanottoperhetoiminnasta ja tehostetusta perhetyöstä. Kokonaisuuteen kuuluu sekä avo - että sijaishuollon palveluja. Palveluja tarjotaan lähtökohtaisesti alle 13-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Vastaavanlainen palvelukokonaisuus on olemassa nuorille Poijupuiston lastensuojelupalveluissa.

9. Hankkeen perustelut (tarvittaessa eri liitteellä) Postipuun lastensuojelupalvelujen kokonaisuudella vastataan kasvavan lapsiväestön tarpeisiin. Nykyinen Auroran vastaanottokoti on tiloiltaan riittämätön, ahdas ja huonokuntoinen. Kiinteistön remontoinnin tarve on jatkuvaa. Osa nykyisitä toiminnoista on jouduttu sijoittamaan väistötiloihin Veräjäpeltoon sisäilmaongelmien vuoksi. Muuttuva lainsäädäntö tuo vaateita lastensuojelulle. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain sekä sosiaalihuoltolain että siihen läheisesti liittyvän lastensuojelulain muutokset tuovat lähivuosina isoja muutoksia lastensuojelupalvelujen järjestämiseen. Lastensuojelussa on tarjottava yhä enemmän tiiviitä ja kuntouttavia avohuollon palveluja, joita nyt suunnitteilla olevaan kokonaisuuteen on sisällytetty. Lisäksi on todennäköistä, että uudistuvan lainsäädännön myötä Espoo tarjoaa uuden järjestämislain myötä sijaishuollon palveluja lähistön pienemmille kunnille. Espoossa on toisaalta jo nyt lapsiväestön määrään nähden erittäin vähän sijaishuollon omia yksiköitä ja esimerkiksi alle 13-vuotiaat lapset joudutaan pääasiassa sijoittamaan Espoon ulkopuolelle eri ostopalveluyksikköihin. Tällöin sijaishuollon ja lapsen ja perheen välinen yhteistyö on hankalampaa ja kotiin päin tehtävä työ vaikeampaa. Kun sijaishuoltopaikka on siellä, missä asiakas ja hänen verkostonsa sekä sosiaalityöntekijä on, on mahdollisuus tiiviimpään ja kuntouttavampaan työskentelyyn myös sijaishuollon puolella. Postipuun lastensuojelupalvelujen sijaishuollon ympärivuorokautinen toiminta tulee korvaamaan nykyisen Lippajärvellä sijaitsevan Auroran vastaanottokodin toiminnan.postipuun lastensuojelupalvelujen uudisrakennukseen sisällytetään lastensuojelun ympärivuorokautisena toimintana yksi vastaanottokotiosasto ja yksi pidempiaikaisen ympärivuorokautisen hoidon osasto. Ympärivuorokautisen toiminnan tilat suunnitellaan niin, että toimintoja on mahdollista muuttaa asiakastarpeiden muuttuessa. Ympärivuorokautisen toiminnan lisäksi uudisrakennukseen sijoittuvat vastaanottoperhetoiminnan ja tehostetun perhetyön toimitilat ja asiakastapaamistilat. Vastaanottoperhetoimintaa on kehitetty jo nykyisen Auroran vastaanottokodin tiloissa. Vastaanottoperhetoiminnan ennakoidaan edelleen kasvavan lähivuosina ja tavoite on, että kaikkien alle kouluikäisten lasten sijaishuollon palvelutarpeen arviointi tehdään vastaanottoperhetoiminnassa. Uudisrakennukseen sijoittuvan tehostetun perhetyön tiimi tarjoaa palvelua alle 13-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Tehostetun perhetyön työryhmä työskentelee yhtäältä kodin ulkopuolisten sijoitusten ehkäisemiseksi tarjoten tiivistä avohuollon tukea, toisaalta työryhmä työskentelee joko vastaanottokodin osastolle tai vastaanottoperheisiin sijoitettujen lasten ja perheiden kanssa niin, että lasten kotiutuminen olisi mahdollista. Nykyisin tämä palvelu ostetaan lähes kokonaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Espoossa on ollut omana toimintana vastaavanlainen palvelukonsepti yli 13- vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen Poijupuiston lastensuojelupalvelujen kokonaisuudessa. Tarveselvityksen on hyväksynyt Sosiaali- ja terveys lautakunta 22.10.2014 (pvm) 10. Hankkeen toteutusaikataulu (kk/vuosi) Toteutussuunnitelmat Rakennusaika 1/2015 3/2016 7/2016 1/2018 Käyttöönotto 2/2018 11. Hankkeen toteuttamistapa (esim. oma hanke, osto, vuokraus) Oma hanke 12. Liittyminen muihin hankkeisiin 13. Rahoitus talousarviossa (ilman ALV:a) M 14. Käyttökustannukset 2,2 / v. 15. Kokonaiskustannusarvio (ilman ALV:a) 5,3 M 16. Ensikertainen kalustaminen 200 t / oppilas / hoitopaikka 17. Lisätietoja 18. Laatija(t) yhteystietoineen Leena Wilen, Mia Kuokkanen,Tiina Riihimäki (etunimi.sukunimi@espoo.fi) Päiväys 17.11.2014 TIKE / TS Päivitetty 2013

LIITE 2 1 (1) P I N T A A L A K Ä S I T T E E T ohm2 ohjelma-ala; tilaohjelmassa eri toimintoihin tarvittava huoneiden ja tilojen teoreettinen pinta-ala. Ohjelmaneliöihin ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen, hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään tilaohjelman ja tavoitekustannusarvion laatimisen yhteydessä. hym2 hyöty-ala; suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu, eri toimintoihin käytettävien huoneiden ja tilojen pinta-ala. Hyötyneliöihin ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen, hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään tilaohjelman ja tavoitehinta- sekä rakennuskustannusarvion laatimisen yhteydessä. hum2 huone-ala; suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu huoneiden pinta-ala. Huonealaan lasketaan kaikkien hyötytilojen, käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen yms. alat. Huonealaan ei lasketa hormien tai ra-kenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään mm. kustannusarvion laatimisen yhteydessä. brm2 bruttoala; tilaohjelman pohjalta laskettu tai suunnitelmasta tai rakennuksesta ulkoseinien ulkopinnan mukaan mitattu kokonaislaajuus. Bruttoalaan lasketaan ohjelmaalan/hyötyalan lisäksi käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen sekä rakenteiden ja hormien ala = kaikki rakennetut alat. Käsitettä käytetään mm. kustannusarvion laatimisen yhteydessä. htm2 huoneistoala; huoneistoala on usein sama kuin vuokra-ala. Huoneistoalaan lasketaan ohjelma-/hyötyalan lisäksi myös käytävät ja kevyet väliseinät. Huoneistoalaan ei lasketa rakennuksen por-rashuoneita, teknisisä tiloja, ulkoseiniä, hormeja eikä kantavia rakenteita. Käsitettä käytetään mm. vuokrasopimuksissa, yhtiöjärjestyksissä jne. kem2 kerrosala (rakennusoikeus) = kaavajuridinen suure; kerrosalaan luetaan rakennuslain mukaan ker-rosten alat sekä se kellarikerroksen ja ullakon ala, johon on sijoitettu rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Myönnettäessä rakennuslupaa 1.1.2000 jälkeen asemakaavoite-tulle alueelle, lasketaan ulkoseinän paksuudesta kerrosalaan 250 mm. Käsitettä käytetään kaavoituksessa, rakennusluvissa, kiinteistön arviokirjoissa jne.