Aarrekartan (Heimolan) päiväkoti HANKENUMERO 3689 Hankesuunnitelma

Transkriptio

1 Aarrekartan (Heimolan) päiväkoti HANKENUMERO 3689 Hankesuunnitelma HANKESUUNNITELMA

2 1 (18) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yhteenveto hankkeesta Hankesuunnitelman laadinta Hankkeesta aiemmin tehdyt päätökset ja selvitykset Hankkeesta tehdyt päätökset Hankkeesta tehdyt selvitykset Hankkeen perustelut Tarpeellisuus ja kiireellisyys Vaihtoehtoiset tilan hankintatavat Rakennuspaikka Sijainti ja hallinta Kaava- ja kiinteistötiedot Tontin ympäristö Tontin ominaisuudet Tontin rakennuskanta Liikenne ja pysäköinti Kadut ja kunnallistekniikka Suunnittelutavoitteet Yleistä Kaupunkikuva Toiminta ja tilat Päiväkodin ja koulun tilojen yhteiskäyttö Ulkoalueet Elinkaaritaloudellisuus ja energiatehokkuus Esteettömyys Rakennustekniikka LVIA-tekniikka Sähkötekniikka Huoltokirja Hankkeen laajuustavoitteet Hankkeen kustannustavoitteet Rakennuskustannusennuste Käyttökustannusennuste Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste Rahoitus, toteutus ja aikataulu Tarvittavat toimenpiteet Tiedotus ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

3 2 (18) Liitteet Liite 1: Hankelomake 6 Liite 2: Pinta-alakäsitteet Liite 3: Asemakaava ja määräykset Liite 4: Alustava rakennettavuusselvitys Liite 5: Huonetilaohjelma Liite 6: Tavoitehinta-arvio Liite 7: Päiväkotien vertailukustannukset Liite 8: Tontinkäyttösuunnitelma 1. Yhteenveto hankkeesta Hankkeen numero 3689 Kohteen nimi Aarrekartan päiväkoti Omistaja ja hallinta Espoon kaupunki, Tilakeskus-liikelaitos Käyttäjä Espoon kaupunki, Sivistystoimi, Suomenkielinen varhaiskasvatus, Espoonlahden palvelualue Kaupunginosa 45 Kurttila Kortteli 45031/Y (Yleisten rakennusten korttelialue) Tontti 11 Kiinteistötunnus Osoite Aarrekartantie Tontin pinta-ala m², päiväkotitontin osuus 6200 m2 Tontin rakennusoikeus 7331 m² (e=0.30) Asemakaava Vahvistettu Tarveselvitys Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on hyväksynyt hankkeen päivitetyn tarveselvityksen Rakennuksessa tapahtuva toiminta Lasten päivähoito Mitoituksellinen päivähoitopaikkamäärä 8 ryhmää, 21 paikkaa/ryhmä, yht. 168 Henkilökuntamäärä 35 Alustava hyötyala 1416 hym² (+ kylmät tilat 99 hym², pihakatos 80 m²) Alustava bruttoala 2067 brm² (+ kylmät tilat 117 brm²) Laskennallinen huoneistoala (0,85 x brm²) 1757 m² Lasten tiloja, hyötyala / hoitopaikka (168) 7 m² Kerrosluku 1 Aikataulu Hanke- ja esisuunnitelma Rakennussuunnittelu Rakentaminen 3/2016-5/2017 ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

4 3 (18) Käyttöönotto 8/2017. Tarveselvityksen kustannusennuste 6,5 milj. Investointiohjelman 2015 varaus 6 milj. Tavoitehinta 6,5 milj. Hinta / hoitopaikka Sisäinen toimitilavuokra n. 600 t / vuosi 2. Hankesuunnitelman laadinta Espoon kaupungin Tilakeskus-liikelaitoksen Talonsuunnittelu- ja rakennuspalvelut vastaa hankkeen kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta. Hankkeen osapuolet, henkiöt ja yhteystiedot Tilakeskus liikelaitos, Talonsuunnittelu Virastopiha 2 C, PL Espoon kaupunki Hankepäällikkö Arja Törmä Rakennetekniikka Jari Hyötyläinen LVIA-tekniikka Jaana Saira Sähkötekniikka Pirjo Kurttila Energia-asiantuntija Visa Koivu Kustannussuunnittelu Kalle Koskenmies Sivistystoimi, Esikunta, Tilat ja alueet -yksikkö Kamreerintie 3 B, PL 30, ESPOON KAUPUNKI Hankesuunnittelija Eija Riikonen Sivistystoimi, Suomenkielinen varhaiskasvatus Espoonlahden palvelualue Läkkisepänkuja 3 A, PL 3125, ESPOON KAUPUNKI Aluepäällikkö Ulla Valtonen Rakennusaikainen johtaja Tuija Rinta-Hiiro Keittiösuunnittelu Espoo Catering -liikelaitos Virastopiha 3 A, PL 5111, ESPOON KAUPUNKI Ruokapalveluiden suunnittelija Helena Tolvanen Pohjarakenteet Tekninen keskus, geotekniikkayksikkö ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

5 4 (18) Virastopiha 2 C, PL 41, ESPOON KAUPUNKI Suunnitteluinsinööri Katariina Hämäläinen Esisuunnittelu (ehdotussuunnittelu) Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Lastenkodinkuja Helsinki Pääsuunnittelija Tarmo Peltonen 3. Hankkeesta aiemmin tehdyt päätökset ja selvitykset 3.1. Hankkeesta tehdyt päätökset Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt Heimolan päiväkodin tarveselvityksen Palvelutarpeen tarkennuttua on todettu, että päivähoitopaikkoja tarvitaan alueella enemmän kuin Heimolan päiväkotihankkeessa. Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on hyväksynyt Aarrekartan (ent. Heimolan) päiväkodin tarveselvityksen Aarrekartan päiväkodille on esitetty rahoitus vuoden 2015 talousarvion investointiosassa: vuodelle 2015 ja vuodelle 2016, vuodelle 2017, yhteensä 6 milj Hankkeesta tehdyt selvitykset Tontin rakennettavuusselvitys on valmistunut Sen mukaan tontti kuuluu rakennettavuusluokkaan 4 ja 5A eli vaikeasti ja erittäin vaikeasti rakennettavaan syvään pehmeikköön. Rakennukset tulee perustaa paaluilla ja alapohjat tehdä kantavina. Katuja, piha-alueita ja putkijohtoja joudutaan pohjanvahvistamaan. Perustukset salaojitetaan ja varustetaan routasuojauksella. Liite 4: Alustava rakennettavuusselvitys 4. Hankkeen perustelut 4.1. Tarpeellisuus ja kiireellisyys Päivähoitotilanne, lasten määrän kasvu ja päivähoitopaikkojen rakenteen uudistaminen (korvataan epätarkoituksenmukaiset päivähoitopaikat Saunalahden koululla) edellyttävät päiväkodin rakentamista kiireellisesti. Saunalahden ja Tillinmäen väestöennuste osoittaa päivähoito- ja oivelvollisuusikäisten määrän suurta kasvua. Ennusteen mukaan näiden alueiden päivähoitoikäisten lasten määrä kasvaa 607 lapsella vuodesta 2013 vuoteen Päivähoidossa olevien päivähoitoikäisten osuus on Espoossa 70 %. Saunalahteen toteutetaan lisäksi samaan aikaan valmistuva Paapuurin päiväkoti, jossa on seitsemän lapsiryhmää. ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

6 5 (18) Uusia päivähoitopaikkoja tarvitaan korvaamaan myös Saunalyhdyn päiväkodin hoitopaikkoja. Saunalahden koulun valtionavustuspäätöksessä edellytetään, että koulun tiloissa olevat kolme päivähoitoryhmää siirretään pois vuoteen 2018 mennessä tai tiloja vastaava osuus valtionavustuksesta joudutaan maksamaan takaisin. Aarrekartan (ent. Heimola) päiväkodista tehtiin tarveselvitys vuonna Päiväkodin silloiselle tontille haettiin lisää rakennusoikeutta kaavamuutoksella. Rakennusoikeus nostettiin 1500 kem 2 :iin, jolloin tontille olisi mahtunut viisiryhmäinen päiväkoti (105 hoitopaikkaa). Tarveselvitys laadittiin tontin koon mukaan. Kahdeksanryhmäiselle päiväkodille tontti on alimittainen. Tarpeen kasvun myötä ryhdyttiin päiväkodille etsimään isompaa tonttia Vaihtoehtoiset tilan hankintatavat Muilla tavoin kuin uudisrakentamisella ei ole mahdollista lisätä tarvittavia päivähoitopaikkoja. 5. Rakennuspaikka 5.1. Sijainti ja hallinta Aarrekartan päiväkoti esitetään rakennettavaksi tilastoalueelle 52 kaupunginosan 45 Kurttila korttelin tontille 11 (1). Osoite on Aarrekartantie. Tontti sijaitsee Saunaniemen asemakaava-alueella. Tontti on varattu päiväkodille ja 1-6 luokkien peruskoululle. Sen pinta-ala on m² ja tehokkus 0,3. Tontti on kaupungin omistuksessa. Vapaita Y-tontteja on alueella vain kolme. YL-tontti (2) osoitteessa Meriviitantie 16, johon Heimolan päiväkotia vuonna 2009 kaavailtiin, on liian pieni tämän kokoiselle päiväkodille, samoin pohjoisempana sijaitseva YL-tontti (3) osoitteessa Maasillantie. Tämä Y-tontti on alueella ainoa riittävän kokoinen isommalle päiväkodille ja myöhemmin mahdolliselle koululaajennukselle Kaava- ja kiinteistötiedot Kiinteistötunnus on Alueella on voimassa oleva asemakaava, joka on vahvistettu Asemakaavassa tontin kaavamerkintä on Y eli yleisten rakennusten korttelialue. ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

7 6 (18) Rakennusoikeus on 7331 kem². Liite 3: Asemakaava ja määräykset 5.3. Tontin ympäristö Saunaniemi IIA asemakaava-alue sijaitsee 45 Kurttilan ja 42 Saunalahden alueella. Asuntojen ja kunnallistekniikan rakentaminen on parhaillaan käynnissä alueella. Lähellä on vanhoja asuinrakennuksia, mutta uusia nousee alueelle jatkuvasti. Kaupunki kilpailuttaa vuonna 2014 korttelin AO -osan asuntotontit Tontin ominaisuudet Geotekniikkayksikkö on selvittänyt kartta-aineistojen ja pohjatutkimusrekisterin tietojen perusteella rakennettavuusolosuhteita suunniteltavan Aarrekartan päiväkodin rakennuspaikalla. Tontin maanpinta on tasaista, laskee loivasti lounaaseen ja maanpinnan taso vaihtelee välillä +7,8 +8,1. Tontin pohjamaa on aluksi savea n. 7,8 9,8 metriä. Sen alla on joko löyhää hiekkaa tai tiiviydeltään vaihtelevaa moreenia. Kivinen maa-aines on 10,9 19,1 metrin syvyydessä. Tontilla ei ole syytä epäillä maaperän pilaantumista. Pohjaveden pinta vaihtelee n. 1,4 metriä maanpinnan alapuolelta n. 0,6 metriä sen yläpuolelle. Tulevien rakennuspaikkojen kohdilta tulee tehdä lisäpohjatutkimuksia ja kartoituksia. Tontin pohjoispuolella kulkevan Lambrobäckenin mahdollinen tulvimiskorkeus ja laajuus on hyvä selvittää jatkosuunnittelua varten. Liite 4: Alustava rakennettavuusselvitys ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

8 7 (18) 5.5. Tontin rakennuskanta Y-tontti on kokonaisuudessaan rakentamatonta aluetta, nykyisin peltoa/niittyä, aivan kaakkoiskulmassa on metsää Liikenne ja pysäköinti Ajoneuvoliikenteen saapumisreitti on tällä hetkellä Maakauiaantien suunnasta, joka on rakennettu kääntöpaikkaan asti. Päiväkoti sijoittuu tontin eteläosaan ja sen liikenne tullaan hoitamaan etelästä Aarrekartantietä pitkin. Tulevan koululaajennuksen liikenne hoidetaan pohjoisesta Maakauiaantieltä. Näitä kahta tietä yhdistää kevyen liikenteen väylä, joten kadulle ei tule läpiajoliikennettä. Huoltoliikenne järjestetään Aarrekartantien kääntöpaikalle ja pysäköintialueet kääntöpaikan pohjoispuolelle ja päiväkodin eteläpuolelle. Kadun varteen tulee lisäksi muutama saattopaikka Kadut ja kunnallistekniikka Aarrekartantie sekä kaukolämpö alueelle on vielä rakentamatta ja pyritään saamaan rakentamisohjelmaan Tällä hetkellä tierakentaminen ja kunnallistekniikka ulottuvat Maakauiaantien kääntöpaikalle pohjoisessa ja Saunaniementiehen etelässä. ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

9 8 (18) Aarrekartantien rakentamissuunnitelma. 6. Suunnittelutavoitteet 6.1. Yleistä Päivähoitoympäristön kaikessa suunnittelussa noudatetaan voimassa olevien lakien, asetusten ja viranomaismääräysten vaatimuksia sekä Espoon kaupungin suunnittelulle asettamia tavoitteita. Espoon kaupungin yleisiä päiväkotirakennuksen suunnitteluohjeita ja tavoitteita on kirjattu Espoon päiväkotisuunnitteluohjeisiin Yleisiä tavoitteita pihan ja rakennuksen suunnittelulle ovat käyttökelpoisuus ja käytettävyys, kestävyys, kauneus ja esteettömyys. Rakennuksen ja tontin suunnittelussa pyritään elinkaarikustannuksiltaan tehokkaisiin ratkaisuihin. Kohde on arkkitehtuuriltaan normaalia tavoitetasoa, luokka A. Rakennesuunnittelun vaativuusluokka on A, hanke voi sisältää vaatimusluokan AA rakenteita (RakMk A2). Kerroskorkeus on 3,8 m Kaupunkikuva Tontilla on vahvistettu asemakaava. Asemakaavamerkintä on Y, yleisten rakennusten korttelialue. Aluetta koskevan määräyksen mukaan rakennusten ja katosten yhtäjaksoisen julkisivun pituus saa olla enintään 20 m. ja uudet rakennukset on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne noudattavat sijainnin, materiaalien, mittasuhteiten, värityksen ja julkisivujen osalta alueella olevien rakennusten ominaispiirteitä. Päiväkodin suunnittelussa huomioidaan erityisesti sen nimeen liittyvä aarrekartta -aihe. Päiväkoti sijoitetaan tontille siten, että myöhemmin rakennettava koulu mahtuu sen pohjoispuolelle ja liittyy siihen laajennuksena, jos mahdollista, tai erillisenä rakennuksena. Osa koulun ja päiväkodin sisä- ja ulkotiloista on yhteiskäyttöisiä. Hankesuunnitelman yhteydessä laaditussa tontinkäyttösuunnitelmassa tutkittiin yksi- ja kaksikerroksisia vaihtoehtoja koululaajennuksen kanssa ja todettiin, että päiväkoti mahtuu tontille myös yksikerroksisena. Yksikerroksinen vaihtoehto on päiväkodille toiminnallisesti parempi, koska ryhmien märkäeteisistä ja lepohuoneista on suorat yhteydet ulkotiloihin. Sillä vältetään myös päiväkodin arjessa hankala liikkuminen portaissa ja hisseissä. Liite 8: Tontinkäyttösuunnitelma ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

10 9 (18) 6.3. Toiminta ja tilat Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on lisätä ja ylläpitää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Varhaiskasvatus on kokonaisuus, jossa lapsen hoito, kasvatus sekä opetus nivoutuvat toisiinsa. Nämä ulottuvuudet painottuvat eri tavoin eriikäisillä lapsilla sekä erilaisissa tilanteissa. Kun lapsen perustarpeista huolehditaan, lapsi voi suunnata mielenkiintonsa toisiin lapsiin, ympäristöön ja toimintaan. Näin lapsella on mahdollisimman hyvät kasvun, oimisen ja kehittymisen edellytykset. Päiväkoti ja leikkipiha tarjoavat mahdollisuuksia päivän rytmittämiseen: leikki ja lepo vuorottelevat, ohjatun toiminnan ja liikunnan ohella toimitaan pienessä ryhmässä tai leikitään itsenäisesti. Monipuolinen liikkuminen on mahdollista sekä kotialueilla että päiväkodin yhteisissä tiloissa, auloissa, käytävillä ja leikkipihassa. Sisätilat ja pihat houkuttelevat lasta leikkimään ja liikkumaan. Tilat suunnitellaan helposti valvottaviksi. Tilojen linkittäminen toisiinsa, läpinäkyvyys, sujuvat kulkureitit ja riittävä valaistus lisäävät turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Tila- ja sisustusratkaisuissa otetaan huomioon lapsen mittakaava ja näkökulma sekä päiväkodin nimeen liittyvä aarrekartta-aihe. Kalustuksessa otetaan huomioon myös henkilökunnan työergonomia. Päiväkodin tilojen tulee olla monikäyttöisiä ja joustavia. Lasten määrä, ikäjakautuma ja toimintatavat voivat muuttua rakennuksen elinkaaren aikana. Tiloja ei varusteta liian tarkasti tiettyyn käyttöön, vaan tiloja tulee voida muokata irtokalusteilla ja välineillä yhä uusiin käyttötarkoituksiin. Aarrekartan päiväkodissa on 8 lapsiryhmää 10 kk -6 vuotiaille. Kaikki lapsiryhmien kotialueet suunnitellaan ja varustetaan 21 lapselle. Kolme kotialuetta varustetaan lisäksi 1-3 -vuotiaiden erityistarpeet huomioon ottaen. 8 kotialuetta suunnitellaan pareiksi, joilla on yhteinen sisäänkäynti ja kuraeteinen. Kullakin lapsiryhmällä on omat eteisaulat pesuhuoneineen. Kotialueella on kolme ryhmähuonetta, joista ryhmähuone 1 on leikkitila ja siitä on ovi ryhmähuoneeseen 2 (lepohuone). Kahden kotialueen lepohuoneet (ryhmähuoneet 2) suunnitellaan siten, että niistä on käynti toisiinsa ja myös muuhun kuin leikkitilaan, jolloin se toimii myös lepotilan varapoistumistienä. Ryhmähuone 3 on kotialueella sijaitseva pienryhmähuone, joka on hyvin valvottavissa. Ryhmätilojen lisäksi myös aulat, käytävät, eteiset ja niihin liittyvät sopet ja syvennykset suunnitellaan leikkiin ja oleskeluun sopiviksi. Vältetään pitkiä käytäviä. Käynti kotialueelta toiselle suunnitellaan käytävän sijasta yhteisöllisten aulamaisten tilojen kautta, joille voidaan sijoittaa lasten toimintaa ja ruokailutilaa. Kullakin kotialueella on mahdollisuus taiteelliseen kokemiseen ja ilmaisemiseen sanallisin, kuvallisin, ja musiikillisin keinoin. Ratkaisujen toivotaan houkuttelevan lasta oimaan tutkimalla ja kokeilemalla. Käden taitojen harjoittaminen (mm. käsityöt ja nikkarointi) sekä arkiaskareet (mm. leipominen) ovat luonteva osa lasten elämää. Materiaalivalinnat, valot ja värit houkuttelevat lasta vaikuttamaan oman oimisympäristön luomiseen ja muuntamiseen. Myös seinät ja lattiapinta ovat leikkimään ja liikkumaan houkuttelevia. Kaikilla kotialueilla on puolapuupari, renkaat ja köydet. Tilapintojen ja varustuksen värityksessä pyritään viihtyisyyteen ja rauhallisuuteen. ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

11 10 (18) Lisäksi lukemiseen, kirjojen katseluun, olemiseen ja rauhoittumiseen tarkoitettuja soia löytyy jokaiselta kotialueelta. Lapsiryhmien yhteiskäyttöisiä pienryhmätiloja ovat esim. taide-, tiede- ja verstashuone sekä yleinen pienryhmätila. Lisäksi suunnitellaan kotikeittiötila, joka voidaan toteuttaa esim. syvennyksenä aulaan tai erotettavana tilana henkilökuntatilojen yhteyteen. Yhteiset tilat Isommille lapsille toteutetaan yhteinen ruokailutila. Alle 3-vuotiaiden ruokailu järjestetään lapsiryhmän omissa tiloissa. Lapsiryhmät käyttävät ruokailutilaa useita kertoja päivässä, joten ruokailutila suunnitellaan sijainniltaan keskeiselle paikalle lähelle keittiötä. Ruokailutilan läheisyyteen sijoitetaan tarvittaessa wc-tila. Tilojen akustiikkaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitila/liikuntasali suunnitellaan ja varustetaan lasten liikuntakäyttöön sopivaksi. Monitoimitilan ja välinevaraston sijainti ryhmähuoneiden läheisyydessä mahdollistaa tilan vapaan käytön lapsille pitkin päivää. Mahdollisuus yhdistää sali aula- yms. tiloihin mahdollistaa sen monipuolisen käytön. Henkilökunnan tilat suunnitellaan kokonaisuudeksi ääneneristystarpeet huomioon ottaen. Henkilökunnan taukotila on erotettavissa erilliseksi tilaksi (Työsuojelulaki). Palvelukeittiön tilat suunnitellaan Espoo Cateringin ohjeiden mukaan. Palvelukeittöön on erillinen sisäänkäynti huoltopihalta. Ruoka tuodaan päiväkotiin jostain alueen tuotantokeittiöstä siihen saakka, kunnes koululaajennus toteutuu. Sen jälkeen ruoka toimitetaan päiväkotiin koulun keittiöstä, jolloin esteetön sisäyhteys keittiöiden välillä on välttämätön. Koulun keittiö voidaan toteuttaa myös laajennuksena päiväkodin keittiöön. Väestönsuoja Kohteeseen rakennetaan yksi 135 m2 S1-luokan väestönsuoja. Väestönsuojaan sijoitetaan etupäässä sosiaali-, apu- ja varastotiloja. Laskentaperuste on esitetty huonetilaohjelmassa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen sekä rakennusvalvonnan kanssa on sovittu, että väestönsuojavelvoite on mahdollista siirtää tulevaan koululaajennukseen, jolloin lupavaiheessa esitetään varasuunnitelma väestönsuojan rakentamisesta tontille, jos laajennus ei toteudukaan. Tilat suunnitellan myös ulkopuoliseen ilta- ja viikonloukäyttöön. Päiväkodin sali sijoitetaan niin, että sen ulkopuolinen iltakäyttö on luontevasti järjestettävissä ja että ulkopuolisten pääsy muihin tiloihin voidaan estää. Ulkopuolisten käyttäjien ei tule päästä lasten (ml. kuraeteinen) eikä henkilökunnan tiloihin eikä näiden tilojen kautta voida suunnitella ulkopuolisen käytön käyntiä esimerkiksi saliin. Liite 5: Huonetilaohjelma ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

12 11 (18) 6.4. Päiväkodin ja koulun tilojen yhteiskäyttö 6.5. Ulkoalueet Tontti on varattu myös 1-6 luokkien peruskoululle. Koulun rakentamisaikaa ei ole vielä päätetty. Lähimpänä sijaitseva Saunalahden koulu täyttyy lähivuosina. Aarrekartan koulu rakennettaneen sitten, kun Saunalahden kouluun ei mahdu lisää oilaita ja Saunalahden länsiosan, Kallvikin ja Kurttilan eteläosan rakentaminen tuo alueelle lisää lapsia. Luokka-asteiden 1-6 kaksisarjaisen peruskoulun laajuus on noin 3500 hym 2 ja bruttoala noin 5300 brm 2. Koulu tarvitsee liikunnanopetukseen kentän kooltaan 40 m x 60 m, sekä varoalueet. Osa koulun ja päiväkodin tiloista tulee olemaan yhteiskäytössä, kuten keittiö, ruokasali ja liikuntasali. Esiopetuksessa voidaan käyttää päiväkodin tai koulurakennuksen tiloja. Myös osa pihoista, huoltoliikennealue ja henkilökunnan parkkipaikat voivat olla yhteisiä. Päiväkodin suunnittelussa tulee tilat ja ulkoalueet sijoittaa siten, että koululaajennus voidaan toteuttaa aiheuttaen vain vähän muutostöitä päiväkotiin ja ulkoalueisiin. Rakennustöiden vaiheistaminen Toisessa vaiheessa tehtävä koulun rakentaminen hoidetaan pohjoisesta Maakauiaantien kautta, jolloin se ei aiheuta ongelmia päiväkodin toiminnalle tai saattoliikenteelle, joka tapahtuu etelästä Aarrekartantien suunnasta. Päiväkodin massa suojaa pääosin sen piha-aluetta työmaan aiheuttamilta haitoilta. Loput pihasta rajataan hyvin suojaavalla työmaa-aidalla. Päiväkodin ulkoalueet jäsennetään leikkipihaksi sekä saatto-, pysäköinti- ja huoltoliikennealueeksi. Lasten aidattu leikkipiha sijaitsee ryhmien sisäänkäyntien luona. Leikkipihan laajuus on noin 2520 m 2 eli 15 m 2 / hoitopaikka. Piha on esteetön, turvallinen ja helposti valvottava. Se varustetaan lasten ikäkausien mukaista toimintaa varten. Kiinteistönhuollon tarpeet ja ilkivallan ehkäisy otetaan huomioon. Saattopaikoituksesta päästään lasten pihan kautta sisälle. Huoltoliikenne ja henkilökunnan ajoliikenne erotetaan saattoliikenteestä ja henkilökunnan paikoitus huoltopihasta Elinkaaritaloudellisuus ja energiatehokkuus Rakennuksen ja pihan elinkaaritaloudellinen tarkasteluaika on 50 vuotta (25+25 vuotta) ja primäärisesti kantavien rakenteiden (perustukset ja kantava runko) osalta 100 vuotta. Tavoitteena on elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus. Rakennukseen on tulossa kaukolämmitys sekä aurinkopaneeleita m 2, määrä optimoidaan kulutuksen mukaan. E-luvun tavoitearvoksi määritetään aurinkopaneeleita käytettäessä 120 kwh/m²/a. Se vastaa luonnosvaiheessa olevan energiatodistuksen (2012) B-luokkaa koulu- ja päiväkotirakennuksille. Rakentamismääräysten sallima E-luvun maksimitaso on 170 kwh/m²/a. Poikettaessa määritellystä tavoitteesta esitetään perustelut tavoitetta suuremmalle E-luvulle. ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

13 12 (18) Suunnitteluvaiheen energialaskenta tehdään rakentamismääräyskokoelman osan D3 (2012) mukaan. Laskenta suoritetaan D3 (2012) kohdan mukaisella dynaamisella laskentatyökalulla. Lisäksi hankkeessa laaditaan tavoitekulutuslaskenta valituilla teknisillä ratkaisuilla ja oletetuilla käyttöajoilla sisältäen määräysten mukaisen laskennan ulkopuoliset erilliskuluttajat (kuten sulatukset, ulkovalaistus ja valmistuskeittiö. Tavoitekulutuslaskennan perusteella määritetään luonnoksista hankkeen laskennalliset käyttökustannukset (energia ja vesi). Laskennan tulokset esitetään (vähintään) energiaselvityksessä, joka sisältää D3 (2012) kohdan mukaiset tarkastelut. Lisäksi laskennan kulusta ja lähtötiedoista tehdään erillinen selvitys Hyvä lämmöneristys ja tiiveys Rakennuksen lämmöneristävyyden ja tiiviyden osalta noudatetaan RakMK osaa D3, Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet Tiiviyden toteutuminen osoitetaan mittaamalla. Rakennuksen ilmavuotoluvun (q 50 ) tulee olla alle 2,0. Rakennusvaiheessa ilmanvuotoluku mitataan sekä lämpökamerakuvaukset tehdään sellaisessa vaiheessa, jossa korjauksia voidaan vielä tiiveyden parantamiseksi tehdä. Lisäksi tiiveysmittaukset ja lämpökamerakuvaukset suoritetaan takuuaikana. Ulkovaipan osalta U-arvoina käytetään ensisijaisesti D3 vertailutason mukaisia eristystasoja Sisäilmasto Rakennus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että sisäilman osalta saavutetaan korkea taso. Sisäilmaston laatutaso suunnitellaan hyödyntäen sisäilmastoluokitus 2008:n mukaisia vaatimuksia seuraavasti: Ilmanvaihtomäärien mitoitus perustuu S2 sisäilmastoluokkaan. Kesäaikainen lämpötila tulee täyttää S3 mukaiset vaatimukset niinä kuukausina, kun tilat ovat käytössä. Olosuhteiden toteutuminen osoitetaan olosuhdesimuloinnein. Rakennusmateriaalien ovat päästöluokaltaan M1-luokkaa, rakennustöiden puhtaudessa noudatetaan suunnitteluohjeen keskeisimpiä tavoitteita Arkkitehtuuriset ratkaisut Rakennus suunnitellaan kompaktiksi ja vaipan ala optimoidaan, ikkunat suunnataan ja suunnitellaan lämpötalouden ja luonnonvalon hyödyntämisen kannalta oikein. Rakennuksen massoittelussa kiinnitetään huomiota vaipan kokonaisalaan ja ikkunoiden kokonaisalaltaan tehokkaaseen sijoitteluun. Auringon aiheuttama ylilämpeneminen ehkäistään ensisijaisesti ulkopuolisella aurinkosuojauksella, jolla pyritään jäähdytyksen välttämiseen. Auringonsuojausten toimivuus esitetään tyyitiloille tehtävien olosuhdesimulointien perusteella. ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

14 13 (18) Tekniikan tarpeenmukaisuus Tekniikan tarpeenmukaisella käytöllä voidaan parantaa rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi. Tarpeenmukaisuutta tarkastellaan erityisesti ilmanvaihdon ja valaistuksen osalta. Päiväkotihankkeissa E-lukuun vaikuttavia merkittävimpiä tekijöitä ovat valaistustasot sekä valaistuksen tehokkuus, ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus sekä ilmanvaihdon sähkötehokkuus Muuntojoustavuus Runkojärjestelmä (pysty- ja vaakarakenteet) valitaan siten että se sallii joustavan käytön ja myöhempiä tilamuutoksia (jännevälit, kerroskorkeus ja hyötykuormamitoitus). Talotekniikan nousukuilut keskitetään. Talotekniikan suunnittelussa huomioidaan muuntojoustavuuden näkökohdat Ylläpidettävyys ja huollettavuus Kiinteistö, rakennus ja pihat, suunnitellaan helposti huollettavaksi ja ylläpidettäväksi. Materiaalit valitaan siten, että uusimistarve on normaalia kunnossapitoa Esteettömyys Päiväkodin tilat ovat esteettömiä. Pääsy rakennukseen on esteetön. Noudatetaan Tilakeskuksen esteettömyysohjetta soveltuvin osin Rakennustekniikka Maanrakennus, tontin käsittely ja pohjarakenteet Rakennus perustetaan tukipaalujen varaan, myös pihat ja putkijohdot joudutaan pohjavahvistamaan. Perustukset salaojitetaan ja routasuojataan. Perustamisen suunnittelu edellyttää täydentäviä maaperätutkimuksia ja pohjarakennussuunnittelua. Suunnittelussa otetaan huomioon tulvareitti Runko, vaia ja täydentävät rakenteet Rakennuksessa on betonirakenteinen runko ja kantava alapohja. Rakennus tulkitaan kokoontumistilaksi. Rakennuksen lämmönläpäisykertoimina käytetään RakMK D arvoja. Muita yleisiä tavoitteita ovat mm.: - Paloluokka on yksikerroksisessa rakennuksessa P3, kaksikerroksisessa rakennuksessa P1 - P2 suunnitteluratkaisusta riiuen. - Lämpö ja kosteustekninen suunnitteluluokka on RF2. - Akustinen luokitus on pääosin luokkaa C. Väliseinissä ääneneristysmääräysten mukaan. - Rakennuksen runkoratkaisussa huomioidaan rakennuksen muuntojoustavuus. - Suunnittelussa on noudatettava Espoon kaupungin talonrakennustoiminnan ohjeilla ja määräyksillä täydennettyä Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa C2 (Kosteus, määräykset ja ohjeet 1998) sekä RIL ohjeita. - Noudatetaan Espoon tilakeskuksen suunnitteluohjeita. - Julkisivu detaljineen suunnitellaan siten, että eristyskerroksista saadaan jatkuvia, ikkunat sijoitetaan lämmöneristekerroksen keskelle ja vältetään kylmäsiltoja. ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

15 14 (18) 6.9. LVIA-tekniikka - Kosteiden ja märkien tilojen seinät tehdään kivirakenteisina. - Ala- ja välipohjiin tehdään vesikiertoinen lattialämmitys - Kaikissa sisäpinnoissa, kalusteissa, varusteissa ja laitteissa käytetään helohoitoisia, esteettisesti korkeatasoisia, kestäviä, päiväkotikäyttöön soveltuvia materiaaleja Yleistä Asennus-, huolto- ja teknisten tilojen suunnittelussa on huomioitava niiden käyttömahdollisuudet ja kustannusvaikutukset koko elinkaaren ajalle laskettuna. LVIA - laitteiden hoito, kunnossapito ja uusiminen on välttämättömyys, joka suunnittelussa on huomioitava. Ilmanvaihtokonehuoneiden pinta-alatarve on noin 7 % bruttoalasta laskettuna. Tilasuunnittelussa tulee huomioida kiinteistövalvomon tilantarve noin 7 m². Tähän tilaan tulee valvomolaitteisto- ja toimistokalustus, jossa huomioidaan säilytystilat rakennuksen piirustuksille yms. materiaalille. LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin, jotta Espoon kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voitaisiin toteuttaa. Energian ja veden kulutusmittaukset suunnitellaan tilakeskuksen ohjeen mukaan. Suunnitteluratkaisujen tulee taata käyttäjälle puhdas ja terveellinen sisäilmasto kaikissa käyttötilanteissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteiden kosteuden hallintaa, puhtaiden materiaalien käyttöä, puhdasta rakentamista yleensä ja etenkin ilmanvaihtolaitoksen osalta sekä riittävää, erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvaa ilmanvaihtoa Lämmitys Päiväkoti liitetään alueelle rakennettavaan kaukolämpöön. Myös koululaajennuksessa on sitouduttu käyttämään kaukolämpöä. Lämmitettävät tilat varustetaan pääasiallisesti vesikiertoisella, matalalämpöisellä lattialämmityksellä. Lämmitysverkoston mitoituslämpötilaksi valitaan C. Lämpökeskushuoneen pinta-ala on n. 12 m². Sähkölämmityksen käyttöä tulee kaikin tavoin välttää. Suunnitteluratkaisujen tulisi olla sellaisia, ettei esim. kattovesien poistojärjestelmässä tarvita sähkösaattolämmityksiä. Kylmiöiden kompressori- ja lauhdutusyksiköiden lauhdelämpöä hyödynnetään Vesijohdot ja viemärit Rakennus liitetään kunnallisiin vesi- ja viemäriverkkoihin. Myös ulkopuoliset katto- ja sadevedet johdetaan hallitusti sadevesiverkkoon. Viemärivesien pumausta on mahdollisuuksien mukaan vältettävä. Vesijohtojen kytkennät tehdään pääasiallisesti muovijohdoista suojaputkiin asennettuina. Noudatetaan RakMk:n osan C2 ohjeistoa, johon Espoon kaupunki on tehnyt omia lisävaatimuksia. ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

16 15 (18) Ilmanvaihto Rakennuksen ilmanvaihto varustetaan suodatuksella, tulo- ja poistoilmapuhaltimilla, tehokkaalla lämmöntalteenotolla ja lämmityksellä. Myös ns. likaisten tilojen ilmanvaihtoon tulee suunnitella lämmöntalteenotto. Varjostukset ja auringonsuojaukset on suunniteltava siten, että kesäajan huonelämpötilan astetuntivaatimus täyttyy ensisijaisesti rakenteellisten ja passiivisten keinojen avulla. Alustatilan koneellisesta ilmanvaihdosta ja tarvittaessa radonpoistosta on myös huolehdittava. Ilmanvaihdon energiatalous huomioidaan jakamalla laitos käyttövyöhykkeisiin, tehokkaalla lämmöntalteenotolla sekä ilmanvaihdon tarpeenmukaisuudella. Energiatehokkuus tulee ottaa suunnittelun keskeiseksi tavoitteeksi. Koko rakennuksen ilmanvaihtokoneiden keskimääräinen sähkötehokkuuden (SFP) on vakioilmavirtaisille koneille alle 1,8 kw/m³/s ja muuttuvailmavirtaisille koneille mitoitustilanteessa alle 2,0 kw/m³/s. Lämmöntalteenotossa pyritään käyttämään pyörivää kiekkoa aina kun mahdollista. Lähtökohtaisesti kaikki rakennuksen ilmavirrat ovat lämmöntalteenoton piirissä. Poikkeukset tutkitaan tapauskohtaisesti. Lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen tavoite on yli 70 %. Rakennukseen suunnitellaan tarpeenmukainen ilmanvaihto. Ilmavirtasäätöisyys voidaan toteuttaa portaallisena tai portaattomana, riiuen kokonaistaloudellisuudesta. Ilmavirtasäädön periaatteena on lähtökohtaisesti sekä CO 2 - että lämpötilaohjaus, mahdollisesti myös läsnäolotietoon perustuva ohjaus (erityisesti jos käytetään läsnäoloohjauksia valaistuksessa). LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään myös vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin, jotta Espoon kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voidaan toteuttaa. Laitevalinnoissa huomioidaan energiatehokkuus tavoitteena vähintään A-luokka Rakennusautomaatio Rakennusautomaatiojärjestelmä toteutetaan nykyaikaisella DDC-tekniikalla. Tila- ja vyöhyke-kohtaisen ilmanvaihdon ohjauksessa voidaan hyödyntää väyläpohjaisia ratkaisuja. Valvomossa tulee olla selainpohjainen käyttöliittymä Mittarointi Rakennuksen energiankulutuksen seurantaa ja energiatasetta sekä olosuhteiden hallintaa varten rakennetaan mittarointijärjestelmä. Kohteen kokonaisenergiankäyttöä (sähkö- ja lämpö) seurataan tuntitasolla. Merkittäviä järjestelmiä sekä erilliskuluttajia seurataan lisäksi erikseen. Niitä ovat vähintään valaistussähkö, ilmanvaihtokoneet (myös lämmönkulutuksen seuranta), jäähdytyskoneet, kylmiöt ja keittiölaitteet. Lämpimän käyttöveden kulutus ja kierron lämmönkulutus mitataan erikseen. ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

17 16 (18) Lisäksi on pystyttävä seuraamaan mahdollisesti tontilla tuotetun uusiutuvan energian määrää. Vedenkulutus on alamitattava merkittävien erilliskuluttajien osalta, vähintään keittiön ja päiväkodin kulutukset mitataan erikseen. Mittaukset varustetaan ohjelmoitavalla vuodontunnistusjärjestelmällä. Kaikkia tämän kohdan asioita on pystyttävä seuraamaan ja tallentamaan valvomon keskustietokoneelta sekä etäyhteydellä Sähkötekniikka Yleistä Sähköasennusten varustelutason pyrkimyksenä on olla ajanmukainen, laadukas ja tasainen Sähkötilat ja sähkönjako Rakennuksiin johtavat talojohdot asennetaan maakaapeleina. Pääkeskus kosketussuojaista kennorakennetta asennetaan pääkeskushuoneeseen (3,6 x 2,6 x 2,8 m). Ryhmäkeskukset asennetaan ryhmäkeskuskomeroihin ja varustetaan sulakeautomaateilla, ryhmitysalue n. 300 m². Tiloihin, joihin tulee useita ohjauspainikkeita, tulee kaikki ohjaukset keskittää ohjauskeskuksiin. Talojakamoon (2 x 3 m) sijoitetaan puhelintalo- ja atk-jakamo sekä -ristikytkentä, kulunvalvonnan keskusyksikkö. Kerrosristikytkennät asennetaan komeroihin. Tietojärjestelmähuoneeseen (2 x 3 m) asennetaan antennivahvistin, paloilmoitin/varoitinkeskus, hälytyksensiirtojärjestelmä, murtohälytyskeskus, kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmän keskuslaitteet sekä videovalvontajärjestelmän keskuslaitteet. Maadoituselektrodit ja betoniraudoituksen maadoitus. Asennukset seudun laitosten erityisohjeen mukaan. Johtoteinä sijaintipaikan mukaan joko levy- ja Al-tikashylly, erilliset hyllyt vahva- ja heikkovirtakaapeleille. Toimistotilat varustetaan pistorasiakouruilla. Päiväkodin putkitukset ja kaapeloinnit tehdään halogeenittomilla kaapeleilla Valaistus ja pistorasiat Päiväkodin lasten tilojen valaisimet ovat kodinomaisia ja valaistustaso on Lx. Ulkovalaistus tehdään riittäväksi. Ulkovarastot ja jätekatos varustetaan sisä- ja ulkovalaisimilla sekä pistorasioilla. Pistorasioita asennetaan siten, että jatkojohtojen tarvetta ei ole Tietoliikennejärjestelmät Tietoliikenneyhteyksiä puhelin, atk varten asennetaan yleiskaapelointi CAT 6 A siirtotieluokka E A. Ryhmähuoneissa varaudutaan älytaulujen ja projektorien asennukseen. Puhelimia mm. ryhmiin, hallintotiloihin ja keittiöön. Kaukomittauksena mitataan lämmön, veden ja sähkön kulutusta yhdestä mittauspisteestä. Tilojen sijoitus voi edellyttää porttipuhelimen asentamista. ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

18 17 (18) Rakennus varustetaan yhteisantennilaittein ULA-kuuntelua ja televisiovastaanottoa varten ohjelmakanavanipuilla A, B ja C. Rakennukseen tulee induktiosilmukat RH1:iin ja saliin. Saliin hankitaan äänentoistojärjestelmä ja siihen liitetty silmukkavahvistin sekä langattomat mikrofonit Turvallisuusjärjestelmät Päiväkodin ulko-oviin asennetaan moottorilukot, joita ohjataan "munakellolla". Rakennuksen käytävä- ja aulatiloihin ja keittiöön asennetaan tutka- tai infraperiaatteella toimivat murtoilmaisimet. Kiinteistöön suunnitellaan kameravalvontajärjestelmä. Kameroilla valvotaan nurkkauksia ja syvennyksiä ulkona. Järjestelmä varustetaan digitaalisella tallentimella. Rakennus varustetaan analogisella osoitteellisella palovaroitinjärjestelmällä. Merkki- ja turvavalaistus asennetaan noudattaen sisäasiainministeriön ohjeita Merkinantojärjestelmät Metalliset painikkeet ja summerit asennetaan ulko-oville ja keittiön ovelle tai rakennuksen muodosta riiuen asennetaan porttipuhelinyhteys kaikkiin ryhmätila 1:iin ja lisäksi keittiöön. Sisäänpyyntökojeita asennetaan hallintotiloihin. Inva-WC:n hälytysjärjestelmä määräysten mukaan. Paristokäyttöinen aikakello keittiöön Huoltokirja Kohteesta laaditaan sähköinen huoltokirja (Granlund Manager), johon kukin suunnittelija omalta osaltaan laatii ja vie tarvittavan aineiston. Huoltokirjan koordinoiminen kuuluu nimetylle huoltokirjakoordinaattorille. 7. Hankkeen laajuustavoitteet Hankkeen laajuustavoitteet ovat: - bruttoala 2067 brm² (+ kylmät tilat 117 brm²) - hyötyala 1416 hym² (+ kylmät tilat 99 hym²) - lasten tiloja 7 hym² / hoitopaikka - leikkipihan laajuus noin 2500 m² (15 m² / hoitopaikka) Suunnitelmille asetetaan tavoitteeksi, että hyötyala saavutetaan eikä bruttoalaa ylitetä. Liite 5: Huonetilaohjelma ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

19 18 (18) 8. Hankkeen kustannustavoitteet 8.1. Rakennuskustannusennuste Hankkeen kustannukset on laskettu tavoitehintamenetelmällä (TAKU). Laskelman pohjana on käytetty liitteen 5 mukaista tilaohjelmaa. Kustannustaso: 10/2014, Haahtela ind. 85. Kustannuslaskennassa käytetyt laajuudet: 2067 brm², 1416 hym², leikkipiha 2520 m². Hankkeen rakennuskustannukset ovat yhteensä 6,5 milj. (alv 0%) / brm² (alv 0%) / hoitopaikka Tavoitehintaan sisältyy suunnittelu- ja rakennusaikaiset kustannusten nousuvaraukset. Pohjarakennuskustannukset muodostavat n. 1,3 milj.. eli n. 20% rakennuksen kustannuksista. Liite 6: Tavoitehinta-arvio Liite 7: Päiväkotien vertailukustannukset 8.2. Käyttökustannusennuste Aarrekartan päiväkodin arvioidut käyttötalousmenot vuositasolla ovat henkilöstö- ja toimintamenot 1,77 milj., toimitilavuokrat 0,6 milj., yht. 2,37 milj. / vuosi ilman alv Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste on 0,23 milj. ilman alv. 9. Rahoitus, toteutus ja aikataulu Vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman investointiosassa on Aarrekartan päiväkodille varattu 6 milj. vuosille Hankkeen rakennussuunnittelu jatkuu hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Urakkakuvat valmistuvat lokakuussa Rakentaminen alkaa helmi-maaliskuussa 2016 ja päiväkodin on määrä valmistua toukokuun 2017 louun mennessä. Rakennus otetaan käyttöön elokuussa Tarvittavat toimenpiteet Kaupunginhallituksen Tila- ja asuntojaos hyväksyy hankesuunnitelman (alle 2500 brm²). Päiväkodin rakennussuunnittelu käynnistetään hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Suunnitteluaikaa on varattu noin 13 kk Tiedotus Hankesuunnitelman hyväksymisestä tiedotetaan Espoon kaupungin tiedotusmenettelyn mukaan. Lisäksi suoritetaan lakisääteiset lupa-asioihin, yms. liittyvät tiedotukset ja kuulemiset. ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

20 2014 Vuosi Lomake 6 Hankesuunnitelma 1. Hankkeen nimi Aarrekartan (ent. Heimolan) päiväkoti 2. Toimiala / tulosyksikkö Tilakeskus-liikelaitos 3. Kaupunginosa Saunalahti 5. Käyntiosoite Kiinteistötunnus Espoo - kaupunginosa - korttelin louosa - tontti Postiosoite 4. Kunnallistekniikka Valmis Puuttuu 6. Kaavatiedot Aarrekartantie 7. Hankkeen suuruus ja kustannukset (ilman ALV:a) PL 3528, ESPOON KAUPUNKI brm 2 htm 2 hym 2 Kustannusarvio (M ) Uudisrakennus ,5 Laajennus/lisärakennus Muutos/peruskorjaus Asemakaavan mukainen Asemakaavan muutos Ei kaavaa Poikkeamispäätös Tontin pinta-ala m² Rakennusoikeus 7331 kem² Käyttötarkoitus kaavassa Y 8. Hankkeen kuvaus Viidelle lapsiryhmälle mitoitettu Heimolan päiväkotihanke on muuttunut kahdeksalle ryhmälle mitoitetuksi Aarrekartan päiväkodiksi. Sen rakenteellinen hoitopaikkamäärä on 168 ja laajuus 2067 brm². Rakennuspaikka on Saunalahden rajalla Kurttilassa, Y-tontti, kortteli (Aarrekartantie). Tontti on kaupungin omistuksessa ja mitoitettu päiväkotia sekä 1-6 luokkien koulua varten. 9. Hankkeen perustelut (tarvittaessa eri liitteellä) Saunalahden ja Tillinmäen alueella on pulaa päivähoitopaikoista. Alueen väestöennuste osoittaa päivähoito- ja oivelvollisuusikäisten määrän suurta kasvua. Ennusteen mukaan näiden alueiden päivähoitoikäisten lasten määrä kasvaa 607 lapsella vuodesta 2013 vuoteen Päivähoitopaikat tarvitaan lisäksi korvaamaan Saunalyhdyn päiväkodin hoitopaikkoja. Tarveselvityksen on hyväksynyt Opetus- ja varhaiskasvatus lautakunta (pvm) 10. Hankkeen toteutusaikataulu (kk/vuosi) Toteutussuunnitelmat Rakennusaika 1/ /2015 3/2016-5/2017 Käyttöönotto 8/ Hankkeen toteuttamistapa (esim. oma hanke, osto, vuokraus) oma hanke 12. Liittyminen muihin hankkeisiin Aarrekartantien ja kaukolämmön rakentaminen. 13. Rahoitus talousarviossa (ilman ALV:a) 6 M 14. Käyttökustannukset 2,37 M / v. 15. Kokonaiskustannusarvio (ilman ALV:a) 6,5 M 16. Ensikertainen kalustaminen 0,23 M / oilas / hoitopaikka 17. Lisätietoja Suunnittelussa varaudutaan koululaajennuksen toteutumiseen myöhemmin päiväkodin pohjoispuolelle. 18. Laatija(t) yhteystietoineen Arja Törmä, arja.torma@espoo.fi Päiväys TIKE / TS Päivitetty 2013

21 P I N T A A L A K Ä S I T T E E T ohm 2 ohjelma-ala; tilaohjelmassa eri toimintoihin tarvittava huoneiden ja tilojen teoreettinen pinta-ala. Ohjelmaneliöihin ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen, hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään tilaohjelman ja tavoitekustannusarvion laatimisen yhteydessä. hym 2 hyöty-ala; suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu, eri toimintoihin käytettävien huoneiden ja tilojen pinta-ala. Hyötyneliöihin ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen, hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään tilaohjelman ja tavoitehinta- sekä rakennuskustannusarvion laatimisen yhteydessä. hum 2 huone-ala; suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu huoneiden pinta-ala. Huonealaan lasketaan kaikkien hyötytilojen, käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen yms. alat. Huonealaan ei lasketa hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään mm. kustannusarvion laatimisen yhteydessä. brm 2 bruttoala; tilaohjelman pohjalta laskettu tai suunnitelmasta tai rakennuksesta ulkoseinien ulkopinnan mukaan mitattu kokonaislaajuus. Bruttoalaan lasketaan ohjelma-alan/hyötyalan lisäksi käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen sekä rakenteiden ja hormien ala = kaikki rakennetut alat. Käsitettä käytetään mm. kustannusarvion laatimisen yhteydessä. htm 2 huoneistoala; huoneistoala on usein sama kuin vuokra-ala. Huoneistoalaan lasketaan ohjelma-/hyötyalan lisäsksi myös käytävät ja kevyet väliseinät. Huoneistoalaan ei lasketa rakennuksen porrashuoneita, teknisisä tiloja, ulkoseiniä, hormeja eikä kantavia rakenteita. Käsitettä käytetään mm. vuokrasopimuksissa, yhtiöjärjestyksissä jne. kem 2 kerrosala (rakennusoikeus) = kaavajuridinen suure; kerrosalaan luetaan rakennuslain mukaan kerrosten alat sekä se kellarikerroksen ja ullakon ala, johon on sijoitettu rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Myönnettäessä rakennuslupaa jälkeen asemakaavoitetulle alueelle, lasketaan ulkoseinän paksuudesta kerrosalaan 250 mm. Käsitettä käytetään kaavoituksessa, rakennusluvissa, kiinteistön arviokirjoissa jne.

22 a a p a p p a p 6 5 /t p p Mittakaava: 1: m Espoon kaupunki

23 Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.

24 Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.

25 Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.

26 Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.

27

28

29

30

31

32 HUONETILAOHJELMA 1(2) Kunta Espoo Rakennushankkeen nimi Aarrekartan päiväkoti HUONETILAT Lapsiryhmiä 8 PÄIVÄKOTI Päivähoitopaikkoja paikkaa/ryhmä lasten tilaa m²/lapsi 7 Henkilökuntaa 35 kerrosala-arvio 2000 kem2 (=bruttoala - IV-koneh + leikkivarasto) Koko rakennuksen hyötyala (lämpimät tilat) 1417 hym2 Bruttoala (tehokkuusluku) 1, brm2 Huonetilat kpl á hym² Päivämäärä Laatijat Arkkitehtitoimisto LPV Oy yht. hym² yht. hym² LASTEN KÄYTÖSSÄ OLEVAT TILAT 1173 muuta RYHMÄT I-VIII, KOTIALUEET ryhmä, parillinen 1/2 yhteisestä kuraeteisestä eteinen wc/pesutila ryhmähuoneet 1-2 yhteensä ryhmähuone ryhmähuone kahden ryhmän lepohuoneet vierekkäin ryhmähuone 3 pienryhmä hyvin valvottava, myös toisen ryhmän käytössä 1/2 yhteisestä varastosta YHTEENSÄ 113 PÄIVÄKODIN KOTIALUEPARIT kpl á hym² yht. hym² yht. hym² YHTEENSÄ PÄIVÄKODIN YHTEISET TILAT pienryhmätila luonnon tutkiminen, vesi, verstas pienryhmätila WC kuraeteisen yhteyteen YHTEENSÄ 34 PÄIVÄKODIN JA ILTAKÄYTÖN YHTEISET TILAT ruokailutila / alue sisältää kotikeittiön monitoimitila korkeus 4m, mahdollinen iltakäyttö monitoimitila nassikkapainihuone pehmeä lattia, normaali huonekorkeus monitoimitilan 1 varasto WC ruokailutilan yhteyteen (tarvittaessa) YHTEENSÄ 235 HENKILÖKUNNAN TILAT työhuone johtajan työtila perhe- ja konsultaatiotila toinen sijoitetaan johtajan huoneen viereen, vesipiste, terapiapeilit, neuvotteluhuonekäyttö henkilökunnan työhuone taukotila henkilökunnan taukotila henkilökunnan pukutilat naiset ja miehet erilliset (esim. VSS) henkilökunnan pesutilat 3 1,5 5 naiset ja miehet erilliset (esim. VSS) henkilökunnan suihku naiset ja miehet erilliset (esim. VSS) henkilökunnan WC 3 1,5 4 1 kpl wc/kerros tai talon eri päihin (esim. VSS) YHTEENSÄ 133 MUUT TILAT YHT. palvelukeittiö aputiloineen erillinen sisäänkäynti, rullakkovarasto, wc keittiöhenk.k inva-wc sijoitetaan monitoimitilan läheisyyteen, iltakäyttö päiväkodin varasto talon eri päissä/ kerroksissa siivouskeskus siivouskomero vaatehuolto, kodinhoitohuone YHTEENSÄ 111 KAIKKI HUONETILAT YHTEENSÄ 1417

33 HUONETILAOHJELMA 2(2) VSS tila kpl m² muuta suojatilat yht lapsille 0,75m² x 0,95 (6 x x 12) + hk:lle 0,75m² x (8 x ) sulkutila 1 4,0 4 vähimmäisvaatimus 2,5 m², yleensä 4 m² ilmanvaihtolaitteet 2 1,5 3 ensiaputila 0 6,0 0 kun varsinainen suojatila > 135 m² YHTEENSÄ 122 LVIS tila kpl m² muuta tekniset tilat 36 lämmönjakohuone 10, Sähköpääkeskus 9,5, Teletilat 2 x 6, IV-konehuone (sis. kiinteistövalvomo) 124 nettoala ristikytkentäkomerot = 6% bruttoalasta 4 x 1m2 YHTEENSÄ 160 KYLMÄT TILAT tila kpl á yht. yht. muuta leikkivälinevarasto m² / lapsiryhmä aidattu katos / lastenrattaat alle 3 v ryhmän sis.käynnin yhteyteen laatikko- ja rullakkovarasto keittiön sisäänkäynnin yhteyteen kiinteistönhoidon varasto jätesuoja YHTEENSÄ 99 pihakatos minimi 10m²/ryhmä ULKOALUEET kpl mit m² muuta m² paikoitus 28 0,5 /hlökunta + 2 ylim. + 7 saattopaikkaa päiväkotitontti m² lasta leikkipihaa m² lasta lasten tilat PÄIVÄKODIN KOTIALUEPARIT 904 PÄIVÄKODIN YHTEISET TILAT 34 PÄIVÄKODIN JA ILTAKÄYTÖN YHTEISET TILAT

34 TAVOITEHINTA Sivu 1/1 Kalle Koskenmies ESPOON KAUPUNKI Hanke: AARREKARTAN (ent. Heimolan) PÄIVÄKOTI' 1- kerroksinen vaihtoehto (VSS mukana) Vaihe: Tarveselvitys 10 / 2014 Paikkakunta: Espoo Haahtela-ind.: 84,0 / Hintataso: 85,0 / Laajuus: m2, brm2, rm3 Hankekoko: brm2 Jakaja: brm2 PERUSTAMISKUSTANNUKSET, UUDIS - YHTEENVETO Talo 80 -nimikkeistö /brm2 % B1 Rakennuttajan kustannukset ,3 B2 Rakennustekniset työt ,5 B3 LVI-työt ,0 B4 Sähkötyöt ,8 B5 Erillishankinnat ,4 B1...B5 Rakennuskustannukset yhteensä ,9 Muut kustannukset Tontti Toimintavarustus Toiminnan ylläpito Rahoitus Hankevaraukset ,1 Muut kustannukset ,1 PERUSTAMISKUSTANNUKSET ,0 Arvonlisävero 24% (ei sis. tontin hankintaa ja hankerahoitusta) PERUSTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ TAKU 2014 Haahtela-kehitys Oy

35 Päivitetty Haahtela-indeksi KL 85 ( 10/ 2014 ) Rakennuskustannusindeksi 108,1 PÄIVÄKOTIEN VERTAILUKUSTANNUKSET SUUNNITELMISTA LASKETUT INVESTOINTIKUSTANNUKSET hoitopaikat* M bruttoala brm² hyötyala hym² **** /brm² /hym² /hoitopaikka hym²/ hoitopaikka **** lasten tilat: hym²/ hoitopaikka huom. laskentavaihe Päiväkotiprojektin uudishankkeet: Nuumäen päiväkoti 105 3, ,8 7,1 Hankesuunnittelu 2013 Kirkkojärven päiväkoti ** 126 6, ,0 7,1 Hankesuunnittelu 2013 Mattbergets daghem 105 5, ,6 7,1 Esisuunnittelu 8 /2014 Paapuurin päiväkoti 147 5, ,1 6,7 L1- vaihe 10 / 2014 Suviniityn päiväkoti *** 147 6, ,9 7,9 Hankesuunnittelu 2013 Vermon päiväkoti 168 5, ,4 7,0 Tarveselvitys 2014 Muut päiväkodit: Haukilahden päiväkoti Tarveselvitys 2014 Karamäen päiväkoti Tarveselvitys 2014 Suurpellon päiväkoti 105 6, ,9 5,9 Urakkasummat 11/2011 Roosaliinan päiväkoti 105 4, ,8 7,2 Urakkasummat 8/2011 Tillinmäen päiväkoti 105 4, ,7 7,2 Urakkasummat 10/2010 keskiarvo 5, ,6 7,0 Aarrekartan päiväkoti ( ent. Heimola ) 168 6, ,4 7,0 Tarveselvitys 2014 Päiväkotiprojektin ( peruskorjaus ja laajennus ) Pohjois-Tapiolan päiväkoti 168 7, ,1 7,2 Hankesuunnittelu 2013

36 Hinnat ovat arvonlisäverottomia. * tarveselvityksen ja/tai hankesuunnitelman mukainen mitoituspaikkamäärä (1 ryhmä = 21 lasta) ** Tässä taulukossa vertailtu ainoastaan päiväkodin osuutta. Ei sisällä nuorisotilan (274 hym², 395 brm³, alv 0 % KL 83) ja tontilla olevan rakennuksen purkukustannusta ( alv 0 % KL 83). *** Vuorohoitopäiväkoti. Tässä taulukossa vertailtu ainoastaan päiväkodin osuutta. Ei sisällä perheneuvolan ( 632 hym², 915 brm³, alv 0 % KL 84) osuutta. Molemmat hinnat sisältävät viereisestä pysäköintilaitoksesta hankittavat pysäköintipaikat, joita on yhteensä 11 kpl (kustannukset alv 0 % KL 84). Pysäköintipaikkojen kustannuksista on jaettu 60 % päiväkodille ja 40 % neuvolalle. **** Tässä hyötyalassa huomioitu kaikki rakennuksen tilat.

37 LIITE 8 kenttä 40 x 60 m KOULUN PIHA m`2 HUOLTO +8.5 KOULU 5300 brm`2 II 24 AP PÄIVÄKODIN PIHA 2500 m`2 15 m / LAPSI 12 AP +7.7 PÄIVÄKOTI I HUOLTO brm`2 16 AP 1/1000 Asemapiirros koulu 1 : 1000 tasokoordinaattijärjestelmä Aarrekartan päiväkoti VE 1 piirustuksen sisältö mittakaava Asemapiirrros koulun laajennuksella 1 : 1000 korkeusjärjestelmä suunnitteluala ARK piirustusnumero 004 muutos Enter address here A R K K I T E H T I T O I M I S T O PURSIMIEHENKATU 26 B L E H T O P E L T O N E N V A L K AMA OY HEL SI NKI PUH: E-M A I L : H E L S I N K L P V. F I suunnittelija päiväys Designer Tekijänoikeus Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy. Tämän aineiston tai sen jonkin osan kopioiminen tai jäljentäminen valokopioimalla, digitoimalla, tietojärjestelmään tai tietokantaan tallentamalla taikka mitä tahansa muuta tallennus- tai jäljentämistapaa käyttäen, samoin kuin aineiston tai sen osan myyminen, vuokraaminen, lainaaminen ja muu levittäminen tai aineiston välittäminen tietoverkon välityksin on sallittu vain Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy :n antaman etukäteisen kirjallisen luvan nojalla ja luvan mukaiseen käyttötarkoitukseen. Aineiston luvattomasta käytöstä seuraa tekijänoikeuslain (404/1961) mukainen vahingonkorvausvelvollisuus ja rangaistusvastuu :39:48