Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2014 Vaalijalan kuntayhtymä Nenonpellontie 40, 76940 Nenonpelto puh. 015 783 111, fax 015 7831 298 etunimi.sukunimi@vaalijala.fi Yhtymäkokous www.vaalijala.fi 10.6.2015
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Sisällysluettelo Sivu 1 TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset... 1 1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 2 1.2.1 Kuntayhtymän johtajan katsaus vuoteen 2014... 2 1.2.2 Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 5 1.2.3 Yleinen taloudellinen kehitys... 7 1.2.4 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa... 9 1.2.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 9 1.2.6 Kuntayhtymän henkilöstö... 10 1.2.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista... 18 1.3 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä... 19 1.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 20 1.4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 20 1.4.2 Toiminnan rahoitus... 21 1.5 Rahoitusasema ja sen muutokset... 23 1.6 Kokonaistulot ja -menot... 24 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely... 24 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 25 2.1 Tavoitteiden toteutuminen... 25 2.1.1 Yleishallinto ja sisäiset palvelut... 25 2.1.2 Kuntoutuskeskus... 27 2.1.3 Erityispalvelut... 29 2.1.4 Avohuollon asumispalvelut... 30 2.1.5 Poliklinikkatoiminta... 33 2.1.6 Vammaisten päivä- ja työtoiminta, työllistymisen edistäminen... 35 2.1.7 Palvelutoiminnan yhteiset... 37 2.1.8 Sosiaaliasiamiestoiminta... 39 2.1.9 Opetus... 40 2.1.10 Rahoitus... 41 2.1.11 Investoinnit... 42 2.2 Määrärahojen toteutuminen... 43 2.2.1 Käyttötalouden toteutuminen tehtäväalueittain... 43 2.2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen (sekä ulkoiset että sisäiset)... 53 2.2.3 Investointien toteutuminen... 55 2.2.4 Rahoitusosan toteutuminen... 58 2.2.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 58 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 59 3.1 Tuloslaskelma (vain ulkoiset)... 59 3.2 Rahoituslaskelma... 61 3.3 Tase... 62 4 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 78
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Sivu 1 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja (KuntaL 69 ) Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kuntayhtymän toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Kuntayhtymän toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää yhtymäkokouksen talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kuntayhtymässä (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava sellaista tietoja sellaisista kuntayhtymän talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kuntayhtymän taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Yhtymähallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Sivu 2 1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.2.1 Kuntayhtymän johtajan katsaus vuoteen 2014 Valtakunnalliset suuntaukset Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen valmistelu kesti koko vuoden, mutta ratkaisu siirtyy vaalien jälkeiselle hallitukselle ja eduskunnalle. Vaalijalan linjaus uudistukseen on, että sen kaksi palvelulinjaa, kuntoutus ja avopalvelut tulee jatkaa yhtenäisinä kokonaisuuksina myös tulevaisuudessa. Sillä tavalla ne palvelevat parhaiten tuotantoalueita ja erityisosaamisen ylläpito ja kehittäminen turvataan asiakkaiden parhaaksi. Kuntarakennemuutoksia ei kertomusvuonna tapahtunut Vaalijalan alueella. Kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhteensovittaminen jatkui, mutta lakitekstiluonnokseen asti ei vuoden aikana päästy. Lain eduskuntakäsittely jää vaalien jälkeiseen aikaan ja uudistus astunee voimaan 1.1.2017. Kehitysvammaisten asema tässä uudistuksessa on muuttumassa mm. asiakasmaksujen osalta heikompaan, mutta yhdenvertaiseen suuntaan muihin vammaisryhmiin nähden. Subjektiiviset oikeudet ovat laajenemassa kaikille vammaisille. Itsemääräämisoikeuslaki on iso hanke, joka vuoden aikana valmisteltiin eduskuntaan asti. Lakiesityksessä nähtiin kuitenkin perustuslaillisia ongelmia, joiden vuoksi asian käsittely lykkääntyy. Tavoitteena on koota potilaan ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta edistävät toimet lakiin ja toisaalta tehdä rajoittamistoimenpiteet määrämuotoisiksi. Uudistus edellyttää merkittäviä ajattelun muutoksia palvelujen toteuttamisessa. Vaalijalassa nostettiin asiakkaiden itsemääräämisoikeuden edistäminen ja siihen liittyvä koulutus uudeksi kehittämishankkeeksi vuosille 2015 ja 2016. Sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus eteni loppuun ja laki astuu voimaan portaittain. Sosiaalipalvelujen puitelakina sillä tulee olemaan entistä tärkeämpi rooli Vaalijalan palveluja kehitettäessä, erityislakien mukaan tulee palvelut entistä harvemmille. Uutena lainsäädäntöuudistuksena on käynnistynyt TEOS. Se on sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamishanke, joka tähtää uuteen lakiin asiasta. Uudistuksen tarkoituksena on tukea heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden osallisuutta työelämään. Se tulisi mm. lopettamaan perinteisen työtoiminnan ja korvaamaan sen työelämävalmiuksia edistävällä sosiaalisella kuntoutuksella ja osallisuutta edistävällä sosiaalisella kuntoutuksella. Kehitysvammaisten laitosasumisen lopettaminen vuoteen 2020 Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti edellyttää uusien erityisasuntojen jatkuvaa rakentamista ympäri Suomea ja näin on myös tapahtunut, pääosin Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tuella. Laitosasumisen piirissä oli vuoden lopussa alle 1400 kehitysvammaista, mutta lapsuudenkodeissaan asuvien erityistä tukea tarvitsevien nuorten määrä on moninkertainen. Lisäksi vanhentunutta erityisasuntokantaa on jatkuvasti uusittava. Siksi uusien erityisasuntojen rakentamista olisi edelleen valtion tuettava ainakin vuoteen 2020 asti investointiavustuksin. ARAn investointiavustuksien kokonaismäärä on ollut 120 miljoonaa euroa vuodessa ja toivottavasti se tällä tasolla säilyy. Yleinen talouden taantuman pidentyminen heikentää resursseja koko Suomessa. Samanaikaisesti kehitetään sosiaalihuollon lainsäädäntöä laajalla rintamalla palveluja parantavaksi. Reaalitalouden kantokyvyn ja uusien palvelutavoitteiden välillä saattaa olla ristiriitaa.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Sivu 3 Savon erityishuollon kehityksestä Kuntatalouden heikosta tilanteesta huolimatta Savossa vammaispalvelujen saatavuus säilyi tyydyttävällä tasolla. Vaalijalan toteuttama asunto-ohjelma eteni. Vuoden aikana valmistui yksi palvelukoti Siilinjärvelle, jossa on 15 asuntoa pääasiassa lapsuudenkodista muuttaneille nuorille. Yhteistyö palvelujen järjestämiseksi kuntien, asiakkaiden ja omaisten kanssa toimi hyvin. Asumisesta puhuttaessa on tärkeä muistaa, että asuminen ei yksin riitä. Asiakkaan kaikki elämän tarpeet on huomioitava päivittäisistä aktiviteeteista perusterveydenhuoltoon. Muuttoprosessi on iso asia ja se tulee hyvin valmistella. Kunta on palvelujen järjestämisvastuussa ja tätä kautta merkittävin vallankäyttäjä palveluissa. Palvelujen käyttäjänä asiakas on keskiössä. Tämän toteuttaminen palvelujen suunnittelussa siten, että asiakkaan tahto toteutuu tai ainakin näkyy päätöksissä, vaatii jatkuvaa huomiointia. Eteenpäin asiassa on menty. Vaalijalan palvelukotiohjelma jatkuu edelleen ja seuraavat asuntokohteet valmistuvat Joroisiin ja Pieksämäelle. Kuopion ja Mikkelin uudet hankkeet saivat ehdolliset varauspäätökset ARAlta tammikuussa. Päiväaikaisen toiminnan tuottamista on kehitetty asiakaslähtöisesti. Työ- ja päivätoimintapalvelujen saatavuus asiakkaille on säilynyt kohtuullisena, vaikka palveluja on jouduttu vähentämään asiakaskohtaisesti kuntien toiveiden mukaan. Tärkeätä on pitää mielessä, että vammaispalvelulaki antaa vaikeavammaisille oikeuden päivätoimintaan asumisen ulkopuolella viitenä päivänä viikossa. Erilaiset työllistymispalvelut ovat säilyttäneet asemansa ja näissä palveluissa erityistä tukea tarvitsevat ja osatyökykyiset asiakkaat ovat yhdenvertaisesti palvelujen piirissä. Savosetmonipalvelukeskusten yhteistyö TE-palvelujen kanssa on kehittynyt hyvin. Vaalijalan kuntoutuskeskuksen uudistumisprosessi Laitosasumisen asteittainen loppuminen merkitsee sitä, että kuntoutuskeskus Nenonpellossa keskittyy tulevaisuudessa lyhyt- ja pitkäkestoiseen määräaikaiseen vaativimpaan kuntoutukseen. Uudistumisprosessi on kestänyt pitkään ja työtä tehty järjestelmällisesti palvelujen kysyntä huomioiden. Tämä vaihe kestää vuoden 2019 loppuun asti. Kuntoutuskeskuksessa oli vuoden aikana keskimäärin 197 asiakasta (v. 13 209). Pitkäkestoisissa palveluissa oli 199 eri asiakasta ja lyhytaikaisissa 238. Kuntoutuskeskuksen palveluja käytti 437 asiakasta ja kuntoutusjaksojen määrä oli 1226. Asiakkaiden määrä pieneni ja kuntoutusjaksojen määrä kasvoi edellisvuodesta. Kaikki luvut ovat suuria, osoittaen toiminnan merkityksen palveluverkossa. Jatkossa kuntoutuskeskuksen kotikenttä tulee olemaan Itä-Suomi, johon kuuluu Savon lisäksi Keski- Suomi ja Pohjois-Karjala. Kohonneen turvallisuusriskin kuntoutuspalveluja tuotetaan valtakunnallisesti. Laajeneva kehityssuunta toteutui viime vuonna hyvin, palvelutoiminnan myynti omistajakuntien ulkopuolelle kasvoi 115 %. Ostajakunnan laajeneminen tukee omistajakuntien käytettävissä olevien palvelujen pysyvyyttä ja tuo myönteisiä taloudellisia vaikutuksia alueelle. Vaativan kuntoutuksen sisällöllinen kehittäminen on jatkunut. Sen kysyntä on aika-ajoin ylittänyt tarjonnan ja vasteajat ovat pidentyneet. Kuntoutuksen toteuttamisen muotoja on monipuolistettu. Liikkuvien kuntoutuspalvelujen osuus on kasvanut. Haasteellisten tilanteiden arviointi ja selvittäminen voi tapahtua asiakkaan omassa toimintaympäristössä asiantuntijavoimin. Sillä voidaan mahdollisesti välttää tai lyhentää kuntoutusjaksojen kestoa ja varmasti parantaa kuntoutuksen vaikuttavuutta. Liikkuvissa kuntoutuspalveluissa konsultoiva työote on keskeistä. Olennainen havainto on myös se, että perusasiakas voi olla kokonainen perhe. Perhetyön osuus tulee kasvamaan ja varhaiskuntoutuksen asema toivottavasti vahvistuu. Kuntoutuskeskus on merkittävä opetuspalvelujen koordinoija. Oma Sateenkaaren koulu tuottaa perusasteen opetusta ja Seurakuntaopisto ja Bowallius tuottavat keskiasteen opetusta yhteistyössä kuntoutuskeskuksen oppilaskotien kanssa. Järjestely toimii hyvin ja kaikille lähialueen erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille voidaan taata opiskelupaikka. Työnjako kuntien kanssa on selvä. Kunnat tuottavat peruskoulu- ja tukipalvelut kaikille, mutta on olemassa pieni
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Sivu 4 joukko lapsia, joiden koulunkäynti ei kotikunnan palveluissa kuitenkaan onnistu tai se keskeytyy. Silloin tarvitaan kuntoutuskeskuksen koordinoituja opetuspalveluja ja kuntoutusta. Kuntoutuksen toteuttaminen edellyttää, että tilat ovat asianmukaiset. Kuntoutuskeskuksen tilojen uudistamistyö jatkui vuoden aikana yhden rakennuksen peruskorjauksen loppuun saattamisella ja seuraava peruskorjaus aloitettiin syksyllä. Tilojen uudistaminen toteutettiin kassarahoituksella. Peruskorjaustoiminnan lisäksi tilojen käyttötarkoituksia on muutettu kysynnän tarpeiden mukaan. Osaava ja jaksava henkilöstö on toiminnan perusta Kuntayhtymän palveluksessa oli kuukausittain keskimäärin 918 työntekijää. Henkilöstön määrä on ollut kasvussa pääosin asunto-ohjelman toteuttamisen myötä. Vaativan kuntoutuksen toteuttaminen edellyttää myös enemmän henkilöstöresursseja kuin laitosasuminen. Uuden osaavan henkilöstön tarve kasvaa eläkkeelle siirtymisten kautta. Laitosasumisen väheneminen toisaalta vapauttaa henkilöstöä muuhun kuntoutustoimintaan. Koulutettujen työntekijöiden saatavuus on ollut Savossa tyydyttävää muutamia ammattiryhmiä lukuun ottamatta. Osaavuus edellyttää työnantajalta jatkuvaa täydennyskouluttamista. Se on ollut yksi Vaalijalan vahvuuksista jo vuosia. Täydennyskoulutusta tarjotaan jatkossa enemmän myös kuntien työntekijöille. Työhyvinvointi edellyttää työnantajalta aktiivisuutta. Toteutetun työhyvinvointitutkimuksen mukaan kiireen tunne oli yleistä ja henkisessä työilmapiirissä koettiin kehittämisen tarpeita. Osaavan esimiestyön ja alaistaitojen kehittäminen jatkuu. Työhyvinvoinnin toteutuminen edellyttää myös, että työntekijöiden omaehtoisen toiminnan tukeminen tuottaa tuloksia. Tavoitteena on työntekijöiden fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpitäminen. Työterveyspalvelut uudistuivat vuoden 2014 alussa. Sairauspoissaolojen seuranta ja tilanteisiin puuttuminen ajoissa kuuluvat työterveyshuoltoon. Tässä suhteessa oli havaittavissa myönteistä kehitystä. Rekrytoinnin haasteet kohdistuvat mm. pysyvän ja osaavan lääkärikunnan ylläpitämiseen. Tässä työssä tarvitaan uusia näkökulmia. Erityistyöntekijöiden saatavuus vaihtelee ja tästä syystä Vaalijalalla on laaja yhteistyöverkosto konsultoivien asiantuntijoiden käyttämiseksi omien resurssien täydentämiseksi. Vaalijalan hallinnollinen kehittäminen ja talous Vaalijalassa on sitouduttu laatujärjestelmän rakentamiseen vaiheittain vuoteen 2018 mennessä. Työn toteutusvaihe aloitettiin 2013. Laatujärjestelmän viitekehys tulee olemaan IS0 9001:2015 standardi. Laatujärjestelmä rakennetaan sähköisille alustoille ja se tulee kattamaan toiminnan laajasti palveluprosesseista henkilöresurssien hallintaan. Vaalijalan talous ponnisti vuoteen 2014 edellisen vuoden alijäämän pohjalta. Tavoitteeksi asetettiin 0-tulos alijäämäisestä talousarviosta huolimatta, toimenpiteenä oli mm. 500 000 euroa säästöohjelma. Tulos on 524 000 euroa ylijäämäinen, joka lisäksi voitiin tehdä 2 milj. euron investointivaraus. Palvelutoiminnan euromääräinen kasvu oli 12 %. Kasvun selittävät tekijät ovat asumispalvelujen laajentuminen ja kuntoutuksen kysynnän jatkuminen. Vuoden 2015 taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat yhtä vaativia kuin edellisten vuosien. Niiden toteuttaminen edellyttää noin 500 000 euron alijäämän kuromista umpeen talousarvion tuloihin nähden, koska yleinen suoritehintojen tarkistus jätettiin tekemättä. Ilkka Jokinen kuntayhtymän johtaja
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Sivu 5 1.2.2 Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yhtymäkokous Jäsenkuntien edustajat kokoontuivat yhtymäkokoukseen Vaalijalaan kaksi kertaa, käsiteltyjä asioita oli 20. Puheenjohtajana kevätkokouksessa toimi Alpo Salo Pieksämäeltä ja varapuheenjohtajana Hannu Ylönen Tervosta. Syyskokouksessa puheenjohtajana toimi Alpo Salo Pieksämäeltä ja varapuheenjohtajana Heimo Murro Kuopiosta. Kevätkokouksessa hyväksyttiin vuoden 2013 tilinpäätös ja toimintakertomus, hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja kehyssuunnitelman raamit. Yhtymäkokous hyväksyi myös poistosuunnitelman tarkistamisen sekä merkitsi tiedoksi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen v. 2013. Syyskokouksessa hyväksyttiin talousarvio vuodelle 2015 ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 sekä suoritteiden hinnoittelun perusteet vuodelle 2015. Yhtymäkokous myönsi Riitta Kauppiselle eron hallituksen jäsenyydestä ja valitsi hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi Sirpa Alho-Törrösen. Yhtymäkokoukseen kuului 53 edustajaa 34 eri jäsenkunnasta (suluissa varaedustajat): Enonkoski Kaija Korppi (Heikki Kylliäinen) Hartola Mirja Tammisto (Sanni Hölttä) Hirvensalmi Timo Marttinen (Sigita Herrala) Iisalmi Pekka Pirhonen (Pirjo Ryhänen), Elina Puustinen (Kaarina Korhonen) Joroinen Pirkko Hämäläinen (Mari Lahti), Jouko Metsälä (Hannu Viirimaa) Juankoski Anna Partanen (Suvi Vuorinen), Pirkko Karhunen (Eeva Konttinen) Juva Riitta Rimmi (Jukka Kietäväinen) Kaavi Minna Oksman (Pasi Pitkänen) Kangasniemi Antti Lindqvist (Seppo Laitinen), Kari Rautiainen (Tapio Viljanen) Keitele Timo Kolehmainen (Pirkko Varviala) Kiuruvesi Kari Saastamoinen (Helena Juntunen), Tarja Arbelius (Anna-Liisa Härkönen) Kuopio Sirpa Miettinen (Kristiina Mäki), Heimo Murro (Jaakko Jauhiainen) Lapinlahti Tarmo Heiskanen (Elli Karppinen), Minna Rissanen (Marjut Kauppinen) Leppävirta Riitta Räisänen (Markku Pesonen) Maaninka Eija Pietarinen (Kaisa-Maria Runko) Mikkeli Satu Taavitsainen (Kirsi Olkkonen), Juha Vuori (Hannu Kilkki) Mäntyharju Liisa Torniainen (Taina Taumala), Ismo Partio (Raimo Leppäkumpu) Pertunmaa Teija Tuomela (Aini Pöyry) Pieksämäki Yrjö Merikoski (Anja Manninen), Alpo Salo (Maarit Laakkonen) Pielavesi Kalevi Kahelin (Aku Saastamoinen), Marjut Hirviheimo (Olavi Järvisalo) Puumala Jorma Virta (Olavi Kietäväinen) Rantasalmi Riitta Teittinen (Leena Suhonen), Reino Häkkinen (Veijo Malkki) Rautalampi Matti Vepsäläinen (Tiina Puranen), Sinikka Korhonen (Sini Kultalahti) Rautavaara Heikki Willman (Merja Heikkinen) Savonlinna Riku Kurttila (Vesa Suhonen), Erja Linnamurto (Anja Backman) Siilinjärvi Liisa Laitinen (Anneli Puurunen) Sonkajärvi Eila Kurtelius (Seppo Kainulainen) Sulkava Lasse Partanen (Ari Partanen) Suonenjoki Olavi Huttunen (Olli Luhtala), Tanja Rissanen (Tuula Rossi) Tervo Pirjo Hänninen (Maarit Tarvainen), Hannu Ylönen (Sami Lempinen) Tuusniemi Ritva Puurunen (Tauno Lempinen) Varkaus Anita Rikalainen (Hannu Ilonen), Reijo Salli (Teemu Korhonen) Vesanto Auli Korhonen (Aini Pursiainen), Minna Back-Hytönen (Vuokko Rossi) Vieremä Erkki Mehtonen (Ari Heikkinen), Marjo Partanen (Marjo Tarvainen)
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Sivu 6 Hallitus Hallitus kokoontui kertomusvuonna 9 kertaa, joissa käsiteltiin yhteensä 123 asiaa. Hallitus valmisteli yhtymäkokouksen päätettäväksi v. 2013 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, vuosien 2016-2017 taloussuunnitelman ja vuoden 2015 talousarvion sekä hinnoitteluperusteet. Hallitus vahvisti joulukuussa suoritteiden yksikköhinnat vuodelle 2015. Hallitukseen kuului 13 jäsentä (suluissa varajäsenet): Anja Manninen, pj., Pieksämäki, KESK (Ismo Partio, Mäntyharju) Veijo Koljonen vpj., Suonenjoki, SDP (Saana Rantonen, Maaninka) Sirpa Alho-Törrönen, Kuopio, KOK (Hannu Ylönen, Tervo) Tauno Holm, Juva, SDP (Veijo Heinonen, Savonlinna) Seppo Hujanen, Mäntyharju, KOK (Mari Blommendahl, Pieksämäki) Ari Kekäläinen, Pieksämäki, SDP (Anja Pakarinen, Pieksämäki) Eeva Konttinen, Juankoski, PS (Santeri Lehtolainen, Varkaus) Kaarina Korhonen, Iisalmi, VAS (Timo Pennanen, Pielavesi) Riku Kurttila, Savonlinna, KESK (Seija Harju, Savonlinna) Pentti Puustinen, Kuopio, KESK (Suvi Happonen, Kiuruvesi) Jorma Räsänen, Kaavi, KESK (Matti Ahonen, Rautavaara) Ulla Sohlman, Mäntyharju, PS (Teija Tuomela, Pertunmaa) Maarit Tarvainen, Tervo, KESK (Minna Back-Hytönen, Vesanto) Tilintarkastus ja tarkastuslautakunta Lautakunta kokoontui kertomusvuonna 7 kertaa, joissa käsiteltiin yhteensä 47 asiaa. Käsitellyistä asioista mainittakoon mm. seuraavat: laadittiin tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2013, tehtiin esitys vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille, hyväksyttiin tarkastuslautakunnan toimintasuunnitelma keväälle 2015 sekä merkittiin tiedoksi tilintarkastajan laatima työohjelma vuodelle 2014. Tarkastuslautakuntaan kuului 4 jäsentä (suluissa varajäsenet): Pekka Seppä, pj., Pieksämäki, KOK (Helen Kontturi, Mikkeli) Anita Rikalainen, vpj., Varkaus, SDP (Heikki Willman, Rautavaara) Mervi Heinonen, Juva, KESK (Martti Hämäläinen, Mikkeli) Heikki Ropponen, Leppävirta, KESK (Raimo Ollikainen, Leppävirta) Tilintarkastuksen on hoitanut BDO Audiator Oy. Vastuullisena tilintarkastajana on toiminut JHTT-tilintarkastaja Matti Jalkanen. Tilivelvolliset viranhaltijat Kuntalain 75 :n mukaan tilivelvollisia viranhaltijoita ovat asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Vuonna 2014 tilivelvollisia viranhaltijoita ovat olleet: Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Talousjohtaja Jorma Kovalainen Avopalvelujen johtaja Asko Mäkinen Kuntoutuksen johtaja Maarit Rantakurtakko Johtava lääkäri Anu Hirvonen Tilivelvollisia ovat olleet myös hallituksen ja tarkastuslautakunnan jäsenet.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Sivu 7 1.2.3 Yleinen taloudellinen kehitys Kansainvälisen talouden kehittyminen on viime vuosina ollut kaksijakoista. Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa kasvunäkymät ovat hyvät ja vuonna 2015 molempien maiden kasvun ennustetaan olevan kolmen prosentin tuntumassa. Euroalueen tilanteen taas ennustetaan jatkuvan vaisuna. Vuonna 2014 vuosikasvu oli n. 0,1 % ja vuodelle 2015 kasvun on arvioitu olevan prosentin luokkaa. Saksan kasvunäkymät ovat heikentyneet ja seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää puoleentoista prosenttiin. Ruotsissa kasvu jatkuu euroaluetta nopeampana. Edelleen jatkuvan epävakaan tilanteen johdosta sekä ruplan ulkoisen arvon alenemisen että energian hinnan laskun johdosta Venäjän talous ei kasva kuluvana vuonna lainkaan ja seuraavien kahden vuoden aikana sen ennustetaan supistuvan. tämän vuoksi Suomen ja Venäjän välisen kaupan ennustetaan vähenevän seuraavien parin vuoden aikana. Yksi syy heikkoon kehitykseen oli Euroopan velkakriisin jatkuminen ja sen seurausvaikutusten heijastuminen talouteemme. Toinen heikkoon kehitykseen vaikuttanut tekijä tuli rajojemme sisältä, sillä investointitavaroihin ja elektroniikkaan painottunut teollisuustuotantomme joutui ennen näkemättömään kriisiin. Teollisuuden arvonlisäys väheni viime vuonna huomattavasti erityisesti elektroniikkateollisuudessa. Toisaalta arvonlisäys kasvoi useimmilla palvelualoilla, muun muassa liike-elämän palveluissa, rahoitustoiminnassa ja liikenteessä. Tuotannon kehitys oli siten viime vuonna hyvin kaksijakoista. Vuonna 2014 nähtiin talouden ennusteiden heikkenevän arviosta toiseen. Alkuvuodesta näytti vielä siltä, että viime vuodesta olisi tullut pienen positiivisen kasvun vuosi, mutta kasvu jäi olemattomaksi. Vuonna 2015 ennustetaan elettävän jo pientä kasvun kautta, mutta kasvu tulee jäämää hyvin vaatimattomaksi. Kasvu jää parhaimmillaankin aikaisempiin vuosiin verrattuna erittäin pieneksi. Edessä on kuitenkin todennäköisesti pitkä hitaan tai jopa 0-kasvun kasvun aika, sillä suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun sekä julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa erittäin syvät. Julkisen sektorin sopeutustoimet nakertavat talouskasvua ja parhaimmillaankin rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyjä vasta usean vuoden kuluttua. Kilpailtaessa kansainvälisillä markkinoilla tavaroiden ja palveluiden laadun osalta korostuu kustannusten merkitys, mikä edellyttää kustannustekijöiden hallintaa vielä usean vuoden ajan. Toisaalta hitaan kehitysvaiheen jälkeen uusi kasvu voi piristää kasvuprosentteja nopeastikin. Vaihtotaseen alijäämä on heikentynyt edelliseen vuoteen vuonna 2014 huolimatta kauppataseen paranemisesta, sillä palvelusten tase on jatkanut heikkenemistään. Vuonna 2014 vaihtotaseen alijäämä oli lähes 3,4 mrd euroa eli lähes 2 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ennustejaksolla kauppataseen alijäämä supistuu n. 1,2 miljardilla eurolla positiivisen nettoviennin vetämänä. Vaihtotase heikkenee hieman tuotannontekijäkorvausten normalisoituessa. Tuontihinnat laskevat edelleen, mutta hintojen lasku on hidastunut ja niiden ennustetaan kääntyvän nousuun tämän vuoden lopulla euron heikentyessä. Tuontihintojen nousun kasvua hidastaa laskeva öljyn hinta. Vientihintojen lasku jatkuu vähän kauemmin kuin tuontihintojen ja kääntyvät nousuun v. 2015. Vaihtosuhde heikkenee ennustejaksolla. Viime vuoden syksystä alkaen kuluttajien odotukset ovat muuttuneet aikaisempaa varovaisemmiksi. Työllisyyden heikkenemisen myötä kuluttajien kokema työttömyyden uhka on voimistunut ja myös koko kansantalouden näkymiä koskevat odotukset ovat aikaisempaa epävarmemmat. Ensi vuonna kotitalouksien ostovoima lisääntyy vain vähän. Ostovoimaa tukee öljyn hinnan laskun myötä poikkeuksellisen maltillisesti kehittyvät kuluttajahinnat. Valtion tuloveroasteikkoon tehdään ansiotason nousua vastaavat tarkistukset, jotta verotus ei progression myötä kiristyisi. Kunnallisveroasteen ja sosiaaliturvamaksujen nousu kuitenkin osaltaan heikentävät kuluttajien ostovoimaa. Alhaisena pysyvä korkotaso tukee kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia. Yksityinen kulutus lisääntyy vuonna 2015 vain n. 0,3 %.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Sivu 8 Palkansaajien sopimuksiin perustuvat ansiot nousivat viime vuonna n. 0,8 %. Ansiokehitysennusteessa oletetaan muiden tekijöiden kuin sopimuspalkkojen korottavan ansioita n. 0,5 %. Nimellisansioiden arvioidaan kasvaneen vuonna 2014 1,4 % ja kasvu lienee n. 1,2 % vuonna 2015. Tämän tasoinen palkkojen nousu on huomattavasti 2000-luvun keskimääräistä nousuvauhtia hitaampaa, mikä on sopusoinnussa hitaan talouskasvun ja huonon työllisyyskehityksen kanssa. Työllisyyskehitys on jatkunut heikkona koko vuoden 2014 vuoden ajan. työllisten määrä oli kausitasoitettuna pienempi kuin vastaavana aikana edellisvuonna ja lasku oli ennakoidun mukaista. Työllisten määrä ei kuitenkaan enää loppuvuodesta supistunut yhtä voimakkaasti kuin aiemmin. Tästä huolimatta työllisten määrä jää kuluvana vuonna 0,4 % viime vuotta alemmalle tasolle. Työttömyys on jatkanut kasvuaan jopa ennakoitua voimakkaammin ja vuoden 2014 työttömyysaste on 8,6 %. Vuonna 2015 työttömyysasteen on ennakoitu nousevan 8,8 %:iin. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittaa lisäksi väestön ikääntymisestä johtuva menojen kasvu, mikä kohdistuu ennen muuta kuntatalouteen. Talouskasvu jatkuu vaimeana myös lähivuosina, joten se ei riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Rahoitusaseman koheneminen on lähivuosina hyvin hidasta. Julkisen talouden velka suhteessa kokonaistuotantoon nousee korkeammaksi kuin vuosikymmeniin, eikä velkasuhde taitu lähivuosina ja velkasuhde on ylittämässä 60 % rajan. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä ja menoaste eli menojen suhde kokonaistuotantoon on noussut hyvin korkeaksi BKT:n hitaan kasvun vuoksi. Lisäksi menoastetta nostavat mm. työttömyydestä aiheutuvat menot. Valtionvelka oli vuoden 2014 lopussa 95,1 miljardia euroa, joka on 46,6 % bruttokansantuotteesta. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvua on yli 5 miljardia euroa. Arvion mukaan valtionvelka ylittää 100 miljardia ennustejaksolla. Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos oli n. 1,86 miljardia euroa positiivinen. Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen paransi tulosta kertaluonteisesti arviolta 1,4 miljardilla eurolla. Ilman yhtiöittämisiä tulos oli suurin piirtein edellisvuoden tasolla. Kuntien toimintamenot kasvoivat edellisestä vuodesta vajaan 1 %:n. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %, vaikka 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014. Kiinteistö- ja yhteisöverotulot kasvoivat yli 10 %, joten kokonaisverotulot kasvoivat n. 2,5 %. Valtionosuudet laskivat 1,3 %, koska peruspalvelujen valtionosuuksia leikattiin. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 miljardia euroa, joka on pysynyt edellisvuoden tasolla.. Alustavien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien vuosikate oli lähes poistojen suuruinen. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 16,6 miljardia euroa vuoden 2014 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli n. 1,1 miljardia eli 7,3 %. Manner-Suomen kunnissa keskimääräinen lainakanta oli 2773 euroa/asukas. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 2 542 euroa. Investointeihin kunnat käyttivät viime vuonna 7,7 miljardia euroa, joka on n. 3 miljardia edellisvuotta enemmän. (Lähteet: Valtiovarainministeriö: Taloudellinen katsaus 2/2014, Kuntaliitto: Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot vuodelta 2014, Kuntataloustiedote 4/2014)
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Sivu 9 1.2.4 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Ulkoisia toimintatuottoja kertyi viime vuonna yhteensä 45,6 miljoonaa euroa, mikä on 4,3 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Suurin osa tuotoista muodostuu kunnilta saatavista palvelujen myyntituotoista, joita kertyi yhteensä 39,3 miljoonaa euroa. Tässä oli kasvua edellisvuoteen vuoteen 4,2 miljoonaa euroa. Asiakkailta perittäviä ylläpitomaksuja kertyi v. 2014 yhteensä n. 2,5 miljoonaa euroa, joka pysyi edellisvuoden tasolla. Toimintakulut olivat viime vuonna yhteensä 41,9 miljoonaa euroa, jotka kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 1,2 miljoonaa euroa. Suurimman osan kuluista muodostavat henkilöstökulut, jotka olivat yhteensä 33,1 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 1,2 miljoonaa euroa. Palkkojen osuus henkilöstökuluista oli 25,2 miljoonaa. Maksetut palkat kasvoivat edellisvuoteen verrattuna n. 1,2 miljoonaa euroa. Kihmulan palvelukoti Siilinjärvellä aloitti toimintansa viime vuonna. Samoin viime vuonna valmistui Mäntyharjun Mäkirinteen palvelukodin peruskorjaus ja Mäntyharjun Savosetin muutto uusiin tiloihin toteutui. Kuntoutuskeskuksessa peruskorjatut Kaisla ja Telakka -yksiköt aloittivat toimintansa vuonna 2014. Lisäksi Oppilaskoti Kompassin 4-paikkainen yksikkö (Eetun talo), 5- paikkainen Satama 2 ja 4-paikkainen Sarastus 2 aloittivat toimintansa viime vuonna. 1.2.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vaalijalan kuntayhtymän on tarkoitus jatkaa itsenäisenä vapaaehtoisena kuntayhtymänä. Tulevaisuuden näkymissä epävarmuutta aiheuttavat kuitenkin valtakunnallinen sote-uudistus, jonka sisältö jäi edelleen avoimeksi. Vuonna 2015 kuntoutuskeskuksessa on noin 200 asiakaspaikkaa ja vuoden 2017 lopussa paikkoja on noin 150, joista suurin osa on varattu määräaikaisilla kuntoutusjaksoilla oleville asiakkaille. Suunnitelmakauden aikana Vaalijalan kuntoutuskeskuksesta kehitetään yksi erityisen osaamisen keskuksista Suomessa. Kuntayhtymän talous on ollut pitkällä aikavälillä tasapainossa ja investoinnit on voitu rahoittaa poistoilla ja kassavaroilla lukuun ottamatta palvelukoteja, jotka on rahoitettu kokonaisuudessaan ARAn tukemilla korkotukilainoilla ja investointiavustuksilla. Lähivuosina muut investoinnit kuin ARAn tukemien palvelukotien rakentaminen on rahoitettava osittain lainarahoituksella. Tällaisia investointeja ovat esimerkiksi kuntoutuskeskuksen rakennusten peruskorjaukset. Yhden uuden palvelukodin rakentaminen maksaa noin 2,5 milj. euroa, johon on mahdollista saada korkeintaan 50 % ARAn investointiavustusta ja loppuosalle pitkäaikaista korkotukilainaa. Rakennusten peruskorjauksiin ja korjauksiin käytetään vuositasolla 3,5-4 milj. euroa. Tämä johtaa velkamäärän kasvuun, koska jäsenkunnilta ei peritä erikseen maksuosuuksia investointeihin. Vuonna 2013 kuntayhtymän velkamäärä oli noin 9,6 milj. euroa ja vuoden 2014 lopussa velkaa oli 11,3 milj. euroa. Poistojen määrä kasvaa lähivuosina merkittävästi investointitason pysyessä korkeana. Suurin osa velasta, 10,3 milj. euroa, on kuitenkin korkotukilainaa, joka katetaan asuntojen vuokratuotoilla. Tulevina vuosina on toimintatuottojen kasvun oltava selvästi suurempi kuin toimintakulujen kasvu, jotta vuosikate riittää kattamaan poistot ja lainojen lyhennykset. Tämä edellyttää menokuria. Tulopohjaa vahvistetaan asiakaspohjaa ja palveluvalikoimaa laajentamalla sekä palvelujen myyntiä lisäämällä muille kuin kuntayhtymän jäsenkunnille.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Sivu 10 1.2.6 Kuntayhtymän henkilöstö Henkilöstön määrä ja rakenne Vakanssien kokonaismäärä oli v. 2014 yht. 651 (2013/ 635), jotka kaikki olivat kokoaikaisia. Virkoja, joihin liittyy julkisen vallan käyttöä (mm. johtajat, esimiehet, lääkärit) oli yhteensä 72 (2013/ 71). Muut ovat työsuhteessa. Kaikki työntekijät palkataan kuukausipalkkaisiksi. Henkilöstön syntymävuoden perusteella laskettu keski-ikä v. 2014 oli 47,04 vuotta (v. 2013/ 48,06 vuotta). Pääosa (yli 80 %) henkilöstöstä työskentelee kuntoutuskeskuksen alueella Nenonpellossa. Vakanssit ammattiryhmittäin 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 Hallintohenkilöstö 20 22 24 26 Lähityöntekijät 466 481 515 530 Asiantuntijat 41 40 42 42 Muu henkilöstö 57 57 54 53 Yhteensä 584 600 635 651 joista osa-aikaisia 2 2 1 - Palvelussuhteen luonne (vakituiset ja tilapäiset) 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 Viranhaltijat, vakinaiset 61 61 59 61 Työsopimussuhteet, vakinaiset 480 483 506 517 Määräaikaiset 172 255 232 276 Työllistetyt 16 4 6 13 Oppisopimussuhteiset 2 1 - - Päätoimisuus (koko henkilöstö, vakinaiset ja sijaiset) 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 Kokoaikatyössä olevat 710 779 775 832 Osa-aikatyössä olevat 21 25 28 35 Yhteensä 731 804 803 867 Opiskelijat ja harjoittelijat Työssäoppimisen jaksoille otetaan opiskelijoita koulutuksen järjestäjän kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. Sopimuksia on 6 oppilaitoksen kanssa. Oppilaitos Opiskelijoita v. 2011 Opiskelijoita v. 2012 Opiskelijoita v. 2013 Opiskelijoita v. 2014 Diakonia-ammattikorkeakoulu 24 14 4 6 Seurakuntaopisto 32 46 29 38 Muut oppilaitokset 8 7 4 6
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Sivu 11 Ikätaulukko (vakituiset) 31.12.2011 %- osuus 31.12.2012 %- osuus 31.12.2013 %- osuus 31.12.2014 %- osuus 20-29-vuotiaat 36 6,7 35 6,4 27 4,8 36 6,3 30-39-vuotiaat 110 20,3 109 20,0 111 19,7 124 21,5 40-49-vuotiaat 145 26,8 138 25,4 134 23,7 136 23,5 50-59-vuotiaat 215 39,7 215 39,5 219 38,8 222 38,4 60-35 6,5 47 8,6 74 13,1 60 10,4 Yhteensä 541 544 565 573 Eläkkeelle siirtyminen vuosina 2014-2025 Kuntien Eläkevakuutuksen arvion mukaan Henk. Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Eläkepoistuma yht. Eläkepoistuma, % 2014 12 7 19 3,0 2015 14 7 21 3,2 2016 13 7 19 3,0 2017 20 6 26 4,1 2018 11 6 17 2,7 2019 16 6 22 3,5 2020 13 6 19 2,9 2021 17 5 22 3,5 2022 9 5 15 2,3 2023 12 5 17 2,6 2024 16 5 21 3,3 2025 10 4 14 2,2 Henkilöstön vaihtuvuus Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014 Uusia palkattu vak. virka- tai 50 21 46 43 työsuhteeseen Vakituisia erosi 10 13 17 15 Eläkkeelle jäi - vanhuuseläke 7 13 12 12 - työkyvyttömyyseläke 2 2 4 1 - osatyökyvyttömyyseläke 2 2 3 7 - osa-aikaeläke 1 2 2 - - työttömyyseläke - - - - - aik. ky:n palveluksessa olleet - - - - Lomautetut - - - - Irtisanotut - - 1 1 Työsopimus purettu - 1 5 3 Kuollut 1-1 1
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Sivu 12 Rekrytointi Käytetyt rekrytointikanavat ovat sanomalehdet, ammattilehdet, työ- ja elinkeinotoimisto, Vaalijalan kotisivut, Intranet, Verneri-verkkosivut, Kuntarekry ja ilmoitustaulu. Avoimet paikat Hakemukset Miehet Naiset Rekrytoidut Miehet Naiset rekrytoitu rekrytoitu 2 Ohjaaja 23 0 23 2 0 2 1 Palvelukodin johtaja 1 0 1 1 0 1 1 Ohjaaja 34 5 29 1 0 1 3 Ohjaajaa 19 5 14 3 1 2 9-10 Ohjaajaa 152 8 144 11 2 9 1 Palvelukodin johtaja 32 4 28 1 0 1 1 Ohjaaja 15 2 13 1 0 1 6 Hoitajaa 49 21 28 6 2 4 1 Kuntoutusyksikön johtaja 10 3 7 1 0 1 4 Sairaanhoitajaa 16 6 10 4 2 2 1 Toimintaterapeutti 8 0 8 1 0 1 1 Ohjaaja 19 3 16 1 0 1 1 Ohjaaja 27 3 24 1 0 1 1 Ohjaaja 50 6 44 1 0 1 1 Ohjaaja 35 7 28 1 0 1 1 Ohjaaja 13 1 12 1 0 1 1 Hoitaja 43 5 38 5 1 4 1 Sairaanhoitaja 5 0 5 0 0 0 1 Hoitaja 15 1 14 1 0 1 1 Sairaanhoitaja 3 0 3 1 0 1 1 Hoitaja 2 0 2 1 0 1 1 Oppilaskodin johtaja 2 0 2 1 0 1 1 Sairaanhoitaja 4 1 3 1 0 1 6 Hoitajaa 34 7 27 6 1 5 2 Ohjaajaa 32 5 27 2 0 2 1 Osastonhoitaja 4 1 3 1 1 0 1 Ohjaaja 40 6 34 1 0 1 1 Ohjaaja 20 2 18 1 0 1 1 Neuropsykologi 4 1 3 1 0 1 1 Puheterapeutti 0 0 0 0 0 0 1 Avustava ohjaaja 1 0 1 1 0 1 1 Ohjaaja 9 1 8 1 0 1 1 Erityisluokanopettaja 2 0 2 0 0 0 1 Työvalmentaja 27 6 21 1 0 1
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Sivu 13 Työaika ja työpanos Työaikoja seurataan yleisimmin työvuorosuunnitteluohjelmalla, toimistorakennuksessa työskentelevien osalta kellokortilla. Keskimääräinen työpanos Poissaoloseurannassa käytetään laskennan pohjana 240 työpäivää/vuosi. Kun poissaoloja (vuosilomat pois lukien) oli v. 2014 vakanssia kohti 49 päivää (v. 2013/ 50 pv), jää työssäolopäiviksi/vakanssi 201 päivää (v. 2013/ 190 pv). Henkilöstötilaston mukaan v. 2014 aikana oli eri palkansaajia yhteensä 1 132 henkilöä (v. 2013/ 1 262), joiden kaikki poissaolot olivat yhteensä 77 428 päivää (v. 2013/ 77 325 pv) eli 68,3 päivää henkilöä kohti (v. 2013/ 61,3 pv). Yleisimmät syyt sairauspoissaoloihin (palkalliset ja palkattomat) olivat tautiluokittain: 2010 2011 2012 2013 2014 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 34 % 36 % 42 % 46 % 33 % Mielenterveyshäiriöt 14 % 12 % 12 % 11 % 9 % Hengityselinsairaudet 16 % 17 % 17 % 13 % 15 % Ruoansulatuselinten sairaudet 2 % 2 % 2 % 2 % 3 % Verenkiertoelinten sairaudet 3 % 2 % 2 % 1 % 1 % Osaaminen ja sen kehittäminen Henkilöstön kehityskeskustelut pidettiin alku vuoden aikana. Keskustelun pohjana käytettiin ensimmäistä kertaa HR- työpöydällä olevaa sähköistä lomaketta, hyväksyttäjä lomakkeita tallentui 447 kappaletta. Henkilöstön osaamisen kehittämisen ja koulutustarpeen arviointi tapahtui kehityskeskustelun yhteydessä. Erillinen osaamiskartoitus toteutettiin kuntayhtymän avopalveluissa sekä kuntoutuskeskuksessa, lukuun ottamatta tukipalveluita. Osaamisen arviointi antaa tietoa yksikön esimiehelle oman henkilöstön osaamisesta sekä tavoiteltavan osaamisen puutteista. Henkilöstölle se antaa tietoa henkilökohtaisen koulutussuunnitelman tekemiseen. Kuntayhtymän koulutussuunnitelma pohjautuu esiin nouseviin tarpeisiin painopistealueet ja tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Henkilöstön koulutus Henkilöstön koulutuspäivien määrällisenä tavoitteena on pidetty 3 pv/ työntekijä. Lakisääteistä täydennyskoulutusta on annettu 1840 koulutuspäivää eli 2, 2 pv/työntekijä (v. 2013/ 2149/ 2,3 pv). Sisäisen täydennyskoulutuksen osuus on 57 % koulutuskustannuksista. Lisäksi henkilöstö on osallistunut kuntayhtymän ulkopuolella järjestettäviin koulutuksiin. Syksystä 2009 kuntayhtymässä on ollut käytössä AVEKKI- toimintatapamalli ja koulutus. Vuoden 2014 loppuun mennessä AVEKKI- peruskoulutuksen käyneitä on kuntayhtymässä yhteensä 793 henkilöä (avopalveluista 225). Henkilöstö osallistuu säännöllisin väliajoin ryhmä- sekä yksikkökohtaisiin ylläpitokoulutuksiin. Yksiköillä on käytettävissä AVEKKI -kouluttajien konsultaatiopalvelut. Kuntayhtymän ulkopuolisia AVEKKI- koulutuksia järjestettiin 3 kappaletta, osallistujia oli yhteensä 27 henkilöä. Näistä yksi koulutus oli järjestetty asiakkaiden vanhemmille. Kesäsijaisille tarkoitettuihin toimintatapamallin perehdytyskoulutukseen osallistui 31 henkilöä. Vaalijalan kuntayhtymän Myötätuulen koulutuskeskus järjesti lisäksi koulutusta autismin kirjosta ja kehitysvammaisten seksuaalisuudesta ja mielenterveydestä. Myötätuulessa oli myös erilaisia
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Sivu 14 kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen liittyviä koulutuksia, esimieskoulutusta, GAS- menetelmäkoulutusta, ergonomiakoulutusta, perhetyön koulutusta, ensiapukoulutusta (korttipäivitykset ja EA1-kurssit) ja erilaisia tietokoneen ohjelmien käyttökoulutuksia. Vaalijalan kesäsijaisille järjestettiin AVEKKI- koulutusten lisäksi koulutusta kommunikaatiosta ja vuorovaikutuksesta, asiakkaiden omatoimisuuteen tukemisesta ja ohjaamisesta, liikuntarajoitteisten ohjaamisesta ja ergonomiasta. Kuntayhtymän ulkopuolisina koulutuksina järjestettiin Anger treatment -koulutus, Autismin kirjo - koulutusta (3 koulutusta), Kehitysvammaisuus ja mielenterveys -koulutus, Kipinä kommunikointiin lausetasoisten kommunikaatiokansioiden avulla -koulutus (2 koulutusta), GAS - menetelmäkoulutusta (3 koulutusta), Terapeuttinen asennoituminen ja työskentely asiakkaan arjessa -koulutus, Tukiviittomien alkeet -koulutus (2 kertaa) ja Tukiviittomien jatkot -koulutus (2 kertaa). Savon kunnista Myötätuulen koulutuksiin osallistui 61 henkilöä (v.2013 / 88 henkilöä). 2010 2011 2012 2013 2014 Koulutuspäivät yhteensä 1729 2657 2298 2149 2246 Koulutuspv/vakanssi) 3,1 4,5 3,8 3,4 3,4 Työterveyshuolto Työterveyshuolto on ensisijaisesti lakisääteistä, ehkäisevää työterveyshuoltoa. Lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi työterveyshuoltoon kuuluu työterveyspainotteinen sairaanhoito, jonka laajuudesta on sovittu erikseen. Sairauksien tutkiminen ja hoito suunnataan ammattitauteihin ja työperäisiin sekä niiksi epäiltäviin sairauksiin sekä työkykyä rajoittaviin ja uhkaaviin sairauksiin. Työterveyspalvelut ostettiin Dextra Oy:ltä. Sivutoimipisteissä paikalliset toimijat ovat olleet Dextran alihankkijoina. Tärkeäksi toimintatavaksi on koettu ns. kuntoutuspalaveri, jossa neuvotellaan esim. osatyökykyisen tai pitkällä sairaslomalla olleen työntekijän työkunnosta ja työpisteen mahdollisuuksista järjestää hänelle sopivaa työtä. Palaveriin osallistuu asianomaisen lisäksi esimies, ao. sektorijohtaja, työterveyshuollon edustaja ja työntekijän harkinnan mukaan esim. työsuojeluvaltuutettu. Neuvottelun voi kutsua koolle kuka tahansa em. osapuolista. Ensisijainen vastuu on esimiehellä. Yksiköihin on tehty työpaikkakäyntejä. Työpaikkaselvitykset Työterveyshuolto tekee työpaikkaselvityksiä säännöllisin väliajoin eri työpisteissä. Käynnistä laadittu selvitys käsitellään aina työsuojelutoimikunnassa, joka tekee selvityksen johdosta tarpeelliset toimenpide-ehdotukset sekä ao. työpisteelle että johdolle. Tyhy-toiminta Tyhy-ryhmän toiminnan painopiste oli edelleen henkilökunnan henkisen hyvinvoinnin tukemisessa unohtamatta fyysisen kunnon ylläpitämiseen tarkoitettua liikuntaa. Tyhy-ryhmän jäsenet kuluneella toimintakaudella olivat Riitta Heikkinen, Lea Holopainen, Kirsi Onttonen, Aija Uimonen, Ari-Pekka Wilska, Jouni Vironen ja Eveliina Vauhkonen. Henkilökunnalla oli mahdollisuus käyttää 5 euron hintaisia Smartum-seteleitä (omavastuu 2 e/ seteli) 30 kpl/työntekijä. Vuonna 2014 Smartum-seteleitä käytti yhteensä 365 henkilöä. Setelien käyttö on lisääntynyt vuosittain koko ajan. Yhteisöllisyyden lisäämisen mahdollisti työnantajan antama mahdollisuus käyttää neljä tuntia työaikaa työyhteisön yhteisöllisen toiminnan tukemiseksi. Tätä hyödynnettiin harrastamalla työ-
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Sivu 15 aikana mm. lenkkeilyä, keilausta, saunomista jne. Yhteisölliset tapahtumat olivat lisääntyneet i eri yksiköissä. Yhteinen tyhy-vastaavien tapaaminen kuntoutuskeskuksen esimiehille ja tyhy-vastaaville järjestettiin 30.5.2014 Myötätuulessa. Tapaamisessa Ilkka Jokinen luennoi johtamisesta ja työhyvinvoinnista, sekä Merja Jäppinen laatujärjestelmistä. Tapaamiseen osallistui 34 henkilöä. Avohuollon esimiehille ja tyhy-vastaaville järjestettiin tapaaminen ruokaravintola Atmosferissä 7.11.2014. Luennoimassa oli Dextran työterveyspsykologi Tarja Tiainen, Merja Jäppinen luennoi aiheesta laatujärjestelmät. Jouni Vironen kertoi Vaalijalan historiasta ja tämän hetkisestä työhyvinvoinnista. Paikalla oli 25 henkilöä. Vuonna 2014 tehtiin organisaation työhyvinvointikysely, jonka tuloksia verrattiin 2009/10 tehtyyn kyselyyn. Tyhy-ryhmäläiset olivat työterveyspäivillä koulutuksessa 22. - 23.10.2014. Työsuojeluvaltuutettu Jouni Vironen on asiantuntijana käynyt useassa yksikössä kertomassa tyhy-asioista. Yhteistoiminta Yhteistyötoimikunnan jäseniä ovat ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet (5 henkilöä) työsuojeluvaltuutetut (4 henkilöä) ja työnantajan edustajat (5 henkilöä). Toimikunta antaa lausuntoja henkilöstön asemaan vaikuttavista suunnitelmista ja esityksistä kuten kuntayhtymän taloussuunnitelmasta ja talousarviosta. Toimikunta merkitsi tiedoksi mm. esitetyt toimenpiteet v. 2014 talousarvion tasapainottamiseksi, linjauksen säästövapaiden myöntämisestä, Kelan tekemän työterveyshuollon tarkastuskertomuksen sekä erilaisia tilastoja, mm. henkilöstöä koskevia tilastoja v. 2013. Vuonna 2014 toimikunta kokoontui 3 kertaa, käsiteltäviä asioita oli 29. Työsuojelutoimikunta toimii yhteistyötoimikunnan jaostona. Työsuojeluvaltuutetut (3 henkilöä) sekä muut toimikunnan jäsenet (3 henkilöä) valitaan vaaleilla, joka yleensä on ollut ns. sopuvaali. Työnantaja nimeää toimikuntaan kaksi edustajaansa. Toimikunta kokoontuu vuosittain 4-5 kertaa. Toimintaa ohjaa työsuojelun toimintaohjelma, joka on vahvistettu 7.11.2012. Toimikunta käsittelee ja antaa lausuntoja mm. työpaikkaselvityksistä, talousarvioehdotuksesta, rakennusten vuosikorjauksista, suojainten ja kaluston hankinnasta, työterveyshuollon toiminnasta ja rakennusten korjaussuunnitelmista. Vaarojenarviointi suoritetaan samanaikaisesti työpaikkaselvitysten kanssa. Tilaisuuksissa ovat mukana työsuojeluvaltuutetut, työsuojelupäällikkö, ao. sektorijohtaja, henkilöstö ja työterveyshuollon edustaja. Vaalijalan kuntayhtymän eri toimintapisteissä (sivupisteet) toimii 8 työsuojeluasiamiestä. Aloitetoiminta Aloitetoimintaa on harrastettu vuodesta 1982 lähtien, jolloin ensimmäinen aloitesääntö vahvistettiin. Vuosittain henkilöstö tekee 4-20 aloitetta, joista palkkioon johtaa noin puolet. Palkkioita maksetaan yhdestä aloitteesta 40-80 euroa. Aloitteet koskevat yleensä jonkin yksittäisen tehtävän kehittämistä. Vuonna 2014 aloitteita saapui 7 kpl, joista maksettiin palkkioita yhteensä 200 euroa.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Sivu 16 Sisäinen tiedottaminen Sisäisenä tiedotuskanavana on Intra-ohjelma, jossa julkaistaan mm. säännöt ja pysyväisluontoiset ohjeet sekä eril. tiedotteet. HR-työpöydällä julkaistaan henkilöstöä koskevia ohjeita. Yhteinen lomakkeisto on käytettävissä Y-asemalla. Kaikilla vakituisilla ja pitempiaikaisilla työntekijöillä on oma sähköpostiosoite ja mahdollisuus käyttää yhteisiä ohjelmia tehtäviensä mukaan sekä internetiä. Työpaikkakokoukset Kaikissa työpisteissä pidetään ohjeen mukaan vähintään kaksi työpaikkakokousta vuodessa. Näissä käsitellään mm. työpisteen käyttösuunnitelmat, vuosilomalistat ja muut yhteiset asiat. Työyhteisöjen kehittäminen Kehityskeskustelut ovat vakiintuneet työyksiköitten käytännöiksi. Työyhteisöjen kehittämispäiviä on pidetty noin kerran vuodessa. Työyhteisöjen kehittämiseksi on järjestetty työnohjausta. Lähiesimiehet ovat saaneet työhönsä täydennyskoulutusta. Seutu- ja alueyhteistyö Työvoimatoimiston kanssa neuvotellaan säännöllisesti henkilöstön rekrytointiin liittyvistä asioista. Hoitajien työvoimapoliittista lähihoitajakoulutusta sekä oppisopimuskoulutusta on toteutettu Vaalijalan kuntoutuskeskuksen aloitteesta usean vuoden ajan. Nämä ovat olleet keinoja saada ammattitaitoista henkilöstöä Vaalijalaan. Ylihoitajat ovat olleet erilaisissa rekrytointitilaisuuksissa kertomassa Vaalijalasta ja markkinoimassa työpaikkoja. Alan oppilaitosten opiskelijat tekevät työelämälähtöisiä opinnäytetöitä, joita voidaan hyödyntää käytäntöön. Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Seurakuntaopiston oppilaitoksen sekä Etelä-Savon ammattiopiston oppisopimustoimiston kanssa tehdään koulutuksellista yhteistyötä. Erilaiset kuntayhtymän tarpeesta lähtevät täydennyskoulutukset on räätälöity asiasisällöiltään sopiviksi. Oppilaitoksen ja oppisopimustoimiston kanssa yhteistyössä on järjestetty mm. psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkintoa sekä kehitysvamma-alan ammattitutkintoa kuntayhtymän henkilöstölle. Kuntayhtymän johtavat viranhaltijat osallistuvat kutsuttuina myös oppilaitosten eri toimielimien työskentelyyn. Näin voidaan vaikuttaa koulutuksen sisältöihin ja työelämän vaatimusten huomioimiseen. Vaalijalan kuntayhtymän laatupäällikkö ja muut johtoryhmän jäsenet ovat toimineet aktiivisesti Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (ISO) Etelä-Savon vammaisfoorumissa sekä on osallistuttu Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueelliseen terveyden edistämisen työryhmään. Ylihoitaja on kuulunut Etelä-Savon sairaanhoitopiirin hoitotyön tutkimus- ja kehittämistoiminnan työryhmiin. Vaalijala on kumppanina Pieksämäen Hiekanpään elämänkaarihankkeessa, jonka puitteissa kehitetään uusia toimintamalleja erilaisten toimijoiden yhteistyöhön palvelujen tuottamisessa erilaisille ja eri-ikäisille asiakkaille ja opiskelijoille. Hankinnoissa Vaalijala on mukana IS-hankinnan kautta alueellisessa yhteistyössä.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Sivu 17 Palkkaus ja henkilöstökustannukset Palkkausjärjestelmät ja palkitseminen Palkkaus perustuu työntekijän tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaisiin työtuloksiin ja ammatinhallintaan. Harkinnanvaraisen henkilökohtaisen lisän osuus palkasta on kasvanut aikaisemmista vuosista. Tulospalkkaus ei ole käytössä. Henkilöstökustannukset 2011 %- osuus 2012 %- osuus 2013 %- osuus 2014 %- osuus Vuoden aikana maksetut palkat (1000 euroa) - Vakinaisen henkilöstön 15274 71 15830 69 15 050 63 15 447 62 palkat - Sijaisten ja tilap. palkat 3009 14 3 834 16 5509 23 5 918 23 - Erilliskorvaukset 2661 13 2 975 13 3077 13 3 349 13 - Muu palkat ja palkkiot 427 2 361 2 384 1 528 2 Yhteensä 21371 100 23000 100 24020 100 25 242 100 Henkilösivukulut Sosiaalivakuutusmaksut 1 267 18 1 347 18 1 402 18 1 472 18 Eläkevakuutusmaksut 5 744 82 6 042 82 6 430 82 6 572 82 Yhteensä 7011 100 7 389 100 7 832 100 8 044 100 Lähes kaikilla työpaikoilla on mahdollisuus ruokailla kuntayhtymän omassa ruokalassa. Henkilöstölle vuokrataan työvaatteet pesulalta niihin työpisteisiin ja tehtäviin, joissa se on tarpeen. Työterveyshuollon kustannuksiin maksaa Kansaneläkelaitos n. 50-60 % avustusta. Henkilöstön virkistystoimintaa tuetaan ylläpitämällä huviloita ja tukemalla vapaa-ajan harrastuksia, erityisesti liikuntatoimintaa. Henkilöstöpalvelujen kustannuksia 2010 2011 2012 2013 2014 Suojavaatteiden hankinta 17 794 21 722 21 947 16 375 16 914 Työterveyshuolto 139 431 179 432 245 630 303 623 342 173 Henkilöstön virkistystoiminnan tukeminen 40 050 35 130 40 225 57 973 51 170 Paikalliset säännöt ja sopimukset Kuntayhtymän hallitus on hyväksynyt tasa-arvosuunnitelman sekä ohjeen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun estämisestä kokouksessaan 12.12.2007. Hallitus on hyväksynyt 22.12.2010 paikalliset sopimukset joustavasta työajasta sekä hälytysrahasta. Sopimus koskee kaikkia muita paitsi SuPer ry:n ja JYTY ry:n jäseniä. Hälytysrahasopimusta ja sopimusta lomarahan vaihtamisesta vapaaksi päivitettiin vuonna 2012. Sopimus lomarahan vapaaehtoisesta vaihtamisesta ajaksi on ollut voimassa vuodesta 1998 lähtien. Sopimus koskee kaikkia muita paitsi JUKO ry:n ja JYTY ry:n jäseniä. Paikalliset sopimukset lukuun ottamatta lomarahavapaasopimusta irtisanottiin vuoden 2014 joulukuussa päättyväksi 15.3.2015 alkaen uusien jaksotyömääräysten vuoksi.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Sivu 18 1.2.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaa kunnan on toimintakertomuksessaan arvioitava toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä toiminnan kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Palvelujärjestelmän toimivuuteen kohdistuvia riskejä Toimintaympäristön muutokset ja taloudellisten resurssien niukkuus aiheuttavat epävarmuutta ja vaikuttavat toiminnan kehittämiseen. Merkittävimpiä epävarmuustekijöitä ovat kuntarakenneuudistus ja sote-uudistus sekä mahdolliset lainsäädännön muutokset. Kuntien heikentyvä taloudellinen tilanne voi heikentää niiden mahdollisuutta palvelujen ostoon Vaalijalalta, koska kansainväliset yritykset voivat myydä palvelujaan halvemmalla. Vaalijala pitää kuitenkin palvelujen tason korkeana. Henkilöstöriskejä Henkilöstöriskit kohdistuvat henkilöiden eläköitymiseen, saatavuuteen, osaamiseen ja sairastavuuteen. Henkilöstön eläköityminen on lähivuosina runsasta ja tämä merkitsee rekrytointien lisääntymistä. Saatavuusongelmia ei vielä ole esiintynyt muiden kuin joidenkin erityisryhmien, kuten esim. lääkäreiden rekrytoinnissa. Taloudellisia riskejä Kuntayhtymää koskevia rahoitusriskejä ovat maksuvalmiuteen, velkaantumiseen ja korkojen muutokseen liittyvät riskit. Maksuvalmius on pysynyt toistaiseksi tyydyttävänä, eikä tilapäislainaa ole tarvinnut ottaa juoksevien menojen kattamiseen. Kuntayhtymällä on pitkäaikaista lainaa n. 11,3 miljoonaa euroa, joka on pääosin palvelukotien rakentamista varten otettua valtion tukemaa korkotukilainaa. Jokainen uusi palvelukoti lisää lainamäärää n. 1,4 miljoonalla eurolla. Myös kuntoutuskeskuksen rakennusten peruskorjaukset joudutaan rahoittamaan lainarahalla, joten velkaantumisaste uhkaa nousta korkeaksi. Lainamäärä kasvoi edellisestä vuodesta 1,6 miljoonaa euroa. Tietoriskejä Uudet tietojärjestelmät vaativat hallittuja käyttöönottoprosesseja ja muutosjohtamista, jotta henkilöstö sitoutuu uudenlaisiin toimintatapoihin. Tietoriskien osalta kehittämisen kohteena on kokonaisvaltainen kartoitustyö, jossa sekä strategiset että operatiiviset riskit otetaan paremmin hallintaan.