POTKU potilas kuljettajan paikalle - kehittämishankkeen arvioinnista



Samankaltaiset tiedostot
HoSu haltuun facilitaattorikoulutus. Rovaniemi

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus?

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri

POTKU hanke potilas kuljettajan paikalle. POTKU -ohjausryhmä hankejohtaja Erja Oksman hankesuunnittelija Mari Sisso

Potkua potilaslähtöiseen pitkäaikaissairauksien hoidon kehittämiseen

Parempi Arki. Seminaarikierros Tampere

Potku-matka potilaan luo. Risto Kuronen, koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikkö

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Hankesuunnitelma, osahankkeet

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä

POTKU hanke potilas kuljettajan paikalle. Ohjausryhmä hankejohtaja Erja Oksman

Potilas kuljettajan paikalle mitä tapahtui? Erja Oksman, hankejohtaja Risto Kuronen, koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikkö

POTKU hanke potilas kuljettajan paikalle. POTKU -ohjausryhmä hankejohtaja Erja Oksman hankesuunnittelija Mari Sisso

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA

Terveyttä mobiilisti -seminaari VTT. Ville Salaspuro Mediconsult OY

Pitkäaikaissairauksien hoidon arvioin1 kyselyn (ACIC) kääntäminen ja kul5uurinen adaptaa9o

Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Yhdessä hyvästä parempaan Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote-palvelut

Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68mm. Kliininen opettaja, Yleislääketieteen erikoislääkäri, Perhelääkäri, GPS2030 jäsen Nina Tusa

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Potilas kuljettajan paikalle mitä tapahtui? Erja Oksman, hankejohtaja Potku2-hanke

Parempi Arki. Seminaarikierros Tampere

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

OSAHANKE POTKU toiminnan yhteenveto

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka

Parempi Arki hanke. - mitä asiakaslähtöisellä toiminnalla voidaan saavuttaa? Neuroliitto Erja Oksman, hankejohtaja Parempi Arki -hanke

SUUHYGIENISTI-TOIMINTAMALLI VANTAALLA

Yhteisön sitouttamisen prosessin konseptointi eli POTKUA KAIKILLE

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN

VÄLI-SUOMEN POTKU LOPPURAPORTTI

Monisairas potilas ja hoidon jatkuvuus

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

Omahoidon tukeminen -case Rovaniemi

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Hankkeen viestintäsuunnitelma

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Käytännön kokemuksia PEF-etäseurannasta Case Hämeenlinna & minunterveyteni.fi -palvelut

VÄLI-SUOMEN POTKU LOPPURAPORTTI

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

FSHKY Häme POTKU toiminnan yhteenveto

Miten Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä parantaa kilpailukykyään ja missä mennään nyt? Avovastaanottojen päällikkö Sirpa Marjoniemi 22.3.

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Ranuan terveyskeskuksen vastaanoton toiminnan kehittäminen. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso syksy 2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

Medinet- hoitopalvelu siellä missä potilas on. Teknologiasta Terveyshyötyä-seminaari

Johdatus teemaan. Ylilääkäri Arto Vehviläinen, STM. Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät

Järjestämissopimusten toteutuminen Liikennevaloraportit, osavuosikatsaus 1-4/2016

Työn tekemisen tapa muuttuu Lapin digiaika-seminaari

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi kehittämishankkeen prosessikuvaus

Ylä-Savon toimintasuunnitelma /6

PIHLAJALINNAN HYVÄ POTKU-TYÖRYHMÄN RAPORTTI VUODEN 2015 HANKKEESTA

Tupakasta vieroitus hoitoprosesseissa. XIV Terveydenhuollon laatupäivä Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Kehittäjän kokemukset

palveluinnovaatiot metropolialueella

Parempi Arki. Seminaarikierros Tampere

Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Loppuraportti Hyvä Potku -hanke Kokkolan ja Kruunupyyn terveysasemilla

/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi

Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu Kainuun kehittämisosio. Ohjausryhmä

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset

Diabeetikon suunnitelmallinen hoito. Loviisan terveyskeskuksessa

käytöstä Minna-Maarit Ampio Sairaanhoitaja / Tutkimushoitaja YAMK opiskelija (Hyvinvointiteknologia) Terveyspalveluiden analytiikka -koulutusohjelma

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Työ on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,

VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN HANKEJOHTAJA KESKI-UUDENMAAN SOTE

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Espoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson

ICPC johdon työkaluna johtajaylilääkäri Markku Kanerva YTHS

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Omahoidon tuen ja palveluvalikoiman toteutuminen terveyshyötymallin

VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMISEN KEHITYSTYÖ Oma Lääkärisi Espoontorilla. Elisa Jokelin Vastuulääkäri Yleislääkäripäivät

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Asiakaslähtöisten toimintamallien rakentuminen ja arviointi monialaisena yhteistyönä

Transkriptio:

POTKU potilas kuljettajan paikalle - kehittämishankkeen arvioinnista Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011 24.11.2011 hankejohtaja Erja Oksman

POTKU hanke lyhyesti Esityksen sisältö Miten arviointia on toteutettu? Sisäinen arviointi: Hanketoiminnan arviointi: swot -analyysit Jatkuva arviointi: hankkeen tavoitteiden mukainen arviointi Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan arviointi terveyskeskuksissa: Acic, Pacic Vaikuttavuus näkökulma: työn alla yhteistyössä THL:n ja muiden Kastehankkeiden kanssa Ulkoinen väliarviointi: Tavoitteen asettelu ja strategisuus Toimeenpano ja organisointi Tulokset ja vaikutukset

PåVäli-Suomi POTKU hanke Väli-Suomen Kaste hanke 2010-2012 61 kuntaa, 7 osahanketta Väestöpohja 932 000 asukasta Hanketyöntekijöitä OTKU noin 70 henkilöä eri prosenttiosuuksilla

POTKUn tavoitteet POTKU hankkeen tavoitteena on parantaa pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa Terveyshyötymallin (Chronic Care Model) mukaisesti Toimintamallissa kehitetään suunnitelmallisia, tarpeenmukaisia ja terveyshyötyä tuottavia palveluja pitkäaikaissairaille Keskeisenä tavoitteena on potilaiden mukaan ottaminen oman hoitonsa suunnitteluun ja hoidon toteutukseen kehittämällä omahoitoa tukevia palveluja terveyskeskuksissa

Pitkäaikaissairauksien Terveyshyötymalli (Chronic Care Model)

Kohderyhmänä kolmion huippu Terveyspalveluiden suurkuluttajat ja monisairaat potilaat Terveyden edistäminen

Suurkäyttäjät x kuntayhtymässä Yli 20 vastaanottokäyntiä (lääkäri/hoitaja) vuonna 2010: 274 henkilöllä yhteensä 8047 käyntiä kuntalaskutuksessa yhteensä 773 879,99

VUONNA 2010 LÄÄKÄRIN JA SAIRAAN/TERVEYDENHOITAJAN VASTAANOTOLLA YLI 20 KERTAA KÄYNEET (avosh+muu th) >20/2010 hlöt (%vä) käynnit (%kaik. käynn.) kaikki k Tk 1 112 1.2% 3717 9.9% 37533 Tk 2 16 0.4% 361 3.9% 9167 Tk 3 24 0.8% 698 11.4% 6138 Tk 4 85 1.3% 2290 9.4% 24237 yht. 237 1.0% 7066 9.2% 77075

KUSTANNUSESIMERKKI puheluita 4 lääkärille yht. 80 puheluita 16 terveydenhoitajalle lääkärissä käyntejä 23 yht.2438 terveydenhoitajalla käyntejä 21 yht.1533 sairaanhoitajalla käyntejä 10 yht.350 laboratoriossa käynnit 34 yht. 1213 Todelliset kustannukset vuodessa (1.1-31.12.10) 5614 XXXX:ssä on noin 300 suurkuluttajaa, joiden todelliset kustannukset ovat: 4000-6000 /vuosi/kuluttaja, yhteensä kustannukset vuodessa 1 200 000-1 800 000 /vuosi

POTKUn tavoitteet

Yhteisö Terveyshyötymalli sisältyy kuntien ja terveyspalveluorganisaatioiden strategioihin Yhteistyötä tehdään yli kunnan hallintorajojen sekä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa

Johto Terveyskeskukset ovat sitoutuneet Terveyshyötymallin mukaiseen toiminnan kehittämiseen Terveyshyötymallin tavoitteet ja mittarit on sovittu ja otettu käyttöön johtamisessa

Omahoito Jokaisella pitkäaikaissairaalla on yhdessä potilaan kanssa laadittu yksilöllinen ja strukturoitu hoitosuunnitelma Erilaisia omahoidon toimintamalleja ja työkaluja on otettu käyttöön, kuten omahoitolomake, hoitosuunnitelma, ryhmäohjaus, terveysvalmennus ja sähköisiä omahoidon tukipalveluja

Palveluvalikoima Jokaiselle pitkäaikaissairaalle on määritelty hoidon toteutuksesta vastaava työntekijä, joka on kirjattu hoitosuunnitelmaan Pitkäaikaissairaan terveyskeskuskäynnit ovat ennalta suunnitellut ja ammattilaisten työnjako ja vastuut on määritelty Terveyskeskusten palveluvalikoima on rakennettu potilaiden palvelutarpeen mukaisesti

Päätöksentuki ja kliiniset tietojärjestelmät Kehittämistyössä otetaan käyttöön vaikuttavaksi todetut lähestymistavat ja menetelmät Potilaan kanssa tehtävässä päätöksenteossa käytetään Käypä hoito suosituksia ja muita näyttöön perustuvia tietolähteitä Noudatetaan yhteisesti sovittuja kirjaamiskäytäntöjä Avainasiakkaat määritellään ja tunnistetaan tietojärjestelmän avulla

SWOT -analyysit Tavoitteena arvioida hankkeen toimintaa Keskeiset teemat: Hankeen organisoituminen ja koordinointi Viestintä Kehittämistyön mahdollistuminen, tuki yms. Talous Toteutettiin, kun hanke oli ollut käynnissä noin vuoden ja toisto tarpeen mukaisesti 1-2 kertaa Kohderyhmät: Koko POTKUn ohjausryhmä Osahankkeiden ohjausryhmät Projektipäälliköt Hanketyöntekijät

Vahvuudet Verkostoituminen ja yhteistyö Moniammatillisuus, ryhmät ja tiimit Ulkopuolinen rahoitus Koulutukset Käytännöntyöntekijät kehittämässä Potilaskeskeisyys Tuki ja sitoutuminen Mahdollisuudet Resurssien vapautuminen Asiakasnäkökulma Verkostoituminen ja yhteistyö Työn jäsentyminen ja järkeistyminen Imagon parantuminen ja rekrytoinnin helpottuminen ESIMERKKI: SWOT -analyysi Heikkoudet Resursointi Lyhyt hankeaika isolle hankkeelle Hajanainen ja laaja alue Johdon ja organisaatioiden näennäinen tuki Byrokratia ja epämääräiset ohjeet Uhat Resurssipula ja työn vaativuus, henkilöstön vaihtuvuus Hankkeen jatkuvuus Väsymys liikaa kehitettäviä asioita Lyhyt hankeaika muutoksen näkyväksi tekemiselle Ei luovuta vanhoista toimintatavoista Ulkoiset paineet

Jatkuva tavoitteiden mukainen arviointi Lähdettiin toteuttamaan, kun konkreettinen kehittämistyö terveyskeskuksissa alkoi Haasteena useissa hankkeissa, että tehdään kaikkea kivaa ja mitä normaalityössä jäänyt tekemättä Tavoitteena varmistaa, että tehdään hankkeen tavoitteiden mukaista työtä Toimii suunnittelun ja arvioinnin työkaluna Toimii osahankkeiden välillä yhteistyövälineenä Täyttäminen maksatusaikataulujen mukaisesti

X POTKU toteutunut POTKU tavoite YHTEISÖ osahankkeen tavoitteet tavoitteet 2011 maaliskuu toukokuu lokakuu joulukuu Terveyshyötymalli sisältyy On listattu toimijat, jotka Yhteistyö alueen Yhteistyöinfo Järjestötreffit Ammattilaisilla Yhdessä kuntien ja ovat apuna potilaan yhdistysten kanssa pidetty, 2.5.11; on tiedossa lähemmäksi - terveyspalveluorganisaatiod omahoidossa alkaa; yhteistyö järjestöjen yhteistyökumpprojektin en strategiohin vertaistukiryhmätoimin sydänyhdistyks hankehakemu panit (intra), suunnittelu ta aloitetaan en kanssa aloitettu s RAY:lle tehty yhteistyön järjestöinfot henkilöstölle pidett alkaa Yhteistyötä tehdään yli kunnan hallintorajojen ja yksityisen sekä kolmannen sektorin kanssa Tunnistetaan mitä Yhdistykset aloittavat yhteisöt voivat tarjota projektin yhteistyön meille ja me heille toteuttamisesta POTKU tavoite OMAHOITO osahankkeen tavoitteet tavoitteet 2011 maaliskuu toukokuu lokakuu joulukuu Asiakkailla on toimiva hoitosuunnitelma, jota päivitetään.hän kokee omistavansa sen ja se on hänellä fyysisesti käytettävissä.hoito on suunniteltu yhdessä Jokaisella pitkäaikaissairaalla hänen kanssaan. Hän on yhdessä potilaan kanssa kokee olevansa hoitonsa laadituu yksilöllinen ja vastuuhenkilö ja strukturoitu hoitosuunnitelma avainpelaaja. Jokaisella terveyshyötypotilaalla on hs ( 500 potilasta) aloittamiseksi Idea kaupungin Järjestötreffit / Vertaistukiryh järjestökoordina alkuneuvottelu mät attorille esitetty t yhteistyössä on toiminnassa, yhteistyötiimi on toimiva osa terveyspalvelu ita Potilaslähtöinen hoitosuunnitelm a on 33 potilaalla ja vastaanotto tapahtuu mallinnuksen mukaan Potilaslähtöisiä hoitosuunnitel mia/terveyshyö typotilaita on toukokuun loppuun mennessä min 3/hoitaja Potilaslähtöisi ä hoitosuunnitel mia on 170

Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan arviointi terveyskeskuksissa Acic (Assessment of Chronic Illness Care) Kansainvälinen mittari mallin arviointiin Organisaatioiden subjektiivinen näkemys kroonisten sairauksien hoidon tilasta toimi myös keskustelun pohjana ja herättäjänä Toteutetaan hankkeen alussa ja lopussa

Vastauslomakkeita 246: Ylin johto 20 Keskijohto 53 Henkilöstö 170 Analyysitasot: Koko Väli-Suomi Osahankkeet Kunnat/kuntayhtymät Vastaajia 818: Ylin johto 76 Keskijohto 109 Henkilöstö 625

0-2= rajallinen tuki pitkäaikaissairauksien hoidolle 3-5= perustuki pitkäaikaissairauksien hoidolle 6-8= varsin kehittynyt tuki pitkäaikaissairauksien hoidolle 9-11= täysin kehittynyt tuki pitkäaikaissairauksien hoidolle

Esimerkki kuntatasosta

Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan arviointi terveyskeskuksissa Pacic (The Patient Assessment of Care for Chronic Conditions) Potilaiden subjektiivinen näkemys kroonisten sairauksien hoidon tilasta omassa terveyskeskuksessaan, 18 kysymystä Toteutettiin ennen Th -mallin mukaisen intervention aloittamista ja hankkeen lopussa Vastaajia 757 Väli-Suomen alueella Analyysitasot: Koko Väli-Suomi Osahankkeet Kunnat/kuntayhtymät

Minulta on kysytty omia ehdotuksiani tai mielipiteitäni hoitosuunnitelmaa tehdessämme 1= ei kertaakaan 2= harvoin 3= joskus 4= useimmiten 5= aina

Minun kanssani on keskusteltu lääkehoidosta ja mahdollisista lääkitykseen liittyvistä ongelmista 1= ei kertaakaan 2= harvoin 3= joskus 4= useimmiten 5= aina

Minulle on annettu hoitosuunnitelmani kirjallisena 1= ei kertaakaan 2= harvoin 3= joskus 4= useimmiten 5= aina

Minua on rohkaistu ryhmätoimintaan, joka auttaa minua selviytymään sairauteni kanssa 1= ei kertaakaan 2= harvoin 3= joskus 4= useimmiten 5= aina

Minua on autettu tekemään hoitosuunnitelma, joka on toteuttamiskelpoinen päivittäisessä elämässäni 1= ei kertaakaan 2= harvoin 3= joskus 4= useimmiten 5= aina

Ulkoinen väliarviointi Arvioitavat elementit: Tavoitteen asettelu ja strategisuus Toimeenpano ja organisointi Tulokset ja vaikutukset Toteutus: Sähköinen kysely + vertailu muihin Toimiva terveyskeskusohjelman hankkeisiin Kartoitettu hankkeen toimijoiden ja sidosryhmien näkemyksiä hankkeen toiminnasta ja kehittämistarpeista lokakuussa 2011. Kysely lähetettiin yhteensä 301 henkilölle, joista kyselyyn vastasi yhteensä 156.

Syventävillä haastatteluilla syvennettiin kyselyn tuloksia. Haastatteluissa käytettiin puolistrukturoitua haastattelulomaketta. Haastateltavat ilmoittautuivat haastatteluun sähköisen kyselyn lopussa. Haastattelut toteutettiin marraskuussa 2011. Haastatteluja tehtiin yhteensä 12; 10 suomeksi ja 2 ruotsiksi Kohderyhmänä osahankkeiden työntekijät ja muut sidosryhmätoimijat, mm. ohjausryhmä Hankkeeseen osallistuvat terveyskeskukset

Haasteita kehittämistyön arvioinnille Arviointia (mittaamista) ei koeta tärkeäksi ja kehittämisen välineeksi Arviointimittarit Arvioinnin hyödynnettävyys: usein arvioinnin tulokset sellaisia, joihin hanketyöllä ei voida vaikuttaa esim. kliiniset tietojärjestelmät

Ennen potkuja Toivo sai potkut Pitkäaikaissairauksina: diabetes, astma, kihti, uniapnea, verenpainetauti, polyneuropatia, keuhkoembolia -09, joka marevanisoitu Vuonna 2010 yhteydenottoja 74, joista 23 käyntiä lääkärillä 4 puhelua lääkärille 16 puhelua terveydenhoitajalle 21 käyntiä terveydenhoitajalla 10 käyntiä sairaanhoitajalla asiointi terveyskeskuksen vastaanoton luukulla lähes päivittäistä, puheluita ajanvaraukseen viikoittain laboratoriossa käynnit 34 (Fidd otettu 9 x, vastaus aina normaali, Uraatti otettu 10 x, vastaus aina normaali)

Toivolle tehtiin hoitosuunnitelma Toivolle nimettiin yhteyshoitaja, joka kutsui potilaan vastaanotolle ja vastaanottoon varattiin tunnin aika Kutsukirjeen mukana potilaalle lähetettiin omahoitokaavake kotiin, jonka hän täytti ja toi mukanaan vastaanotolle, tämä toimi pohjana hoitosuunnitelmalle. Yhteyshoitaja täytti yhdessä potilaan kanssa alustavasti hoitosuunnitelman Hoitajan vastaanoton jälkeen Toivolle varattiin lääkärille tunnin aika. Lääkärin vastaanotolla paikalla olivat: Toivo, hänen yhteyshenkilönsä, yhteyshoitaja ja lääkäri Hoitosuunnitelma tulostettiin ja sen allekirjoittivat Toivo ja lääkäri, tällä tavoin Toivo sitoutui hoitosuunnitelmaan.

Toivon tilanne nyt Hoitosuunnitelma-käynnistä on kulunut puoli vuotta Toivon käynnit 02/11-08/11 välisenä aikana: 3 suunniteltua lääkärissä käyntiä 3 suunniteltua puhelua lääkärille 1 puhelu terveydenhoitajalle 13 terveydenhoitajalla käyntiä (haavanhoitoja, injektioita, kuitenkin 5 ei-suunniteltua käyntejä) 5 sairaanhoitajalla käyntiä, joista 3 suunniteltuja 5 laboratoriossa käyntiä, joista 3 suunniteltuja asiointi terveyskeskuksen vastaanoton luukulla ja puhelut ajanvaraukseen satunnaisia, noin 1-2 x kuukaudessa.

KIITOS!