1.Yleistä 1.2. Strategisen johtamisen ja ohjauksen prosessi Pelastuslaitosta on johdettu ja palvelutasoa on toteutettu strategisen johtamisen ja ohjauksen prosessin Strategisen johtamisen ja ohjauksen prosessi on kuvattu 2-tasolle ja pelastuslaitosta on johdettu kuvatun prosessin Pelastuslaitoksen jatkuvuudenhallinta on huomioitu strategisella tasolla. Strategisen johtamisen ja ohjauksen prosessin vaiheet kuvataan 2-tasolle ja toimitaan prosessin Järjestetään työpajat palvelualueiden Veli-Pekka Ihamäki, Anssi jatkuvuudenhallinnan työpajoissa Kuhlman todettujen toimenpiteiden käsittelyä varten. Veli-Pekka Ihamäki Johtoryhmä Kuvattu prosessi Johtoryhmä Pidetyt työpajat ja niiden tuotokset Kaksi kertaa vuodessa johtoryhmä 2. Palvelutasopäätöksen perusteet 2.2 Riskien ja uhkien arviointi Riskien arvioinnille ja hallinnalle on luotu jatkuva prosessi. Kuvattu uhkien ja riskien arviointi prosessi on otettu käyttöön. Uhkien ja riskien arviointi projektin hyötytavoitteita on ryhdytty toteuttamaan ja toimitaan kuvatun prosessin Projektin omistaja Tuomas Pälviä Pelastuslaitos Uhkien ja riskiarviointiprosessin vastuut on jaettu Paloriskiä on arvioitu asuinalueluokituksen perusteella. Pelastuslaitoksen toiminta on järjestetty ja voimavarat mitoitettu siten, että vahingot on minimoitu ja alueella on hyvä turvallisuuskulttuuri. Asuinalueluokittelu on tehty koko Asuinalueluokittelu tehdään koko pelastuslaitoksen alueelle ja sen tulokset on pelastuslaitoksen alueelle ja sen tulokset huomioitu valvontasuunnitelmassa. huomioidaan valvontasuunnitelmassa. Toiminta on arvioitu. Raportointi LUP toiminnasta eri tahoille (SM, AVI, Espoo ja muut osakaskunnat, PALI toimiala ja johtokunta) Tuomas Pälviä, Janne Rautasuo MapInfon käytön hallitsevat henkilöt tai ostopalvelu Laadittu aineisto Veli-Pekka Ihamäki Pelastuslaitos Ajallaan toimitettu ja sisällöltään kohderyhmälle sopiva raportointi Kerran vuodessa onnettomuuksien ehkäisyn Kolme kertaa vuodessa johtoryhmä kaksi kertaa vuodessa johtokunta 3. Onnettomuuksien ehkäisy 3.1 Pelastustoimelle kuuluva ohjaus Virka-aikana on käytettävissä onnettomuuksien ehkäisyn neuvontapalvelu. Pelastuslaitoksen antamat ohjeet ja lausunnot ovat samansisältöisiä antajasta riippumatta. Päivystävä palotarkastaja on toiminut kaikkina arkipäivinä pakollisia koulutuspäiviä lukuun ottamatta Henkilöstön osaamisessa on kiinnitetty huomiota työn yhteydessä asiakkaille kohdistuvaan ohjaukseen ja neuvontaan. Päivystävän palotarkastajan työlistan laadinta ja poikkeamien hallinta Valmistellaan koulutussuunnitelma vuodelle 2015 ja toteutetaan se. Palvelutuotannon johtavat palotarkastajat Tuomas Pälviä Palotarkastajat Seuranta toteutumisesta Kaksi kertaa vuodessa onnettomuuksien ehkäisyn Onnettomuuksien ehkäisyn, Pekka Hynynen, Lauri Jaakkola, Terhi Virtanen Laadittu suunnitelma ja palaute koulutuksista Kaksi kertaa vuodessa onnettomuuksien ehkäisyn ja palvelututotannon Lausuntosisältöjen yhdenmukaisuus on parantunut. Päivitetään ja laaditaan pelastustoimen laitteita koskevat LUP- ja asiakasohjeet. Henri Kokko, Nina-Piela Tallberg Rakenteellisen Hyväksytyt ohjeet paloturvallisuuden prosessiryhmä, sisältäen pelastustoiminnan asiantuntijan Toimenpidekortin mukaisesti onnettomuuksien ehkäisyn.
3.2 Turvallisuusviestintä Turvallisuusviestinnän eri menetelmin tavoitettujen ihmisten määrällistä tavoitetta kasvatetaan vuosittain kahdella prosenttiyksiköllä siten, että vuonna 2018 saavutetaan 20 % alueen väestöstä. Turvallisuusviestintää toteutetaan turvallisuusviestintäsuunnitelman mukaisesti samoilla periaatteilla ja sisällöillä koko pelastuslaitoksen alueella. Turvallisuusviestintää on kohdennettu riskiperusteisesti. Turvallisuusviestintäsuunnitelmaan perustuen on annettu sisäistä koulutusta, jotta turvallisuusviestinnän tehtävät selkeytyvät, toteutus yhdenmukaistuu ja vaikuttavuus paranee. Valmistellaan turvallisuusviestintämateriaalia kolmelle tärkeimmälle kohderyhmälle. Valmistellaan toteutusohjeet kolmelle tärkeimmälle turvallisuusviestintämenetelmälle. Pasi Nuutinen Pasi Nuutinen Turvallisuusviestinnän prosessiryhmä sekä valvontatoiminnan että palontutkinnan prosessinomistajat. Turvallisuusviestinnän prosessiryhmä. Laadittu aineisto Laadit toteutusohjeet Toimenpidekortin mukaisesti onnettomuuksien ehkäisyn Toimenpidekortin mukaisesti onnettomuuksien ehkäisyn Haja-asutusalueiden omatoimista varautumista Omavalvontaa on suoritettu tehostetaan yhdistämällä valvonnan ja valvontasuunnitelman turvallisuusviestinnän menetelmiä ja välineitä. Omavalvonnan suorittaminen. Janne Rautasuo Valvontatoiminnan prosessiryhmä, tukipalvelut Suoritettu omavalvonta Kaksi kertaa vuodessa onnettomuuksien ehkäisyn 3.3 Palontutkinta Palontutkinnalla saavutettuja tuloksia on Laaditaan esiselvitys pelastuslaitoksen Palontutkinnan ja pelastustoiminnan hyödynnetty onnettomuuksien ehkäisytyössä ja laadunarviointijärjestelmästä. arvioinnin prosessit on yhteen sovitettu niin pelastustoiminnassa. että ne muodostavat pelastustoiminnan pohjan pelastustoiminnan laadunarviointijärjestelmälle. Tuomas Pälviä, Stig Granström Tuomas Pälviä, Stig Granström, osaamisen kehittämisen ja laadunarvioinnin prosessikuvausryhmä Esiselvitys laadunarviointijärjestelmästä Kaksi kertaa vuodessa johtoryhmä 3.4 Valvontatehtävät Valvontasuunnitemassa on kuvattu Valvontasuunnitelman mukaiset valvontatoiminnan suorittaminen ja palotarkastukset on suoritettu. suunnitelma on päivitetty vuosittain tai tarpeen mukaan. Valvontatoiminta on laadukasta ja sen vaikuttavuutta ja laatua mitataan. Laadun ja vaikuttavuuden arvioimiseksi on kehitetty ja otettu käyttöön työkaluja. Suoritetaan valvontasuunnitelman mukaiset palotarkastukset Otetaan käyttöön valvontatoiminnan laadun itsearviointityökalu Palvelutuotannon palopäälliköt ja johtavat palotarkastajat Janne Rautasuo, Anu Puttonen Palotarkastuksia tekevä henkilöstö Valvontatoiminnan prosessiryhmä Suoritetut palotarkastukset Käytössä oleva itsearviointityökalu Kuukausittain palvelutuotannon Kolme kertaa vuodessa johtoryhmä kaksi kertaa vuodessa johtokunta Toimenpidekortin mukaisesti onnettomuuksien ehkäisyn 3.4.2. Kemikaalivalvonta Vaarallisten kemikaalien lupakäsittely sekä tarkastus- ja valvontatoimet on tehty vaarallisten kemikaalien varastointia ja käsittelyä harjoittavissa kohteissa. Kemikaalivalvonnan osaamista on lisätty sisäisellä koulutuksella ja osallistumalla ulkopuolisiin koulutuksiin Katso kohta 3.1. 3.4.3. Muu valvonta Erheellisten paloilmoitusten määrää suhteutettuna paloilmoitinten määrään on vähennetty 20 % vuosittain. Erheellisten paloilmoituksen vähentämisen prosessi on valmis. Kuvataan prosessi ja määritetään resurssit toimintaan Nina Piela-Tallberg Toiminnalle perustettava prosessiryhmä/tiimi Valmis prosessikuvaus Toimenpidekortin mukaisesti onnettomuuksien ehkäisyn Poistumisturvallisuusselvitysvelvolliset kohteet ovat laatineet poistumisturvallisuusselvitykset ja ryhtyneet toimenpiteisiin riittävän turvallisuustason varmistamiseksi. Poistumisturvallisuusselvitysten käsittely on yhdenmukaista valtakunnallisen ohjeistuksen kanssa. Valmistellaan valtakunnallisen ohjeistuksen mukainen käsittelyprosessi poistumisturvallisuusselvityksille. Marcus Hindersson, Janne Rautasuo, Nina Piela-Tallberg Palotarkastajat Valmis prosessikuvaus Kaksi kertaa vuodessa onnettomuuksien ehkäisyn
3.5 Nuohous Mahdollinen nuohouspalveluiden Strateginen linjaus nuohouksen järjestämistapa pelastuslain 59 mukaisesti on järjestämistavasta on laadittu. arvioitu. Laaditaan esitys nuohoustoiminnan järjestämisestä Tuomas Pälviä Tuomas Pälviä Laaditty esitys 4. Pelastustoiminta 4.1 Toimintavalmius 4.1.1 Pelastusmuodostelmat, niiden johtaminen ja toimintakyky Pelastuslaitoksen päätoimisen pelastushenkilöstön minimivahvuus 24/7 on 4+12+40=56. Pelastusyksiköiden minimivahvuus on 1+3 savusukellusvalmiudella ja raivausyksikön minimivahvuus on 1+2. Todennäköisesti ensimmäisenä kohteessa olevien sopimuspalokuntien pelastusyksiköiden minimivahvuus on 1 + 3 savusukellusvalmiudella. Pelastuslaitoksella on normaalioloissa kyky johtaa yhtä pelastuskomppanian tasoista tehtävää tai kolmea pelastusjoukkueen tasoista tehtävää. Lisäksi varaudutaan kahden tunnin sisällä johtamaan yhtä pelastuskomppanian tasoista tehtävää tai kolmea pelastusjoukkueen tasoista tehtävää. Pelastuslaitos järjestää toimintansa niin, että yksiköiden jatkuvaa valmiutta ylläpidetään mainitulla miehistövahvuudella mahdollisimman vähäisellä ylityöllä. Raivausyksikön valmius järjestetään mahdollisuuksien mukaan siten, että miehistövahvuus on 1+2. Sivutoimisen henkilöstön miehittämien pelastusyksiköiden toimintaedellytyksiä ja valmiutta parannetaan koulutuksella ja rekrytoinnilla. Ns. kevytyksikön käyttömahdollisuuksia henkilöstövahvuudella 0+2 on lähdetty selvittämään. Tuetaan todennäköisesti ensimmäisenä kohteessa olevien sopimuspalokuntien kykyä huolehtia valmiudestaan ja parantaa valmiuttaan. Pelastustoiminnan johtajien työtehtävien kierto on suunniteltu ja ryhdytty toteuttamaan siten, että päivystävät palomestarit pystyvät johtamaan pelastustoimintaa koko pelastuslaitoksen alueella. Johtamiskoulutusta ja harjoituksia on järjestetty vuosittain päätoimiselle, sivutoimiselle ja sopimuspalokuntien henkilöstölle. Koulutusta toteutetaan yhteistyössä naapurialueiden kanssa. Työvuorojen vahvuuksia suunnitellaan ja seurataan, poikkeamiin reagoidaan ennakoivasti. Ohjataan aktiivisesti sivutoiminen henkilöstö vapaaehtoisen koulutusjärjestelmän mukaisille kursseille ja jatketaan rekrytointia. Laaditaan projektikuvaus ja käynnistetään selvitystyö. Seurataan palokuntien toimintakykyä ja tarvittaessa ohjataan palokunnan toimintaa sekä parannetaan mahdollisia kalustopuuteita tehokkaalla kaluston kierrättämisellä. Pelastustoiminnan johtajien kiertoa toteutetaan ja sitä seurataan. Toteutetaan pelastuslaitoksen koulutussuunnitelmaa yhteistyössä muiden viranomaisten ja pelastusliittojen kanssa. Sivutoimisille ja sopimuspalokuntien yksikönjohtajille järjestetään koulutustilaisuuksia. Kaj Artela, Pekka Hynynen Olli Ryhänen, Niko Mättö, Pekka Hynynen Päivystävät palomestarit, Raimo Rasijeff, Marko Danielsson, Jari Sopen-Luoma ja Tero Kähkönen, Jani Kankainen Paloesimiehet ja päivystävät palomestarit Toteutunut vahvuus, ylitöiden määrä Toimenpideohjelman toteutumista ja toimintavalmiutta Työvuorossa päivittäin neljä kertaa vuodessa vastuuhenkilö sekä pelastustoiminnan ja palvelutuotannon Neljä kertaa vuodessa pelastustoiminnan Stig Granström Pelastuslaitos Valmis selvitys Neljä kertaa vuodessa pelastustoiminnan Palokuntien päälliköt, vastuuhenkilöt, Clas Tallberg, Toni Teperi ja Pekka Hynynen Sopimuspalokunnat ja pelastuslaitos Toimenpideohjelman toteutumista ja toimintavalmiutta Neljä kertaa vuodessa pelastustoiminnan Kaj Artela ja Heikki Kervinen Päivystävät palomestarit Kierron toteutus Mika Mäkelä, Toni Pyökäri, Ari Mattila, Pekka Hynynen ja Heikki Kervinen Pelastuslaitos ja sopimuspalokunnat Toteutunut koulutus Tarpeelliset menetelmäohjeet ja kohdekorttia yksityiskohtaisemmat pelastustoiminnan kohdesuunnitelmat on tehty merkittävimmistä riskikohteista. Pelastuslaitos on analysoinut erikseen niiden onnettomuustyyppien tarpeet, jotka vaativat eritysjärjestelyitä ja on laatinut sen perusteella tarpeelliset onnettomuustyyppikohtaiset menetelmäohjeet. Analysoidaan tarpeet menetelmäohjeiden tekemiselle ja tehdään menetelmäohjeet ohjeiden Stig Granström Päivystävät päälliköt, vastuuhenkilöt Hyväksytyt suunnitelmat Kerran vuodessa pelastustoiminnan Kohdesuunnitelmien tekemisen tarve on analysoitu ja noin 30 suunnitelmaa on tehty. Riskianalyysin perusteella määritellään Stig Granström kriteerit kohdesuunnitelmien tekemiselle ja tehdään kohdesuunnitelmat ohjeiden Päivystävät palomestarit, vastuuhenkilö Valmiit kohdesuunnitelmat
4.1.2 Toimintavalmiusaika Eri riskiluokan alueet tavoitetaan pelastusyksiköillä ja pelastustoiminta aloitetaan seuraavasti: -III riskiluokan alueella 90 %:ssa kiireellisistä pelastustehtävistä ensimmäinen yksikkö on onnettomuuspaikalla 20 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. Tavoitteena on myös, että 90 %:ssa kiireellisistä pelastustehtävistä pelastustoiminnan toimintavalmiusaika olisi korkeintaan 22 minuuttia ja avunsaantiaika olisi korkeintaan 24 minuuttia. Joukkuelähdössä pelastusjoukkueen tulisi olla pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta paikalla 30 minuutin kuluessa siitä, kun ensimmäinen yksikkö on vastaanottanut hälytyksen. - IV riskiluokan alueella toiminta voi käynnistyä edellä esitettyä hitaammin kuin I ja III riskiluokissa. Jos pelastustoimintaa ei kyetä aloittamaan alle 40 on kyseisillä alueilla kiinnitettävä erityistä huomiota ihmisten omatoimiseen varautumiseen. Kiireellisissä pelastustehtävissä ensimmäinen yksikkö on kohteessa kullekin riskiruudulle asetetun tavoitteen mukaisesti vähintään 50 %:ssa tehtävistä. Puutteet ensimmäisen yksikön toimintavalmiusajassa on analysoitu ja on ryhdytty tarpeellisiin toimenpiteisiin. - I riskiluokan alueella 80 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä ensimmäinen Liikenneolosuhteissa ja infrassa olevat yksikön on onnettomuuspaikalla kuuden (6) ongelmakohdat on selvitetty ja niitä on minuutin kuluessa siitä, kun se on ryhdytty poistamaan. vastaanottanut hälytyksen. Tavoitteena on myös, että 80 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä pelastustoiminnan toimintavalmiusaika olisi korkeintaan 11 minuuttia ja avunsaantiaika olisi korkeintaan 13 minuuttia. Joukkuelähdössä pelastusjoukkueen tulisi olla pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta paikalla 20 minuutin kuluessa siitä, kun ensimmäinen yksikkö on vastaanottanut hälytyksen. - II riskiluokan alueella 90 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä ensimmäinen yksikkö on onnettomuuspaikalla 10 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. Tavoitteena on myös, että 90 %:ssa kiireellisistä pelastustehtävistä pelastustoiminnan toimintavalmiusaika olisi korkeintaan 14 minuuttia ja avunsaantiaika olisi korkeintaan 16 minuuttia. Joukkuelähdössä pelastusjoukkueen tulisi olla pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta paikalla 30 minuutin kuluessa siitä, kun ensimmäinen yksikkö on vastaanottanut hälytyksen. Analysoidaan selvitetyt puutteet ja ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin toimintavalmiuden ja turvallisuustason parantamiseksi osana strategisen johtamisen ja ohjauksen prosessia. Selvitetään kyselytutkimuksella mahdolliset ongelmakohdat ja laaditaan suunnitelma ongelmien ratkaisemiseksi. Stig Granström, Heikki Kervinen, Pekka Hynynen, Tuomas Pälviä J-P Laakso, Tuomas Pälviä, Pekka Hynynen ja Heikki Kervinen Paloesimiehet Tehty analyysi ja toteutetut toimenpiteet kerran vuodessa johtoryhmä Pelastuslaitos, sopimuspalokunnat kunnat ja ely -keskus Ratkaistut ongelmat
Päätoimisen henkilöstön miehittämien pelastusyksiköiden lähtöaika kiireellisiin tehtäviin on enintään 60 sekuntia ja sivutoimisen henkilöstön miehittämien pelastusyksiköiden lähtöaika kiireellisiin tehtäviin on enintään 8 minuuttia. Sopimuspalokuntien pelastusyksiköiden lähtöaika on eri riskiluokan alueiden tavoitteiden ja voimassaolevien sopimusten mukainen. Lisäveden saanti on turvattu ensimmäisen säiliöyksikön avulla I ja II riskiluokan alueilla viimeistään 20 minuutin kuluttua hälytyksestä ja III riskiluokan alueilla viimeistään 30 minuutin kuluttua hälytyksestä. Sopimuspalokuntien pelastusyksiköiden lähtöajat on järjestetty riskialueiden tavoitteiden Alueella on vuorokauden ympäri yksi säiliöyksikkö välittömässä valmiudessa ja 14 säiliöyksikkö sopimuspalokuntien miehittämä voimassa olevien sopimuksen Selvitetään syyt palokuntien lähtöaikaviiveisiin ja lähtöaikoja pyritään parantamaan tavoitteiden ja sopimusten mukaiseksi. Tuetaan Tuorilan VPK:n toimintaa ja paloasemahankettaniin, että se pystyy luomaan tarvittavan valmiuden. Vastuuhenkilöt, palokuntien päälliköt ja Pekka Hynynen Palokuntien päälliköt ja Pekka Hynynen Pelastuslaitos, sopimuspalokunnat ja hätäkeskus Sopimuspalokunnat ja pelastuslaitos Lähtöajat, korjaavat toimenpiteiden toteutus Säiliöyksiköiden toimintavalmiusajan ja sopimuksen mukaisen lähtöajan toteutuminen. 4.1.3 Vesipelastus Ei erillisiä tavoitteita vuodelle 2015 4.1.4 Vaarallisten aineiden torjunta Kemikaalivahinkojen torjunta on järjestetty siten, että: Pelastusyksiköiden valmius vaarallisten aineiden torjuntaan on menetelmäohje kemikaalivahinkojen torjunnasta mukainen. Pelastusyksikkö pystyy tiedusteluun, hengenpelastukseen, nopeaan rajoittamiseen ja varoittamiseen 10 minuutin sisällä, Yhteistyötä pääkaupunkiseudun evakuointiin sekä eristämiseen 20 minuutin pelastuslaitosten kanssa kehittämällä sisällä hälytyksestä I ja II riskiluokan alueilla yhteistä valmiutta vaarallisten aineiden TOKEVA 2012 ohjeen kalustotason 1 torjunnassa on jatkettu. Ryhdytään tarvattiviin toimenpitesiin pelastusyksiköiden valmiuden saamiseksi vaarallisten aineiden torjunnassa menetelmäohjeen mukaiseksi. Henkilöpuhdistuslinjan valmiutta kehitetään KUP:n ja Kaartin jääkärirykmentin kanssa yhteistyössä. Pekka Hynynen, Antti Lallukka Pelastuslaitos Torjuntavalmius on menetelmäohjeen mukainen. Antti Lallukka, Pekka Hynynen ja Hekki Kervinen Pelastuslaitos ja puolustusvoimat Rakennettu valmius. Kerran vuodessa pelastustoiminnan Pelastusmuodostelmat pystyvät kolmen (180 min) tunnin ajan TOKEVA 2012 ohjeen kalustotason 2 ja 3 mukaisiin tehtäviin 60 minuutin sisällä hälytyksestä. Torjuntatoimet ja kalusto TOKEVA 2012 - ohjeen tasolle 4 on kehitetty yhteistyössä pääkaupunkiseudun pelastuslaitosten kanssa. 4.1.5 Maanalaiset tilat Pelastustoimintaan osallistuvien yksiköiden ja pelastustoiminnan johtajien osaamistasot on määritelty. Pelastustoimintaan osallistuvien yksiköiden ja pelastustoiminnan johtajien osaamistasot on määritelty ja koulutus järjestetty sen Logistiikka, viestiyhteydet ja palokaasujen Menetelmäohjeet pelastustoiminnasta hallinta on suunniteltu, ohjeistettu ja toteutettu maanalaisissa tiloissa on laadittu ja yhteistyössä pääkaupunkiseudun vahvistettu yhteistyössä naapurialueiden pelastuslaitosten kanssa. kanssa. Määritellään suorituskyky- ja osaamisvaatimukset pelastustoiminnan yksiköille ja pelastustoiminnan johtajille. Koulutus järjestetään vaatimusten Valmistellaan ohje yhteistyössä naapurialueiden kanssa. Janne Rautasuo, Heikki Kervinen, Riku Rantala ja Stig Granström Janne Rautasuo, Heikki Kervinen ja Riku Rantala Länsimetron projektiryhmä Osaamistasot on määritelty ja koulutus järjestetty Länsimetron projektiryhmä Vahvistetut ohjeet
4.1.6 Korkeat rakennukset Toimintavalmius on suunniteltu ja rakennettu yhteistyössä pääkaupunkiseudun pelastuslaitosten kanssa yhteistyössä. Pelastustoiminnan järjestäminen Valmistellaan loppuun menetelmäohje ylikorkeissa ja suurissa rakennuksissa sekä pelastustoiminnan järjestämisestä rakennelmissa on suunniteltu ja ohjeistettu yhteistyössä naapurialueiden kanssa. yhteistyössä naapurialueiden kanssa. Aija Röynä, Veikko Lehtovirta, Tero Kähkönen, Riku Rantala ja Stig Granström Pelastuslaitos Valmis menetelmäohje. Kerran vuodessa pelastustoiminnan Nostolavayksiköiden valmiuden tarve ja puutteet on selvitetty tavoitteiden sekä riskien mukaisesti ja sen perusteella on ryhdytty tarpeellisiin toimenpiteisiin. Selvitetään alueelliset puutteet ja suunnitellaan korjaavat toimenpiteet turvallisuustason saavuttamiseksi. Tuomas Pälviä, Pekka Hynynen ja Stig Granström Pelastuslaitos Tehty selvitys ja toimenpiteet. Ihmisten pelastamista ja sammutustyön tehostamista varten on miehitettynä jatkuvasti vähintään kolme puomitikasyksikköä. Pelastuslaitoksen puomitikkaan kuljettajien Järjestetään kuljettajien testaajien koulutus Mika Mäkelä, Pekka Hynynen Pelastuslaitos Toteutettu koulutus ja testit osaaminen on todennettu määräajoin. ja testaukset. ja palvelutuotannon 4.1.7 Jälkivahinkojen torjunta Ei erillisiä tavoitteita vuodelle 2015 4.1.8 Kalusto ja varusteet Pelastuskaluston ja varusteiden tarpeet ja toimintakykyvaatimukset on määritelty siten, että ne vastaavat toiminta-ympäristöä ja ovat toiminta-kuntoisia. Käytössä on riittävä reservi. Sopimuspalokuntien kalusto ja varusteet ovat palokunta-sopimuksien mukaisia. Pelastuskaluston suorituskyky-vaatimukset on määritelty. Pelastuskaluston ja varusteiden käyttökuntoa on seurattu suunnitelmallisesti siten, että henkilöstö kykenee suorittamaan tehtävänsä tehokkaasti ja turvallisesti muuttuvassa toimintaympäristössä. Määritellään pelastuskaluston suorituskykyvaatimukset ja kuvataan hankinta- ja ylläpitoprosessi. Suunnitellaan järjestelmä käyttökunnon ylläpitämiseksi. Jyrki Lehtonen, Stig Granström, Pekka Hynynen, Clas Tallberg, Kalle Ristola ja Stig Saarinen Pelastuslaitos Tehty suunnitelma Kerran vuodessa pelastustoiminnan Kaksi kertaa vuodessa tukipalvelujen ja palvelutuotannon 4.2 Öljyvahinkojen torjunta Pelastuslaitos pystyy omatoimisesti tai yhteistyökumppaneidensa kanssa sijoittamaan ja ankkuroimaan 12 tunnissa yhteensä vähintään noin viisi kilometriä meri- ja rannikkopuomia. Öljyvahinkojen torjuntatyön prosessi on kuvattu ja öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma on päivitetty. Öljyntorjunnan yhteistoimintatahot on kartoittettu ja yhteistyön tavoista on sovittu. Kuvataan öljyvahinkojen torjuntatyön Raimo Rasijeff, Stig Saarinen, prosessi ja päivitetään öljyvahinkojen Stig Granström, Toni Teperi torjuntasuunitelman. Kartoitetaan koko alueelta öljyntorjunnan yhteistoimintatahot ja sovitaan yhteistyön tavoista. Pelastuslaitos ja yhteistoimintatahot Kuvattu öljyvahinkojen torjuntatyö prosessi ja päivitetty öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma. Kartoitus koko alueen öljyntorjunnan yhteistoimintatahoista ja sovittu yhteistyö. Kerran vuodessa pelastustoiminnan Naapuripelastusaluetta pystytään avustamaan siten, että 24 tunnin kuluessa vahingosta kohdealueella on ankkuroituna meri- ja rannikkopuomia noin 10 kilometriä. Naapurialuiden avustamistoimenpiteet on suunniteltu yhteistyössä Varsinais-Suomen ja Helsingin pelastuslaitosten kanssa. Suunnitellaan naapurialuiden avustamistoimenpiteet yhteistyössä Varsinais-Suomen ja Helsingin pelastuslaitosten kanssa. Raimo Rasijeff, Stig Saarinen, Stig Granström Pelastuslaitos ja naapuripelastuslaitokset Suunniteltu yhteistyössä Varsinais- Suomen ja Helsingin pelastuslaitosten kanssa. Kerran vuodessa pelastustoiminnan Pelastuslaitos on järjestänyt maalla tapahtuvan öljyntorjunnan siten, että öljynvuoto pystytään tukkimaan, öljyn leviäminen pystytään estämään ja öljy kyetään keräämään talteen. Öljyvahinkojen torjuntatyön prosessi on kuvattu ja öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma on päivitetty. Maaöljyvahinkojen torjuntatyö on järjestetty menetelmäohje öljyvahinkojen torjunnasta Kuvataan öljyvahinkojen torjuntatyön prosessi ja päivitetään öljyvahinkojen torjuntasuunitelman. Toteutetaan maaöljyvahinkojen torjuntatyö menetelmäohje öljyvahinkojen torjunnasta Toni Teperi, Pekka Hynynen, Stig Saarinen Pelastuslaitos Kuvattu öljyvahinkojen torjuntatyö prosessi ja päivitetty öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma. Maaöljyvahinkojen torjuntatyö on järjestetty menetelmäohje öljyvahinkojen torjunnasta Kerran vuodessa pelastustoiminnan
4.3 Varautuminen häiriötilanteisiin 4.3.1 Luonnononnettomuudet Ei erillisiä tavoitteita vuodelle 2015 4.4 Poikkeusolot ja väestönsuojelu 4.4.1 Poikkeusolot Pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa on Poikkeusolojen uhkienarviointi on huomioitu poikkeusolot ja suunnitelma on ajan päivitetty. tasalla. Poikkeusolojen järjestelyt on suunniteltu eri viranomaisten ja tahojen kanssa yhteistyössä. Laaditaan poikkeusolojen uhkienarviointi vuonna 2014 naapuripelastuslaitosten kanssa määriteltyjen yhtenäisten suunnitteluperusteiden pohjalta. Anssi Kuhlman, Stig Granström Pelastuslaitos Laadittu uhkien arviointi Kiinteä väestöhälytinjärjestelmä väestön varoittamiseksi vaara- ja onnettomuustilanteessa on mitoitettu uhkien suhteen riittäväksi sekä tarkoituksenmukaiseksi. Väestönhälytinjärjestelmää on ryhdytty kehittämään suunnitelman Aloitetaan väestöhälytinjärjestelmän kehittämissuunnitelman toteuttaminen. Anssi Kuhlman, Stig Granström Pelastuslaitos Toteutuksen arviointi 4.4.2 Väestönsuojelutilanteet Ei erillisiä tavoitteita vuodelle 2015 5. Ensihoito Ensihoitopalvelut on järjestetty yhteistoimintamallisena koko alueella viimeistään 1.1.2018 alkaen. Ensihoitotoiminta on vakiinnetettu Länsi- Lusa-projektin Uudenmaan sairaanhoitoalueelle. Jorvin ja arviointi.yhteistoimintasopimuksen Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueiden mukaisen toiminnan seuranta ja ohjaus. toimintojen ja käytännöt sovitettu yhteen. Kalusto- ja hoitovälinehankintojen sekä Ensihoitopalvelu tuotetaan tilauskäytäntöjen ja hoito-ohjeiden kustannustehokkaasti yhdenmukaistaminen. Yhteistoimintasopimuksen mukaisella tavalla. Terhi Virtanen, Juha Karhu, Veli-Pekka Ihamäki, Lauri Jaakkola Pelastuslaitos Toimintatilastot. Raportit. Yhteistoimintasopimus. Laaditut toimintaohjeet. sekä Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueen. Pelastuslaitoksen tuottamat ensihoitopalvelut on järjestetty yhteistoimintasopimuksen ja sairaanhoitopiirin laatiman ensihoidon palvelutasopäätöksen sekä ensihoidon vastuulääkärin ohjeiden Sairaanhoitopiiri sekä pelastuslaitos arvioivat ja suunnittelevat yhteistyössä ensihoidon tulevaisuuden resurssitarpeet. Pelastuslaitos huolehtii sopimusten mukaisesti ensivastetoiminnasta alueella, ja ensivastetoimintaa on kehitetty yhteistyössä sairaanhoitoalueiden kanssa. Riittävien pelastuslaitoksen ensihoitoresurssit on varmennettu Jorvin sairaanhoitoalueella. Ensivasteen koulutus on säännöllistä ja toteutettu koulutusohjelman mukaan. Yksikkö- ja vakanssien perustamis- sekä Juha Karhu määrärahaesitykset vuodelle 2016. Pyritään siihen että on perustettu uusi perustasoinen 12 h ensihoitoyksikkö Jorvin alueelle 1.1.2016 alkaen. Koulutusohjelmat on laadittu Jorvin,.Lohjan ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueille. Sopimuspalokuntiin otetaan käyttöön samanlainen koulutusjärjestelmä, mikä on käytössä Jorvin sairaanhoitoalueella. Juha Karhu,Pekka Hynynen, Lauri Jaakkola. Pelastuslaitos, sairaanhoitopiiri. Toimintatilastot. Palvelutasopäätös. Yhteistoimintasopimus. Pelastuslaitos Ensihoidon vastuulääkärit. Toimintatilastot. Koultuksen seurantaraportit. Osaamisen mittaaminen. Ensivastesopimukset. Ensihoidon kenttäjohtajatoimintaa sekä perusja hoitotason ensihoitoa kehitetään yhteistyössä sovitettu yhteen ja henkilöstö on Nykyiset ja uudet hoitokäytännöt on sairaanhoitopiirin kanssa. perehdytetty sekä otettu käyttöön. Riittävä ensihoitohenkilöstön perhedytys ja toiminnan ohjaus. Juha Karhu, Lauri Jaakkola Pelastuslaitos, sairaanhoitopiiri. Tavoitteet on saavutettu.
Ensihoidon laadunhallinnan ja Laadunhallintaa ja potilasturvallisuutta on potilasturvallisuuden suunnitelma on laadittu, kehitetty vuosittain jo laaditun ja sen avulla asetetaan toiminnan konkreettiset suunnitelman tavoitteet. Säännöllinen toimipaikkakoulutus ja sairaanhoitopiirin järjestämä koulutus ovat käytössä, ja osaamista mitataan eri menetelmin. Ensihoidon koulutus on toteutettu koulutusohjelmien mukaan. Edetään toimenpiteissä vuoden 2015 osalta Terhi Virtanen Pelastuslaitos Laatu- ja potilasturvallisuuden laaditun suunnitelman mukaan suunnitelman tavoitteiden Koulutusohjelmat on laadittu. Noudatetaan ensihoidon laadun ja potilasturvallisuuden suunnitelman tavoitteita osaamisen hallinnnan osalta. Jani Kankainen Pelastuslaitos. Ensihoidon vastuulääkärit. Tavoitteet on saavutettu. Koulutuksen seurantaraportit.osaamisen mittaaminen. Kerran vuodessa ensihoidon Kaksi kertaa vuodessa ensihoidon ja palvelutuotannon kerran vuodessa johtoryhmä. Säännöllinen työnohjaus- ja defusingjärjestelmä on käytössä. Ensihoitotyötä tekeville henkilöille on Ryhmätyönohjauksen toteuttaminen järjestetty säännöllistä työnohjausta ja koko työvuoroittain. Defusing-istuntojen henkilöstölle defusing-istuntoja tarpeen järjestäminen tarpeen ja annetun ohjeen mukaan. mukaan. Juha Karhu Pelastuslaitos ja ryhmätyönohjaus ostopalveluna. Defusingistunnot tarvittaessa ostopalveluna, Työnohjaus- ja defusing-järjestelmät ovat käytössä.toimintatilastot. Kaksi kertaa vuodessa ensihoidon ja palvelutuotannon kerran vuodessa johtoryhmä. 6. Toimintakyvyn mahdollistaminen 6.1. Jatkuvuuden turvaaminen Pelastuslaitoksen perustehtävät ja Polttoaine- ja vara-osahuollon järjestelyt on Aloitetaan vuonna 2014 jatkuvuuden välttämättömät tukitoiminnot on turvattu siten, suunniteltu häiriötilanteiden varalle. turvaamisen työpajoissa tunnistettujen että perustehtävät pystytään hoitamaan avaintoimintojen uhkien kriittisimpien mahdollisimman hyvin kaikissa tilanteissa. hallintatoimenpiteiden toteuttaminen johtoryhmän linjausten Pekka Hynynen, Anssi Kuhlman, Jyrki Lehtonen Pelastuslaitos Toiminnan arviointi ja tukipalveluiden kerran vuodessa johtoryhmä 6.2. Henkilöstö, osaaminen ja työhyvinvointi Pelastuslaitoksella on käytössään osaamisen johtamista varten toimiva järjestelmä. Työpaikan ilmapiiri on avoin, luottavainen ja arvostava. Pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien henkilöstö on motivoitunutta, voi hyvin ja heillä on tehtävien edellyttämä osaaminen ja työkyky. Sairauslomat ovat vähentyneet ja työtapaturmia on vuonna 2018 nolla kappaletta. Työmatkatapaturmat ovat vähintään puolittuneet vuoden 2012 tasosta. Osaamista on kehitetty suunnitelmallisesti vuosittain laaditun henkilöstön koulutusohjelman ja kehityskeskusteluissa laadittavien henkilökohtaisten kehittymissuunnitelmien Sopimuspalokuntien hälytysosaston jäsenille on tehty osaamiskartoitus Pelastushenkilöstön fyysisen työkyvyn testaaminen on säännöllistä ja tehdään valtakunnallisen testausjärjestelmän Laaditaan toteutussuunnitelma harjoitusalueista ja koulutuspaikoista vuoden 2015 loppuun mennessä. Työterveyshuollon kanssa on selvitetty liikunnanohjaajan palvelujen käyttöön saantia päätoimisesti. Työterveyshuollon kehittämiseksi on laadittu suunnitelma Palveluliiketoimen työhyvinvointi- ja esimiesohjelman (PATE) mukaisia toimenpiteitä on toteutettu. Käydään kehityskeskustelut kaikkien työntekijöiden kanssa ja laaditaan henkilökohtaiset kehityssuunnitelmat kehityskeskusteluissa. Kuvataan vuoden 2015 aikana osaamisen johtamisen prosessi. Lauri Jaakkola, lähiesimiehet Pekka Hynynen, Terhi Pidetyt kehityskeskustelut, kuvattu Virtanen, Tuomas Pälviä, Anssi prosessi Kuhlman Toteutetaan osaamiskartoitus Pekka Hynynen Sopimuspalokuntien päälliköt Tehty kartoitus Suoritetaan testit Kaj Artela, Mika Eilola Testaajat Tehdyt testit ja palvelutuotannon Laaditaan suunnitelma Sovitaan käytännöistä työterveyshuollon kanssa. Jaakko Niskala, Pekka Hynynen Ari Mattila, Mika Mäkelä, Toni Pyökäri Laadittu suunnitelma Kaj Artela, V-P Ihamäki Kaj Artela, Tehi Nurmela Toteuma Kaksi kertaa vuodessa palvelutuotannon kerran vuodessa johtoryhmä Tehty suunnitelma palveluntuottajat Laaditaan suunnitelma Kaj Artela Espoon työterveyshuolto, Toteutetaan PATE-toimenpiteitä Kaj Artela Työsuojeluvaltuutettu ja työsuojeluasiamiehet Toteutettujen toimenpiteiden seuranta Pelastuslaitoksen urakierto on joustavaa ja tukee työssä jaksamista. Kehitetään urakiertoa ja vaihtoehtoisia työtehtäviä pelastuslaitoksen sisällä. Vaihtoehtoisia työtehtäviä määritellään tarpeen ja tilanteen mukaan Kaj Artela Pelastuslaitos Tehdyt ratkaisut Henkilöstöasioiden käsittelyn prosessit ovat toimivia ja työnjako selkeä. Henkilöstöasioiden käsittely on kuvattujen prosessien mukaista ja prosessit on yhteen sovitettu sekä vastuutettu. Henkilöstöasioiden prosessit selkiytetään, rajapinnat yhteensovitetaan kumppanien kanssa. Paula Kantis, Lauri Jaakkola Yhteistyökumppanit (Espoon kaupunki), nimetyt vastuuhenkilöt, Miia Laitinen Kuvatut prosessit
6.3. Toiminnan arviointi ja laadun parantaminen Pelastuslaitoksella on käytössä yhtenäinen järjestelmä toiminnan arvioimiseksi ja laadun parantamiseksi. Prosessiryhmien toimintaa on tuettu tarvittaessa Viestitään prosessien kuvaamisesta sekä sen ohjeistuksesta. Järjestetään työpajoja liittyen prosessien kuvaamiseen. Tuetaan prosessiryhmien toimintaa tarvittaessa. Anssi Kuhlman, Miia Laitinen Prosessiryhmät Järjestetyt työpajat, kuvatut prosessit Kaksi kertaa vuodessa johtoryhmä 6.4. Kuntien toimintojen tukeminen Pelastuslaitos on tukenut kuntia niin, että Pelastuslaitos on järjestänyt kootusti kunnat kykenevät tunnistamaan alueelliset valmiussuunnitteluseminaarit varautumistarpeensa, havaitsemaan toiminnan kuntien tekniselle ja ympäristötoimelle, riskit ja uhkamallit, reagoimaan sosiaali- ja terveystoimelle sekä tarkoituksenmukaisesti toimenpiteitä vaativissa sivistystoimelle. tilanteissa sekä kehittämään oma-aloitteisesti varautumistaan. Jatketaan sivistystoimen valmiussuunnitteluseminaaria. Sosiaali- ja terveystoimen osalta seminaareja ei järjestetä. Anssi Kuhlman, Tommi Karlsson Kehittämisyksikkö, pelastuslaitoksen asiantuntijat Pidetyt seminaarit, saatu palaute 6.5. Toimitilat Pelastuslaitoksen käytössä olevien tilojen ja pelastustoimen käytössä olevien sopimuspalokuntien tilojen määrä ja sijainti ovat tarkoituksenmukaiset ja tilat ovat terveellisiä, turvallisia ja ne täyttävät toiminnalliset vaatimukset. Toiminnassa on otettu huomioon kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö (KATAKRI). Riskialueiden kehittymisselvitykseen ja paloasema 2035 raporttiin pohjautuva suunnitelma paloasemien tarpeista ja sijoituksesta on tehty. Jatkuvuudenhallinta on huomioitu kriittisten toimitilojen osalta. Keskuspaloaseman rakentamisessa ja sinne sijoittuvassa tilannekeskuksen turvallisuustasossa otetaan huomioon tarvittavat vaatimukset. Tehdään suunnitelma yhteistyössä naapurialueiden kanssa. Järjestetään työpaja palvelualueiden jatkuvuudenhallinnan työpajoissa havaittujen hallintatoimenpiteiden yhteensovittamiseksi. Aloitetaan toimenpiteiden toteutus. Erja Koponen Stig Granström, Juha Karhu, Erja Koponen Erja Koponen, palvelualueiden edustajat, Anssi Kuhlman Pelastuslaitoksen asiantuntijat, suunnittelijat Tehty suunnitelma Palomestarit Tehty suunnitelma Pelastuslaitoksen asiantuntijat Pidetyt työpajat, laadittu aikataulu Kaksi kertaa vuodessa johtoryhmä 6.6. Kunnossapito ja logistiset toiminnot Kunnossapito on kehitetty käyttövarmuutta painottavaan ennakoivaan kunnossapitoon ja kunnonvalvontaan sekä laatujärjestelmä on käytössä. Kunnossapidon tietojärjestelmä on käytössä. Jatkuvuudenhallinta on huomioitu kunnossapidon osalta. Otetaan kunnossapidon tietojärjestelmä käyttöön vaiheittain. Järjestetään työpaja palvelualueiden jatkuvuudenhallinnan työpajoissa havaittujen hallintatoimenpiteiden yhteensovittamiseksi. Aloitetaan toimenpiteiden toteutus. Jyrki Lehtonen Korjausmestari, palomestarit Käyttökokemukset järjestelmästä Kaksi kertaa vuodessa tukipalvelujen Jyrki Lehtonen, palvelualueiden edustajat, Anssi Kuhlman Pelastuslaitoksen asiantuntijat Pidetyt työpajat, laadittu aikataulu Kaksi kertaa vuodessa johtoryhmä
6.7. Tietojärjestelmät ja tietoliikenneverkot Käytössä on toimintakykyinen ja kustannustehokas tietojärjestelmien kokonaisuus. Tietojärjestelmien toimintakyky ja tietoturva on varmistettu. Järjestelmät ovat ajanmukaisia, helppokäyttöisiä ja toimintaan sopivia Pelastuslaitos on mukana Espoon kaupungin ICT-toimintamallin mukaisen toiminnan kehittämisessä. Pelastuslaitos on osallistunut pelastustoimen valtakunnallisten tietojärjestelmien ja tietoliikenteen kehittämiseen. Tietoturvassa on otettu huomioon viranomaisvaatimukset ja riittävä tietosuojan taso Espoon kaupungin ja valtion sääntelyn Jatkuvuudenhallinta on huomioitu kriittisten tietojärjestelmien osalta. Peken käyttö on laajennettu mahdollistamalla käyttö Espoon verkossa olevilla työasemilla. Osallistutaan EspooICT toimintamallin mukaiseen kehittämiseen Espoon tietohallinnon kanssa. Koordinoidaan LUP:n osallistumispanosta, seurataan kehittämistä ja välitetään tietoa LUP:n sisällä. Selvitetään pelastuslaitosten yhteisiä tietoturvalinjauksia ja laaditaan käyttöönoton runkoaikataulu sekä tarvittavat toimenpidesuunnitelmat vuodelle 2015. Järjestetään työpaja palvelualueiden jatkuvuudenhallinnan työpajoissa havaittujen hallintatoimenpiteiden yhteensovittamiseksi. Aloitetaan toimenpiteiden toteutus. PeIP palomuurien käyttöönoton viimeistely. Jorma Seppänen, Kimmo Markkanen Jorma Seppänen, Saara Karvo, Kimmo Markkanen Saara Karvo Tilanneyksikkö Tehty arviointi Tilanneyksikkö, nimetyt asiantuntijat Tieto ja- viestijärjestelmien koordinoinnin prosessiryhmä Tehty arviointi Tehty toimenpidesuunnitelma Jorma Seppänen, Saara Karvo, Pelastuslaitoksen asiantuntijat Pidetyt työpajat, laadittu aikataulu Kaksi kertaa vuodessa johtoryhmä palvelualueiden edustajat, Anssi Kuhlman Saara Karvo Tilanneyksikkö Toteutunut ratkaisu 6.8. Tilannekuvan ja viestijärjestelmien ylläpitäminen Pelastuslaitoksella on ajatasainen tilannekuva sekä sen ylläpitämiseeen ja jakamiseen tarvittavat viesti- ja tietoliikennejärjestelmät. Tilannekeskuksen tehtävät tunnistetuissa onnettomuustyypeissä ja häiriötilanteissa on määritelty vuoden 2015 loppuun mennessä Onnettomuustyyppikohtaiset ohjeet. Päivi Koskela Pelastuslaitos Tehdyt ohjeet Kerran vuodessa pelastustoiminnan Tilannekeskus hoitaa pelastuslaitokselle kuuluvat, aiemmin hätäkeskuksen hoitamat tehtävät ja osaltaan pitää yllä hätäkeskuksen tietojärjestelmää. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosta koskevat tiedot on siirretty uuteen hätäkeskusjärjestelmään (ERICA) Hankitaan tarvittava portaali-liittymä ja syötetään tiedot. Päivi Koskela, Pentti Karhu Tilannekeskus, Tilanneykikkö Tehty ratkaisu Hälytysjärjestelmän tiedot ovat ajan tasalla. Tilannekeskus kerää tilannekuvaan tarvittavia tietoja ja välittää niitä koko pelastuslaitosta ja kaikkia sen alueen kuntia hyödyttäen. Hälytysjärjestelmän kokonaisuus on tarkastettu Kehitetään tilannekuvan hallintaan ja jakamiseen sekä keräämiseen tarvittavia menetelmiä. Hälytysjärjestelmän kuvauksen päivitys. Päivi Koskela, Pasi Mälkiä Tilanneyksikkö Päivitetty kuvaus Kerran vuodessa pelastustoiminnan Tilannekuvan prosessi on kuvattu. Päivi Koskela; Heikki Kervinen, Pelastuslaitos, Kunnat, Kuvattu prosessi Terhi Virtanen, Martti Sneck yhteistyökumppanit 7. Toimintatapa ja johtaminen 7.1. Pelastuslaitoksen suunnitelmat ja ohjeet Pelastuslaitoksen suunnitelmat ja ohjeet ovat ajan tasalla ja vastaavat muuttunutta toimintaympäristöä. Suunnitelmat ja ohjeet on laadittu ennakoivasti ja hyvässä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Suunnitelmien laatimisen prosessi kuvattu ja aikataulutettu hyvän valmistelun takaamiseksi. Kuvataan suunnitelmien laatimisen prosessi, jossa otetaan huomioon valmisteluun osallistumismahdollisuudet tarvittavassa laajuudessa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kartoitetaan suunnitelmien ja ohjeiden aiheet ja voimassaolo ja kumotaan vanhentuneet ohjeet. Olemassa olevat ohjeet päivitetään vastaamaan tämän hetken tilannetta. Paula Kantis Pentti Karhu, ohjeiden laatijat Päivitetyt ohjeet Kaksi kertaa vuodessa t kerran vuodessa johtoryhmä
7.2. Viestintä Viestintä on avointa, oikea-aikaista, todenmukaista ja ymmärrettävää. Se vastaa asiakkaan tarpeita ja monikulttuurisuus on otettu huomioon. Jatkuvasti muuttuvaa mediakenttää ja Jatkuva yhteydenpito ja yhteiset tilaisuudet uusien tekniikoiden tuomia yhteistyökumppaneiden kanssa. mahdollisuuksia tavoittaa tehokkaammin Tarvittaessa yhteistoimintasopimukset. asiakkaat ja oma henkilökunta on seurattu. Ulkoisen viestinnän prosessikuvaukset. Tuotetaan materiaalia usealla kielellä. Martti Sneck, Susanne Vuorinen Tike, tilanneyksikkö, pelastustoiminnan johtajat, muut henkilöt, joille on määritelty vastuita ko asioissa Tilastot ja mittarit yhteisistä tilaisuuksista ja toimitetuista viesteistä Yhteistyökumppaneiden tyytyväisyys Palautteet Kaksi kertaa vuodessa johtoryhmä Viestinnän painopistealueet, resurssit ja vastuut ovat määritelty. Internet, sosiaalinen media ja muut sähköiset palvelut ovat tukeneet asiakkaiden omatoimisuutta myös turvallisuusasioissa ja näitä on hyödynnetty sisäisessä viestinnässä. Sekä ulkoista että sisäistä viestintää on kehitetty avoimemmaksi ja yhteistyöhakuisemmaksi. Jatkuvasti muuttuvaa mediakenttää ja Kehitetään sosiaalisen median käyttöä uusien tekniikoiden tuomia viestinnässä, etenkin mahdollisuuksia tavoittaa tehokkaammin turvallisuusviestinnässä. Seurataan asiakkaat ja oma henkilökunta on seurattu. kehitystä ja aktivoidaan henkilöstöä. Sharepointin ja muiden järjestelmien tehokas hyödyntäminen sisäisessä viestinnässä. Sisäisen viestinnän prosessikuvaus. Laaditaan viestintäsuunnitelma. Martti Sneck Susanne Vuorinen, Pali ja Espoon kaupunki viestintähenkilöt Martti Sneck, Susanne Vuorinen SOME- ryhmä, Tike, turvallisuusviestijät Toiminta suunnitelman mukaista Tilastot, tykkääjät, seuraajat, palaute Toiminta prosessikuvausten mukaista Kaksi kertaa vuodessa johtoryhmä Kaksi kertaa vuodessa johtoryhmä 7.3. Kumppanuudet ja yhteistyö Pelastuslaitos on tehostanut toimintaansa lisäämällä ja parantamalla kumppanuuksia sekä yhteistyötä. Paloriskiasuntojen hoitamisen osalta on tehostettu yhteistyötä. Valmistellaan yhteistoimintamalli eri Pasi Nuutinen viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa paloriskiasuntojen osalta Espoossa. Pasi Nuutinen, Janne Rautasuo, Aija Röynä Valmis yhteistoimintamalli Kaksi kertaa vuodessa onnettomuuksien ehkäisyn Pelastuslaitos on tehnyt tarpeelliset Yhteistoimintasopimukset on tehty yhteistoimintasopimukset tai muistiot Helsingin, Keski-Uudenmaan, Kantayhteistyötahojensa kanssa ja toiminta on niiden Hämeen ja Varsinais-Suomen mukaista. pelastuslaitosten kanssa yhteistoimintasopimukset pelastustoiminnan lisäksi kaikesta muustakin yhteistoiminnasta. Tehdään tarvittavat sopimukset. Veli-Pekka Ihamäki Olli Pietikäinen, Tuomas Pälviä Valmis yhteistoimintasopimus 7.4. Prosessit Jokainen työntekijä mieltää prosessien mukaisen toiminnan kokonaisuuden ja ymmärtää tehtävänsä sekä vastuunsa siinä. Prosessityötä ohjaavia ohjetta prosessien kuvaamisesta sekä laitostason prosessien koordinointisuunnitelmaa on päivitetty jatkuvasti. Prosessien johtamisosion liittäminen ohjeeseen toimintavasta, johtamisesta ja esimiestyöstä. Prosessiverkon sekä koordinointisuunnitelman päivittäminen. Anssi Kuhlman, Miia Laitinen Prosessiryhmät Päivitetyt ohjeet, prosessiverkko sekä koordinointisuunnitelma Kaksi kertaa vuodessa johtoryhmä Prosessien mukaisella toiminnalla on Pelastuslaitos on kuvannut prosessinsa parannettu palvelua suhteessa asiakkaisiin sekä yhdenmukaisesti ja ohjatusti. prosesseilla tuetaan käytettävää organisaatiomallia. Viestitään prosessien kuvaamisesta sekä sen ohjeistuksesta. Järjestetään tarvittaessa työpajoja liittyen prosessien kuvaamiseen. Tuetaan prosessiryhmien toimintaa tarvittaessa. Anssi Kuhlman, Miia Laitinen Prosessiryhmät Järjestetyt työpajat Kaksi kertaa vuodessa johtoryhmä 8. Kustannukset ja palvelutason riskienhallinta 8.1. Kustannukset Palvelutasopäätöskaudella 2014 2017 kustannukset on pidetty vuoden 2013 mukaisella tasolla (noin 65 / asukas), edellyttäen että toimintaympäristössä ei tapahdu sellaisia ennakoimattomia muutoksia joita ei ole kohtuudella voitu ottaa huomioon palvelutasopäätöstä laadittaessa. Palvelutasopäätöksen mukainen pelastustoimen kehittäminen on toteutettu kustannustehokkaasti huomioiden toimintaympäristössä mahdollisesti tapahtuvat ennakoimattomat muutokset, joita ei ole voitu ottaa huomioon palvelutasopäätöstä laadittaessa. Toimintaympäristön arviointi ja tarvittavat toimenpide-esitykset. Kimmo Markkanen Prosessien omistajat Kustannukset /asukas Kolme kertaa vuodessa johtoryhmä Kaksi kertaa vuodessa johtokunta