Kulttuuriyhdistys Kurpitsa ry Teatteritaiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä 2009 Annukka Honkimäki Laura Kivimäki Heidi Lepistö 1. Taiteen perusopetuksen yleiset arvot ja tehtävät Valtakunnallisen taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden (2005) määritelmän mukaan taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta tasolle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävänä on luoda perustaa emotionaaliselle, esteettiselle ja eettiselle kasvulle sekä antaa edellytyksiä elinikäiseen taiteen harrastamiseen. Taiteen opiskelun tarkoituksena on antaa mahdollisuus oppia arvostamaan taidetta ja kulttuuria sekä ymmärtämään niiden sisältämiä merkityksiä. Tehtävänä on kehittää oppilaiden ajattelemisen taitoja ja luovuutta elämän eri alueilla. Opiskelussa on keskeistä taiteen tekeminen ja sen kokemisen ilo sekä halu, taito, uteliaisuus ja uskallus tulkita taidetta persoonallisesti. Opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaiden yksilölliset erot ja tukea oppilaan kehittymistä hänen omista lähtökohdistaan. Tavoitteena on ohjata oppilasta keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä rakentavaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Yleisen oppimäärän tehtävänä on kehittää sellaisia taitoja ja tietoja, joita oppilas tarvitsee elämän eri aloilla ja jotka antavat hänelle valmiuksia hakeutua myöhempiin opintoihin. Keskeistä on oppilaan luovan ajattelun ja toiminnan tukeminen. Taidekasvatuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan aisti- ja tunneherkkyyttä ja tukea opiskelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. tavoitteena on myös kehittää eri kulttuurien ymmärtämistä ja tulkitsemista. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetuksessa korostuu taiteidenvälisyys. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä taidekasvatusta antavien oppilaitosten ja muiden tahojen kanssa. 2. Teatteritaiteen perusopetuksen luonne 2.1. Teatteritaiteen perusopetuksen tavoitteet ja tehtävät Kulttuuriyhdistys Kurpitsan teatteri-ilmaisun opetuksen tehtävänä on antaa
oppilaille mahdollisuus opiskella pitkäjänteisesti teatteritaidetta. Opiskelu luo edellytykset elinikäiselle harrastukselle ja antaa valmiuksia hakeutua jatko-opintoihin. Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan henkilökohtaista kehitystä ja rohkaista oppilasta luovuuteen, taiteelliseen ajatteluun ja toimintaan paitsi teatteriharrastuksessa, myös muissakin elämän osa-alueissa. Oppilaille pyritään antamaan mahdollisimman laaja kuva teatterista ja sen harrastamisesta sekä sen parissa työskentelemisestä. Opetuksessa ei keskitytä pelkästään näyttelemiseen vaan myös muihin teatterin osa-alueisiin, niiden tärkeyttä yhtään väheksymättä. Tavoitteena ei ole kasvattaa kaikista näyttelijöitä, vaan monipuolisia teatterin harrastajia, jotka kykenevät jatkossa itsenäisesti valmistamaan teatteriesityksen kaikki sen osa-alueet huomioiden. Oppilaiden ohessa tavoitteena on kasvattaa myös vanhempia. Vanhemmat otetaan mukaan esitysten valmistamiseen eri tavoin ja heitä kutsutaan säännöllisesti ainakin kerran lukukaudessa seuraamaan harjoituksia. Pyrkimys on nostaa teatteriharrastus yhtä arvostetuksi ja sitovaksi kuin esim. urheilu- ja musiikkiharrastukset. Harjoitusten ja esitysten seuraamisella vanhemmat saavat hyvän kuvan lapsensa harrastuksesta ja sen merkityksestä lapselle/nuorelle ja näin pääsee lähemmäs lapsen/nuoren maailmaa. Teatteritaiteen perusopetuksen ryhmät tekevät yhteistyötä Seinäjoen kaupunginteatterin ja Rytmi-instituutin kanssa. Oppilaiden kanssa käydään seuraamassa kaupunginteatterin harjoituksia ja valmiita esityksiä sekä opetellaan katsomaan esitystä kriittisin silmin. Ryhmien kanssa tutustutaan kaupunginteatterin tiloihin ja talossa työskenteleviin. Rytmiinstituutin kanssa tehtävä yhteistyön tavoitteena on valmistaa nuorisomusikaaleja ja musiikkinäytelmiä. Tämä tukee Rytmi-instituutin bändiohjausta ja nuoret bändiläiset saavan erilaisia keikkakokemuksia teatterimuusikkona. Tarjotaan instituutin opiskelijoille myös mahdollisuutta säveltää omaa musiikkia. Teatteritaiteen perusopetuksen ryhmien kanssa pyritään järjestämään vierailumatkoja lasten- ja nuorten teatterifestivaaleille sekä tekemään vuosittaista yhteistyötä eri ryhmien ja osaajien kanssa Suomessa. Pysytään ajan tasalla myös harrastajateatteritoiminnan kansainvälisessä toiminnassa ja mahdollisuuksien mukaan vieraillaan esityksillä myös Pohjoismaissa ja Baltiassa. 2.2. Draamakasvatuksen ja teatteritaiteen määrittelyä Draama on oppimista, taidetta ja tutkimista (Heikkinen 2004). Teatteritaiteen perusopetus on draama- ja teatterikasvatusta. Draama on yläkäsite, joka määrittää kaikkea draamaa ja teatteria. Draamakasvatusta on kaikki kasvatuksellisessa yhteydessä tehtävä draama ja teatteri. Draamakasvatuksen lähtökohtana on oppilaan oman ilmaisun ja draamallisen ajattelun
kehittäminen ja tutkiminen sosiokulttuurisesta näkökulmasta sekä ryhmälähtöinen työskentely. Draamakasvatukseen sisältyy erilaisia genrejä kuten draamaleikit, improvisaatio, foorumiteatteri, ideasta esitykseen, teatteriesityksen valmistaminen, prosessidraamaa ja työpajateatteria. Kurpitsan teatteritaiteen opetussuunnitelmassa keskeinen oppimista selittävä käsite on esteettinen kahdentuminen (Heikkinen 2004). Esteettinen kahdentuminen tarkoittaa kahden maailman, todellisen ja kuvitteellisen yhdistymistä draaman avulla. Opetuksessa on läsnä yhtä aikaa sekä fiktiivinen tila että sosiaalinen todellisuus. Draamakasvatuksessa esteettinen kahdentuminen toimii oppimisen mahdollistajana. Se on roolin ja fiktion yhdessä rakentamista, muuttamista ja kehittämistä ryhmänä sekä tutkimusta itselleen merkityksellisistä asioista. Teatteritaide jakautuu seuraaviin osa-alueisiin: teatteri- ja roolileikit, näyttelijäntyö, dramaturgia, fyysinen ja puheilmaisu, puvustus ja maskeeraus, ohjaajantyö, teatterilajeihin tutustuminen, lavastus, valo- ja äänisuunnittelu, monimuotoiseen teatteriin tutustuminen, teatteriesityksen valmistaminen ja produktion tuotantoprosessiin tutustuminen. Teatteritaiteen opintojen keskeisenä ajatuksena ovat draaman oppimisen alueet (Heikkinen 2002). Draamassa opitaan: 1) sisällöstä: asia, ilmiö, ongelma 2) omasta itsestä: henkilökohtainen kehittyminen 3) sosiaalisista taidoista: yhdessä toimiminen 4) draamasta: sisältö ja muoto 3. Tavoitteellinen tasolta toiselle etenevä opetus 3.1. Teatteritaiteen opetuksen sisällöt opintokokonaisuuksittain 3.1.1. Teatteritaiteen esiopetus 3.1.1. Leikkiä ja taidetta Teatteritaiteen esiopetus on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille. Ryhmiin tullaan yhdessä vanhemman kanssa. Esiopetuksessa tutustutaan teatteriin ja teatteriin liittyviin muihin taiteisiin leikkien ja pelien avulla. Vanhemmat ovat tiiviisti mukana harjoituksissa ja leikeissä, eivät vain sivustakatsojina ja lastensa avustajina. Alaikärajaa ei ryhmissä ole ja aikuinen voi tulla mukaan useammankin lapsen kanssa. Opintojen tarkempi sisältö,
tavoitteet ja toimintamallit luodaan yhdessä ryhmän kanssa ryhmän ikäjakauman perusteella aina lukukauden alussa. Lukukauden päätteeksi valmistetaan pieni esitys. Esityksessä ovat mukana sekä lapset että vanhemmat. 3.1.2. Teatteritaiteen perusteet, opintokokonaisuudet 1 6 Teatteritaiteen opintokokonaisuudet 1 6, teatteritaiteen perusteet, on suunniteltu ikä- ja etenemisjärjestyksessä toteutettaviksi opintojaksoiksi. 1. Tarinaa ja leikkiä 60 t Kannustetaan ja rohkaistaan lasta pysymään satujen ja leikkien maailmassa. Opitaan tekemään yhdessä ja toimimaan ryhmässä tasavertaisena ryhmän jäsenenä. Tutustutaan teatteriin ja draamaan satujen ja tarinoiden kautta. Ensimmäisen opintojakson päätteeksi valmistetaan pieni teatteriesitys. 2. Leikkiä roolien kanssa 60 t Opitaan luomaan erilaisia roolihahmoja ja eläytymään niihin. Harjoitellaan erilaisten tunteiden tunnistamista ja tunteiden ilmaisua roolissa. Opetellaan vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja. Tavoitteena on oppia vastuullista ja pitkäjänteistä työskentelyä. 3. Tarinankerrontaa 60 t Tarkoituksena tutustua tarinankerronnan eri metodeihin. Tutustutaan draaman kaareen. Käydään läpi esittävän taiteen eri muotoja esim. nukketeatteri, varjoteatteri, pantomiimi, miimi, kuunnelma, improvisaatioteatteri ja puheteatteri. Valmistetaan teatteriesitys. 4. Ideasta esitykseen 60 t Opitaan uskomaan omiin ideoihin ja luottamaan itseensä esiintyjänä sekä ottamaan vastaan ja hyväksymään ideoita muilta ryhmän jäseniltä. Harjoitellaan puhetekniikkaa ja äänenkäyttöä sekä roolihahmon fyysistämistä ja muita fyysisen ilmaisun keinoja. Perehdytään näytelmän ja näytelmäkohtauksen rakenteeseen ja valmistetaan esitys ryhmäläisten omien ideoiden pohjalta, esimerkiksi devising-tekniikalla. 5. Teatterin osa-alueet 60 t Opitaan ymmärtämään teatterin eri osa-alueiden merkitys. Tutustutaan esimerkiksi näyttelijäntyöhön, puvustukseen, lavastukseen sekä valo- ja äänisuunnitteluun. Käydään läpi teatterin historiaa ja erilaisia tyylilajeja sekä opitaan katsomaan teatteria taiteena. Valmistetaan teatteriesitys. 6. Teatteriproduktio 60 t Valmistetaan ohjaajan opastuksella näytelmä valmiista tekstistä. Opiskelijat ottavat itse vastuun näytelmän valmistuksesta ja sitoutuvat produktion tekemisen kaikkien osaalueiden tekemiseen, myös tuottamiseen. Näytelmän tekemisessä käytetään aiemmin opittuja draaman ja teatterin työtapoja. Jokaisen ryhmän kanssa vieraillaan teatterissa (joko harjoituksissa, esityksessä tai teatteritalossa) ryhmästä ja tarjonnasta riippuen.
3.1.3 Teatteritaiteen syventävät opinnot, opintokokonaisuudet 7 10 Työpajaopinnot Työpajaopinnoissa sukelletaan opiskeltavaan aiheeseen tarkemmin, syvennetään ilmaisua ja etsitään uusia näkökulmia teatterin tekemiseen. Ohjaajina työpajaopinnoissa voi toimia asiantuntevia vierailijoita tai voidaan käyttää yhdistyksen omien ohjaajien erikoisosaamista. Työpajojen sisältö vaihtelee vuosittain opiskelijoiden kiinnostusten mukaan. 7. Teatterilajeihin tutustuminen 7a, 7b ja 7c (á 20 t) Tutustutaan erilaisiin teatterin tyylilajeihin, esim. improvisaatioteatteriin, nukketeatteriin, pantomiimiin, klovneriaan ja musiikkiteatteriin. 8. Teatterin osa-alueisiin tutustuminen 8a, 8b ja 8c (á 20 t) Perehdytään teatterin tekemisen vähemmän tunnettuihin osa-alueisiin, kuten puvustus, rekvisiitta, lavastus sekä valo- ja äänitekniikka. Luentomaisempi opintokokonaisuus jossa luennoitsijoina käytetään eri alojen ammattilaisia. 9. Teatterihistorian työpaja 20 t Tutustutaan eri aikakausien teatterin tekemiseen; tyylilajeihin, kirjailijoihin ja näytelmiin. Opetusmetodeina luennot sekä fyysinen tekeminen. Tehdään historiallisia tekstejä eläväksi ja opitaan teatterihistoriaa konkreettisesti. 10. Esityksen valmistaminen 20 t Toteutetaan opintokokonaisuus 5:n ja 6:n yhteydessä. Valmistetaan teatteriesitys, opiskelijat ottavat itse vastuun esityksen kaikista osa-alueista ohjaajan opastuksella. 3.2. Opetusjärjestelyt Varhaisiän opinnot (alle kouluikäiset) Ryhmä kokoontuu viikoittain. Harrastukseen voivat osallistua myös vanhemmat ja sisarukset. Teatteritaide I (7 10-vuotiaat) Sisältää perusopetuksen opintokokonaisuudet 1 ja 2. Kumpikin lukuvuosi on 60 oppitunnin laajuinen. Teatteritaide II (10 13-vuotiaat) Sisältää perusopetuksen opintokokonaisuudet 3 ja 4. Kumpikin lukuvuosi on 60 oppitunnin laajuinen.
Teatteritaide III (13 18-vuotiaat) Sisältää perusopetuksen opintokokonaisuudet 1, 2 ja 10. Kumpikin lukuvuosi on 70 oppitunnin laajuinen, jolloin oppikokonaisuuden 10 tunnit jakautuvat kummallekin lukuvuodelle. Opetusta järjestetään perusopetuksen opintokokonaisuuksissa 1 4 kaksi oppituntia kerran viikossa syys- ja kevätlukukaudella lukuvuoden aikana, jolloin lukukaudet ovat 30 tunnin laajuisia. Myös perusopetuksen opintokokonaisuuksissa 5 6 opetusta järjestetään kaksi oppituntia syyslukukaudella. Kevätlukukausi on näissä oppikokonaisuuksissa 40 oppitunnin laajuinen, jolloin osa kokoontumiskerroista on pidempiä. Lisätunnit voidaan järjestää myös viikonloppuopetuksena. Työpajaopinnot Opintokokonaisuudet 7 10 ovat työpajaopintoja, joiden laajuus on 20 tuntia. Opintokokonaisuudet 7 9 voidaan järjestää viikonloppukursseina. Opintokokonaisuus 10 tarjotaan opintokokonaisuuksien 5 ja 6 yhteydessä. Mahdollista on toteuttaa työpajaopinnot myös viikoittain järjestettävinä opintoina. Tällä tavoin järjestettynä opintokokonaisuudet 7, 8 ja 9 tarjotaan kahden 70 tunnin mittaisen lukuvuoden aikana. Teatteritaiteen perusopintojen yleinen oppimäärä on yhteensä 500 tuntia. Laskennan perustana käytetään 45 minuutin mittaista oppituntia. 4. Opetus järjestäminen 4.1 Opetuksen järjestäjä ja toiminta-ajatus Tämän opetussuunnitelman mukaista opetusta järjestää Kulttuuriyhdistys Kurpitsa ry yhteistyössä Seinäjoen kansalaisopiston kanssa. Opetuksessa painottuvat sekä taiteen arvostus, siitä nauttiminen että sen kasvattava ja hyvinvointia lisäävä vaikutus. Kulttuuriyhdistys Kurpitsa haluaa tukea lasten ja nuorten teatteriharrastamista, mutta myös pitää oppilaiden vanhemmat mahdollisimman tiiviisti mukana lastensa harrastuksessa ja sitä kautta auttaa perheitä yhdessä harrastamaan ja kokemaan taidetta. 4.2. Oppilasvalinta ja ryhmäkoot Uudet oppilaat valitaan vuosittain puhelin- tai netti-ilmoittautumisella. Jos oppilas on kerran päässyt teatteritaiteen perusopetukseen ja osallistunut siihen aktiivisesti, hänen ei tarvitse hakea opetukseen uudestaan. Riittää, että hän keväisin varmistaa osallistumisensa seuraavan vuoden opetukseen. Kulttuuriyhdistys Kurpitsan tavoitteena on, että
mahdollisuuksien mukaan ryhmät siirtyvät kokonaisina tasolta toiselle ja oppilailla on mahdollista pysyä tutussa ryhmässään koko opintojen ajan. Ryhmäkokojen määrittelyssä otetaan huomioon opetuksen tavoitteet ja oppilaiden kehitystaso, sekä käytettävissä olevat opiskelutilat. Kulttuuriyhdistys Kurpitsassa ja Seinäjoen kansalaisopistossa toimivien teatteritaiteen ryhmien enimmäiskoot ovat: varhaisiän opintojen ryhmässä (alle kouluikäiset) 12, muissa ryhmissä 14 oppilasta. 4.3. Opettajien pätevyys Jokaisella ryhmällä on yksi tai useampia opettajia. Opettajalta edellytetään perehtyneisyyttä teatteritaiteen ja draaman eri osa-alueisiin, omaa teatteritoimintaa sekä riittävää pedagogista koulutusta tai kokemusta. Opettajan pätevyyden ja soveltuvuuden harkitsee opetuksen järjestäjä 14.12.1998 säädetyn asetuksen pohjalta. 4.4. Opiskeluympäristö Opiskeluympäristön tulee tuke oppilaan kasvua ja oppimista sekä antaa hänelle onnistumisen kokemuksia. Hyvä opiskeluympäristö on ilmapiiriltään avoin, myönteinen ja oppilasta rohkaiseva. Tilojen, työvälineiden ja materiaalien tulee mahdollistaa opetussuunnitelman perusteiden mukainen opiskelu. Hyvä opiskeluympäristö on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen. Tätä edesauttaa se, että oppimisympäristö pysyy saman vuodesta toiseen. Hyvä opiskeluympäristö myös motivoi ja innostaa tekemään opiskelemaan ja viestittää oppilaalle, että hänen harrastuksensa on tärkeä. Opiskeluympäristössä on otettava huomioon, että taiteellinen työskentely on pitkäjänteistä ja taitojen oppiminen tapahtuu vähitellen ja vaatii aikaa. Oppiminen perustuu tekemällä oppimiseen, suunnitelmallisuuteen sekä kykyyn arvioida omaa oppimista. Opetuksessa painottuvat yhdessä opiskelu ja oppiminen. Teatteritaiteen opetus on suositeltavaa järjestää tilassa, jossa on myös mahdollista järjestää teatteriproduktioiden esitykset. Opetukseen soveltuu tila, jossa on riittävästi tilaa liikkua, jonka voi pimentää. Paras vaihtoehto on nykyaikainen teatteri/draamastudio. Nykyaikainen teatteri/draamastudio sisältää seuraavat elementit: tila: musta lattia ja katto sekä mustat seinät tai seiniä kiertävät mustat verhot katossa ripustusmahdollisuus valonheittimille ja lavasteille
tarpeisto: pukuja, lavasteita sekä muuta rekvisiittaa valot ja äänentoisto: valonheittimiä, himmennin, valopöytä, äänipöytä, kaiuttimet, äänentoistolaitteet ATK: verkkoyhteys, kannettava tietokone, tallentava cd/dvd-asema, äänieditointiohjelma ja videotykki Kulttuuriyhdistys Kurpitsa ry pyrkii pitkällä tähtäimellä saamaan käyttöönsä omat teatteristudio- ja yhdistystilat, joissa myös teatteritaiteen perusopetusta voidaan järjestää. Siihen asti esimerkiksi Seinäjoen Nuorisokeskus toimii erinomaisena opetustilana. 5. Taiteiden välinen yhteistyö 5.1 Yhteistyö muiden taiteen perusopetuksen yksiköiden kanssa Yhteistyötä tehdään mahdollisuuksien mukaan sekä produktiokohtaisesti muiden yksiköiden kanssa (Taidekoulu Oiva, Näppi käsityökoulu, Seinäjoen tanssi- ja balettiopisto). 5.2. Muualla tehtävä yhteistyö Tehdään yhteistyötä Seinäjoen Kaupunginteatterin sekä Rytmi-instiuutin kanssa. Tehdään tutustumiskäyntejä Kaupunginteatteriin, seurataan harjoituksia ja valmiita esityksiä sekä tutustutaan eri osa-alueisiin teatteriesityksen valmistamisessa. Rytmi-instituutin kanssa valmistetaan yhdessä musiikkipitoisia esityksiä. 6. Opintojen arviointi 6.1. Arvioinnin periaatteet Arvioinnin tehtävänä on tukea oppilaan edistymistä opinnoissa. Arviointi on kannustavaa ja rohkaisevaa ja ohjaa oppilasta myös omien tavoitteiden asettamiseen. Monipuoliseen, jatkuvaan arviointiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen tapoja ja ohjausta itsearviointiin. Oppilaalle annetaan työskentelystä ja suorituksista sanallista palautetta suullisesti koko opintojen ajan. Oppilasta kannustetaan arvioimaan omaa oppimistaan oppimispäiväkirjan ja portfolion kokoamisen avulla. Halutessaan oppilas saa suorittamistaan
opintokokonaisuuksista kirjallisen arvion. Numeroarvostelua ei käytetä. 6.2. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta päätetään tapauskohtaisesti. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän osasuorituksiksi voidaan hyväksyä esimerkiksi aikaisempi toiminta harrastajateatterissa. Opinnoista on esitettävä todistus. 6.3. Todistus Oppilas saa taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistuksen suoritettuaan kymmenen opintokokonaisuutta. Päättötodistukseen merkitään kaikki oppilaan suorittamat opintokokonaisuudet. Oppilaalle annetaan pyydettäessä todistus suoritetuista opintokokonaisuuksista. Päättötodistus sisältää seuraavat asiat koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi taiteenala ja opinnot, joista päättötodistus annetaan oppilaan nimi ja syntymäaika opiskeluaika vuosina oppilaan suorittamat opintokokonaisuudet ja oppilaan saaman opetuksen tuntimäärä niissä (oppitunti = 45 min.) rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima lainsäädäntö. johon koulutus perustuu kunnan päätös (päivämäärä) opetussuunnitelman hyväksymisestä maininta, että taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä koostuu vähintään kymmenestä opintokokonaisuudesta maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän perusteiden 2005 mukaisesti. Lähteet: Heikkinen, H. 2002. Draaman maailmat oppimisalueina. Draamakasvatuksen vakava leikillisyys. Jyväskylän yliopisto: Jyväskylä Heikkinen, H. 2005. Draamakasvatus opetusta, taidetta, tutkimista! Jyväskylä: Minerva Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2005. Määräys11/011/2005. Opetushallitus