KYTÖLÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ALAVIESKAN KUNTA KYTÖLÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS / FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

KAAVASELOSTUS / 1 Lauri Solin Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET... 2 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN... 3 4 NYKYTILANNE... 4 4.1 Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus... 4 4.1.1 Asutus... 5 4.1.2 Maanomistus... 6 4.1.3 Liikenne... 6 4.1.4 Virkistys... 7 4.1.5 Sähköverkko... 7 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat... 7 4.2.1 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava... 8 4.2.2 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan vaihekaavat... 10 4.2.3 Yleis- ja asemakaavat... 11 4.2.4 Muut suunnitelmat... 11 4.3 Luonnonolot... 12 4.3.1 Luontoselvitykset... 12 4.3.2 Maaperä ja vesistöt... 12 4.3.3 Kasvillisuus ja luontotyypit... 13 4.3.4 Linnusto ja muu eläimistö... 15 4.3.5 Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet... 16 4.4 Maisema- ja kulttuuriympäristö... 17 4.4.1 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet... 17 4.4.2 Muinaisjäännökset... 19 4.4.1 Maisemakuva... 19 5 Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimapuiston rakenteet... 20 5.1 Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimaloiden sijoitus... 20 5.2 Tuulivoimapuiston rakenteet... 21 5.3 Sähkönsiirto... 22 6 Suunnittelun tavoitteet... 23 7 Osayleiskaavan suunnittelun eteneminen... 24 7.1 Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olo... 24 7.2 Osayleiskaavaluonnoksen nähtävillä olo... 24 7.3 Osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolo... 25 8 Osayleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset... 26

KAAVASELOSTUS / 2 Lauri Solin 8.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö... 26 8.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset... 26 8.3 Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset... 26 8.4 Muut merkinnät ja määräykset... 28 9 Osayleiskaavan vaikutukset... 30 9.1 Laaditut selvitykset... 30 9.2 Vaikutusten arvioinnin menetelmät... 30 9.3 Osayleiskaavan vaikutukset... 31 9.3.1 Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset... 31 9.3.2 Vaikutusalue... 31 9.3.3 Vaikutukset maankäyttöön ja liikenteeseen... 31 9.3.4 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön... 32 9.3.5 Kytölän tuulivoimapuiston maisemalliset vaikutukset... 32 9.3.6 Lentoestevalojen vaikutukset maisemaan... 34 9.3.7 Vaikutukset muinaisjäännöksiin... 34 9.3.8 Vaikutukset päästöihin ja ilmastoon... 34 9.3.9 Vaikutukset luontoon ja eläimistöön... 35 9.3.10 Melu- ja varjostusvaikutukset... 36 9.3.11 Vaikutukset ihmisiin ja elinoloihin... 39 9.3.12 Vaikutukset ilmavalvontatutkiin... 39 10 Osayleiskaavan toteuttaminen... 40 Kaavan laadinnan yhteydessä laaditut erillisselvitykset: Arkeologinen inventointi (25.8.2013) Melumallinnus (VestasV126, 8.10.2013) Varjostus mallinnus (VestasV126, 8.10.2013) Kytölä OAS (13.9.2013) Kytölä, luontoselvitys tulokset tiedossa luonnosvaiheessa, selvitys valmistuu kaavaehdotusvaiheeseen (x.x.2013) Kytölä, maisemaselvitys () Kytölän valokuvasovitteet ja näkymäalueanalyysi ()

1 (40) KYTÖLÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 1 JOHDANTO TM Voima Oy suunnittelee Kytölän alueelle kuudesta tai seitsemästä tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa. Tuulivoimalat ovat teholtaan 3,0 4,5 M. Suunnittelualue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla noin 10 kilometrin etäisyydellä Alavieskan kunnan keskustasta Kalajoen rajan tuntumassa. Suunnitellut tuulivoimalat tulevat olemaan enimmäiskorkeudeltaan enintään 210 metriä korkeita ja tornirakenteeltaan yhtenäisiä (teräslieriö- tai hybriditorni). Tuulivoimaloiden sähköntuotanto liitetään sähköverkkoon 20-35 kv maakaapelilla, ilmajohtoja ei rakenneta. Tuulipuisto liitetään Fingrid Oyj:n 110 kv voimajohtoon suunnittelualueen koillispuolelle rakennettavan sähköaseman kautta. Tuulivoimapuiston sisäinen sähköverkko toteutetaan 20-35 kv maakaapeliverkkona. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus on ilmoittanut 1.7.2013, ettei osayleiskaavassa ole tarvetta harkinnanvaraiselle ympäristövaikutusten arviointimenettelylle. Näin ollen hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset arvioidaan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. TM Voima Oy on tehnyt osayleiskaavan laadinnasta hakemuksen Alavieskan kunnalle, jonka kunnanvaltuusto on 16.9.2013 kokouksessa hyväksynyt ja päättänyt osayleiskaavan käynnistämisestä. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Alavieskan kunnanvaltuusto. Osayleiskaavaa varten on laadittu erillinen maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, ). Lisäksi tuulivoimapuiston melu- ja varjostusvaikutukset on mallinnettu WindPro-ohjelmalla. Mallinnusten lähtökohdat ja tulokset on esitetty kaavaselostuksessa. Osayleiskaavaa varten laaditaan erillinen luontoselvitys, jonka tulokset on esitetty kaavaluonnosaineistossa, mutta itse raportti valmistuu kaavan ehdotusvaiheeseen mennessä (, x.x.2013) sekä arkeologinen inventointiselvitys (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen Luoto, 25.8.2013).

2 (40) 2 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET Kaavan vaiheet Ajankohta Kaavan vireilletulo 16.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 14.10.-28.10.2013 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 16.10.2013 Osayleiskaavaluonnos kunnanhallituksessa 21.10.2013 Osayleiskaavaluonnos nähtävänä 4.11.-3.12.2013 Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu Osayleiskaavaehdotus kunnanhallituksessa Osayleiskaavaehdotus nähtävänä Osayleiskaavan hyväksyminen/kunnanvaltuusto

3 (40) 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä on mainittu ne tahot, jotka ovat osallisia kaavatyössä, kuten maanomistajat, kuntalaiset viranomaiset ja yhteisöt. Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa: Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallistumismenettelyllä luodaan edellytykset sille, että kaavan sisällöstä, vaikutuksista ja muista oleellisista asioista keskustellaan riittävän varhaisessa vaiheessa niiden osallisten kanssa, joita asiat koskevat. Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt, kuten luonnonsuojeluyhdistykset ja yrityksiä edustavat yhteisöt; Kalajoen Alavieskan riistanhoitoyhdistys, Kalajokilaakson luonto ry., Alavieskan metsästysseura ry. elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset; Oyj, Finavia Oyj Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Jokilaaksojen pelastuslaitos, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Museovirasto, Pohjois-Pohjanmaan museo, Puolustusvoimat. kunnan hallintokunnat ja lautakunnat, kuten ympäristölautakunta Maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n mukaan osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / 4 (40) 4 NYKYTILANNE 4.1 Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus Suunnittelualueen pinta-ala on noin 450 ha ja pääasiassa yksityisten maanomistajien omistuksessa. Kytölän tuulivoimapuiston suunnittelualue on pääosin metsätalouskäytössä. Suunnittelualueen itäpuolelle sijoittuvan Taluskyläntien lisäksi alueella on kattava metsäautotieverkosto. Suunnittelualueelle sijoittuu Markun metsätie ja eteläpuolelle Kytöläntie. Alueen itäpuolella sijaitsee luoteis-kaakko suuntainen Fingridin 110 kv:n voimajohto. Alavieskan alue on yleispiirteiltään hyvin alavaa. Maisema on tyypillisesti laajojen peltoaukeiden vallitsemaa ja sitä jakavat soiset ja kallioiset metsäalueet. Voimalapaikat sijoittuvat noin 40-50 metriä merenpinnan yläpuolelle. Suunnittelualue on vahvasti metsätalouskäytössä, joten metsät ovat pääosin nuoria kasvatusmetsiä ja turvemaapohjat on metsätaloustoimissa ojitettuja. Alueen edustavimmat luontoarvot löytyvät laiteiltaan ojitetuilta suoluontokohteilta sekä kallioalueilta, joilla on merkitystä myös riistan elinympäristöinä. Kuva 1 Suunnittelualueen sijainti sekä kuvaus suunnittelun aikana tapahtuneesta tarkentumisesta voimaloiden sijoittelun suhteen. Hankkeen selvitysten yhteydessä on tutkittu vaihtoehtoisia voimalapaikkoja. Mustat pallot ja ympyrät ovat tutkittuja voimalapaikkoja, siniset ympyrät ovat luonnosvaiheen mukainen voimalasijoittelu.

5 (40) 4.1.1 Asutus Suunnittelualueella ei sijaitse asuinrakennuksia. Suunnittelualueen lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat suunnittelualueen pohjoispuolella Tammelanperällä ja eteläpuolella (Kytökangas). Lähimmistä asuinrakennuksista on etäisyyttä suunniteltuihin tuulivoimaloihin noin 1000 metriä. Suunnittelualueen lähialueilla sijaitsee yksittäisiä loma-asuntoja. Lähimmät lomarakennukset sijoittuvat suunnittelualueen pohjoispuolelle, etäisyyttä lähimpään voimalaan on 800 metriä sekä länsipuolelle, etäisyyttä lähimpään voimalaan on 900 metriä. Lähimmät kylämäiset alueet sijaitsevat suunnittelualueen pohjoispuolella Tammelanperällä ja itäpuolella Tolosperällä ja Taluskylällä. Tolosperän asuinrakennuksista on etäisyyttä lähimpään tuulivoimalaan noin 1100 metriä ja Taluskylältä noin 1300 metriä. Kuva 2. Asuinrakennukset ja loma-asunnot tuulivoimapuiston lähialueilla maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan.

6 (40) 4.1.2 Maanomistus 4.1.3 Liikenne Suunnittelualueen maa-alueet ovat yksityisessä omistuksessa. Suunnittelualue rajautuu idässä Taluskyläntiehen (7840). Taluskyläntien keskimääräinen vuorokausiliikenne on 464 ajoneuvoa vuorokaudessa (Liikennevirasto, 2012). Raskaiden ajoneuvojen määrä Taluskyläntiellä on 33 ajoenuvoa vuorokaudessa. Tuulivoimapuiston eteläpuolella kulkee Kytöläntie. Tiellä kulkee vuorokaudessa noin 120 ajoneuvoa. Kytöläntiellä raskaiden ajoneuvojen määrä on noin 7 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suunnittelualueelle on rakennettu metsäautoteitä, mm. Markun metsätie. Kuva 3 Liikennemääräkartta 2012 / Liikennevirasto Liikennemäärää kuvataan vuoden keskimääräisellä vuorokausiliikenteellä (KVL), ja sen yksikkö on ajoneuvoa/vuorokausi.

7 (40) 4.1.4 Virkistys 4.1.5 Sähköverkko Kuva 4. Raskas liikenne suunnittelualueen läheisyydessä 2012/ Liikennevirasto Suunnittelualueella ei sijaitse virkistykseen rakennettuja reittejä. Alueen itäpuolella kulkee luoteesta koilliseen Fingrid Oy:n 110 kv voimajohto. Tuulivoimapuistossa tuotettu sähkö siirretään tuulivoimapuiston sisäisellä sähkönsiirrolla voimajohdon viereen rakennettavalle sähköasemalle ja liitetään valtakunnan sähköverkkoon. 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa.

8 (40) Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella, Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevia yleis- ja erityistavoitteita on esitetty VAT:in toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevassa kohdassa. Niiden mukaisesti: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. 4.2.1 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2003, vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005 ja tullut lainvoimaiseksi 25.8.2006. Voimassa olevassa maakuntakaavassa ei ole osoitettu sisämaahan sijoittuvia tuulivoimapuistoalueita tai -kohteita. Suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarausmerkintöjä. Alue sijaitsee kokonaisuudessaan maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk-5). MAASEUDUN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE Merkinnällä osoitetaan ylikunnallisia maaseutuasutuksen alueita, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Vyöhykkeillä on tarvetta kehittää kuntien yhteistyöllä yhtenäisiä suunnitteluperiaatteita

9 (40) Kehittämisperiaatteet: Alueita kehitetään jokiluontoon ja maisemaan perustuvana sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin ja kohteisiin tukeutuvana asumis-, virkistys- ja vapaa-ajan alueena ja luontomatkailuvyöhykkeenä. Maaseutua kehitettäessä sovitetaan yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen tavoitteet, erityisesti maatalouden toimintaedellytykset huomioon ottaen. Lomaasutuksen ja matkailupalvelujen suunnitelmallisella kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. Kohdealueella sijaitsevia taajamia kehitetään erityisesti jokimaiseman arvojen ja mahdollisuuksien pohjalta. mk-5 Pyhäjokilaakso Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen erityisesti lohikannan elvytysohjelman tavoitteiden mukaisesti. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Maakuntakaavassa suunnittelualueen itäpuolelle on merkitty pääsähköjohdoksi (z) olemassa oleva kaakkois-luode suuntainen pääsähköjohto. Kuva 5 Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella nuolella.

10 (40) 4.2.2 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan vaihekaavat 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Ensimmäisessä vaiheessa (1. vaihekaava) käsiteltävät aihepiirit ovat: energiantuotanto ja -siirto (manneralueen tuulivoima-alueet, merituulivoiman päivitykset, turvetuotantoalueet) kaupan palvelurakenne ja aluerakenne, taajamat luonnonympäristö (soiden käyttö, geologiset muodostumat, suojelualueiden päivitykset) liikennejärjestelmän (tieverkko, kevyt liikenne, raideliikenne, lentoliikenne, meriväylät) ja logistiikka-alueiden merkintöjen päivitykset. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava on ehdotuksena nähtävillä 20.9.- 21.10.2013. Maakuntakaavan 1. vaihekaavan yhteydessä osoitetaan tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvien alueita Pohjois-Pohjanmaalta. Kuva 6 Ote maakuntakaavan 1. vaihekaavan ehdotuksesta.

11 (40) 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus on 18.3.2013 päättänyt maakuntakaavan uudistamisen 2. vaihekaavan vireille tulosta. 2. vaihemaakuntakaavassa käsitellään koko maakunnan alueidenkäyttöä seuraavien teemojen osalta: kulttuuriympäristö maaseudun asutusrakenne virkistys- ja matkailu seudulliset jätteenkäsittelyalueet seudulliset ampumarata-alueet. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen kaavoitustyön sisältöä ja vuorovaikutusta käsittelevä osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä 27.3. 26.4.2013. 4.2.3 Yleis- ja asemakaavat Alavieskan keskustan osayleiskaavaa uudistetaan parhaillaan, mutta laadittavan osayleiskaavan suunnittelualue ei ulotu Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaavan suunnittelualueelle. Tuulivoimapuiston alueella ei ole asemakaavaa. 4.2.4 Muut suunnitelmat Alavieskan kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuonna 2008 kunnan maankäytön kehityskuvan. Kehityskuva ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maankäytön suunnitelma. Kehityskuvassa osa suunnittelualueesta on tunnistettu kallioiseksi alueeksi, jolla voi olla erityisiä virkistysarvoja kallioisuuden vuoksi mm. metsästys-, marjastus- ja ulkoilukäytössä. Alavieskan kuntaan on laadittu myös virkistysreitistöjen yleissuunnitelma, jossa on osoitettu koko kuntaa koskevia yhteystarpeita. Reitistöjen yleissuunnitelmassa suunnittelualueen itäpuolelle on osoitettu pyöräilyreitti.

12 (40) 4.3 Luonnonolot 4.3.1 Luontoselvitykset Kytölän hankealueen luontoselvitykset on suoritettu maastokaudella 2013, ja luontoselvitysraportti valmistuu loppuvuodesta 2013. Luontoselvitysten kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventointien tulokset ovat jo kaavaluonnoksen käytettävissä. Hankkeen yhteydessä on suoritettu linnuston kevätmuuttoselvitys, pesimälinnustoselvitys, metson soidinpaikka- ja liito-oravainventointi, lepakkoselvitys sekä kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys. Luontoselvityksessä on kuvailtu alueen luonnon yleispiirteet ja paikannettu hankealueen luonnon kannalta arvokkaat kohteet, jotka ovat joko lainsäädännöllä määriteltyjä tai muutoin alueellisesti edustavia kohteita, arvokkaita luontotyyppejä tai uhanalaisen, EU:n luonto- ja/tai lintudirektiiveissä mainitun tai muutoin merkittävän kasvilajiston kasvupaikkoja tai eläinlajiston elinympäristöjä. Hankealueen luontokuvausta on tässä kaavaselostuksessa tiivistetty. Laajemmin alueen luontoarvoja sekä selvitysten tuloksia ja hankkeen vaikutuksia on pohdittu luontoselvitysten erillisraportissa, joka valmistuu ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. 4.3.2 Maaperä ja vesistöt Alavieskan alue sijaitsee Keski-Pohjanmaan kiilleliuskealueella. Alueen kallioperä koostuu syväkiviin kuuluvista kvartsi- ja granodioriiteistä, gabrosta sekä dioriitistä. Alueen yleisin maalaji on moreeni, joka on peittää kallioperän muotoja vaihtelevan paksuisena kerroksena. Hankealueelle sijoittuu useita pieniä kalliopaljastumia. Alueen pinnanmuodot muodostuvat rikkonaisen moreenimaaston ja näiden välisten suoaltaiden mosaiikista. Alueelle sijoittuu yksi laajempi suoallas, Vääräneva. Kokonaisuutena alue on suhteellisen alavaa ja korkeimmat kallioalueet sijoittuvat noin 45 50m mpy. Alueen länsiosiin sijoittuu avosuoalue sekä peltoja ja hieman etäämmälle itäpuolelle Taluskylän laajat peltoaukeat. Kytölän hankealue sijaitsee Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueella (VHA 3). Hankealue sijoittuu eteläosistaan Pyhäjoen päävesistöalueella (54) Pyhäjoen alaosan (54.01) alueelle ja edelleen Talusojan (54.019) valuma-alueelle. Hankealueen pohjoisosat ovat Perämeren rannikkoalueen (84) päävesistöaluetta, missä sijoittuvat Yppärinjoen (84.079) valuma-alueelle. Hankealueelle tai sen lähialueelle ei sijoitu luonnontilaisia pienvesiä. Alueen turvemaat ovat pääosin tehokkaasti ojitettuja ja ihmisen luomaa ojaverkostoa sijoittuu alueelle runsaasti. Hankealueelle sijoittuu yksi laajempi luonnontilaisen kaltainen suoalue. Hankealuetta lähin luokiteltu pohjavesialue sijoittuu noin 1,5 km etäisyydelle hankealueen kaakkoispuolella. Mäenmaan (1100904) vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen (luokka I) pinta-ala on 0,85 km 2 ja antoisuus 50 m 3 /d.

13 (40) 4.3.3 Kasvillisuus ja luontotyypit Kokonaisuutena hankealue on varsin voimakkaasti käsitelty ja alueen metsät ovat voimaperäisesti metsätalouskäytössä. Alueelle sijoittuu kaksi laajempaa suoluontokohdetta, joista Juvinrahka vain osittain kaavoitettavalle alueelle. rämeitä on runsaasti myös ojitettu ja turvemaamuuttumien osuus on suuri. Hankealueen arvokkaiksi poimitut luontokohteet ovat ympäristöstään erottuvia, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita ja ne on esitelty kaavaselostuksessa jäljempänä. Metsät Kytölän hankealueen kivennäismaan metsät ovat melko nuoria ja mäntyvaltaisia, pääosin kasvupaikkatyypiltään variksenmarja-puolukkatyypin (EVT) kuivahkoja kankaita. Hankealueesta vähäisempi osuus on kivennäismaakankaita ja niistä suurin osuus sijoittuu alueenpohjoisosaan Siljakallion alueelle sekä eteläosaan Neljänneksenkallion ja Kytökankaan alueille. Hankealueen metsäalasta suuri osuus on alun perin rämeisiä turvekangasmuuttumia, joilla kasvaa nykyisin kohtalaisesti mäntyä. Rämevarpujen suuri osuus leimaa metsien kenttäkerrosta ja sekapuuna esiintyy usein hieskoivua. Suot Hankealueen pinta-alasta suurin osuus on turvemaapohjaisia muuttumia, joilla metsänkasvua on pyritty ojituksin lisäämään. Hankealueen soista Vääräneva on ainoa laajempi ja luonnontilaisen kaltaisena edustavampi suoluontokohde. Vääränevaa on laiteiltaan ojitettu ja sen pohjoisosat ovat nykyisin peltona. Vääränevan laiteilla esiintyy pallosararämeenojikkoa sekä isovarpurämemuuttumia. Yrjänännevan alueella esiintyy laajimmin puolukkaturvekankaita, joiden joukossa rämemuuttumien osuus vaihtelee mosaiikkimaisesti. Hankealueella ei esiinny ojittamatonta ja puustoltaan edustavaa korpea. Alueen vähäiset korpimuuttumat ovat sekapuustoisia, nuoria ja valoisuuden vuoksi heinäisiä ja osaltaan jo turvekankaita. Runsaat ojitukset ja puuston käsittely ovat koko hanke alueella merkittävästi muuttaneet rämesuotyyppien luonnontilaa. Vähäisten korpimuuttumien tai rämeisten kasvatusmetsien alueilla ei ollut kasvillisuuden perusteella havaittavissa erityistä rehevyyttä, vaan alueella on luonnontilassaankin ollut varsin karuja suoluontotyyppejä. Kulttuuriympäristöt Hankealueelle ei sijoitu asuttuja kulttuuriympäristöjä, eikä entisiä hakamaita tai metsälaitumia havaittu. Hankealueen koillis- ja kaakkoisosiin sijoittuu laajempia viljelykäytössä olevia peltoalueita. Kunnarinperkkiön ja Asunnevan pelloilla on useita latoja ja metsäisiä saarekkeita. Vääränevan pohjoisosaan sijoittuu kapea peltolohko. Inventoinneissa ei havaittu merkittävämpää kulttuuriperäistä lajistoa, vaan lajisto on tavanomaista ja hyvin yleistä pientareiden ja viljelyalueiden lajistoa.

14 (40) Arvokkaat luontokohteet ja lajisto Arvokkaiksi luontokohteiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää tarkasteltavan alueen luontoarvoja. Merkittävimmät tällaiset ympäristötyypit on lueteltu luonnonsuojelulaissa (LSL 29 ), ja niiden olemassaolo on lailla turvattu sen jälkeen kun alueellinen ELY-keskus on tehnyt niistä rajauspäätöksen ja saattanut sen maanomistajan tiedoksi. Metsälaki (MetsäL 10 ) määrittelee metsätaloustoimissa huomioitavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka ilmentävät luonnon monimuotoisuutta ja ne on hyvä huomioida myös muussa maankäytön suunnittelussa. Uudistetussa vesilaissa on luonnontilaisten pienvesien muuttamiskielto (2 luku 11 ja 3 luku 2 ). Hankealueen arvokkaat luontokohteet ovat metsälain määritelmän mukaisia arvokkaita elinympäristöjä; kitu- ja joutomaan vähäpuustoisia soita sekä kallioalueita. Luontokohteet on nimetty niiden sijainnin mukaan karttanimillä sekä numeroitu (luontoselvityksen liite 1). Vääräneva (luontokohde 1) Vääräneva on keidasrämeeksi kehittyvä karu, avoin suo, joka on laiteiltaan ojitettu. Vallitsevina suotyyppeinä esiintyvät keskiosien rahkaiset keidasrämeet sekä laiteiden lyhytkortiset nevarämeet, pallosararämeet ja tupasvillarämeet. Alun perin suo on ollut laajempi ja saman suoaltaan alueella on Vääränevan pohjoispuoliselle suopohjalle raivattuja peltoja, jotka ovat viljelyskäytössä. Suon laiteilla on rahkarämettä ja nevaa sekä isovarpurämemuuttumaa ja turvekantasojikkoa. Suolla on pari kallioista ja puustoista saareketta. Laiteiden ojituksista huolimatta suo on säilyttänyt luonnontilaisuuttaan ja on paikallisesti merkittävä luontokohde. Suoluontokohteilla on merkitystä myös mm. kanalinnuston sekä muun eläimistön elinympäristönä. Vääräneva on myös paikoin edustavanoloinen hillasuo. Luontokohteeksi rajattiin edustavimmat osat ojittamattomasta suosta sekä pienet kallioiset metsäsaarekkeet. Vääräneva on paikallisesti luonnon monimuotoisuutta lisäävä kohde. Se voidaan myös määritellä Metsälain 10 :n mukaisiin erityisen arvokkaisiin soiden elinympäristöihin vähäpuustoiset suot. Lisäksi suolla esiintyy pieniä kallioisia ja puustoltaan käsittelemättömiä saarekkeita, jotka ovat metsälain mukaisia soiden kangasmetsäsaarekkeita. Luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen (Raunio ym. 2008) mukaisina arvokkaampina suotyyppeinä luontokohteella esiintyvät pallosararämeet (VU) ja rahkakeitaat (VU). Siljakallio SE, kallioluontokohde (luontokohde 2) Kallioluontokohteiden arvot perustuvat puuston rakenteeseen ja monipuolisuuteen, lahopuuston määrään sekä riistalajistolle tärkeisiin elinympäristöihin. Hankealueelle sijoittuu useita kallioluontokohteita, joiden puuston edustavuus vaihtelee. Edustavin kallioalue sijoittuu hankealueen pohjoisosaan Siljakallion kaakkoisosiin, missä esiintyy puustoltaan edustavampi ja monimuotoinen avokallioalue. Kalliokohteen edustavuus perustuu kohtalaisen iäkkääseen puustoon sekä metson elinympäristöihin. Muulta osin koko Siljakallion alueen puusto on nuorempaa ja tasaikäistä, tavanomaista kalliomaastoista talousmetsää. Rajattu kallioluontokohde voidaan tulkita soveltuvin osin Metsälain 10 :n mukaisiksi kitu- ja joutomaiden kohteiksi kalliot. Metsälakikohteet ovat yleensä pienialaisia, puustoltaan erirakenteisia ja sisältävät lahopuuta. Karut kallioluontotyypit eivät ole uhanalaisuusluokituksessa merkittäviä kohteita.

15 (40) Uhanalainen ja arvokas kasvilajisto Hankealueelta tai sen välittömästä lähiympäristössä ei ollut aikaisempaa tietoa uhanalaisista tai silmälläpidettävistä lajeista ympäristöhallinnon Hertta Eliölajit -tietokannan mukaan (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Näpänkangas 2/2013). Alueen kasvillisuusja luontotyyppi-inventoinneissa ei havaittu uhanalaista (CR, EN, VU) silmälläpidettävää (NT) tai Keskiboreaalisella Pohjanmaan alueella alueellisesti uhanalaista (RT) kasvilajistoa. Erityisesti suojeltavaa (LsL. 47 ) tai luontodirektiivin (liite II ja liite IV b) mukaista kasvilajistoa alueella ei myöskään havaittu. 4.3.4 Linnusto ja muu eläimistö Linnustoselvitykset Kytölän suunnitellun tuulivoimapuiston pesimälinnustoa on selvitetty yleisesti käytössä olevia ja pesimälinnustoinventointeihin tarkoitettuja laskentamenetelmiä (kartoituslaskenta ja pistelaskenta) soveltamalla. Pesimälinnuston pistelaskennat toteutettiin 22.5. 24.6.2013 välisenä aikana, minkä lisäksi hankealueella toteutettiin yleispiirteinen metson soidinpaikkojen inventointi 21.4.2013. Pesimälinnustoselvitysten lisäksi täydentävää tietoa linnustosta saatiin myös muiden hankealueella toteutettujen luontoselvitysten yhteydessä. Kytölän tuulivoimahankkeen yhteydessä suoritettiin otantamuotoisesti hyviin muuttopäiviin kohdennettu muuttolinnuston seuranta aikavälillä 16.4. 22.5.2013, jonka aikana alueen kautta muuttavaa linnustoa tarkkailtiin yhteensä kymmenenä päivänä. Hankealueen kautta kulkevaa muuttolinnustoa arvioitiin myös suhteuttamalla hankealue lintujen muuton yleiskuvaan Kalajokilaakson alueella, ja hankealueen länsipuolella aiemmin suoritettuihin tuulivoiman YVA-menettelyjen yhteydessä toteutettuihin muutontarkkailuihin. Linnustoselvitysten aikana keskityttiin erityisesti selvittämään suojelullisesti arvokkaiden lajien esiintyminen alueella, mutta myös kaikkien muiden lajien esiintyminen kirjattiin ylös. Pesimälinnusto- ja kevätmuuttoselvitysten tulokset raportoidaan kaavaselostuksen ehdotusvaiheessa. Muu eläimistö ja EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit Tiedot alueen eläimistöstä perustuvat pääosin yleistietoon nisäkkäidemme levinneisyydestä ja elinympäristövaatimuksista, mutta eläimistöä havainnoitiin myös hankkeen yhteydessä suoritettujen luonto- ja linnustoselvitysten yhteydessä. Hankealueella tavattava nisäkäslajisto on tyypillistä metsätalousvaltaisen havumetsävyöhykkeen lajistoa, joka koostuu etupäässä alueellisesti yleisistä ja tavanomaisista lajeista. Alueen yleisimpiä nisäkkäitä ovat hirvi, metsäjänis, orava ja kettu sekä useat eri piennisäkäslajit. Hirvieläimistä alueella tavataan myös metsäkaurista. EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) luetellaan yhteisön tärkeänä pitämiä eläinlajeja, jotka ovat ns. tiukan suojelujärjestelmän lajeja, jolloin niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain perusteella kiellettyä (Lsl. 49 ). EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista alueella saattavat levinneisyytensä puolesta esiintyä aika-ajoin myös kaikki suurpetojamme, joista todennäköisimmät ovat karhu ja ilves.

16 (40) Metson soidinpaikkainventoinnin yhteydessä hankealueella toteutettiin yleispiirteinen liito-oravainventointi papanakartoitusmenetelmää hyödyntäen. Lisäksi hankealueella toteutettiin kesän 2013 aikana yleispiirteinen lepakoiden ruokailualueiden kartoitus ns. aktiivikartoitusmenetelmää hyödyntäen, missä hankealueen lepakoille potentiaaliset kohteet kierrettiin kattavasti läpi detektorilla (Echo Meter EM3+) kuunnellen. Lepakkoselvitykset toteutettiin kesä- ja heinäkuussa 2013, jolloin hankealue kierrettiin kattavasti läpi kahden yön aikana. Lepakkoselvitykset kohdennettiin lepakoille tärkeiden alueiden kuten merkittävien ruokailualueiden sekä lisääntymis- ja levähdyspaikkojen paikantamiseen hankealueelta sekä sen lähiympäristöstä. Lepakkoselvitysten tarkemmat tulokset raportoidaan kaavaselostuksen ehdotusvaiheessa. 4.3.5 Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura-alueita, luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmien alueita. Hankealuetta lähin Natura-alue Ryökönkangas (FI1002011) sijoittuu Posanperän ja Havistonperän alueella noin 7 km etäisyydelle hankealueen itäpuolella. Ryökönkankaalla sijaitsee myös vanhojen metsien suojelualue (VMA110082). Ryökönkangas on sisällytetty Suomen Natura 2000 ohjelmaan luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena (SCI = Sites of Community Interest). Seuraavaksi lähin suojelualue tai suojeluohjelmien alue on Kaakkurinnevan (SSO110331) soidensuojeluohjelman alue, joka sijoittuu noin 3,6 km etäisyydelle hankealueen luoteispuolella. Kuva 7 Hankealueen ympäristöön sijoittuvat lähimmät Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet (Oiva Ympäristö- ja paikkatietokanta, 2013).

17 (40) 4.4 Maisema- ja kulttuuriympäristö 4.4.1 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 4.4.1.1 Maisemamaakunta Alavieska kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Keski-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko -alueeseen. 4.4.1.2 Maisema-alueet Hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita tai arvotettuja maisemakohteita. Voimassa olevassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa tuulivoimapuiston pohjoispuolella oleva Taluskylän Talusperä on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi myös maisemallisin perustein. Hankealueelta länteen sijoittuva Kalajoen Pitkäsenkylä-Tyngän alue on maakuntakaavassa määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Hankealuetta lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee Ylivieskan kaakkoispuolella Kalajokilaakson alueella (Ylivieska, Nivala, Haapajärvi). 4.4.1.3 Kulttuurihistorialliset kohteet Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) ei sijoitu hankealueelle. Lähin RKY 2009 kohde, Jylkän talonpoikaistila sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista. Muut kohteet sijaitsevat yli kymmenen kilometrin etäisyydellä kohteista. Näitä ovat Mattilaperä ja Kalaputaan kylä. Maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävistä aluekohteista lähimmäs tuulivoimapuistoa sijoittuu Talusperän alue noin 2,0 kilometriä tuulivoimapuiston koillispuolelle. Muut maakunnallisesti merkittävät kohteet sijaitsevat yli 7 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Alavieskan Kytölän suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitsee lisäksi yksittäisiä maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristökohteita. Näistä lähimpänä suunnittelualuetta sijaitsee suunnittelualueen kaakkoispuolella Taluskylän entinen kansakoulu sekä Alavieskan kirkonkylän kohteet (Alavieskan tapuli ja kirkko, Alavieskan kotiseutumuseo, Anttila, Kangas, Ylikangas, Tanhuala ja Hannula) ja pohjoispuolella vanhat rajakivet. Hankealueen eteläpuolella Kalajoen kunnan puolella sijaitsee Käännänkylän kohteet sekä hankealueen luoteispuolella Mehtäkylän kohteet.

18 (40) Taulukko 1. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät valtakunnalliset ja maakunnalliset hankealueen läheisyydessä. Kohde Status Etäisyys lähimmistä tuulivoimaloista Jylkän talonpoikaistila RKY 2009 1,5 km Kalaputaan kylä RKY 2009 14,5 km Mattilanperän kylä RKY 2009 14,5 km Talusperä Maakuntakaava 1,9 km Merijärven kirkkoympäristö Maakuntakaava 10,9 km Tanskanperä Maakuntakaava 9,1 km Pitkäsenkylä-Nuoranperä- Hihnanperä Vaikkolan kulttuurimaisema Petäjäskoskella Maakuntakaava Maakuntakaava 7,5 km 14,9 km Kuva 8 Hankealuetta lähimmät arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt sekä tunnetut muinaisjäännökset.

19 (40) 4.4.2 Muinaisjäännökset Suunnittelualueelle on laadittu arkeologinen inventointi kesällä 2013 (Kulttuuripalvelut Heiskanen & Luoto Oy). Suunnittelualueella sijaitsee yksi ennestään tunnettu kiinteä muinaisjäännös, Kytökangas. Kohde käsittää kaksi hautaröykkiöksi määriteltyä kivirakennetta. Arkeologisen inventoinnin tuloksena alueelta havaittiin yksi entuudestaan tuntematon muinaisjäännöskohde, Kytökangas 2. Kohde koostuu kolmesta röykkiöstä, jotka muistuttavat muodoltaan kohteen Kytölä raunioita. Taulukko 2. Tuulipuistoalueella sijaitsevat tunnetut muinaisjäännökset. Rekisterinumero Nimi Tyyppi Etäisyys tuulivoimalasta 9010031 Kytökangas hautaröykkiö n. 200 m uusi ehdotettu kohde kytökangas 2 Hautapaikat, hautaröykkiöt n. 200 m 4.4.1 Maisemakuva Alavieskan Kytölän tuulivoima-alue on tasaista ja alueen korkeuserot ovat pieniä. Alue on yleispiirteiltään hyvin alavaa. Maisema on tyypillisesti laajojen peltoaukeiden vallitsemaa ja sitä jakavat soiset ja kallioiset metsäalueet. Voimalapaikat sijoittuvat noin 40-50 metriä merenpinnan yläpuolelle. Suunnittelualue on vahvasti metsätalouskäytössä, joten metsät ovat pääosin nuoria kasvatusmetsiä ja turvemaapohjat on metsätaloustoimissa ojitettuja. Osa suunnitelluista voimalanpaikoista sijoittuu aivan viljelysalueiden tuntumaan. Lähialueen maisema koostuu pääosin metsätalouskäytössä olevista metsäalueista sekä viljelymaisemasta. Lähialueen viljelymaisemat muodostuvat laajuudeltaan erisuuruisista peltoalueista. Laajimmat lähialueen peltoalat sijoittuvat tuulivoimapuiston koillispuolelle Tolosperän ja Talusperän alueille sekä hankealueen luoteispuolelle Jylkän alueelle. Lähialueen asutus on pääosin sijoittunut pääkulkureittien varsille peltoalueiden laitamille ja viljelysalueiden keskelle jääviin saarekkeisiin. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei nykyhetkellä ole muita tuulivoimaloita tai korkeita rakennelmia. Linkkimastoja on hankealueen kaakkoispuolella Ylipään Linnakalliolla ja Alavieskan keskustassa, sekä hankealueen luoteispuolella Jylkän Kalliossa.

20 (40) 5 Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimapuiston rakenteet 5.1 Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimaloiden sijoitus TM Voima Oy on vastannut Kytölän tuulivoimapuiston yleissuunnittelusta. Yleissuunnitelman mukaan tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden (7) lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, joka sijaitsee 110 kv:n voimajohdon yhteydessä. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Tuulivoimapuiston suunnittelun yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja tuulivoimaloiden sijoitukselle. Tuulivoimaloiden sijoittelu suunnittelualueella perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueelta saatuihin tuulimittaustietoihin. Tuulivoimaloiden tehokas energiantuotanto edellyttää, että voimaloiden väliset etäisyydet ovat riittävät. Tuulivoimaloiden tarkat sijoittumisalueet osoitetaan osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin tuulivoimaloiden alueet määritellään luonto- ja muut arvot otetaan huomioon. Kuva 9 Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston voimaloiden, sähköaseman sekä tieyhteyksien ja maakaapeleiden sijainnit.

21 (40) 5.2 Tuulivoimapuiston rakenteet Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Kytölän tuulivoimalat on suunniteltu toteutettavaksi yhtenäisellä tornirakenteella, joka tulee olemaan teräslieriö-, teräslevy- tai hybriditorni. Todennäköisen voimalatyypin tornikorkeus on 137,5 metriä ja roottorin halkaisija 126 metriä. Näin todennäköinen tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus olisi 200 metriä. Osayleiskaavassa tuulivoimaloiden enimmäiskorkeudeksi on määritelty 210 metriä. Suunnitellut tuulivoimalat ovat nimellisteholtaan 3,0 4,5 MW. Voimalamäärä tulee olemaan 6-7. Kokonaisuudessa tuulivoimapuiston voimaloiden yhteenlaskettu nimellisteho on alle 30 MW. Kuva 10. Periaatekuva Kytölän tuulivoimapuistoon suunnitteluista tuulivoimaloista.

22 (40) 5.3 Sähkönsiirto Tuulivoimaloiden rakentamis- ja pystytysaloiksi tarvitaan noin 60 m x 80 m maaalueet, jotka raivataan puustosta. Tuulivoimaloiden perustamistekniikka riippuu valitusta rakennustekniikasta ja perustamisolosuhteista. Kytölän alueella tuulivoimalat tullaan todennäköisesti perustamaan maanvaraisina teräsbetoniperustuksina tai kallioankkuroituina teräsbetoniperustuksina. Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Tuulivoimapuiston rakenteista ainoastaan sähköaseman alue aidataan. Lisäksi rakentamisen aikana liikkumista tuulivoimapuistoalueella rajoitetaan turvallisuussyistä. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:n määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on ilmailulain mukaan haettava Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lupa lentoesteen asettamisesta. Trafille toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto esteestä. Liikenteen turvallisuusviraston myöntämässä lentoesteluvassa määritellään tarvittavat lentoestemerkinnät päivä- ja yötoimintaa varten. Tuulivoimalaitoksien rakentamista ja huoltoa varten tarvitaan huoltotieverkosto. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä. Huoltotieverkostoa pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. Tuulivoimaloiden sähköntuotanto liitetään sähköverkkoon 20-35 kv maakaapelilla, ilmajohtoja ei rakenneta. Tuulipuisto liitetään Fingrid Oyj:n 110 kv voimajohtoon suunnittelualueen koillispuolelle rakennettavan sähköaseman kautta. Tuulivoimapuiston sisäinen sähköverkko toteutetaan 20-35 kv maakaapeliverkkona. Kuva 11. Kytölän tuulivoimapuiston liittymisperiaate Fingridin 110 kv voimajohtoon.

23 (40) 6 Suunnittelun tavoitteet Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, josta tuulivoimaloista maakaapelein siirrettävä sähköenergia siirretään 110 kv:n sähköverkkoon. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Alavieskan kunnanvaltuusto. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa 2 500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä.

24 (40) 7 Osayleiskaavan suunnittelun eteneminen 7.1 Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olo Osayleiskaavan laadinnasta on päätetty Alavieskan kunnanhallituksessa 30.9.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 14.10-28.10.2013 välisen ajan. Kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestetään 16.10.2013. Kohtaa täydennetään kaavaprosessin edetessä. 7.2 Osayleiskaavaluonnoksen nähtävillä olo Kaavan valmisteluaineisto asetetaan nähtäville 4.11.-3.12.2013 väliseksi ajaksi. Nähtävilläolon aikana järjestetään yleisötilaisuus 5.11.2013 klo 17.00 Alavieskan kunnantalon valtuustosalissa. Kuva 12. Kytölän tuulivoimapuiston kaavaluonnos

25 (40) Täydennetään kaavaprosessin edetessä. 7.3 Osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolo Täydennetään kaavaprosessin edetessä.

26 (40) 8 Osayleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset 8.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Osayleiskaavan suunnittelualueen pinta-ala on noin 450 ha. Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaavassa maankäytön kehittämistarpeet kohdistuvat tuulivoimarakentamiseen. Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu pääosin maa- ja metsätalousalueeksi. Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Tuulivoimaloiden alueiden (tv-1) varauksilla osoitetaan alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa maa- ja metsätalousalueelle. Yleissuunnittelun mukaiset tuulivoimaloiden paikat on osoitettu lisäksi ohjeellisin kohdemerkinnöin. Suunnittelumääräyksissä on esitetty tuulivoimaloiden enimmäiskorkeus, tornirakenne, niiden väritykseen liittyviä määräyksiä sekä tuulivoimaloiden enimmäismäärä. Osayleiskaavassa ei ole ei ole esitetty voimaloiden enimmäistehoa, mutta tuulivoimapuiston kokonaisnimellisteho on alle 30 MW ympäristövaikutusten tarveharkintapäätöksen mukaisesti. Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet sekä sähköaseman sijainti. Huoltoteiden suunnittelussa on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon olemassa olevia teitä. 8.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset Tuulivoimapuiston alue on osoitettu pääkäyttötarkoitukseltaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Suunnittelumääräyksessä on annettu vähimmäisetäisyys maa- ja metsätaloutta palvelevan rakentamisen sijoittumiselle suhteessa tuulivoimaloihin. 8.3 Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset

27 (40) Osayleiskaavassa on osoitettu osa-alueet (tv-1), joille tuulivoimalat tulee sijoittaa kaikkine rakenteineen. Alueet on osayleiskaavassa rajattu siten, että tuulivoimaloiden tarkemmassa sijoittamisessa voidaan ottaa huomioon mm. paikalliset maaperäolosuhteet. Kaavamääräyksin on ohjattu myös tuulivoimaloiden kokonaiskorkeutta sekä niiden väritystä. Vaalealla värityksellä tarkoitetaan maisemakuvaan soveltuvaa yhtenäistä väritystä (valkoinen tai muu vaalea väri). Kaavamääräyksen mukaan tuulivoimaloiden enimmäiskorkeus (torni + lapa) saa olla enintään 210 metriä. Lisäksi kaavamääräyksin on myös määrätty tuulivoimaloiden suurin kokonaiskorkeus merenpinnasta (tuulivoimaloiden alueiden korkein maanpinnan kohta on noin +55,00).

28 (40) Osayleiskaavassa on esitetty tuulivoimapuiston yleissuunnitteluun perustuen tuulivoimalaitosten ohjeelliset paikat sekä ohjeelliset maakaapeleiden ja tielinjauksien sijainnit. Maakaapeleiden ja tielinjauksien sijainnit perustuvat tuulivoimapuiston yleissuunnitteluun, mutta ne on osayleiskaavassa tarkoituksenmukaista osoittaa ohjeellisina, jotta niiden rakentamisessa voidaan ottaa huomioon paikalliset maaperäolosuhteet. Maakaapeleiden ja tielinjauksien sijoittamisessa on otettu huomioon osayleiskaavan selvityksissä tunnistetut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet. Kaavaluonnos ja kaavamääräykset täsmentyvät kaavaehdotusvaiheessa, kun kaavaluonnoksesta mahdollisesti saatava palaute on käsitelty. Koko osayleiskaava-aluetta koskevat määräykset ohjaavat alueen tuulivoimarakentamista. Yleismääräyksissä on esitetty osayleiskaavan alueelle rakennettavien voimaloiden enimmäismäärä (7 voimalaa), sisäisen sähkönsiirron toteutustapa sekä huoltoteiden ja maakaapeleiden sijoittamisperiaatteet. Lisäksi yleismääräyksissä tuodaan esille tuulivoimaloiden rakentamista varten tarvittava lentoestelupa sekä pääesikunnan hyväksyntä. Yleismääräyksissä edellytetään myös voimaloiden maanpäällisten osien purkamista rakennusvalvonnan määräämässä ajassa. Yleismääräyksissä on tuotu esille myös tuulivoimapuiston suunnittelua ja toteuttamista ohjaavat melutasojen ohjearvot. Lisäksi yleismääräyksissä todetaan, että osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena. 8.4 Muut merkinnät ja määräykset Kaavaluonnoksessa on osoitettu kaksi muinaismuistokohdetta aluerasterilla. Kyseiset kohteet ovat: Kytökangas, hautaröykkiö Kytökangas 2, hautapaikat, hautaröykkiöt

29 (40) Kaavaluonnoksessa on osoitettu kaksi luontokohdetta. Kyseiset kohteet ovat: luo-1 Siljakallio luo-2 Vääräneva

30 (40) 9 Osayleiskaavan vaikutukset 9.1 Laaditut selvitykset Osayleiskaavan yhteydessä laaditaan seuraavat selvitykset: Luontoselvitykset (valmistuu ennen kaavaehdotuksen laadintaa) kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventointi Kevätmuuttoselvitys pesimälinnustoselvitys metsonsoidinpaikka- ja liito-oravainventointi lepakkoselvitys Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys ( ) Melu- ja varjostusselvitykset ( 8.10.2013) Arkeologinen inventointi (25.8.2013) Kytölän valokuvasovitteet ja näkymäalueanalyysi Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan osayleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Tuulivoimalat vaikuttavat ympäristöönsä muuttamalla maisemaa sekä tuottamalla ääntä ja välkettä. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutuksia luonnonarvoihin ja ihmisten elinoloihin. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti hankkeen luonto-, maisema-, melu- ja varjostusvaikutuksia. Vaikutusten arviointi perustuu tehtäviin selvityksiin. Puolustusvoimat ovat ilmoittaneet lausunnossaan, että tuulivoimapuiston vaikutuksista ilmavalvontatutkiin ei tarvitse laatia erillistä selvitystä. Kullakin vaikutustyypillä on erilainen vaikutusalueensa. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan tuulivoimaloiden rakennuskohteiden läheisyyteen. Osa vaikutuksista, kuten maisema- ja linnustovaikutukset, saattavat ulottua laajemmalle alueelle. Arvioinnissa hyödynnetään ympäristöministeriön laatimaa ohjeistusta tuulivoimarakentamisesta ja sen vaikutusten arvioinnista. 9.2 Vaikutusten arvioinnin menetelmät Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan osayleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Tuulivoimalat vaikuttavat ympäristöönsä mm. muuttamalla maisemaa sekä tuottamalla ääntä. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutuksia luonnonarvoihin ja ihmisten elinoloihin. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti hankkeen luonto-, maisema-, melu- ja varjostusvaikutuksia. Vaikutusten arviointi perustuu tehtyihin selvityksiin. Tuulivoimaloiden vaikutuksia ilmavalvontatutkiin tutkitaan Puolustusvoimilta pyydettävän lausunnon yhteydessä. Arvioinnissa on hyödynnetty ympäristöministeriön laatimaa ohjeistusta tuulivoimarakentamisesta ja sen vaikutusten arvioinnista.

31 (40) 9.3 Osayleiskaavan vaikutukset 9.3.1 Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset 9.3.2 Vaikutusalue Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana rakennuspaikkojen luonnonympäristössä tapahtuu muutoksia. Rakentamisen aikana meluhaitat ja ympäristön muutokset ovat merkittävimmät. Rakentamisesta ja työmaakoneista aiheutuu ääntä ja kuljetuksista liikenteellisiä vaikutuksia. Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin väliaikaisia. Rakentaminen kestää yhteensä noin vuoden. Tuulivoimapuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu tuulivoimapuistosta johtuvia muutoksia. Tuulivoimapuiston käytön aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat vaikutukset sekä linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Vaikutuksia aiheuttavat myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä tuulivoimalan roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen ja varjonmuodostuminen. Vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia aiheutuu huolto- ja kunnostustöistä. Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin; työvaiheet ja käytettävä kalusto ovat pääosin rakentamista vastaavia. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohto ja muut rakenteet voidaan purkaa ja poistaa paikalta. Tuulivoimatoiminnasta poistuvat alueet vapautuvat muuhun käyttöön. Kunkin vaikutustyypin vaikutusalue riippuu vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen (mm. kasvillisuusvaikutukset ja vaikutukset muinaisjäännöksiin), osa rajoittuu kapealle nauhamaiselle väylälle (mm. huoltoteiden ja maakaapeleiden vaikutukset) ja osa ulottuu laajalle alueelle (mm. maisemavaikutukset ja linnustovaikutukset). Tuulivoimapuiston maisemavaikutus ulottuu noin 20 km:n, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen pääosin 5 km:n, ja melun ja valon vilkkumisen vaikutukset noin 2 km:n etäisyydelle tuulivoimapuistosta. 9.3.3 Vaikutukset maankäyttöön ja liikenteeseen Tuulivoimaloiden rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista sekä Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Kytölän alue täyttää tuulivoimarakentamisen toteuttamiskelpoisuuden ehdot. Alueella tuotettu sähköenergia voidaan siirtää valtakunnan sähköverkkoon, jossa on riittävä sähkönsiirtokapasiteetti. Suunnittelualue on suurelta osin metsätalouden piirissä. Alueelle sijoittuvat 7 tuulivoimalaa sekä niihin liittyvät huoltotiet eivät rajoita alueen nykyistä käyttötarkoitusta metsätalousalueena kuin tuulivoimaloiden ja huoltoteiden välittömiltä rakennusalueilta. Tuulivoimalat eivät myöskään merkittävästi rajoita alueella liikkumista, eivätkä suoraan heikennä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Tieverkon laajentuminen ja kantavuuden parantaminen edistää osin alueen metsätalouskäyttöä. Tuulivoimapuiston huoltotiet sijoittuvat osin olemassa oleviin maastokäytäviin, mutta osalle voimalapaikoista tulee rakentaa uusi maastokäytävä.

32 (40) Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulivoimapuiston rakentamiseen, jolloin liikennemäärät suunnittelualueen läheisyydessä lisääntyvät betoni-, maarakennus- ja voimalakomponenttikuljetusten vuoksi. Lisäksi liikennettä aiheutuu huoltoteiden ja sähkönsiirron rakentamisesta ja työhenkilöstön liikkumisesta. Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja asennuskenttien rakentamiselle, joiden valmistuttua tehdään voimaloiden perustukset. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana suurin kuljetustarve syntyy tuulivoimaloiden rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamisesta sekä perustuksien betonivalusta. Rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamiseen käytetään kiviaineista n. 0,5 m³/m². Mikäli voimalaa kohden rakennetaan 700 m uusia ja kunnostettavia teitä, edellyttää yhden tuulivoimalan rakentaminen karkeasti arvioituna noin 130 täysperävaunuyhdistelmäkuljetusta. Mikäli kiviaineista on saatavissa teiden ja asennuskenttien alueilta, kuljetustarve vähenee. Vastaavasti tuulivoimalan teräslieriötornin perustusten valaminen edellyttää karkeasti arvioituna noin 100 kuljetusta. Jos tuulivoima perustetaan kallioon ankkuroiden, on betonin tarve vähäisempi ja myös kuljetukset vähenevät. Tuulivoimaloiden osia (torni, konehuone, lapa) kuljetetaan maanteillä erikoiskuljetuksina. Yhden teräslieriörakenteisen tuulivoimalan rakentaminen edellyttää 12-14 erikoiskuljetusta. Erikoiskuljetukset aiheuttavat suurimman vaikutuksen liikenteen toimivuuteen, erityisesti tuulivoimaloiden lapojen kuljettaminen. Lapojen kuljetuksessa voidaan mm. joutua rajoittamaan liikennettä liittymissä. Erikoiskuljetusten aiheuttama häiriö kohdistuu koko kuljetusreitille, mutta häiriöt ovat paikallisia (tietyssä pisteessä lyhytaikaisia) ja lyhytkestoisia. Erikoiskuljetusten aiheuttamat häiriöt ajoittuvat tuulivoimaloiden pystytysajalle. Kokonaisuudessa tuulivoimapuiston liikennevaikutukset kohdistuvat rakennusvaiheittaisiin jaksoihin koko tuulivoimapuiston rakentamisen ajalle (noin vuosi). Liikenteen suuntautuminen tarkentuu hankkeen jatkosuunnittelun aikana. Tuulivoimapuiston rakentaminen lisää tällä ajalla raskasta liikennettä erityisesti tuulivoimapuiston läheisillä tieosuuksilla nykyisiin liikennemääriin verrattuna ja lisää luonnollisesti myös liikenteestä aiheutuvia melu- ja pölyhaittoja teiden välittömillä lähialueilla. Tuulivoimapuiston käytön aikaiset liikenteelliset vaikutukset ovat vähäisiä. Liikennettä aiheutuu tuulivoimapuiston huoltoliikenteestä ja tuulivoimapuiston huoltoteiden aurauksista. 9.3.4 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Osayleiskaavaa varten on laadittu erillinen maisemaselvitys (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, ), jossa on kuvattu yksityiskohtaisemmin osayleiskaavan maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. 9.3.5 Kytölän tuulivoimapuiston maisemalliset vaikutukset Tuulivoimalat muuttavat aina tuulipuistoalueen sitä ympäröivien lähialueiden maisemaa, koska voimalat ovat suurikokoisia eivätkä vertaudu muihin ympäristön elementteihin. Maisemavaikutukset ovat aina subjektiivisia, mutta maisemakuvan muutosta voidaan arvioida tehtyjen havainnekuvien ja näkemäalueanalyysin pohjalta.

33 (40) Huomattavimmat maisemakuvan muutokset ilmenevät tuulivoimapuiston alueella. Tällä lähivyöhykkeellä on tuulivoimaloiden näkyvyyden lisäksi on havaittavissa maiseman fyysiset muutokset, jotka aiheutuvat uusien teiden rakentamisesta ja pystytyskenttien rakentamisesta. Tuulivoimapuistoalueella myös alueen äänimaisema muuttuu, koska voimaloiden lähietäisyydellä voimaloiden toiminnasta muodostuvat äänet ovat parhaiten kuultavissa. Tuulivoimapuistojen maisemalliset vaikutukset korostuvat niillä alueilla, joilta voimalat ovat arkipäiväisessä elämässä selkeimmin havaittavissa. Kytölän tuulivoimapuiston osalta merkittävimmät maisemalliset vaikutukset kohdistuvat noin 1 3 kilometrin etäisyydellä sijaitseville avoimille alueille. Voimalat muuttavat maisemakuvaa merkittävästi Talusperän länsiosissa ja Kytölässä. Maisemalliset muutokset ovat huomattavia myös paikoin Tolosperällä sekä Jylkän itäosissa, mutta voimalat eivät näillä alueilla hallitse maisemakuvaa yhtä selkeästi kuin edellä mainituilla alueilla. Vaikka voimalat näkyvät selkeästi peltoaukeita sivuaville tai halkoville teille, eivät voimalat välttämättä hallitse yhtä voimakkaasti maisemakuvaa peltoalueiden reunoille tai niiden yhteyteen sijoittuvissa pihapiireissä, koska pihapuusto tai metsänreuna muodostaa näkemäesteitä voimaloiden ja tarkastelupisteen välille. Kytölän tuulivoimalat ovat havaittavissa myös kauempana sijaitsevilta avoimilta peltoalueilta. Yli viiden kilometrin etäisyydeltä voimalat havaitaan taustamaisemassa puuston latvuston yläpuolella, eivätkä voimalat siten enää hallitse maisemaa. Maisemakuvan muutokset ovat tällä etäisyydellä kuitenkin lieviä tai enintään kohtalaisia. Valtakunnallisista kohteista Jylkän talonpoikaistila sijaitsee noin 1,5 kilomerin etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista. Havainnekuvien mukaan tuulivoimalat näkyvät Jylkän peltoalueille melko hallitsevina puuston latvuston yläpuolella. Voimalat näkynevät osittain myös Jylkän talonpoikaistilan pihapiiriin. Vaikutukset kohteeseen ovat kohtalaisia, koska kohteen arvo perustuu sekä tilan rakennuksiin, mutta myös ympäröivään maisemaan. Voimalat muuttavat jossain määrin kohteen kokonaismaisemaa, mutta on huomattava, että jo olemassa olevat sähkölinjat ovat muuttaneet kohteen alkuperäistä ympäröivää miljöötä huomattavasti. Kalaputaan kylä Merijärvellä sijaitsee niin etäällä tuulivoimaloista, ettei vaikutuksia kohteelle nähdä syntyvän. Maakunnallisesti arvokkaista kohteista lähimpänä tuulivoimaloita sijaitsee Talusperä. Näkemäalueanalyysin mukaan näkymiä tuulivoimaloille syntyy kylän peltoalueilta ja mahdollisesti muutamista pihapiireistä. Maisemavaikutukset ovat paikoin merkittäviä, koska voimalat muuttavat olemassa olevaa maisemakuvaa ja voimalat ovat suhteellisen monin paikoin havaittavissa. Merijärven kirkon ympäristöstä tai Tanskanperältä ei synny näkymiä tuulivoimaloille joten vaikutuksia ei näin ollen aiheudu. Kalajokilaakson kulttuurimaiseman Pitkäsenkylä-Nuoranperä-Hihnanperän alueelta avautuu näkymiä tuulivoimaloille laajoilta peltoaukeilta. Etäisyys tuulivoimapuistoon on kuitenkin jo niin suuri että maisemavaikutukset jäävät suhteellisen vähäisiksi, eivätkä maisema-alueelle näkyvät tuulivoimaloiden osat merkittävästi heikennä alueen arvoperustana olevaa maisemallista olemusta.

34 (40) 9.3.6 Lentoestevalojen vaikutukset maisemaan Lentoestevalot muuttavat maiseman luonnetta etenkin pimeällä ja kirkkaalla säällä, kun valot erottuvat selkeästi korkealla ilmassa, puuston latvuston yläpuolella, missä ei ole muita valonlähteitä. Näkyvien ja vilkkuvien lentoestevalojen myötä maisemasta muodostuu dynaaminen ja liikkuva. Sumuisessa, utuisessa ja sateisessa säässä lentoestevalojen vaikutus voi laajentua laajemmalle alueelle pilvien korkeudesta ja valon heijastumisesta johtuen. Kytölän tuulivoimapuiston lentoestevalojen aiheuttamat vaikutukset ovat voimakkaimpia Talusperän, Kytölän, Tolosperän ja Jylkän asuin- ja lomarakennusten pihapiireissä, jonne voimaloiden lentoestevalot näkyvät (=voimaloiden tornin korkein kohta näkyy). Valojen maisemallinen vaikutus on merkittävintä pimeinä aikoina, jolloin säännöllisesti välähtävät valot luovat jatkuvasti liikkeessä olevan maiseman. Lentoestevalojen maisemaa muokkaava vaikutus on voimakas maaseutualueella, jossa ei tyypillisesti ole ylimääräisiä valonlähteitä. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on julkaissut tammikuussa 2013 ohjeen tuulivoimaloiden päivämerkinnöistä ja lentoestevalojen ryhmittämisestä. Ohjeiden mukaan tuulivoimaloiden lentoestevalojen valovoimaa voidaan pienentää hyvissä näkyvyysolosuhteissa. Lisäksi ohjeen mukaan yhtenäisten tuulivoimapuistojen lentoestevaloja voidaan ryhmitellä siten, että puiston reunaa kiertää voimaloiden korkeuden mukaan määritettävien tehokkaampien valaisinten kehä. Tämän kehän sisäpuolelle jäävien voimaloiden lentoestevalot voivat olla pienitehoisia jatkuvaa punaista valoa näyttäviä valoja. Ohjeen mukaan kokonaiskorkeudeltaan yli 150 m maanpinnasta ulottuvat tuulivoimalat tulee merkitä ulkokehällä suuritehoisilla vilkkuvilla valkoisilla lentoestevaloilla. 9.3.7 Vaikutukset muinaisjäännöksiin Hankealueelle laaditun arkeologisen inventoinnin (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 2013) myötä voidaan todeta, ettei hankkeella tule olemaan vaikutuksia alueelta tunnettuihin muinaisjäännöksiin. Hankealueella on yksi ennestään tunnettu muinaisjäännös, sekä yksi uusi ehdotettu kohde. Nämä kohteet eivät ole vaarassa jäädä tuulivoimapuiston rakenteiden alle. Suunnitelmien muuttuessa, kohteet voidaan kiertää ja välttää vaikutukset muinaisjäännöksiin. 9.3.8 Vaikutukset päästöihin ja ilmastoon Tuulivoimala on yksi saasteettomimmista energiantuotantomuodoista. Tuulivoima aiheuttaa ilmastopäästöjä rakentamisvaiheessa esim. teräksen, betonin ja muiden rakennusmateriaalien valmistamisesta, kuljetuksista sekä tuulivoimapuiston huoltotöistä.

35 (40) 9.3.9 Vaikutukset luontoon ja eläimistöön Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontokohteisiin Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentaminen hankealueella lisää metsien pirstoutumista ja sitä myöten reunavaikutusta. Rakentaminen vaikuttaa myös luonnonmaisemaan pirstoen alueita ja muuttaen niitä teknisemmäksi. Rakentamisen vaikutukset kasvillisuuteen ovat suuremmat luonnontilaisissa ympäristöissä, mutta suurin osa hankealueesta on ihmistoimintojen ja voimakkaan metsätalouden alaista metsä- ja suoaluetta. Muutokset alueen kasvillisuudessa voivat vaikuttaa välillisesti myös muuhun alueella esiintyvään eliölajistoon niiden elinympäristöjen kautta. Tuulivoimaloiden ympärillä ja huoltotiestön alueella rakentaminen aiheuttaa pääosin avohakkuun kaltaisia vaikutuksia kasvillisuuteen. Rakennettavien voimalapaikkojen ja niitä yhdistävien teiden reuna-alueilla kasvillisuus muuttuu avoimen kasvupaikan lajistoksi, mutta talousmetsissä reunavaikutuksella ei ole niin suurta merkitystä kuin luonnontilaisissa metsissä, sillä harvennushakkuut ja avohakkuut muuttavat metsätalouskäytössä olevien alueiden kasvillisuutta joka tapauksessa. Tuulivoimahankkeen huoltotiestön on oltava kantava ja massiivinen, jolloin sen rakentaminen voi aiheuttaa paikallisia vaikutuksia suoluontokohteiden hydrologiaan, pintavesien valunnan muuttumisen kautta. Hankkeessa suunnitelluille voimalapaikoille tai tarkastelluille varavoimalapaikoille ei sijoitu kasvillisuuden tai luontotyyppien kannalta merkittäviä kohteita. Hankeen rakentamistoimet sijoittuvat rajattujen luontokohteiden ulkopuolelle, joten välittömiä vaikutuksia kohteille ei aiheudu. Vääränevan eteläpuolella sijoittuu yksi voimalapaikka Välisaaren kivennäismaakankaan laiteeseen. Vääränevan laiteita on eteläosassakin ojitettu, joten voimalapaikan rakentamisesta ei arvioida aiheutuvan merkittävää kuivattavaa vaikutusta suon vesitasapainolle. Siljakallioiden kaakkoisosan rajattu kallioluontokohde jää etäälle hankkeen rakentamistoimista. Hankealueen inventoinneissa ei havaittu uhanalaisen tai erityisesti suojeltavan kasvilajiston esiintymiä. Vaikutukset linnustoon ja eläimistöön Hankeen vaikutukset pesimälinnustoon ja muuttolinnustoon sekä alueen eläimistöön ja EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistoon arvioidaan kaavaselostuksen ehdotusvaiheessa.

36 (40) 9.3.10 Melu- ja varjostusvaikutukset Melu- ja varjostusmallinnukset on laatinut luonnosvaiheessa insinööri AMK Hans Vadbäck :stä. Melumallinnus Melumallinnusta on tehty siten, että vaikutuksia tutkittiin voimalatyypillä Vestas V126-3300 hh137. Mallinnuksen lähtötiedot vastaavat VTT:n 2013 valmistunutta tutkimusraporttia (VTT-R-04565-13, VTT-R-04680-13). Tuulivoimaloiden aiheuttamia meluvaikutuksia on arvioitu melun laskentamallin avulla, joiden mukaan on tehty melumallinnus WindPRO-ohjelmalla tuulivoimapuistosta. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPro-ohjelmalla ISO 9613-2 standardin mukaisesti, jossa tuulen nopeutena käytettiin 8 m/s, ilman lämpötilana 10 C, ilmanpaineena 101,325 kpa sekä ilman suhteellisena kosteutena 70 %. Kuva 13. Tuulivoimaloiden melun leviäminen melumallinnuksen mukaan (Vestas V126-3300). Laaditun melumallinnuksen mukaan Kytölän tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille vakituisille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston ohjearvoja tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason.

37 (40) Tuulivoimapuiston osayleiskaavan pohjoispuolella sijaitsevan lomarakennuksen ja länsipuolella sijaitsevan lomarakennuksen kohdalla melutaso on valtioneuvoston ohjearvon rajoilla (40 db), ympäristöministeriön yöajan ohjearvo (>35 db) ylittyy. Melumallinnusten tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, etteivät siinä esiintyvät melutasot esiinny yhtäaikaisesti joka puolella tuulivoimapuistoa. Melumallinnuksessa lasketut melualueet eivät ulotu niin laajalle alueelle kuin kartoilla esitetään muulloin kuin myötätuulitilanteessa. Silloin tuulen suunta on tuulivoimaloilta kohti häiriintyvää kohdetta. Melumallinnuksissa ei ole otettu huomioon myöskään tiealueiden ajoneuvoliikenteen aiheuttamaa melua. Tuulivoimaloiden melusta aiheutuvia häiriöitä voidaan tarvittaessa vähentää tietyissä sääoloissa rajoittamalla tuulivoimaloiden tehoa, jolloin turbiinien melutasot alenevat. Matalien taajuuksien melumallinnus Laaditaan kaavan ehdotusvaiheessa. Varjostusmallinnus Tuulivoimaloiden aiheuttamat varjostusvaikutukset on mallinnettu WindPro-ohjelman SHADOW -moduulilla voimalanpaikkojen sijoitusten mukaisesti. Laskentaohjelmalla voidaan laatia kahdentyyppisiä laskentoja, nk. pahin tapaus (worst case) tai todellinen tilanne (real case). Pahin tapaus -laskelmat antavat teoreettisen tuloksen tuulivoimaloiden aiheuttamista varjostusvaikutuksista, koska laskelma olettaa tuulivoimaloiden käyvän koko ajan, eikä se huomioi tuulensuuntaa tai pilvisyyttä. Laskelmat perustuvat pelkästään auringon korkeusasemaan suhteessa tuulivoimalaan ja olettavat auringon paistavan koko ajan, kun se on horisontin yläpuolella. Todellisuudessa varjostusvaikutukset eivät muodostu yhtä suuriksi kuin pahin tapaus -laskelma osoittaa, koska tuulivoimalat eivät ole koko ajan käytössä ja pilvisellä säällä ei varjostusvaikutuksia synny. Myös mikäli roottorin taso on samansuuntainen kuin auringon ja katselupisteen välinen jana, ei varjostusvaikutuksia synny. Todellinen tilanne -laskelma huomioi puolestaan tuulivoimahankkeen paikallisen säätilanteen (pitkän aikavälin keskiarvot) sekä tuulivoimalan roottorin todellisen liikkumisen. Näin ollen todellinen tilanne -laskelmat antavat paremmin todellisuutta vastaavat tulokset, joissa varjostusvaikutusten laajuus on aina pahin tilanne -laskelmaa suppeammat. Kumpikaan mallinnus ei huomioi alueen peitteisyyttä eli esimerkiksi alueen puuston aiheuttama varjostusvaikutus ei tule ilmi mallinnuskuvissa. Laskennoissa varjot huomioidaan, jos aurinko on yli 3 astetta horisontin yläpuolella ja varjoksi lasketaan, jos siipi peittää vähintään 20 % auringosta.

38 (40) Tässä arvioinnissa tuulivoimahankkeelle on laskettu todellinen tilanne laskelma, jotta saadaan mahdollisimman todelliset varjostusvaikutukset selville. Referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalaitosvalmistajan Vestas V126 -voimalaa (3,3 MW). Mallinnuksessa voimalan napakorkeudeksi on määritelty 137 m ja roottorin halkaisijaksi 126 m. Suomessa ei ole viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä tuulivoimaloiden muodostaman varjostuksen enimmäiskestoista eikä varjonmuodostuksen arviointiperusteista. Saksassa tuulivoimaloiden aiheuttama todellinen varjostusvaikutus saa olla enintään 8 tuntia/vuosi (todellinen varjostus, real case). Ruotsissa ja Tanskassa ei ole lainsäädäntöä varjostusvaikutuksista, mutta Tanskassa on käytössä todellisella varjonmuodostuksella enimmäismäärä 10 tuntia/vuosi (real case) ja Ruotsissa 8 tuntia/vuosi (real case). Kuva 14. Varjostusmallinnuksen "real case" -tulokset (Vestas V126-3300). Laadittujen varjostusmallinnusten (real case -laskenta) mukaan tuulivoimapuisto ei aiheuta merkittäviä varjostusvaikutuksia tuulivoimapuiston lähialueen vakituiselle asutukselle tai lomarakennuksille. Yli 8 tuntia/vuosi varjostusvaikutuksia syntyy tuulipuiston eteläpuolella Kytölässä, jossa mallinnuksen mukaan varjostus olisi 8:42 tuntia vuodessa. Varjostukset syntyvät keskikesällä ilta- ja yöaikaan, kun aurinko paistaa lähes pohjoisesta.

39 (40) Hankealueen länsipuolelle sijoittuvan lomarakennuksen osalta vuotuiset varjostustunnit ylittävät myös 8 tunnin rajan. Varjostusvaikutukset lomarakennukselle syntyvät pääasiassa aamuvarhaisella auringon noustessa koillisesta sekä aamupäivällä sellaisina vuodenaikoina kun aurinko on matalalla. 9.3.11 Vaikutukset ihmisiin ja elinoloihin Virkistyskäyttö Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita alueella liikkumista, eivätkä heikennä suoraan alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Luonnollisesti ne alueet, joille tuulivoimaloita tai niiden huoltoteitä rakennetaan, eivät ole enää käytössä marjastus- ja sienestysalueina. Alueen maiseman voimakkaat muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa ihmisten kokemuksiin ja virkistyskäyttöön eri tavoin. Tuulivoimaloiden virkistyskäyttöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat pääosin koettuja, mikäli tuulivoimaloiden näkyminen, ääni, roottorin liike ja varjostus koetaan virkistyskäyttöä häiritsevänä. Tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset metsästykseen ovat yleensä vähäisiä. Tuulivoimapuiston aluetta ei aidata eikä se estä metsästysoikeuden jatkumista alueella. Tuulivoimaloiden rakenteet eivät estä ampumista alueella, etenkään hirvenmetsästyksessä, kun ampuminen tapahtuu vaakatasoon tai alaviistoon. Haulikolla ampumisesta ei aiheudu riskiä voimaloiden rakenteille. Latvalinnustuksessa tuulivoimalat tulee ottaa huomioon, ettei luodin lentorata kohdistu voimalan herkimmille laparakenteille. Turvallisuus Tuulivoimaloiden vaikutukset turvallisuuteen ovat hyvin vähäisiä, eikä niihin juurikaan liity onnettomuusriskejä. Talviaikaan tuulivoimalan rakenteisiin saattaa muodostua jäätä, joka pudotessaan aiheuttaa loukkaantumisriskin lähellä liikkuville. Jäät hajoavat kuitenkin useimmiten pienemmiksi kappaleiksi jo ilmassa. Poikkeuksellisissa sääolosuhteissa, kuten voimakkaissa tuulissa ja myrskyissä riskit ovat suurimmat. Kokonaisuutena riski tuulivoimalasta irtoavan jään ja kovan lumen tai tuulivoimaloiden rikkoutumisen johdosta putoavien osien aiheuttamaan loukkaantumisvaaraan on vähäinen. Lumen ja jään putoamisvaarasta ilmoitetaan varoituskyltein. 9.3.12 Vaikutukset ilmavalvontatutkiin Tuulivoimaloiden vaikutuksia ilmavalvontatutkiin tutkitaan Puolustusvoimilta pyydettävän lausunnon yhteydessä.

40 (40) 10 Osayleiskaavan toteuttaminen Tuulivoimapuiston osayleiskaavalla mahdollistetaan yhdeksästä tuulivoimalaitoksesta muodostuvan tuulivoimapuiston rakentaminen. Osayleiskaavaa voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Tavoiteaikataulun mukaisesti tuulivoimapuiston rakentaminen on tarkoitus käynnistää keväällä 2014.