Koulukadun ja Mäntykadun päiväkotien varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme tarjoaa turvallisen, hyviä tapoja arvostavan hoitopaikan kodinomaisessa y mpäristössä Pyynikin kupeessa. Huumorintajuinen ja ammattitaitoinen henkilökunta huomioi lapsen yksilöllisyyden toimien vanhempien kasvatuskumppaneina. Lapsen omaa aktiivisuutta ja luovuutta lisäävä leikkiy mpäristö luo pohjan toiminnallemme. Tampereen varhaiskasvatussuunnitelman mukaan: luomme tulevaisuutta kasvua ja oppimista taitavasti tukien. Arvo t ja s trateg iaperus ta Vanhempien osallisuus lasten va rhaiskasva tuksessa Varhaiskasvatuksen suunnittelu Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Erityinen tuki varhaiskasva tuksessa Kieli- ja kulttuurinäkökulm ia varha iskasvatuksessa Arviointi varhaiskas vatuksessa Nimikkolaulumme kuvaa päiväkotiamme: Aurinkoinen armas säteilee, lempeästi hymyilee. Iloiseksi käypi mielikin, kun sä loistat armahin. Oi, jos oisi sydän meillä vaan, niin kuin päivänsäde loistossaan, aina hellä hyvä kaikille, tuttaville ja oudoille. Koulukadun päiväkoti Koulukatu 8, 33200 Tampere päiväkodin johtaja Anne Tervo p. 040-531 6912 Tenavat p. 040-549 0692, Muksut p. 040-583 9959, Pallerot p. 040-531 6378 Mäntykadun päiväkoti Mäntykatu 6, 33200 Tampere Vekkulit p. 0400-176 887, Vesselit p. 0400-176 889 14.1.15
Arvot ja strategiaperusta Koulukadun ja Mäntykadun päivähoitoyksiköiden arvot Yhteisöllisyys ja vastuu ympäristöstä Päiväkodissamme on yhdessä sovitut tavoitteet ja toimintatavat aikuisten kesken. Jokaisella on vastuu yhteisistä tiloista ja y mpäristöstä, my ös lapsia opastetaan huolehtimaan yleisestä viihtyvyydestä sekä esteettisyydestä. Lisäksi lapsia ohjataan toimimaan luontoa kunnioittavasti ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Jokaisella on vastuu myös työtoverinsa/työyhteisön jäsenen hyvinvoinnista. Asiakaslähtöisyys/ Lapsilähtöisyys Aikuinen kuuntelee ja kuulee lasta ja huoltajia sekä on aidosti läsnä arjessa. Lapsi itse on arvokas ja arvostettu sellaisena kuin on. Näemme tärkeäksi kaikessa toiminnassa lapsen oman itsetunnon vahv istamisen, kos ka se on edellytys vastuulliseen yhteistyöhön toisten kanssa. Lapsella on mahdollisuus toimia vertaisryhmässään oman ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti. Oppimisy mpäristö suunnitellaan ja rakennetaan lasten tarpeiden, toiveiden ja mielenkiinnon mukaan. Kumppanuus Perheen kanssa tehtävän yhteistyön lähtökohtana on aito, kunnioittava ja luonteva vuorovaikutus, jonka päämääränä on lapsen hyvinvointi. Kumppanuus pitää sisällään myös muita yhteistyötahoja. Tiiviimmin pidämme yhteyttä kiertävän erityislastentarhanopettajan, Aleksanterin koulun, lähineuvolan sekä Pyynikin tiimin päiväkotien kanssa. Seuraava
Rohkea aloitteellisuus Uskallamme kokeilla rutiinien sijasta uusia käytäntöjä rohkeasti, innokkaasti ammatillista luovuutta hy väksi käyttäen! Keskusteleva, avoin ja salliva ilmapiiri mahdollistaa myös paluun vanhaan, mikäli uudet käytännöt eivät toimi. Henkilöstön arvostaminen Työyhteisössämme on tärkeällä sijalla keskinäinen kunnioitus sekä ammatillisen osaamisen arvostaminen. Tämä näkyy keskustelevana ilmapiirinä sekä työrauhan antamisena. Taloudellisuus Henkilökunnan lomien suunnittelussa huomioidaan koulujen loma-ajat ja muut hiljaiset ajat. Huomioimme toiminnassamme kestävän kehityksen periaatteita. Etusiv ulle
Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Yhdessä kumppaneina lapsen parhaaksi Avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin luominen on ensisijaisen tärkeää kasvatuskumppanuudessa. Tämä mahdollistaa suoran keskustelun kaikista arjen asioista. Päivittäin vaihdetaan lapsen ja perheen kuulumiset. Perheiden kanssa käydään vuosittain varhaiskasvatussuunnitelma keskustelu, jossa vanhemmilla on pääpuheenvuoro. Erityistä kuntoutusta ja tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan erityisen tuen suunnitelma, jossa asetetaan tavoitteet lapselle ja kirjataan kasvattajille yhteinen tapa toimia lapsen kanssa. Tämä suunnitelma otetaan huomioon ryhmän toiminnansuunnittelussa. Vanhempainilloissa keskustellaan kasvatuskumppanuudesta ja yhteisestä kasvatustehtävästä. Vanhemmille tarjotaan mahdollisuutta vanhempainyhdistysten toimintaan. Etusiv Seuraava ulle
Varhaiskasvatuksen suunnittelu Havainnointiin, tutustumiseen ja ryhmäytymiseen liittyvät käytännöt Lapsen havainnointia tehdään päivittäin ja kirjataan ylös usein. Havainnoista keskustellaan tiimin kesken sekä tarvittaessa vanhempien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Perheille ja lapselle varataan riittävästi aikaa tutustumiselle. Ryhmän aikuiset ovat aktiviisia lasten keskinäisessä tutustumisessa mm. leikin keinoin. Tärkeää on myös tutustuminen tapoihin, tiloihin, toiminta- sekä lähiympäristöön. Ryhmäytymiselle annetaan riittävästi aikaa; yhteenkuuluvuuden kautta rakennetaan ME henki! Hyvinvoiva lapsi vertaisryhmän jäsenenä Turvallisen ja kannustavan ilmapiirin kautta vahvistetaan ja tuetaan lapsen kehitystä vertaisryhmän jäsenenä. Ympäristö on sellainen, että lapsi voi toteuttaa itseään, oppia uutta sekä osallistua omien taitojensa mukaisesti turvallisissa puitteissa. Paras malli lapselle on toinen lapsi. Seuraava
Lasten osallisuutta ja kuulemista vahvistavat käytännöt Päiväkodin ilmapiiri on kiireetön ja keskusteleva. Lapset otetaan mukaan suunnitteluun ja heitä kannustetaan aktiivisuuteen. Lasten laatu-kysely tehdään viisi vuotiaille. Varhaiskasvatusympäristön suunnittelu~fyysinen ja psyykkinen ympäristö Varhaiskasvatusympäristön suunnittelun pohjana ovat lapsiryhmän havainnointi, arviointi, ympäristön toimivuuden dokumentointi ja siitä oppiminen, lasten ikärakenne sekä lasten kuunteleminen ja kuuleminen. Lapset osallistuvat varhaiskasvatusympäristön suunnitteluun, rakentamiseen ja heidän toiveitaan sekä ideoitaan toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Varhaiskasvatusympäristö elää lapsiryhmän mukana ja mukautuu tilanteiden mukaisesti. Aikuiset itse osallistuvat lasten leikkeihin ja toimintaan rakentaakseen ympäristöä lapsen näkökulmasta. Oppimisympäristössä vallitsee positiivinen, avoin, turvallinen, kannustava ja kiireetön ilmapiiri. Vanhempia, kiertävää erityislastentarhanopettajaa sekä muita yhteistyökumppaneita kuunnellaan myös ympäristön rakentamisessa ja arvioinnissa. Etusiv ulle
Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Varhaiskasvatuksen toteuttaminen pohjautuu valtakunnalliseen, Tampereen kaupungin päivähoidon ja päiväkodin omaan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista, tavoitteellista sekä kasvatuksellista vuorovaikutusta. Tavoitteena on edistää lapsen tasapainoista ja kokonaisvaltaista kehitystä, kasvua sekä oppimista yhdessä vanhempien kanssa. Kasvattajien työn perustana ovat eettiset arvot sekä periaatteet. Hyvä hoito, johon kaikki kasvattajat sitoutuvat, luo perustan varhaiskasvatukselle. Varhaiskasvatus lähtee lapsen tarpeista sekä vanhempien toiveista. Hyvinvoinnin edistämiseksi lapsen terveyttä ja toimintakykyä vaalitaan ja hänen perustarpeista huolehditaan. Päiväkodissa pyritään turvalliseen kasvuympäristöön, jossa aikuiset ovat läsnä ja kasvatusilmapiiri on myönteinen, kiireetön sekä kuunteleva. Toiminta tapahtuu pienryhmissä, etukäteen nimetyissä ja/tai tilanteessa jaettuna Seuraava
Leikki on tärkeintä! Leikki on lapsen työtä; leikissä lapsi oppii kieltä, liikkumista, matematiikkaa, kulttuuria, ympäristöä, luontoa, musiikkia Lapsi leikkii, liikkuu, tutkii, oppii! Tärkeintä on lapsen omaehtoisen leikin mahdollistaminen sekä toiminnan toteuttaminen leikin keinoin. Päiväkodissa mahdollistetaan myös itsensä toteuttaminen virikkeellisessä ympäristössä ja omassa rauhassa. Etusiv ulle
Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Toteuttamamme varhaiskuntoutus on päiväkodissa tapahtuvaa kasvatuksellista kuntoutusta. Päivittäinen arki järjestetään lapsen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Toimintaa toteutetaan pienryhmissä, jolloin lapsen yksilöllinen tarve mahdollistuu paremmin. Lapsia havainnoidaan päivittäin ja huolen lapsen kehityksestä sekä kasvusta herätessä konsultoidaan kiertävää erityislastentarhanopettajaa, joka tarvittaessa käynnistää erityisen tuen suunnitelmaprosessin. Lapsen yksilöllinen tuen tarve huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Moniammatillinen kasvattajatiimi toteuttaa tukevaa ja kuntouttavaa varhaiskasvatusta. Lapselle tehdään erityisen tuen suunnitelma, johon osallistuvat vanhemmat ja mahdollisia yhteistyökumppaneita, mm. puheterapeutti, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, lääkäri, sosiaalityöntekijä. Seuraava
Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa jatkuu Lapsiryhmissä on myönteinen ja kannustava ilmapiiri, jossa tuetaan lapsen vahvuuksia sekä itsetuntoa. Tavoitteena on lapsen fyysisen ja psyykkisen kehityksen ja kasvun, toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen ja hyvinvoinnin edistäminen sekä omatoimisuuden tukeminen. Lapsiryhmien toiminta on pedagogisesti suunniteltua ja lisäksi toiminnassa on huomioitu varhaiskasvatuksen erityiset menetelmät, kuten strukturoitu päiväjärjestys, PCS- kuvien ja tukiviittomien käyttö. Mäntykadun päiväkodissa toimii integroitu erityisryhmä, jossa kaikki lapset ovat tasaarvoisia yksilöitä ja erilaisuutta kunnioitetaan. Etusiv ulle
Kieli- ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa Kaikki lapset ovat tasa-arvoisia kielestä tai kulttuurista huolimatta. Lapsen ja perheen kulttuuri- ja kielitaustaa kunnioitetaan ja tapoja arvostetaan. Monikulttuurinen varhaiskasvatus: tukee vieraskielistä/monikulttuurista lasta ja lapsen perhettä kasvamaan kahden kulttuurin kansalaisiksi tukee lapsen kielen kehitystä sekä vahvistaa kaikkien lasten kasvua erilaisuuden kunnioittamiseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen tukee kulttuurivähemmistöihin kuuluvia lapsia mahdollisuuteen kasvaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa oman kulttuuripiirinsä ja suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. Seuraava
Vieraskielisen lapsen aloittaessa päivähoidon, kiinnitetään erityistä huomiota perusturvallisuuden tunteeseen. Lapsi voi tuntea olonsa turvattomaksi, koska vieraassa kulttuurissa on paljon uusia asioita. Kulttuurien kohdatessa tarvitaan halua ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Perheen tavoista ja kulttuurista on tärkeää keskustella lapsen aloittaessa päivähoidon ja laadittaessa vieraskielisen lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa, sisältäen kotoutumissuunnitelman ja suomi toisena kielenä-suunnitelman. Kiertävä erityislastentarhanopettaja harkitsee ylimääräisen tuen tarpeen Päiväkodissa lapsen kielen kehitystä tuetaan erilaisilla menetelmillä, mm. pcs-kuvilla ja tukiviittomilla Vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön varataan tarvittaessa tulkkipalvelu. Vanhempien toiveita varhaiskasvatuksen toteutukseen kuunnellaan sekä toteutetaan. Monikulttuurisuus tuo lapsiryhmän arkipäivään rikkautta ja sitä voidaan hyödyntää lasten koke musten kautta. Etusiv ulle
Arviointi varhaiskasvatuksessa Työyhteisön toimintatapojen arviointi Lapsen päiväkodissa aloittamisesta on sovitut käytännöt, joista kaikki ovat tietoisia. Perushoitotilanteista on samoin sovitut käytännöt, niistä keskustellaan ja niitä arvioidaan säännöllisesti. Lapsen ja vanhempien tutustumisesta päiväkotiin sekä ensimmäisestä päivästä päiväkodissa riippuu, millainen matka päiväkodista mahdollisesti kouluun saakka on. Toimintatapoja arvioidessaan henkilökunta voi saada apua mm. kiertävältä erityislastentarhanopettajalta. Lapsen hyvinvointia lisää turvallinen kasvuympäristö, jonka tunnusmerkkejä ovat huolenpito, avoin vuorovaikutus, yksilöllisyyden hyväksyminen, asioiden pysyvyys sekä aikuisen aito läsnäolo. Varhaiskasvatusympäristön arvioinnista seuraa aina muutosta, oppimista sekä kehittymistä, mutta myös paluu entiseen on sallittua. Arviointi tuottaa uusia mahdollisuuksia, yksilöllisyyden huomioimista, kriittisyyttä, motivaatiota ja innostusta sekä lapsille että aikuisille! Lisäksi tehdään tiimien välistä yhteistyötä, opitaan naapurilta ja käytetään yhdessä sovittuja arviointimenetelmiä (kontekstianalyysi, Heinämäen valikko). Seuraava
Arviointi varhaiskasvatuksessa jatkuu Lasten ja vanhempien osallisuus arvioinnissa Merkittävimpiä työkaluja arvioinnissa ovat lasten ja vanhempien osallisuus, kuunteleminen sekä kuuleminen. Lasta havainnoidaan päivittäin ja hänen toiveitaan sekä ideoitaan kuunnellaan ja kuullaan. Käytössämme olevaan kasvun kansioon kerätään lapsen konkreettista kasvua ja kehitystä kuvaavia asioita, kuten valokuvia, loruja, lauluja, piirustuksia matkan varrelta sekä päiväkodista että myöskin kotoa. Arviointimenetelminä vanhempien kanssa ovat kaksi kertaa vuodessa käytävät varhaiskasvatuskeskustelut, päivittäiset keskustelut ja kasvatuskumppanuuden rakentaminen sekä tukeminen. Lisäksi saamme tietoa palvelukykykyselyn ja asiakaspalautteen kautta. Lapselle annetaan positiivista palautetta, tuetaan hänen oppimistaan ja vahvistetaan harjaantumista vaativia taitoja. Tärkeää on myönteinen ilmapiiri, jossa on sallittua olla oma itsensä. Mahdollisista negatiivisistakin asioista puhutaan oikeilla nimillä ja kerrotaan päiväkodin pelisäännöt sekä lapsille että vanhemmille. Mahdollisia esteitä lasten ja vanhempien osallisuudelle voivat olla kielimuuri, kulttuuritaustan erilaisuus, yhteistyön alkutaipaleen kankeus tai jopa sujumattomuus. Tärkeintä on pyrkiä lapsen hyvinvointiin kaikin keinoin, mahdollisista esteistä riippumatta. Yhdessä onnistumme! Etusiv ulle