Kansliapäällikkö Erkki Virtanen: Hyvinvointia työyhteisöihin

Transkriptio

1 TYÖTERVEYS & -HYVINVOINTI No Kansliapäällikkö Erkki Virtanen: Hyvinvointia työyhteisöihin TEM suomalaisen työelämän hermolla Työ & perhe-elämä tasapainossa Mittaa työterveyshuoltosi vaikuttavuutta

2 Kiitos, meille kuuluu hyvää Panosta enemmän epävarmoina aikoina TUMMIA PILVIÄ on näkyvissä yritysmaailmassa, vaikka aina välillä aurinko pilkahtaakin. Taloudellinen tilanne on epävakaa ja yritysten tuottavuus on vaakalaudalla. Tilanne pakottaa yrityksiä, aivan kuten valtioitakin, kulukuuriin kaikilla sektoreilla mukaan lukien työterveyshuolto. ENSIMMÄINEN AJATUS on luonnollisesti työterveyshuollon interventioiden rajoittaminen, ainakin edes väliaikaisesti. Hyvinvoinnin näkökulmasta tässä voi piillä negatiivinen oravanpyörä: silloin kun apua tarvitaan eniten, sitä voidaan antaa vähiten. Usein kulukuri koskee erityisesti henkiseen hyvinvointiin tähtääviä palveluita. Lähitulevaisuudessa osaavasta työvoimasta on pulaa, ja tilannetta pitäisi ennakoida ehkäisemällä ennenaikaista eläköitymistä ja pidentämällä työuria. Ja juuri mielenterveysongelmat ovat usein näiden ongelmien taustalla. huoltoon kohdistuva investointi on pieni, mutta varmasti kannattava juuri vaikeina aikoina. LÄÄKÄRIKESKUS ON kehittänyt työterveyshuollon palveluja asiakkaille, joita kohtaavat positiiviset tai negatiiviset muutospaineet ja henkilöstön lisäksi erityistä tukea tarvitsevat esimiehet ja koko yrityksen johto. Haluamme luoda aitoa lisäarvoa ja tukea henkilöstön hyvinvoinnin kestävää kehitystä. Jan Wiklund ylilääkäri, työterveyshuolto Lääkärikeskus PEKKA MUSTONEN Työyhteisöterveydenhuolto hoitaa yksilöiden sijaan yhteisön oireilua. TEM KP Erkki Virtanen MITÄ JOS NÄINÄ epävarmoina aikoina panostettaisiinkin henkilökuntaan enemmän? Näin varmistetaan maksimaalinen tuottavuus matalasuhdanteen aikana sekä kyky tehdä tulosta, kun ajat taas paranevat. Monestihan aikaisemmin koettu pahoinvointi aktivoituu uuden noususuhdanteen aikana, jolloin tulee mahdollisuus antaa itselleen lupa sairastaa tai hengähtää. Verrattuna yrityksen koko henkilöstökuluihin, työterveys- Mitä kuuluu? Työterveys ja -hyvinvointi on Lääkärikeskuksen työterveyshuollon julkaisu, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraavan kerran kerromme kuulumisia toukokuussa Päätoimittaja: työterveyshuollon ylilääkäri Jan Wiklund Toimituksen osoite: Mannerheimintie 12 B, Helsinki. Ulkoasu: Tuukka Lindqvist, Mogold Lääkärikeskus Bulevardi, Mannerheimintie, Pasila, Postitalo, Tali, Tapiola, Tapiolan Keskustorni, Vantaanportti, Kerava, Keravan Terveyspuisto, Järvenpää, Hyvinkään Pipetti, Tuusula, Sinulle (Turku), GastroLääkärit, Graviditas Lapsettomuusklinikka, Graviditas Raskausklinikka, Matkailuklinikka, MBO- ja Diabetesklinikka, Nuorten Naisten Bulevardi Ajan saa aina / 24h tai RIKU ISOHELLA Tehoa työyhteisön hyvinvoinnista VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN, työikäisen väestön väheneminen ja sitä kautta paine jaksamisen ja tuottavuuden kasvuun ovat työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtasen mukaan tällä hetkellä voimakkaimmat ylätason trendit suomalaisessa työelämässä. Tuottavuuden kasvu ei tarkoita, että tehdään enemmän, vaan että meillä on paremmin toimivia työyhteisöjä ja organisaatioita sekä älykkäämpää ja tehokkaampaa työtä. Talouskasvun välttämätön ehto on tuottavuuden nosto työelämän laatua kehittämällä, kertoo kansliapäällikkö Virtanen. Meillä Suomessa on maailman paras työterveyshuolto monilla mittareilla mitattuna. Olemme kuitenkin omassa organisaatiossamme alkaneet käyttää termiä työyhteisöterveydenhuolto eli yksittäisten potilaiden ja vaivojen sijaan hoidetaan työyhteisöä ja sen oireilukohtia ennaltaehkäisevästi. Toteutamme tätä ennakoivaa mallia yhteistyössämme oman työterveyshuoltomme kanssa. PARINKYMMENEN VUODEN aikana henkilöstöhallinto on noussut uudenlaiseen, tärkeään rooliin työyhteisöjen hyvinvoinnin ja yksilöiden työkyvyn kehittäjinä. HR tukee lähiesimiehiä, joiden tärkein tehtävä on seurata omien alaistensa hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Jaksamiseen vaikuttavat työn kuormittavuus sekä suhde vapaa-aikaan eli tasapaino elämän eri osa-alueiden kesken. Kuunteleminen ja omasta lähityöyhteisöstä huolehtiminen ovat oikeaa esimiehisyyttä, jota haluamme täällä omallakin esimerkillä viestiä eteenpäin. HYVÄ TYÖTERVEYSHUOLTO hoitaa työyhteisöä ennaltaehkäisevästi. Kun yhteisössä havaitaan oireilua, ongelmaan pureudutaan jo varhaisessa vaiheessa. Toivoisin, että ennakoiva työyhteisöterveydenhuolto ja hyvinvoinnin edistäminen leviäisivät nopeammin ja laajemmin työyhteisöihin, jotta organisaatiot ovat valmiina, kun työntekijöiden määrä suhteessa eläkeläisiin pienenee. 2 Lääkärikeskus

3 PEKKA MUSTONEN TEM työelämän hermolla Globaalit megatrendit näkyvät työ- ja elinkeinoministeriössä sekä työn substanssin että oman työyhteisön tasolla. Yleisen taloustilanteen ja epävarmuuden lisäksi ministeriössä pohditaan, mitä hyvä johtaminen, työyhteisön hyvinvointi ja työkyvyn tukeminen omassa yhteisössä merkitsevät. eikentynyt taloustilanne näkyy työttömyyden ja yleisen epävarmuuden lisääntymisenä, kun taas jatkuva rakennemuutos on yhteydessä jaksamisongelmiin. Työssä käyvien ja eläkeläisten huoltosuhde muuttuu dramaattisesti, jolloin työuria on tarve pidentää. Toisaalta tuottavuus kasvaa jatkuvasti, jolloin tulevaisuudessa voidaan pärjätä pienemmällä työntekijämäärällä, Mikko Salmenoja, työ- ja elinkeinoministeriön henkilöstö- ja hallintojohtaja, maalaa työelämän viitekehystä. Työelämän kehittämisen megatrendit pätevät myös omassa organisaatiossamme: työhyvinvointi on läpileikkaava teema, joka liittyy kaikkeen työyhteisössä toimimiseen niin johtamiseen, palkitsemiseen kuin arvoperustaan. Nykyään johtamisesta ajatellaan eri tavalla kuin parikymmentä vuotta sitten: autoritäärisyys on muuttunut valmentavaksi ja tukevaksi otteeksi. Hyvinvointia tukeva johtaminen Työ- ja elinkeinoministeriön synnystä lähtien henkilöstöhallinnon ja kehittämisen toiminta on painottunut integraatio- ja muutosprosessin tukemiseen ja yhteisen TEMtyökulttuurin edelleen kehittämiseen. Ministeriö on linjannut henkilöstöstrategiassaan painopisteekseen muun muassa tuloksellisuutta ja henkilöstön hyvinvointia tukevan johtamisen. Johtaminen ei ole vain henkilöstöhallinnon asia, vaan työhyvinvoinnista, työsuojelusta ja arvojohtamisesta keskustellaan ministeriön linjajohdossa. Meidän roolimme on pitää nämä asiat agendalla, kertoo kehitysjohtaja Anne Silfverberg. Olemme kartoittaneet menestyksen kannalta strategisen osaamisemme, ja kehittämisen kohteeksi nousevat johtaminen ja esimiestyö. Substanssiosaamisemme on erinomaisella tasolla, mikä on tärkeää yksilön hyvinvoinnin kannalta. Johtamisen ja yhteisen työkulttuurin kehittämiseksi on luotu järjestelmä, johon kuuluvat säännölliset henkilöstötilaisuudet, ylimmän johdon kehittämistilaisuudet ja esimiesfoorumit. Lisäksi johtamisen kehittäminen on pitkäkestoisten esimiesten, johtajien ja asiantuntijoiden valmennusohjelmien painopisteenä. Työsuojelu ja -hyvinvointi käsi kädessä Työsuojelun toimintaohjelma ja työhyvinvointisuunnitelma kulkevat käsi kädessä. Johtamisen kautta nämä asiat jalkautetaan työntekijöille: jokainen on vastuussa siitä, että kohtelemme toisiamme hyvin ja asiantuntevasti, kertoo työsuojelupäällikkö Päivikki Koskimies. Henkilöstön työkykyä tuetaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa muun muassa toimintayksiköiden työyhteisöterveystarkastuksissa. Henkilöstölle on myös järjestetty mahdollisuus osallistua ASLAKkuntoutukseen. Työhyvinvointia ja -tyytyväisyyttä arvioidaan vuosittain valtioneuvoston yhteisellä VMBaro-tutkimuksella. Joustoilla tuetaan jaksamista TEM:n työntekijöiden keski-ikä on noin 50 vuotta ja ikärakenne painottuu yli 45-vuotiaisiin. Tulevaisuudessa on odotettavissa eläköitymispiikki, vaikka ministeriössä jäädäänkin eläkkeelle noin 64-vuotiaana, mikä on myöhemmin kuin Suomessa keskimäärin. Olemme tehneet linjauksen työnteon tapojen muutoksista. Etätyö ja työajan joustot soveltuvat useisiin tehtäviin ja niiden avulla voidaan helpottaa työntekijän jaksamista. Etätyö ei kuitenkaan tarkoita, että työaika ei olisi säännöllistä ja hallittavissa, kertoo Salmenoja. Ennaltaehkäisevä ote Työ- ja elinkeinoministeriön kehitysjohtaja Anne Silfverberg (vas), työsuojelupäällikkö Päivikki Koskimies ja henkilöstö- ja hallintojohtaja Mikko Salmenoja. Työterveyshuollon kumppanuutta kehitetään jatkuvasti. Painotus on ennaltaehkäisyssä, ja yhteistyö työterveyshuollon tiimin kanssa on aktiivista. Kumppanuus on avainsana: tiimiltämme saamme uusia ideoita ja he ovat läsnä toiminnassamme ja tilaisuuksissamme. Olemme esimerkiksi siirtyneet ikäkausitarkastuksista työyhteisöterveystarkastuksiin sekä liittäneet työterveyshuollon myös johtamisen kehittämiseen varhaisen tuen -mallin kautta, kertoo Silfverberg. Vaikuttavuuden mittareista tärkein on sairauspoissaolojen määrä, mikä antaa hyvää pohjatietoa ja laajan näkökulman terveyteen ja hyvinvointiin yhteisössä. Pitkiin sairauspoissaoloihin puututaan varhaisen puuttumisen -mallin pelisääntöjen mukaisesti. 4 Lääkärikeskus

4 ISTOCKPHOTO ISTOCKPHOTO VAIKKA TYÖYHTEISÖN terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat samat asiat: varhainen tuki ja ennalta ehkäisy, hyvä johtaminen ja turvalliset edellytykset suorittaa työnsä, jokainen työterveysasiakkuus on ainutlaatuinen. Pyrimme tutustumaan yritykseen, sen tavoitteisiin, toimintaympäristöön ja henkilöstöön mahdollisimman kattavasti jo tutustumis- ja tarjousvaiheessa. Toiveena tavoitteet huomioivaa yksilöllisyyttä JUURI TYÖTERVEYSHUOLTOSOPIMUKSEN kilpailuttanut HSG Logistics Oy toivoo työterveyshuollolta ennen kaikkea aktiivista asiakkuuden hoitoa ja räätälöityjä ratkaisuja. Yrityksen toiminta ja reilu 150 työntekijää jakautuvat hengen yksiköihin ympäri Suomea. Kaikissa yksiköissä tehdään varastointiin ja pakkaukseen liittyviä logistiikkatehtäviä, mutta niistä jokaisella on yksilöllisiä ominaispiirteitä riippuen asiakkaan toiminnasta ja tuotteesta. Pyysimme tarjoamaan työterveyshuoltoa meidän näkövinkkelistämme räätälöidysti, mikä karsi jo osan palveluntarjoajista pois. Tapasimme tarjouspyyntöömme vastanneet selvittääksemme heidän asennettaan, esimerkiksi kuka heidän mielestään on asiakas: yritys vai potilaat. Meille on tärkeää, että asiakkaana on yritys, joka pyrkii tur- 6 Lääkärikeskus vaamaan omaa toimintaansa pitämällä työntekijänsä terveinä ja hyvinvoivina, kertoo Rolf Karlsson, HSG Logisticsin hankintajohtaja. TYÖTERVEYSHUOLLON kilpailutuksessa vertailtiin myös palveluntarjoajien hintatasoa sekä palveluverkoston kattavuutta Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Toimipisteiden tulee olla lähellä omiamme niin, ettei työterveyshuollon perässä tarvitse matkustaa. Sijainnin lisäksi resurssit ovat tärkeitä. Aika lääkärille tai hoitajalle pitäisi saada mahdollisimman nopeasti ja asiakkuuden hoidossa olla aktiivinen ote. Yhteistyön yrityksemme ja työterveyshuollon välillä on oltava kaksisuuntaista, painottaa Karlsson. YHTEISTYÖLÄHTÖISEN työterveyshuollon periaatteen mukaisesti haluamme olla yritykselle strateginen kumppani, joka auttaa sitä pääsemään omiin liiketoiminnallisiin tavoitteisiinsa. Meillä suuri paletti valmiita tuotteita, joista tarjoamme heidän liiketoimintansa tavoitteita parhaiten tukevan kokonaisratkaisun. Niina Jotuni myyntipäällikkö ENSIMMÄINEN vuorovaikutus syntyy jo käynnistysvaiheen tapaamisissa työterveyshuollon tiimin ja työntekijöiden kesken. Toivomme erityisesti painotusta ennaltaehkäisyyn. Työ on usein fyysistä, jolloin tuki- ja liikuntaelin sairauksien ehkäisy on tärkeää. Koko yrityksen henkilöstön keski-ikä on nyt 37,9 vuotta, mutta nousee tulevaisuudessa. Pyrimme siihen, että työntekijämme pysyvät jatkossakin terveinä, summaa Karlsson. Uusi raportointi järjestää mittarit, statistiikan ja kustannukset kuntoon LÄÄKÄRIKESKUKSEN uusi raportointijärjestelmä tekee avainmittareiden seurannasta lähes reaaliaikaista ja siten työterveyshuollon ja asiakkaan yhteistyöstä läpinäkyvää. Uusi raportointi tukee työkyvyn johtamista, muutosjohtamista ja yhteistyön vaikuttavuuden osoittamista. Raportointijärjestelmästä nähdään sairauspoissaoloihin, käynteihin, diagnooseihin ja kustannuksiin liittyviä tunnuslukuja. Läpinäkyvyys ja avoimuus paranee entisestään eikä kustannusten kehittymiseen liittyviä tietoja tarvitse odottaa laskutusperiodin loppuun, kun asiakas ja tiimi näkevät samat tiedot edelliseen päivään saakka. Järjestelmän avulla toimintasuunnitelmaan saadaan konkreettiset mittarit, joilla voidaan seurata vaikutta- vuutta ja ennakoida riskejä. Esimerkiksi toimintasuunnitelmaa tehdessä nähdään kuinka paljon ihmisiä on loppupäivämääränä ollut 30, 60, 90, 150 tai 250 päivän sairauslomalla ja ennakoida esimerkiksi sairauseläkeriskejä, kertoo työterveyshuollon ylilääkäri Jan Wiklund. Lisäksi pystytään käytännön läheisesti arvioimaan toimenpiteiden kannattavuutta esimerkiksi kuinka paljon tavoiteltu 10 prosentin sairauspoissaolojen vähennys alentaisi kustannuksia ja verrata lukua suunniteltujen toimenpiteiden kustannuksiin. Raportointijärjestelmä on tiimien käytössä helmikuussa. Se otetaan käyttöön asiakkaiden kanssa sovitusti kevään 2012 aikana. RAPORTOINTI PÄHKINÄNKUORESSA: muiden kuin lääkärin kirjoittamien sairauslomien tilastointi extranetin kautta poissaolojen määrät jaoteltuna pituuden tai diagnoosin mukaan tehty työ tyypin mukaan jaoteltuna (lääkärikäyntien määrä, ennaltaehkäisevä työ, työhönpaluun aloitekäynti, työkykyneuvotteluiden ja työkykyarvioiden määrä) diagnoosit sairauslomien, diagnoosien ja käyntien työperäisyyden arvioinnit kustannuskehitys

5 Työ & perhe NIINA STOLT Arjen apua omaan kotiin Lastenhoitopalvelu sopi loistavasti elämäntilanteeseemme ja se eli tarpeittemme mukaan. Saimme todella nopeasti ja lyhyellä varoitusajalla oman vakituisen hoitajan lapsillemme kotiin, joten pienten oli helpompi sopeutua nyt syksyllä alkaneeseen päivähoitoon kotona tapahtuneen harjoittelun jälkeen. Mahtavaa oli, että hoito ei keskeytynyt lasten nuhaan tai muuhun pieneen tautiin eli sairaan lapsen erillistä hoitoa ei tarvinnut toisin kuin päivähoidossa. Helena Haukilehto, Espoo LÄÄKÄRIKESKUS JA HOIVANET tarjoavat joustavia ratkaisuja lastenhoidon tai omaisen hoivan järjestämiseksi kotona. Varmasti tutuin palveluistamme on Sairaan lapsen hoitaja -palvelu, joka mahdollistaa hoitajan varaamisen sairaalle tai toipilaalle lapselle työpäivän tai vaikka vain tärkeän kokouksen ajaksi. Sairaan lapsen hoitaja -palvelun lisäksi tarjoamme uudenlaisia ratkaisuja myös muihin työn ja perhe-elämän yhdistämiseen liittyviin tilanteisiin, kertoo Niina Kuurma, Hoivanetin toimitusjohtaja. LIIKKUVA LÄÄKÄRIKESKUS tuo lääkärin ja hoitajan palvelut asiakkaan luokse kotiin, työpaikalle tai vaikka hotellihuoneeseen. Samalla käynnillä onnistuu laboratorionäytteenotto, usein myös lääkityksen aloittaminen. Kun hoito aloitetaan heti, myös toipuminen on nopeampaa, kertoo hoitaja Pia Bärlund Liikkuvasta Lääkärikeskuksesta. Esimerkiksi lapsen sairastuttua lääkäri voi tehdä kotikäynnin ja aloittaa lääkityksen, minkä jälkeen lapsen vanhemmat voivat palata töihin ja hoitaja tai avustaja voi hoitaa toipilasta ja vaikka käydä apteekissa vanhempien puolesta. Kun ammattilaiset huolehtivat lapsen hoidosta, vanhemmat voivat hoitaa työvelvollisuutensa turvallisin mielin. TYÖNANTAJAN ON mahdollista tarjota lastenhoitoapua tai hoiva-apua työntekijän ikääntyvälle omaiselle työmatkan aikana tai kun työn luonne vaatii työskentelyä normaalin työajan ulkopuolella. TYÖNTEKIJÄ VOI tutustua Hoivanetin lastenhoitajiin ja avustajiin Hoivanetin verkkopalvelussa ja näin kotiin tuleekin tuttu hoitaja. Kun perheen hyvinvointi on turvattu, voi työntekijä keskittyä rauhassa työhönsä, painottaa Kuurma. Lisäksi Liikkuva Lääkärikeskus tarjoaa työterveysasiakkaille palvelua, jossa liikkuva hoitaja on nimettyjen avainhenkilöiden käytössä. Palvelusta sovitaan aina erikseen ja se voi vaihdella tarpeen mukaan esimerkiksi työpaikkakäynneistä, rokotuksista ja leikkausten jälkihoidosta ajanvarauksesta ja laskutuksesta huolehtimiseen, kertoo Bärlund.