ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUOSI IVALON ALA-ASTEEN KOULU TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUOSI IVALON ALA-ASTEEN KOULU TOIMINTAKERTOMUS

2

3 1. ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TAVOITTEET JA ARVOT Perusopetuslain (48 a ) mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. Lain mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee tarjota lapsille monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan sekä mahdollistaa lepo rauhallisessa ympäristössä, ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan henkilön valvonnassa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on tukea toimintaan osallistuvien lasten perheitä niiden kasvatustehtävässä. Aamu- ja iltapäivätoiminta on perheille vapaaehtoinen mahdollisuus vähentää lapsen yksinäistä aikaa ilman turvallisen aikuisen läsnäoloa ennen ja jälkeen koulupäivän. Aamu- ja iltapäivätoiminta tukee näin myös vanhempien työssäkäyntiä. Kasvatuskumppanuus on periaate, joka ohjaa aamu- ja iltapäivätoiminnassa työskentelevien henkilöiden toimintaa. Kasvatuskumppanuus tarkoittaa tasa-arvoista yhteistyötä kotien kanssa. Kasvatuskumppanuuden edellytyksenä on avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus työntekijöiden ja lapsen huoltajien välillä. Yksi luottamuksellista vuorovaikutusta edistävä tekijä on se, että työntekijä ei saa sivullisille ilmaista lasta tai hänen huoltajaansa koskevia salassa pidettäviä tietoja tai luovuttaa salassa pidettäviä asiakirjoja ilman huoltajan suostumusta. Koulujen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan kasvatuskumppanuus toteutuu siten, että aamu- ja iltapäivätoiminta pohjautuu perusopetuksen arvoihin. Aamu- ja iltapäivätoiminnalla sekä perusopetuksella on myös yhteinen tavoite eli lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen.

4 2. TOIMINTA-AJAT JA TOIMINTAMAKSU Toiminta alkaa: Ma: klo Syyslukukausi: Syysloma Kevätlukukausi Talviloma Loma-aikoina ja lauantai-koulupäivinä ei ole ip-toimintaa. Päivittäinen toiminta-aika on pääsääntöisesti ma pe klo (esi-iltapäivätoiminta klo ). Toimintamaksu on 50. Jos lapsi on iltapäivätoiminnassa enintään 10 päivää kk:ssa, peritään lapsesta 25 / kk maksu. Iltapäivätoimintaan haetaan joko koko kuukaudeksi tai puoleksi kuukaudeksi (max. 10 päivää). Iltapäivätoimintaan osallistui lukuvuonna noin 30 lasta, joista kahdeksan lasta oli toiminnassa mukana enintään 10 päivää kuukaudessa. 3. YHTEISTYÖ KOTIEN KANSSA Reissuvihko on hyvä tiedonkulun väline kodin ja iltapäivätoiminnan välillä. Lisäksi tietoa välitetään Wilman, sähköpostin, puhelimen ja muiden tiedotteiden kautta sekä päivittäisissä keskusteluissa huoltajien kanssa heidän hakiessaan lapsia. Vanhempien kohtaaminen lapsen tuonti- ja hakutilanteissa todettiin hyväksi menetelmäksi, koska silloin oli mahdollista keskustella päivän tapahtumista kasvokkain ja samalla tutustuimme toisiimme.

5 Syyslukukaudella ja kevätlukukaudella järjestetään lasten, vanhempien ja ohjaajien kanssa yksi yhteinen tapaaminen ulkoilun ja vaikkapa makkaran paiston yhteydessä. Syksyllä oli kahvitarjoilu ja vappuna nautimme simaa ja munkkeja. Makkaraa paistoimme toukokuun toiseksi viimeisellä viikolla yhtenä päivänä välipalan aikaan kevään kunniaksi. Yhteisistä tapahtumista ja muutoksista ym. ilmoitamme kotiin erillisellä tiedotteella lukuvuoden aikana. Iltapäivätoiminnan tapahtumista ja muutoksista tiedotimme huoltajia. 4. TAPAHTUMAT JA TEEMAT Iltapäivätoiminnan tärkein tehtävä on antaa lapsille turvallinen ja virikkeellinen iltapäivä. Aikuisten tehtävä on turvata lapsen iltapäivä. Aikuisten tehtävänä on myös rohkaista, kannustaa ja ohjata lapsia toimimaan omien vahvuuksiensa mukaan. Vapaa leikki on muun toiminnan ohessa tärkeä osa lapsen päivää. Leikkikalut, ja työvälineet sekä materiaalit ovat iltapäivätoiminnassa helposti saatavilla. Tämä lisää lapsen omatoimisuutta, kekseliäisyyttä ja luovuutta. Huonon ulkoilusään aikana panostamme erityisesti vapaaseen leikkiin turvallisessa ja valvotussa ympäristössä. Vapaa leikki osoittautui lapsille parhaaksi ja mieluisammaksi toiminnoksi. Pitkän koulupäivän jälkeen oli mukava purkaa ajatuksia ja kokemuksia leikin ja kavereiden avulla. Askarteluun lapsille tarjottiin aina mahdollisuuksia. Kuntouttavassa toiminnassa oleville lapsille suunniteltiin vapaaleikkituokioita ja rentoutusta tarvittaessa erikseen. Iltapäivätoiminnassa järjestetään myös yhteisiä tapahtumia. Tapahtumat ja teemat antavat lapsille elämyksiä ja onnistumisen iloja. Koulu tarjosi runsaasti kerhotoimintaa syys- ja kevätlukukaudella: liikuntaa, joogaa, musiikkia, käsitöitä, liikuntaleikkejä sekä luistelua. Lisäksi iltapäivätoiminnanohjaajat pitivät omia kerhoja: syksyllä toimi valokuvakerho. Kuntouttavassa toiminnassa oleville lapsille järjestettiin oma kokkikerho koko lukuvuoden ajaksi.

6 Esikoulussa mm. piparien leipominen ja veden tutkiminen toteutuivat esikoulupäivän aikana. Teemaa jatkettiin iltapäivätoiminnassa soveltuvin osin. Pääpaino oli kuitenkin vapaassa leikissä. Lapsille annettiin mahdollisuus myös peleihin, askarteluun ym... Inarin kunnan vuoden yhteinen teema iltapäivätoiminnassa on tuoda esiin lasten ja ohjaajien omia taitoja ja kykyjä eli niitä asioita, joita itse osaa ja joissa on taitava. Jokainenhan on taitava jossakin asiassa. Lukuvuonna korostetaan myös yhdenvertaisuutta ja kuulluksi tulemista sekä onnistumisen kokemuksia. Yksi iltapäivätoiminnanohjaajista (Kirsi) harrasti innokkaiden lasten kanssa valokuvausta syksyllä. Toinen ohjaajista (Virpi) piti puolestaan kokkikerhoa isommille pojille. Iltapäivätoiminnassa lasten sukupuolierot otettiin huomioon toiminnassa siten, että joinakin päivinä pojat saivat pelata keskenään esimerkiksi lauta-korttipelejä sekä huojuvaa tornia aikuisen ohjauksessa. Tytöt taas saivat leikkiä omassa leikkihuoneessa nukkeineen ja prinsessalinnoineen. Musiikki ja askartelu sisältyivät myös iltapäivätoimintaan. Kuulluksi tulemista ja yhdenvertaisuutta harjoittelimme päivittäin satunurkkauksessa. Nurkkaus toimi keskustelupaikkana. Kaikki saivat kertoa omat surunsa ja ilonsa vuorollaan. Myös päivän polttavat asiat kävimme lasten kanssa siellä yhdessä keskustellen läpi. Satunurkkauksesta tuli turvallinen ja tärkeä osa lasten päivää. Syyslukukausi Elokuussa tutustumme toisiimme ja kartoitamme keitä kerhossamme on. Käymme läpi myös iltapäivätoiminnan säännöt. Tavoite toteutui: Laadimme säännöt yhdessä lasten kanssa niin, että he saivat kirjoittaa oman tärkeimmän ohjeensa paperille. Ohjeet laitoimme seinälle kaikkien nähtäväksi.

7 Katsomme yhdessä, mitä luonnossa kasvaa ja siivoamme iltapäivätoiminnan kukkapenkin. Sään ollessa huono olemme sisällä, leikimme ja askartelemme. Ulkoilemme mahdollisimman paljon, kun sää on hyvä Tavoite toteutui: Koska koulumme sijaitsee kauniilla paikalla pikkumetsineen ja peltoineen Ivalojoen varrella, teimme usein mukavia tutustumisretkiä lähiympäristöön. Suunnittelemme lasten kanssa yhdessä askarteluja loppuvuodeksi, tiedustelemme jokaiselta lapselta hänen halukkuuttaan askarteluun, (mitä hän haluaa askarrella syksyn aikana). Elokuussa on myös ulkoilua ja vapaata leikkiä. Tavoite toteutui: Sovimme, että toimintasuunnitelmassa olevat askartelut riittävät. Jos joku lapsista haluaa askarrella toiveensa mukaan vapaasti, niin se sopii. Lapset tahtoivat mielummin leikkiä kuin askarrella. Syyskuussa aiheena on vesi: tutkimme vettä ja sitä, kuinka vesi käyttäytyy eri tilanteissa. Kiinnostavaa oli huomata ja tutkia kuinka nopeasti jalat kastuivat ja kuinka varavaatteille ja kuivauskaapille oli käyttöä. Syyskuussa leivomme lasten kanssa myös muffinsseja tai pullaa. Tutustumme huoltajiin yhteisessä tapaamisessa, jossa paistamme makkaraa ja kahvittelemme. Tavoite toteutui osittain, sillä lapset halusivat ennemmin leipoa kuin paistaa makkaraa. Syyslukukaudella innostuimme leipomaan usein. Keräämme luonnosta askartelumateriaaleja esim. kiviä peikontekoon ja oksia koristeltavaksi. Tavoite ei toteutunut, koska tulevan muuton vuoksi emme halunneet lisää tavaraa. Sen sijaan tutkimme luonnonmateriaaleja yhdessä.

8 Teemme hamahelmiä ja helminauhoja. Tavoite toteutui. Lapsille hamahelmillä askartelu oli mielekästä puuhaa. Lokakuussa tutkimme syksyn tuomaa väriloistoa ja ulkoilemme mahdollisuuksien mukaan. Maalaamme lehtiä syksyn värein ja teemme yhteisen ison maalauksen. Tytöt maalasivat leikkihuoneensa ison ikkunan rivitalosta. Syyslomaviikko Pelaamme jalkapalloa ja muita pihapelejä. Tavoite toteutui. Lisäksi pihatelineet ja sählykenttä olivat ahkerassa käytössä. Aloitamme isäinpäiväaskartelun. Tavoite toteutui. Tosin kaikki lapset eivät halunneet askarrella, koska he tekivät isälle lahjan jo koulussa. Marraskuussa askartelemme isäinpäivälahjan ja kortin Maalaamme ja piirrämme vesiväreillä sekä vahaväreillä. Askartelemme ja ulkoilemme, sekä leikimme vapaasti. Leikimme lasten valitsemia leikkejä. Tavoite toteutui. Lapset halusivat leikkiä enemmän vapaasti ja myös pakata tavaroita ohjaajien kanssa pikkukoululle muuttoa varten. Joulukuussa paistamme pipareita siten, että jokainen lapsi pääsee vuorotellen leipomaan. Leipomiseen varaamme aikaa useamman päivän. Askartelemme joulukoristeita ja tarjoamme vanhemmille joulukahvit lasten leipomien pipareiden kera. Pidämme iltapäivätoiminnassa pikkujoulut ja lapset saavat viedä tekemänsä joulukoristeet kotiin.

9 Joulukortteja, värityskuvia sekä itse keksimiään jouluaskarteluja lapset tekivät oman halunsa mukaan. Esikoululaiset tehtailivat kortteja koko koulun yhteiseen joulupostiin oikein urakalla. Muuton vuoksi leipomiset ja vanhempien tapaamiset jäivät, mutta onneksi joulupukki yllätti meidät kaikki vierailullaan herkkupussien ja laulujen kera ollessamme ruokasalissa välipalalla. Syyskaudella meidät kutsuttiin kahdesti elokuviin elokuvateatteri Aslakkiin katsomaan lastenelokuvia. Teatterissa käynnit olivat tosi tervetulleita yllätyksiä ja mukavaa vaihtelua. Esikoulun lapset kävivät koulupäivän aikana katsomassa samat elokuvat kuin vanhemmat iltapäivätoiminnan lapset. Kevätlukukausi Tammikuussa aloitamme kevätlukukauden ja päätämme lasten kanssa yhdessä, mitä teemme kevään aikana. Laulamme ja leikimme, ulkoilemme sekä leikimme vapaasti. Askartelemme aurinkoja ikkunaan. Tavoite toteutui. Helmikuussa lapset saavat valita, pidämmekö askartelu- vai leikkiviikon. Lapset valitsivat leikkiviikon. He toivat omia lelujaan kotoa yhden viikon ajan. Leluviikkoa jatkettiin myös seuraavalla viikolla. Askartelemme ystävänpäivälahjoja ja kortteja. Tavoite toteutui osittain, sillä tytöt askartelivat mielellään. Pojat sen sijaan leikkivät mieluummin tyttöjen askarrellessa. Laskemme mäkeä, hiihdämme, luistelemme ja ulkoilemme sään salliessa, muutoin leikkimme sisällä. Tavoite toteutui. Mukavaa, kun toimintavaihtoehtoja oli niin paljon pihapiirissämme. Lapset saivat paljon monipuolista liikuntaa.

10 Maaliskuussa on hiihtolomaviikko. Luistelemme ja laskemme mäkeä sekä askartelemme. Muovailemme erilaisia hahmoja ja maalaamme. Huhtikuussa leikimme ulkoleikkejä ohjatusti esim. 10 tikkua laudalla ja muita joukkuepelejä. Askartelemme pääsiäistä: tipuja ja noitia. Teemme keskeneräiset askartelut valmiiksi. Askartelemme vappunaamareita sekä hattuja ja vietämme vappujuhlan. Tavoite toteutui. Lapset saivat kutsua omat vanhempansa herkuttelemaan munkkikahville ja juomaan simaa, jonka olimme yhdessä valmistaneet. Toukokuussa tutustumme luonnon heräämiseen ja askartelemme äitienpäivälahjat ja -kortit. Tavoite toteutui. Askartelemme lintuja ja perhosia ikkunaan toivottamaan kesän tervetulleeksi. Askartelu jäi, mutta lapset olivat innokkaita piirtämään kesäkuvia. Ulkoilemme mahdollisimman paljon ja kunnostamme iltapäivätoiminnan kukkapenkkiä. Ulkoilu toteutui hyvin. Kukkapenkistä pelastimme muutamia kukkia ohjaajien koteihin varahoitoon. Lisäksi paistoimme makkaraa ja samassa tapahtumassa nautimme välipalan rantatalon tulipaikalla. Alamme valmistautua kesälomalle, ulkoilemme ja keräämme askartelut talteen, jotka lapset saavat viedä kotiin. Tavoite toteutui. Lisäksi ennen kesälomalle lähtöä jyräytimme diskon pystyyn menneen lukuvuoden kunniaksi.

11 HYVÄÄ KESÄLOMAA!! 5. TUKEA TARVITSEVAT LAPSET AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvilla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä (Perusopetuslaki 30 1 mon. 642/2010). Lain ja opetushallituksen laatimien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti oppilaan saama tuki voidaan jakaa yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Ne ovat laajuudeltaan ja kestoltaan erilaisia tukiratkaisuja. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa tuen taso määritellään seuraavasti. YLEINEN TUKI on osa kaikkea oppilaan kasvatusta, opetusta ja ohjausta. Tuen tarve on silloin luonteeltaan yleensä lyhytaikaista, oppilas voi tarvita vain yhtä tukimuotoa, kuten tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, annetaan TEHOSTETTUA TUKEA hänelle laaditun, pedagogiseen arvioon perustuvaan kirjalliseen oppimissuunnitelmaan mukaisesti. Tehostettu tuki on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. ERITYISTÄ TUKEA annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityisen tuen antamisesta tehdään hallintopäätös, joka perustuu pedagogiseen selvitykseen. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), josta on käytävä ilmi erityistä tukea koskeva päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Aamu- ja iltapäivätoiminta voi tarvittaessa olla millä tahansa tuen portaalla osa perusopetuksen oppilaalle annettavaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Lisäksi oppilaat, joilla on tehty erityistä tukea koskeva päätös, ovat oikeutettuja hakemaan aamu- ja iltapäivätoimintaan koko perusopetuksen ajan.

12 Erityisen tuen piirissä olevat lapset saivat tulla kouluun jo ennen koulupäivän alkua. Lasten aamu- ja iltapäivätoiminta oli kuntouttavaa toimintaa. Kaikissa toiminnassa huomioitiin lasten yksilölliset tarpeet ja toimintakyky. Mahdollisuuksien mukaan erityistä tukea saavien oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään muun toiminnan yhteydessä. Tällä järjestelyllä tuetaan erityistä tukea saavien oppilaiden kehitystä. Lapsen tuen tarpeet tulee huomioida aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Yhtä tärkeää on, että koulussa nähdään aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjoamat mahdollisuudet oppilaan tukemiseen. Oppilaat, joille on tehty erityistä tukea koskevat päätökset, ovat oikeutettuja hakemaan aamu- ja iltapäivätoimintaan koko perusopetuksen ajan. Kunta päättää aamu- ja iltapäivätoiminnan laajuudesta. Mikäli mahdollista, erityistä tukea saavien oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään muun aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteydessä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen mahdollisuuksien mukaan oman ikäkauden mukaisissa ryhmissä tukee erityistä tukea saavien oppilaiden kehitystä. Jos oppilaiden tarpeet kuitenkin edellyttävät erityistä huomioimista, voidaan toiminta järjestää myös omissa ryhmissä. Inarin kunnassa erityistä tukea saaville oppilaille eli pienluokan oppilaille on järjestetty iltapäivätoiminta omassa ryhmässä. 6. HENKILÖKUNTA JA YHTEYSTIEDOT Koulun iltapäivätoiminnan vastaava ohjaaja: Virpi klo sekä ohjaajat: Tarja Kirsi Suopursut esi-iltapäivätoiminnan vastaavat: Outi klo Tuula

13 Pienluokan ohjaajien yhteystiedot: Arja Päivi Sinikka sij. Katri Sähköpostit ohjaajille on 7. MUUTA Iltapäivätoiminnassa lapsilla on oikeus monipuoliseen ja ravitsevaan välipalaan, joka pääsääntöisesti tilataan keskuskeittiöltä. Välipala tarjoillaan klo ja se tarjoillaan koulun ruokalassa. Välipala sisältyy iltapäivätoiminnan maksuun. Välipala tarjoiltiin pääosin ruokalassa, mutta etenkin pienluokan lapset söivät välipalan omassa luokassaan. Vanhemmat ovat lämpimästi tervetulleita tutustumaan iltapäivätoimintaan ja vaihtamaan kuulumisia ohjaajien kanssa. Tätä toimintasuunnitelmaa noudattavat: yleisopetuksen iltapäivätoiminta, pienluokan iltapäivätoiminta ja Suopursut (esi-iltapäivätoiminta). Pienluokan lapset harjoittivat iltapäivätoiminnassa koulunkäynnintaitoja sekä sosiaalisia ja arjen taitoja omassa ryhmässään.