ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS LUKUVUOSI TÖRMÄSEN KOULU

Transkriptio

1 1 ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS LUKUVUOSI TÖRMÄSEN KOULU

2 2 1. ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TAVOITTEET JA ARVOT Perusopetuslain (48 a ) mukaan aamuja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. Lain mukaan aamuja iltapäivätoiminnan tulee tarjota lapsille monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan, sekä mahdollistaa lepo rauhallisessa ympäristössä, ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan henkilön valvonnassa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on tukea toimintaan osallistuvien lasten perheitä niiden kasvatustehtävässä. Aamu- ja iltapäivätoiminta on perheille vapaaehtoinen mahdollisuus vähentää lapsen yksinäistä aikaa ilman turvallisen aikuisen läsnäoloa ennen ja jälkeen koulupäivän. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea näin myös vanhempien työssäkäyntiä. Kasvatuskumppanuus on periaate, joka ohjaa aamuja iltapäivätoiminnassa työskentelevien henkilöiden toimintaa. Kasvatuskumppanuus tarkoittaa tasa-arvoista yhteistyötä kotien kanssa. Kasvatuskumppanuuden edellytyksenä on avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus työntekijöiden ja lapsen huoltajien välillä. Yksi luottamuksellista vuorovaikutusta edistävä tekijä on se, että

3 3 työntekijä ei saa sivullisille ilmaista lasta tai hänen huoltajaansa koskevia salassa pidettäviä tietoja tai luovuttaa salassa pidettäviä asiakirjoja ilman huoltajan suostumusta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulujen välillä kasvatuskumppanuus toteutuu siten, että aamuja iltapäivätoiminta pohjautuu perusopetuksen arvoihin. Aamu- ja iltapäivätoiminnalla sekä perusopetuksella on myös yhteinen tavoite eli lapsen kokonaisvaltainen hyvinvoinnin edistäminen. 2. TOIMINTA-AJAT JA TOIMINTAMAKSU Törmäsen koulun yhteydessä järjestetään vain iltapäivätoimintaa. Iltapäivätoimintaan osallistui 14 lasta lukuvuonna Toiminta alkaa: to klo Syyslukukausi: to la Syysloma: ma pe Kevätlukukausi: ke la Talviloma: ma pe

4 4 Toimintaa ei ole koulun loma-aikoina, lauantaityöpäivinä eikä kevätlukukauden päättymispäivänä. Päivittäinen toiminta-aika on pääsääntöisesti koulupäivinä ma to klo ja pe Nämä toiminta-ajat toteutuivat. Toimintamaksu on 50 / kk. Jos lapsi on mukana iltapäivätoiminnassa enintään 10 pv / kk, on toimintamaksu 25 / kk. Osa-aikaisesti iltapäivätoimintaan osallistuneita lapsia oli 6. Iltapäivätoimintaan haetaan joko koko kuukaudeksi tai puoleksi kuukaudeksi (enintään 10 päivää kuukaudessa). 3. YHTEISTYÖ KOTIEN KANSSA Kuulumisia iltapäivätoiminnan ja kotien välillä vaihdetaan tilaisuuden tullen kasvotusten keskustellen, tekstiviestien ja puheluiden sekä reissuvihkon välityksellä. Tapahtumista ja muutoksista ym. ilmoitetaan kotiin erillisellä tiedotteella. Lukuvuoden aikana olimme säännöllisesti yhteydessä vanhempiin niin kasvotusten kuin puhelimitse ja Wilman välityksellä. Esittäydyimme myös vanhempainillassa ja esittelimme iltapäivätoiminnan tilat. 4. TAPAHTUMAT JA TEEMAT

5 5 Iltapäivätoiminnan tärkein tehtävä on antaa lapsille turvallinen ja virikkeellinen iltapäivä. Aikuisten tehtävänä on turvata lapsen iltapäivä ja kannustaa sekä ohjata lapsia toimimaan omien vahvuuksiensa mukaan, toiset lapset huomioiden. Vapaa leikki on vastapainona koulutyön ohjatulle toiminnalle ja suurin osa iltapäivästä onkin juuri vapaata toimintaa, joka on lapsille mieluisaa. Leikkivälineet, pelit, kirjat sekä askartelumateriaalit ovat vapaasti lasten käytössä. Ulkoleikkitelineet, keinut, pallokenttä ja hiekkalaatikko saavat lapset leikkimään ulkona. Huonon sään sattuessa koulun sisäliikuntatilat ovat iltapäivätoiminnan käytettävissä. Lukuvuoden iltapäivätoiminnan yhteisenä teemana on tuoda esille ohjaajien ja lasten taidot ohjaamaan toiminnan sisältöä. Yhdessä teemme mielekkäitä asioita, joiden kautta jokaisen yksilölliset kyvyt tulevat esille. Törmäsessä tehdään oma lehti Iltis-Sanomat. Jokainen lapsi saa tuottaa lehteen oman mielenkiintonsa mukaista materiaalia: piirroksia, sarjakuvia, kuvia ja tekstejä legoluomuksista jne. Ohjattua askarteluja, leivontaa sekä liikuntatuokioita järjestämme iltapäivätoiminnassa pitkin vuotta. Lukuvuoden teemaa toteutettiin Törmäsessä siten, että lapset saivat vapauden toteuttaa itselleen mieleistä toimintaa. Ohjaajat tarjosivat lapsille mahdollisuuden osallistua askarteluihin, lehdentekoon ja leivontaan. Iso osa lapsista valitsi kuitenkin mieluummin vapaan leikin. He eivät kaivanneet koulupäivän päälle enää lisää ohjattua toimintaa. Legot olivat käytössä päivittäin.

6 6 Syyslukukausi Elokuussa ulkoilemme koulun pihapiirissä, puuhailemme vapaasti leikkitelineillä, hiekkalaatikolla, keinuilla, pallokentällä, kiipeilytelineillä ja liukumäessä. Leikimme ulko- ja palloleikkejä myös ohjatusti. Sisällä askartelemme, piirrämme, rakennamme hamahelmitöitä ja legoluomuksia sekä muovailuvahahahmoja. Erityisesti kunnioitamme lasten vapaata leikkiä. Lämmin alkusyksy motivoi meitä ulkoilemaan, leikkimään ja pelaamaan koulun pihalla. Sadepäivinä keskityimme leikkeihin sisätiloissa. Iltapäivätoiminnassa lasten mieluisaa puuhaa olivat Lego-, hamahelmi-, ja muovailutyöt sekä helmistä korujen valmistaminen. Myös lautapelit kiinnostivat. Koira-, kissa-, heppa- ja kotileikkejä leikittiin niin sisällä kuin ulkonakin. Kansalaisopiston keramiikkakerho kokoontui syys- ja kevätlukukaudella tiistaisin, jonne myös iltapäivätoiminnasta osallistui lapsia. Aloitamme iltapäivätoiminnan oman lehden Iltis-Sanomat materiaalin valmistamisen. Valokuvasimme lasten valmiita rakennelmia ja piirroksia sekä askarteluja. Otimme kuvia myös leikkitilanteista sisällä ja ulkona. Pyysimme vanhemmilta kirjallisen luvan kuvien käyttöön lehdessä. Lapset kertoivat kuvassa olevista rakennuksista ja kertomukset tallennettiin teksteiksi. Myös tietokoneen avulla lapset saivat halutessaan valmistaa ilmoituksia lehteen. Syyskuussa keräämme luonnon materiaaleja myöhempää askartelua varten ja leikimme ulkoleikkejä. Syyskuussa leivomme myös mustikkapiirakkaa. Ruskan värjäämiä lehtiä sekä muita luonnon materiaaleja käytimme askarteluihin pitkin alkavaa talvea. Mustikkapiirakka maistui kaikille lapsille ja ohjaajille. Erilaisia leipomuksia teimme syyslukukaudella 1-2 kertaa kuukaudessa.

7 7 Syksyn aikana teimme myös erilaisia temppuratoja polkupyörillä suoritettavaksi. Lokakuussa ja marraskuussa askartelemme isälle ja teemme ensilumen tai nuoskalumen lumiukkoja ja lumilinnoja. Isät saivat lahjaksi iltapäivätoiminnassa askarreltuja kravattikortteja sekä helmistä valmistettuja avaimenperiä ja kaulakoruja. Runsas lumentulo innoitti meidät jälleen ulkoleikkeihin. Monenlaisia lumimajoja syntyi koulun pihalle. Joulukuussa leivomme mahdollisuuksien mukaan pipareita ja teemme jouluaskarteluja. Iltapäivätoiminnan joulukorttipajassa syntyi upeita kortteja sekä koulun oppilaskunnan perustamaan joulukorttilaatikkoon, että sukulaisille ja ystäville jaettavaksi. Iltis-Sanomat ilmestyi ennen joululomaa ja jaettiin lapsille joulujuhlapäivänä. Joulujuhlassa esiteltiin iltapäivätoiminnan syyskautta diaesityksen avulla, syyskauden puuhat oli ikuistettu kuvin ja tekstein. Kevätlukukausi Tammikuussa ja helmikuussa vietämme laskiaista, leivomme laskiaispullia, laskemme mäkeä ja ulkoilemme. Kovina pakkaspäivinä pelaamme salissa erilaisia pelejä ja leikkejä sekä rakennamme temppuradan. Koulun uudet upeat pulkat olivat usean kuukauden ajan iltapäivätoiminnan lapsilla kovassa käytössä, kun kaikki mahdollinen aika vietettiin koulun pulkkamäessä tai pihalla rälläten. Tammikuusta alkaen iltapäivätoiminnan lapset pääsivät osallistumaan koulun liikuntakerhoon kerran viikossa.

8 8 Maaliskuussa askartelemme pääsiäistä, haemme ja kasvatamme pajunkissoja, ulkoilemme ja leikimme. Kevätkaudella taittelimme paperista monenlaisia origamitöitä. Pääsiäisen puput ja tiput saivat seurakseen lennokkeja ja jopa Minecraft-hahmoja. Pajunoksat olivat koristeltu jo koulun puolella, joten iltapäivätoiminnassa niitä ei tänä vuonna tehty. Huhtikuussa ja toukokuussa havainnoimme lintuja sekä kasvien ilmestymistä ja askartelemme äidille. Toukokuussa vietämme iltapäivätoiminnan päättäjäisiä. Pitkä ja luminen kevät hidasti luonnon heräämistä, mutta sulamisvesistä otettiinkin viikoiksi ilo irti erilaisin vesivoimala- ja puroleikeillä. Kuravaatteet olivat tarpeen. Vapuksi valmistimme piipunrassista silmälaseja ja silkkipaperista vappuhuiskia. 5. TUKEA TARVITSEVAT LAPSET AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvilla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä (Perusopetuslaki 30 1 mom. 642/2010). Lain ja opetushallituksen laatimien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti oppilaan saama tuki voidaan jakaa yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Ne ovat laajuudeltaan ja kestoltaan erilaisia tukiratkaisuja. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa tuen tasot määritellään seuraavasti:

9 9 YLEINEN TUKI on osa kaikkea oppilaan kasvatusta, opetusta ja ohjausta. Tuen tarve on silloin luonteeltaan yleensä lyhytaikaista, oppilas voi tarvita vain yhtä tukimuotoa, kuten tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, annetaan TEHOSTETTUA TUKEA hänelle laaditun, pedagogiseen arvioon perustuvaan kirjallisen oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettu tuki on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. ERITYISTÄ TUKEA annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityisen tuen antamisesta tehdään hallintopäätös, joka perustuu pedagogiseen selvitykseen. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), josta on käytävä ilmi erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen (Perusopetuksen aamuja iltapäivätoiminnan perusteet 2011). Aamu- ja iltapäivätoiminta voi tarvittaessa olla millä tahansa tuen portaalla osa perusopetuksen oppilaalle annettavaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Lisäksi oppilaat, joille on tehty erityistä tukea koskeva päätös, ovat oikeutettuja hakemaan aamuja iltapäivätoimintaan koko perusopetuksen ajan. Mahdollisuuksien mukaan erityistä tukea saavien oppilaiden aamuja iltapäivätoiminta järjestetään muun toiminnan yhteydessä. Tällä järjestelyllä tuetaan erityistä tukea saavien oppilaiden kehitystä. Lapsen tuen tarpeet tulee huomioida aamuja iltapäivätoiminnassa. Yhtä tärkeää on, että koulussa nähdään aamuja iltapäivätoiminnan tarjoamat mahdollisuudet oppilaan tukemiseen.

10 10 Kunta päättää aamuja iltapäivätoiminnan laajuudesta. Mikäli mahdollista, erityistä tukea saavien oppilaiden aamuja iltapäivätoiminta järjestetään muun aamuja iltapäivätoiminnan yhteydessä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen oman ikäkauden mukaisissa ryhmissä tukee erityistä tukea saavien oppilaiden kehitystä. Jos oppilaiden tarpeet kuitenkin edellyttävät erityistä huomioimista, voidaan toiminta järjestää myös omissa ryhmissä. Inarin kunnassa erityistä tukea saaville oppilaille eli pienluokan oppilaille on järjestetty iltapäivätoiminta omassa ryhmässä. Törmäsen koulun yhteydessä toimivassa iltapäivätoiminnassa ei ollut yhtään erityistä tukea tarvitsevaa lasta lukuvuonna HENKILÖKUNTA JA YHTEYSTIEDOT Koulunkäynnin- ja iltapäivätoiminnanohjaajina toimivat Eija Kontsas sekä Arja Juntunen (vuorottelevat kahden viikon jaksoissa). Arja Juntunen ei työskennellyt iltapäivätoiminnassa kevätlukukaudella. Sijaisuuksia hoitivat mm. Linda Tammela, Kerttu Väisänen, Noora Honkanen ja Riitta Junttila. lltapäivätoiminnanohjaajana työskentelee Satu Airola. Näin tapahtui. Koulun koulunkäynninohjaajien puhelinnumero on: , Iltapäivätoiminnalle saatiin syksyllä oma numero:

11 11 7. MUUTA Välipalan järjestäminen Iltapäivätoimintaan osallistuville lapsille tarjotaan välipala, jonka keskuskeittiö toimittaa. Välipala sisältyy iltapäivätoiminnan toimintamaksuun. Välipala tarjottiin joka päivä klo Jos lapsen koulupäivä kesti klo saakka, oli hän syönyt välipalan koululla klo 13. Tällöinkin tarjottiin mahdollisuus ottaa välipalaa Ilttiksessä, mikäli lapsi sitä halusi. Odotus Iltapäivätoiminnan tiloissa järjestetään kuljetusoppilaille lämmin ja turvallinen odotus. Ilttiksen tiloissa erityisesti 3-4-luokan kuljetusoppilaat kävivät tekemässä läksyjä ja leikkimässä. Odotusoppilaita oli noin kuusi parina päivänä viikossa.