PIKKUNIITUN PÄIVÄKODIN VASU = varhaiskasvatussunnitelma

Transkriptio

1 PIKKUNIITUN PÄIVÄKODIN VASU = varhaiskasvatussunnitelma Tyytyväisten vanhempien onnellinen lapsi hyväksyvässä ilmapiirissä, jossa henkilökuntakin voi hyvin Päivitetty syksyllä 2009

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. PIKKUNIITUN ARVOT, PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET 3. LAPSILÄHTÖISYYS 4. OPPIYMPÄRISTÖ 5. LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA 6. VARHAISERITYISKASVATUS 7. KASVATUSKUMPPANUUS 8. ARVIOINTI

3 JOHDANTO Pikkuniitun varhaiskasvatussuunnitelma perustuu valtakunnalliseen - sekä Janakkalan kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Niihin peilaten olemme tutkiskelleet omaa työtämme. Yhdessä keskustellen olemme pohtineet millaiset arvot ohjaavat kasvatustyötämme, mitkä ovat tavoitteemme ja päämäärämme. Lisäksi olemme pohtineet, onko Pikkuniitun arki ja oma toimintamme samassa suunnassa omien arvojemme ja päämääriemme kanssa. Kasvatustyötä teemme yhdessä vanhempien kanssa. Vasun teko prosessin aikana olemme kuulleet vanhempien näkemyksiä. Näistä pohdinnoista ja yhteisistä keskusteluista syntyi tämä VASU; suunnitelma siitä miksi ja miten työtämme kasvattajina teemme. Koko henkilökunta sitoutuu vasuun. Pyrimme myös jatkuvaan kehittymiseen ja oman työn arviointiin. VASU on elävä dokumentti, jota säännöllisesti tarkastelemme ja päivitämme. Vanhemmilta toivomme osallistumista vasun kehittämiseen; antakaa rohkeasti palautetta!

4 PIKKUNIITUN ARVOT, PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET Kiviperusta, jolle rakennamme: Toisen kunnioittaminen Fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi Yksilöllisyys Mitä haluamme rakentaa: Hyvinvoiva lapsi, joka kunnioittaa itseään ja toisia. Miten rakennamme: Kasvatuskumppaneina: toimivana työyhteisönä ja yhdessä vanhempien kanssa Lasta kuunnellen, lapsilähtöisesti

5 LAPSILÄHTÖISYYS Koko päiväkotimme toiminta perustuu ajatukselle LAPSILÄHTÖISYYS. Tällä tarkoitamme sitä, että lapsi huomioidaan yksilöllisesti kunnioittaen hänen persoonallisuuttaan. Lapsen ikä- ja kehitystaso ovat luonnollisesti peruslähtökohdat, jonka päälle rakennamme huomioimalla lapsen kiinnostuksen kohteet, sekä hänen tapansa oppia ja toimia. Lasten suunnitelmallinen havainnointi ja havaintojen dokumentointi toimii kasvattajan apuna toimintaa suunniteltaessa ja lapsen omaa vasua vanhempien kanssa luotaessa.

6 Aikuisen tehtävänä on toimia lempeänä auktoriteettina. Auktoriteettina, joka empaattisuudellaan, huolenpidollaan ja vastuunkannollaan tukee ja kannustaa lasta. Aikuisen tehtävänä on myös ruokkia lapsen tiedonhalua sekä ohjata lasta toteuttamaan omia ideoitaan. Erityisen tärkeänä pidämme sitä, että aikuinen kannustaa lasta itsenäiseen ajatteluun, jolloin lapselle kehittyy tietoisuus omista kyvyistä ja omasta oppimisesta. Aikuinen ei anna valmiita vastauksia, hänen tulee toimia viisaasti taustalla jakaen omasta kokemus- ja tietomaailmastaan osasia lapsen LEIKKIIN!

7 OPPIYMPÄRISTÖ Ihmiset ja heidän välinen vuorovaikutus on tärkein oppiympäristön elementti. Pyrimme luomaan sellaisen ilmapiirin ja tunnelman, jossa on kaikkien hyvä ja turvallista olla. Olemalla itse läsnä ja kuuntelemalla osoitamme arvostavamme lasta. Rajoja asetettaessa ja ristiriitatilanteissa aikuinen pysyy rauhallisena mutta tiukkana. Ääntään korottanut aikuinen muistaa huolehtia siitä, että lapsi on ymmärtänyt suuttumuksen syyn ja että lapsen turvallisuuden tunne säilyy. Muistamme että omalla asenteellamme on merkitystä. Eleet, ilmeet ja muu sanaton viestintä ovat suuri osa vuorovaikutusta. Tiimipalaverit ovat ne foorumit, joissa aikuiset keskustelevat mahdollisista huolen aiheista koskien yhtä lasta tai ryhmää. Huolia pohdittaessa yritämme ratkoa tilanteita positiivislähtöisesti vahvuuksien kautta. Kiinnitämme huomiota myös siihen miten lapset kohtaavat toisensa ja kommunikoivat keskenään. Toisen kunnioittamisen opettelu alkaa perus kommunikoinnista jo vauvasta asti. Aikuiset toimivat hyvänä roolimallina kaikessa vuorovaikutuksessa. Virheitä sattuu kaikille. Olemme armollisia itsellemme ja muille pyrkien oppimaan virheistämme. Sosiaalisen kehityksen tukemiseksi käytämme lisäksi pienryhmissä toteutettavaa askeleittain-menetelmää.

8 Tilat Pikkuniittu on tiloiltaan kodikas, mutta ahtaus vaivaa. Kodikkuutta haluamme jatkossakin korostaa. Tilojen monipuolisempaa ja tehokkaampaan käyttöön aiomme panostaa enemmän; mm. salin parvelle ideoidaan leikkiin innostava alue, pikkutuvan takkaan sytytetään tuli useammin tunnelmaa luomaan, myös pienten puolella olevaa vesileikkitilaa hyödynnetään useammin. Pikku-pukuhuoneeseen rakennetaan vesi-ja hiekka-leikkitila. Jokainen tiimi tutkiskelee oman ryhmänsä tiloja suhteessa kulloiseenkin lapsiryhmään toimintakauden alussa; ovatko lelut, pelit, materiaalit ynm. välineet sopivan haasteellisia, mielenkiintoisia ja innostavia juuri sen ikäisille. Uusia hankintoja tehdään harkiten yhdessä pohtien. Piha Piikuniitun pihaan olemme tyytyväisiä. Se on turvallinen, mutta silti liikkumiseen ja leikkeihin innostava. Huomiota kiinnitämme omaan toimintaamme pihalla. Ulkoiluaika on myös tärkeä osa kasvatustoimintaa; lapsi tutkii, liikkuu, leikkii Olemme läsnä lapselle myös pihalla.

9 Lähiympäristö Sijaitsemme oivallisella paikalla; uimahalli, urheilukenttä, luistinrata, hiihtoladut ja metsämaastot ovat aivan aidan takana. Lähiympäristömme on luonut meille oivalliset mahdollisuudet toteuttaa liikuntapainotteista toimintaa. Metsämörri- ja metsämyttysretkiä toteutamme säännöllisesti. Kyläyhteisö Tervakosken kylällä on omia erityispiirteitä, jotka lapsien on hyvä oppia tuntemaan. Kuuluminen kyläyhteisöön on osa lapsen identiteetin kehittymistä. Käymme lasten kanssa kirkossa, kirjastossa,seuratalolla ja katsomassa vesiputousta sekä tehtaan ympäristöä. Kylän kaupallisten yritysten halu yhteistyöhön on ollut kiitettävää. Pankki on mm. lahjoittanut ilmapalloja tivolitapahtumaan ja muistaa lapsia herkuilla aika-ajoin. Yritykset tuovat oman lisänsä kyläyhteisöön. Yhteistyötä naapurimme Kettukallion päiväkodin kanssa tiivistetään.

10 LAPSEN LUONTAINEN TAPA TOIMIA LEIKKIMINEN Leikki on lapsen luontainen tapa toimia, oppia ja käsitellä elämää ja sen ilmiöitä. Leikkiessään lapsi käy läpi eri tunnetiloja, harjoittelee sosiaalisia taitoja ja kehittää mielikuvitustaan ja ongelmanratkaisutaitojaan. Sen vuoksi leikki eri muodoissaan on keskeisellä sijalla päiväkotimme toiminnassa. Havainnoidessaan lasten leikkiä aikuinen saa arvokasta tietoa lapsen ominaisuuksista; luonteesta, oppimistavasta, sosiaalisista taidoista ym. ja voi näin ohjata lasta uusiin kokemuksiin. Tärkeätä on muistaa, että aikuinen antaa lapselle tilan omiin oivallisuuksiin ja itsenäiseen ongelmanratkaisuun. Aikuisen tehtävä on huolehtia, että leikkitilat, välineet ovat riittävän houkuttelevat ja helposti saatavilla ja, että leikille on paljon yhtäjaksoista aikaa. Kaikki mikä näkyy leikissä, on lapselle merkityksellistä, vaikka kaikki merkityksellinen ei leikissä näy.

11 MITÄ KAIKKEA VOI LEIKKIESSÄÄN OPPIA Haluamme vielä korostaa leikin merkitystä oppimisessa ja lapsen kehityksen tukemisessa. Tässä keräämiämme havaintoja mitä leikissä on opittu. Oleellisinta kuitenkin on leikin itseisarvo lapselle. Leikki voi olla hyvin terapeuttista ja iloa tuottavaa lapselle AJATTELU toiminnan suunnittelu säännöt normit moraali mielikuvitus KIELELLINEN KEHITYS käsitteet sanavarasto kommunikointi SOSIAALISET TAIDOT(roolileikit) -roolien jako -ystävyys -ilo -tavaroiden jakaminen - ristiriitojen selvittäminen - tasa-arvo -joustavuus TUNNE-ELÄMÄ eläytyminen empatia omien tunteiden hallinta MOTORINEN KEHITYS hienomotoriikka kehon hallinta karkeamotoriset taidot (juoksu, hyppiminen ) MATEMATIIKKAA (rakentelu, kauppaleikki, pelitjne.) -lukumääriä -avaruudellinen hahmottaminen -laskeminen - sarjoittaminen ja lajittelu

12 LIIKKUMINEN Liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta. Kehon tuntemus on pohja terveelle itsetunnolle. Liikunnalla on myös yhteys oppimisvalmiuksiin. Ja mikä parasta liikkuessaan lapsi kokee iloa, ilmaisee tunteita, ajattelee ja oppii uusia taitoja ja löytää uusia kykyjä itsestään. Seuratessaan lapsia aikuinen saa oivaa tietoa lapsen motorisesta kehityksestä. Sen vuoksi liikunnalla on selkeä sija päiväkotimme toiminnassa. Lisäksi: ympäristö, piha, urheilukentät, uimahalli oikein houkuttelevat liikkumaan ja kokeilemaan eri liikunnanlajeja ympäri vuoden. Pienimpien kanssa tehdään myttys - ja mörriretkiä, joilla liikutaan vapaasti luonnossa ja samalla havainnoidaan ja nautitaan metsästä. Esiopetusikäiset pääsevät myös uimakouluun.

13 TUTKIMINEN Lapselle koko elämä on tutkimusmatkaa. Aikuisen tehtävä on antaa lapselle tilaa pysähtyä esim. jonkin kiinnostavan asian, ilmiön, otuksen äärelle. Lapsi saa rauhassa oivaltaa, innostua ja käyttää mielikuvitustaan. Aikuinen toimii taustalla, auttaa esim. materiaalien saannissa ja tilojen turvallisessa käytössä. Tutkimisen kohteita voi nähdä ja löytää mistä vaan ja kun antaa virran viedä on ehtymättömät kokemisen, oivaltamisen ja oppimisen ovet avattu!

14 TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISU Lapsi kokee elämyksiä ja saa ilmaista tunteitaan taiteen avulla Maalaaminen, muovaileminen laulaminen, musiikki, ympäristön kauneuden ja rumuuden havainnointi liikkuminen, tanssi, draama osana leikkiä vain muutamia tekemisen muotoja mainitaksemme. Taiteellinen kokeminen toimii myös hengähdystaukona, lapsen sisäinen maailma pääsee rauhassa esiin. Taiteellinen elämys on aina ainutlaatuinen kokemus, eikä sitä voi verrata toisen kokemukseen eikä myöskään arvostelle mitenkään. Taiteen avulla myös aremmat ja hiljaiset lapset saavat mahdollisuuden itsensä ilmaisemiseen. Aikuisen tehtävänä on oivaltaa lapsessa heräävä taiteellinen luovuus ja ruokkia sitä rauhallisesti. Aikuinen ei määrittele oikeaa tapaa luoda ja ilmaista, vaan kekseliäisyydelle ja mielikuvitukselle sekä lapsen omille ajatuksille täytyy antaa tilaa. Taiteessa ja luovuudessa on vain taivas rajana!

15 VARHAISERITYISKASVATUS Kaiken kasvatustoiminnan tarkoitus on tukea ja edistää lapsen kehitystä sekä hyvinvointia. Jokaisessa tiimissä tehdään kontekstianalyysi, joka auttaa tiimiä luomaan toimivan lasta tukevan arjen. Pyrimme ennaltaehkäisemään lapsen kehityksen viivästymiä tai häiriöitä. Erityisen tärkeää on lapsi havainnointi, jonka pohjalta jokaisen lapsen omaa varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään. Havainnointia tekee koko varhaiskasvatushenkilökunta ja havaintoja puretaan tiimipalavereissa viikottain. Jos havainnot kertovat kehityksen viivästymästä tai muista vaikeuksista, alamme pohtia tukitoimia yhdessä vanhempien kanssa. Tuen tarve voi olla lyhytaikaista tai pitempikestoista. TUKITOIMIA PÄIVÄKODISSA Tukitoimet voivat olla sisällöllisiä: Lapsen yksilöllistetty varhaiskasvatussuunnitelma Kiertävän erityislastentarhanopettajan konsultaatio Lapsihavainnointi sopivaa arviointimenetelmää käyttäen Havainnollistettu, selkeästi jäsennetty päivärytmi Vaihtoehtoiset kommunikaatiokeinot kuten tukiviittomat ja kuvat yksilöllinen harjaannuttaminen Yhteistyö lapsen varhaiskuntoutukseen osallistuvien tahojen kanssa (Puheterapeutti, psykologi toimintaterapeutti ) Tai rakenteellisia: Ryhmäkoon pienennys (lapsi kahden paikalla) ryhmäavustaja henkilökohtainen avustaja pienennetty ryhmä

16 Tukitoimiet määritellään vanhempien kanssa ja varhaiskasvatus sitoutuu niiden toteuttamiseen. Sisällölliset tukitoimet hyväksyy päiväkodin johtaja rakenteelliset hyväksyy varhaiskasvatuksen johtaja. Erityistä tukea tarvitsevat myös lahjakkaat lapset, jotka helposti turhautuvat, jos haasteita ei ole riittävästi. Lahjakkaiden lasten varhaiskasvatussunnitelmaan kirjataan miten heidän lahjakkuutensa aluetta huomioidaan. Yhteistyö vanhempien kanssa on aina tärkeää, mutta korostuu erityisiä tukitoimia pohdittaessa. Myös kodilla on velvollisuus sitoutua yhdessä sovittuihin tukitoimiin. Päivittäiset juttuhetket pitävät vanhemmat ja varhaiskasvattajat ajan tasalla. Kun lapsi on saavuttanut opettelemansa taidot tai tuen tarvetta ei enää ole, kirjataan se lapsen yksilölliseen vasuun. KASVATUSKUMPPAUUS Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu ja oman lapsensa tuntemus. Ilma tätä tuntemusta on työmme mahdotonta. Lapsen tarpeet ovat vanhempien ja henkilökunnan kasvatuskumppanuuden lähtökohta. Kun vanhemmat ottavat yhteyttä ensimmäistä kertaa Pikkuniitun päiväkotiin, sovimme ajan tutustumiskäynnille. Vanhemman ja lapsen tutustumiseen valmistaudutaan ja varataan aikaa keskustelulle ja talon esittelyyn. Tutustumisen lopuksi sovitaan mahdollisesta pehmeästä laskusta. Silloin lapsi aloittaa päiväkodissa pikkuhiljaa totutellen toisen vanhemman kanssa muutaman tunnin kerrallaan. Pehmeät laskut räätälöidään kunkin lapsen tarpeen mukaan.

17 Aloituskeskustelulla pyritään tutustumaan toisiimme ja kuuntelemaan vanhempien toiveita, odotuksia ja ehkä mahdollisia pelkoja. Aloituskeskustelussa on tärkeää kartoittaa myös lapsen yksilölliset tarpeet. Aloituskeskustelu käydään mahdollisimman pian, mieluummin ennen päiväkotiin tuloa. Keskustelun tukena käytetään Janakkalan yhteistä aloituskeskustelu-runkoa. Keskustelu voidaan käydä lapsen kotona tai päiväkodissa perheen toiveiden mukaan. Kun olemme oppineet tuntemaan lasta paremmin, on aika tehdä yhdessä vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Siinä pohditaan tarkemmin kunkin lapsen tarpeita ja kehityksen tukemista. Keskustelun runkona käytetään Janakkalan kunnan yhteistä lapsen varhaiskasvatussuunnitelma lomaketta. Jos lapsen kehityksessä ilmenee huolen aiheita, asiasta keskustellaan aina heti vanhempien kanssa. Tarvittaessa voimme pyytää apua myös kiertävältä erityislastentarhanopettajalta. Yhdessä hänen kanssaan voimme pohtia tuki toimia ja muiden ammattilaisten apua. Erityisen tuen ammattilaisia voivat olla mm. puheterapeutti, neuvola, perheneuvola, psykologi tai sosiaalityöntekijä. Kaikkein tärkeimpänä koemme päivittäiset kohtaamiset vanhempien kanssa. Aamuisin joka ryhmään tulee oma aikuinen. Silloin vanhemmilla on mahdollisuus keskustella lapselle tutun aikuisen kanssa ja eroaminen vanhemmasta sujuu paremmin. Iltapäivisin kerromme lapsen päivästä vanhemmille. Toivomme myös vanhemmilta aktiivisuutta kysellä ja antaa palautetta. Syksyllä järjestämme vanhempainillan, jossa kerromme tarkemmin koko talon toiminnasta ja ryhmien toiminnan sisällöistä. Joka ryhmä järjestää syksyllä ja keväällä yhden illan, jossa vanhemmilla on mahdollisuus tutustua toisiin vanhempiin ja keskustella henkilökunnan kanssa. Toteutus tavan voi ideoida yhdessä vanhempien kanssa.

18 Esikoululaisten vanhempien kanssa käydään keskustelu vielä keväällä. Silloin pohditaan millaisia terveisiä haluamme lapsesta tulevalle opettajalle viestittää. Esiopettajat osallistuvat luokkajakoon koululla. Vanhempien ja lasten kanssa keskustellaan ennen jakoa mahdollisista toiveista. Luokkajaon ja vanhempien kanssa käydyn keskustelun jälkeen esi-ja alkuopettajat tapaavat kahden kesken keskustellaakseen koulutulokkaista. Tällaisella kouluun saatolla toivomme mahdollisimman hyvää koulun aloitusta lapselle. Päiväkodin johtokunta on myös yksi vanhempien vaikuttamisen kanava, jolla toivotaan vanhempien ääntä kuuluviin myös suuremmissa linjoissa. Näiden toimien myötä toivomme saavuttavamme keskinäisen luottamuksen ja kunnioituksen vanhempien ja henkilökunnan välille.

19 ARVIOINTI VASU on elävä dokumentti ja työväline. Käytämme sitä ohjaamaan toimintaamme ja pitämään suuntamme kurssissa. Johdonmukaisuus on tärkeää kasvatuksessa. Kun kasvattajia on monta, tarvitaan paljon keskustelua ja yhteinen näkemys. Keväällä pidämme työillan, jossa käymme läpi VASUa ja pohdimme olemmeko toimineet sen mukaan. Menemme niin sanotusti peilin eteen rohkeasti ja rehellisesti itseämme arvioimaan. Vanhemmilta tarvitsemme rehellistä palautetta. Itseään on vaikea nähdä. Ryhmien eteisessä on palautelaatikko, johon palautetta toiminnastamme voi jättää koska tahansa. Mieluiten keskustelemme kasvotusten, niin annamme lapsillekin hyvän mallin siitä miten yhdessä toimimme. Erityisesti haluamme tietysti kuulla, olemmeko toimineet niin kuin VASU:ssa lupaamme. Haluamme myös kuulla omia ajatuksia, ideoita ja toiveita. Arvioinnin perusteella kehitämme toimintaamme!

20