Rodun lisääntymistilanteen selvittäminen. Tampere Outi Niemi

Transkriptio

1 Rodun lisääntymistilanteen selvittäminen Tampere Outi Niemi

2 Miten lähteä liikkeelle? Suunnittelu Tietojen keruusta sopiminen rotuyhdistyksessä Sitouttaminen Tiedottaminen Tekninen toteutus

3 Suunnittelu Mitä tietoja kerätään? Jos kasvattajalle esitetään paljon hankalia kysymyksiä -> vastausten luotettavuus voi kärsiä tai ei jakseta vastata Mahdollisimman yksiselitteisiä kysymyksiä Astutukseen, raskauteen ja synnytykseen sekä pentujen varhaiskehitykseen liittyviä kysymyksiä

4 Sopiminen ja sitouttaminen tietojen keruusta kannattaa sopia yleiskokouksessa ja samalla sopia missä määrin tiedot ovat julkisia ja kuka tietoja kerää ja säilyttää asiasta yhteisesti tehty päätös tietojen keruun linkittäminen pentuvälitykseen? tulosten esittely säännöllisesti hyödyistä kertominen

5 Tiedottaminen asiasta tiedottaminen jäsenlehdessä ja kotisivuilla tieto ja lomakkeet kaikille kasvattajille Tekninen toteutus nettilomake, paperilomake tai molemmat tietojen analysointi tilasto-ohjelmalla tai taulukkolaskentaohjelmassa (esim. Excel)

6 Koratkasvattajilta on kerätty Suomessa pentuetietoja pentuelomakkeella vuoden 2007 alusta. Toistaiseksi kaikki kasvattajat ovat palauttaneet lomakkeen jokaisesta pentueesta. Kyseessä ei siis ole otos, vaan ns. kokonaistutkimus. Otostutkimuksen vaikeutena on mahdollisimman edustavan otannan tekeminen. Käytännössä otos valikoitunee kasvattajien vastaushalukkuuden perusteella, eikä välttämättä edusta rotua kokonaisuutena hyvin. VUOSI YHT 52 PENTUEITA

7 Aineiston analysointi tehtiin excelillä. Suuremman aineiston käsittely on helpompaa tilasto-ohjelmistolla. Vastaukset pentuelomakkeessa esitettyihin kysymyksiin luokiteltiin ja kirjattiin excel-tauluun. Huom! Luokittelua tulisi aina miettiä jo kysymyksiä suunniteltaessa: Miten vastaukset saadaan tilastollisesti analysoitavissa olevaan muotoon? Tiedot Excel-taulussa Korateilla aineistoa on kertynyt vasta vähän, joten aineistosta on tehty lähinnä yksinkertaisia kaavioita ja ristiintaulukoita.

8 Suuremmasta aineistosta voidaan laskea tilastollisia tunnuslukuja ja sitä kautta analysoida mututuntumaa luotettavammin rodun tilannetta. Mikäli aineistoja on käytettävissä voidaan tehdä vertailevaa analyysiä eri rotujen välillä tai pitkällä aikavälillä kuluessa vertailla rodun tilannetta eri aikoina ja muutostrendejä. Tietojen keruun tulisikin olla jatkuvaa ja siitä pitäisi tulla tapa jota rodussa noudatetaan automaattisesti. Jos on mahdollista kerätä laaja ja kattava aineisto, voidaan parhaassa tapauksessa saada ulkopuolisia tutkijoita kiinnostumaan aineiston käyttämisestä.

9 Esimerkkejä tuloksista

10 Emot ja isät Aineistossa oli yhteensä 33 eri emon ja 22 eri isän pentueita. Emojen keski-ikä oli noin 2,5 vuotta (ikä arvioitu lomakkeissa puolen vuoden tarkkuudella). Vanhimmat emoista olivat 5-vuotiaita ja nuorimmat 1-vuotiaita. Joukossa oli 22 ensisynnytystä ja enimmillään emoilla oli aikaisempia pentueita 4 kpl. Vanhimmat ensisynnyttäjät olivat 2,5-vuotiaita. Näistä toinen synnytys sujui ongelmitta, toisessa tehtiin keisarinleikkaus. Emon ikä Lukum äärä ,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Vuotta

11 Kantoaika Kantoaika oli keskimäärin 65 vuorokautta, kolmessa tapauksessa astumis- /kantoaikaa ei tiedetty. Lyhin kantoaika oli 60 vuorokautta, jolloin pennut olivat keskosia ja vain kaksi viidestä pennusta selvisi. Pisin kantoaika oli 72 vuorokautta, tässä tapauksessa ainoa pentu menehtyi muutaman vuorokauden ikäisenä. Kantoaika Lukumäärä Vuorokautta

12 Synnytysongelmat ja kuolleet pennut Eläinlääkäriin turvauduttiin kahdessa tapauksessa (keskeytynyt synnytys ja ensimmäisen pennun juuttuminen synnytyskanavaan). Molemmissa emolle tehtiin keisarinleikkaus ja pennut selvisivät. Toinen keisarinleikkauksista tehtiin 4,5-vuotiaalle emolle (kohdussa vain yksi pentu), jolla oli 2 aikaisempaa pentuetta. Toinen keisarinleikkaus tehtiin 2,5-vuotiaalle ensisynnyttäjälle (kohdussa 3 pentua). Eläviä pentuja syntyi yhteensä 165. Kuolleita pentuja syntyi viidessä synnytyksessä ja lisäksi kolmessa kasvattaja raportoi muumioituneen sikiön tai kehittymättömän alkion. Kuolleita pentuja syntyi yhteensä 6 kpl (3,5 % kaikista). Näistä kaksi oli keskospentueessa. Näkyvästi epänormaaleja pentuja syntyi 2 kpl: vatsa-aukileinen pentu (lopetettiin) ja pentu, jolla oli syntyessään vääntyneet jalat (menehtyi alle 2 viikon ikäisenä kehittymättömien keuhkojen vuoksi). Synnytyksestä selvinneistä pennuista menehtyi tai lopetettiin ensimmäisen kahden viikon aikana yhteensä 4 kpl (2,4 %), kaikki eri pentueista ja eri emoilta.

13 Synnytyksen kesto Synnytyksen kesto (arvioitu noin puolen tunnin tarkkuudella) oli tiedossa muissa, paitsi 2 tapauksessa, jotka tapahtuivat ilman ihmisen läsnäoloa. Synnytysten kesto oli keskimäärin 4,8 tuntia, mutta eniten oli noin 3 tuntia kestäneitä synnytyksiä. Nopein synnytys kesti vain puolisen tuntia (pentuja 3) ja kaksi synnytystä kesti vuorokauden tai enemmän. Näissä tapauksissa yksi pentu syntyi myöhemmin, toisessa kuolleena ja toisessa elävänä. Synnytyksen kesto Lukumäärä ,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4, , Tuntia

14 Pentujen sukupuoli Syntyneestä 171 pennusta (mukana kuolleena syntyneet) syntymäpaino ja sukupuoli tiedetään yhtä lukuun ottamatta kaikista. Kuolleena syntyneistä pennuista kaksi oli naaraita ja kolme uroksia. Yhteensä uroksia syntyi 87 kpl ja naaraita 83 kpl. Pentujen sukupuoli Naaraat Urokset

15 Pentujen syntymäpaino Pentujen syntymäpaino oli keskimäärin 92 grammaa. Naaraspennut painoivat keskimäärin 89,7 grammaa ja urospennut 94,3 grammaa. Kevyin pentu painoi vain 37 grammaa (uros, ei selvinnyt) ja painavimmat 122 grammaa (1 uros ja 1 naaras). Yli kaksiviikkoiseksi eläneistä pennuista pienimmät painoivat 49 grammaa (1 uros ja 1 naaras). Pentujen syntymäpaino Lukum äärä Paino

16 Pentuekoko Pentueissa oli keskimäärin 3,3 pentua. Yhden pennun pentueita oli 5 kpl ja suurimmassa pentueessa oli 6 pentua. Pentuekoon ja pentueen pentujen keskipainon välillä on pieni negatiivinen korrelaatio (-0,04), eli ne eivät näytä olevan merkittävästi toisistaan riippuvaisia. Pentueiden koko Pentueita Pentuja