Kaurapäivän avaus Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila. Hyvät kuulijat,

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kaurapäivän avaus 29.10.2009 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila. Hyvät kuulijat,"

Joel Pakarinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kaurapäivän avaus Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Suomi on todellinen kauramaa. Meillä kauraa viljellään pinta-alaan nähden suhteellisen paljon. Tuotantomme on noin 13 % Euroopan kaurantuotannosta. Me suomalaiset myös syömme kauraa moninkertaisesti muihin eurooppalaisiin verrattuna. Tämän hyvän tavan soisi siirtyvän myös muualle Eurooppaan. Itsekin aloitan jokaisen aamun kaurapuurolla, niin tänäänkin. Mikä olisikaan parempi tapa aloittaa päivä, kuin lautasellinen hyvää ja maukasta, vatsaa hellivää puuroa. Kaura on päivänsä ansainnut. Kaura on täydellinen tuote. Sen ravinnekoostumus on erittäin hyvä. Kaurassa on tasapainoisessa suhteessa proteiineja, rasvaa ja hiilihydraatteja. Kaurassa on myös runsaasti hyvää ja terveellistä kuitua. Kauran liukoinen kuitu, beetaglukaani sai tänä syksynä tunnustusta myös Euroopan elintarvikeviranomaiselta EFSAlta. Beetaglukaani edesauttaa säännöllisessä käytössä todistetusti pitämään veren kolestrolin kurissa ja EFSA myönsi oikeuden käyttää beetaglukaanista terveysväittämää. Terveysväittämiä myönnetään harvoin ja todella tiukalla seulalla. Kauran terveellisyys on nyt myös EFSAn toimesta virallisesti todettu. Kaura on todellinen terveyskasvi. Tästä asiasta on turhaan vaiettu Suomessa. Miksi me suomalaiset emme osaa riittävästi arvostaa omia kiistattomia vahvuuksiamme? Miksi Suomessa vain negatiivinen asia näyttää olevan uutinen? Tästä EFSAn päätöksestä pitää ehdottomasti kertoa myös kuluttajille! Terveellinen ruoka on hyvinvointimme kannalta avainasemassa. Länsimaissa ja yhä enenevässä määrin myös kehittyvissä maissa, ylipaino, erityisesti lasten ja nuorten ylipaino, aiheuttaa suurta huolta. Ravitsemuksen merkitys terveyden ja hyvinvoinnin ylläpidossa sekä terveydenhuollon kustannusten kurissa pitämisessä korostuu.

Itsekin aloitan jokaisen aamun kaurapuurolla, niin tänäänkin. Mikä olisikaan parempi tapa aloittaa päivä, kuin lautasellinen hyvää ja maukasta, vatsaa hellivää puuroa. Kaura on päivänsä ansainnut.

2 Tieto kauran terveysvaikutuksista ei ole tavoittanut kaikkia kuluttajaryhmiä. Kauraa saatetaan myös pitää vanhanaikaisena raaka-aineena, eikä sen monikäyttöisyyttä nykyajan keittiössä tunneta tarpeeksi hyvin. Nämä ennakkoasenteet tulisi nyt heittää romukoppaan. Olisi myös todella tärkeää luoda uusia nykyaikaisia tuotteita ruokapöytiin. Niin hyvää kuin kaurapuuro onkin, tarvitaan sen rinnalle uusia tuotteita. Uusia tuotteita on tullut ilahduttavasti ruokakauppoihin, mutta lisää tarvitaan edelleen. Kaura soveltuu erittäin hyvin viljeltäväksi pohjoisilla alueilla, sillä se kestää muita viljoja paremmin kylmää ja sadetta. Kaura on strategisesti merkittävämpi viljakasvi Suomessa kuin muualla, koska meillä ilmasto ja maaperä suosivat kauran viljelyä. Kaura menestyy monenlaisilla, myös happamilla mailla. Pienellä kustannuksella saadaan kohtuullinen sato. Kaura on tulevaisuuden viljakasvi. Kauralla on useita hyviä ominaisuuksia, kuten suhteellisen korkea valkuais- ja öljypitoisuus, tasainen laatu ja se on monin tavoin terveysvaikutteinen. Kauralla on paljon mahdollisuuksia niin elintarvikkeena kuin rehuna. Innovatiivisilla terveellisillä elintarvikkeilla on kova kysyntä ja mahdollisuuksia on runsaasti. Suomalainen kauraosaaminen kattaa koko ketjun. Se ulottuu pellolta pöytään, toivottavasti jatkossa myös enenevässä määrin muiden eurooppalaisten ruokapöytiin. Meillä laatu on keskeinen tekijä koko ketjussa aina laadukkaasta alkutuotannosta monipuoliseen kauran terveystutkimukseen asti. Voidaankin sanoa, että Suomessa on maailman edistyneintä osaamista kauran jalostuksessa, tutkimuksessa, kehityksessä, teknologiassa sekä tuotteistamisessa. Juuri tätä me tarvitsemmekin. Osaamisemme antaa loistavan pohjan uusien kaurainnovaatioiden tuotteistamiseen. Tämän syksyn viljamarkkinatilanne on osoittanut konkreettisesti, että uusia innovaatioita on etsittäväkin. Tämän vuoden viljasato on ollut määrältään ja laadultaan hyvä niin Suomessa kuin muuallakin maailmalla. On tosiasia, että viime

Olisi myös todella tärkeää luoda uusia nykyaikaisia tuotteita ruokapöytiin. Niin hyvää kuin kaurapuuro onkin, tarvitaan sen rinnalle uusia tuotteita.

3 vuosina Suomessa on tuotettu viljaa noin tonnia yli oman tarpeemme. Tänä satokautena luvut ovat vieläkin suuremmat. Karkeasti laskien ylijäämämme vastaa reilun hehtaarin vilja-alaa. Kotimaiset ja kansainväliset viljamarkkinat elävät jatkuvan muutoksen aikaa. Euroopan unionin laajentuminen ja maailmankaupan vapautuminen vaikuttavat suoraan Suomen viljamarkkinoiden toimintaan. Viljamarkkinoiden toimintaympäristön muutosten ennakoimiseksi ja niihin valmistautumiseksi tarvitaan yhä tiiviimpää koko viljaketjun yhteistoimintaa. Viljoilla on suuri merkitys koko elintarvikeketjun perustana. Yhtä viisasten kiveä ei viljamarkkinoiden tasapainottumiselle ole, vaan se on usean tekijän summa. Vilja-alalla on oltava jatkossakin EU-tason säätelykeinoja. Lisäksi riskien hallinnan kehittämiseen on paneuduttava entistä voimakkaammin. Näitä selvitetään EU:ssa vuoden 2013 jälkeisen maatalouspolitiikan valmistelun yhteydessä. Suomi on reilun miljoonan tonnin vuosituotannollaan yksi EU:n vahvoista kaurantuottajamaista. Verrattuna etelämpänä kasvaneeseen kauraan, meikäläisen jyvän hehtolitrapaino on poikkeuksellisen korkea. Se on puhdasta, kauniin väristä, suurta ja kiiltävää. Sillä on kaikki mahdollisuudet kehittyä raaka-aineeksi, joka tunnetaan myös kansainvälisillä markkinoilla korkeasta laadustaan. Voimme siis perustellusti olla ylpeitä kaurastamme ja sen mahdollisuuksista. Euroopassa kauran kysyntä on lisääntynyt. Kaura on mahdollisuus Suomelle, sillä on vaikea kuvitella, että tuotanto lisääntyisi Keski-Euroopassa. Siellä kilpailu peltoalasta on kovaa. Meidän on suhtauduttava vakavasti vientimahdollisuuksiimme. Miten kaurasta sitten tehdään todellinen vientituote? Suomalaisilla puhtailla tuotteilla on maailmalla kysyntää, mutta markkinat ja myyntikanavat on löydettävä. Se vaatii osaamista, rohkeutta ja kovaa työtä.

Euroopan unionin laajentuminen ja maailmankaupan vapautuminen vaikuttavat suoraan Suomen viljamarkkinoiden toimintaan.

4 Vuosille laadittu kansallinen viljastrategia linjaa suomalaisen viljaketjun menestystekijöitä ja keinoja niiden toteuttamiseen. Strategian tavoitteena on tehostaa suomalaisen viljaketjun toimintaa sitouttamalla vilja-alan toimijat yhteisiin tavoitteisiin. Strategian avulla pyritään säilyttämään suomalaisten viljatuotteiden vahva asema kotimaan markkinoilla ja vahvistamaan kilpailukykyä vientimarkkinoilla. Suomalaisen elintarvikesektorin menestyminen edellyttää nykyistä tehokkaampaa, innovatiivisempaa ja kansainvälisempää viljaketjua, jonka eri toimijat kykenevät tekemään tiivistä ja koko ketjua hyödyttävää yhteistyötä keskenään. Suomalaisen viljaketjun menestystekijät on tutkittu ja tunnistettu. Menestys lähtee kuluttajien tarpeiden tuntemisesta ja tunnistamisesta sekä tuotteista, joilla näihin tarpeisiin vastataan. Riittävä ja laadukas kotimaisen viljaraaka-aineen tuotanto on kivijalka suomalaisen viljaketjun menestykselle. Korkean raaka-aineen laatu syntyy motivoimalla ammattiviljelijöitä hyvän laadun tuottamiseen. Tähän päästään kehittämällä sopimusviljelyn ehtoja ja laatuhinnoittelua. Viljamarkkinoiden tasapainottamiseksi tarvitaan uusia käyttömuotoja, kuten energiakäyttöä. Viljan energiakäyttö edellyttää kuitenkin uutta laatuluokitusta viljalle. Viljaa on ryhdyttävä luokittelemaan kolmeen kategoriaan: leipävilja, rehuvilja ja energiavilja. Maapallolla miljardi ihmistä näkee nälkää ja siksi viljan energiakäyttö on arka asia. Polttaa voidaan vain huonolaatuista viljaa, joka ei kelpaa ruoka- tai rehukäyttöön. Meillä oleva tieto ja taito pitää nyt konkretisoida vaikuttaviin käytännön toimiin. Tämä vaatii uudenlaisten yhteistyöverkostojen ja klusterien muodostamista. Vientimarkkinoiden kehittäminen vaatii yhteistyötä ja ponnistuksia, mutta näille panostuksille on saatavissa myös lisäarvoa. Suomalaiset luonnonvarat ovat ainutlaatuisia. Ruuasta ja puhtaasta juomavedestä on tulossa niukkuushyödyke. Meillä on näitä molempia, riittävästi. Niitä on pystyttävä hyödyntämään oikein ja tehokkaasti, mutta samalla ekologisesti kestävästi. Ruuantuotannon lisääminen samanaikaisesti kiristyvien ilmastotavoitteiden kanssa on suuri haaste.

Strategian avulla pyritään säilyttämään suomalaisten viljatuotteiden vahva asema kotimaan markkinoilla ja vahvistamaan kilpailukykyä vientimarkkinoilla.

5 On kuitenkin turha kuvitella, että voimme torjua ilmastonmuutosta lopettamalla suomalaisen ruuantuotannon. Ruokaa tarvitaan täälläkin ja sama ruokamäärä vain tuotettaisiin muualla. Tällöin syntyisi ruuan tuotannon aiheuttaman hiilijalanjäljen lisäksi hiilidioksidipäästöjä ja kustannuksia kuljetuksista. Kaura on muuten ilmastonäkökulmastakin loistava tuote, sillä kauratuotteiden hiilijalanjälki on pieni. Voidaankin sanoa, että aamuinen kaurapuuro on yksittäisen henkilön pieni ilmastoteko. Toivon, että tämän kaurapäiväseminaarin aikana teillä on mahdollisuus pohtia uusia innovaatioita ja konkreettisia toimia kauran vientimarkkinoiden parantamiseksi. Käyttäkää tämä päivä hyväksenne, keskustelkaa ja ideoikaa. Toivotan teille oikein hyvää ja tuloksellista kauraseminaaria.

Kaura on muuten ilmastonäkökulmastakin loistava tuote, sillä kauratuotteiden hiilijalanjälki on pieni. Voidaankin sanoa, että aamuinen kaurapuuro on yksittäisen henkilön pieni ilmastoteko.

Samankaltaiset tiedostot

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Otto Kaukonen Tuotekehityspäällikkö Raisio Group Kotimainen kaura on superruokaa Kauran terveysvaikutukset