Sisätautilääkäri ja tahdistin. EL Tiina Salo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisätautilääkäri ja tahdistin. EL Tiina Salo"

Transkriptio

1 Sisätautilääkäri ja tahdistin EL Tiina Salo

2 Sisällysluettelo -Tahdistimen historiaa -Tahdistin asennukset Suomessa Toiminta Sydänkeskuksessa Laitto, vaihto ja poisto Kirjainlyhenteet Indikaatiot Kardioversio ja tahdistin MRI ja tahdistin Ongelmat Uutuudet

3 Tahdistimen historiaa

4 Tahdistimen historiaa - Maailman ensimmäinen sisäinen tahdistin asennettiin Tukholman Karoliinisessa sairaalassa vuonna 1958 (DI Rune Elmqvist, potilas Arne Larsson 22 tahdistinta) - Suomen ensimmäinen tahdistin asennettiin Turun yliopistollisessa sairaalassa Nykyisin Suomessa asennetaan noin 5800 (uudet + vaihdot) tahdistinta vuosittain

5

6

7 Tahdistin asennukset Suomessa

8 Implantaatiot 2013 Hidaspulssitahdistimet: 4184kpl/ Yliopistosairaalat 2422kpl Rytmihäiriötahdistimet 734klp/426kpl Vajaatoimintatahdistin 437kpl/284kpl

9 Sydänkeskuksessa 2013 Hidaspulssitahdistimet: 380kpl Rytmihäiriötahdistimet 69kpl Vajaatoimintatahdistin 18kpl 20/ implantoitiin 500 tahdistin Poistot 12kpl

10 Tahdistimen ensiasennukset TYKS:n ERVA TYKS SATSHP VSHP

11 Rytmihäiriötahdistimen ensiasennukset TYKS:n ERVA TYKS SATSHP VSHP

12 Vajaatoimintatahdistimen ensiasennukset CRT-P CRT-D CRT total KPSHP LSHP LPSHP OYS KSHP HUS EKSHP KLSHP TYKS SATSHP VSHP TAYS EPSHP KHSHP PHSHP KYS ESSHP ISSHP KSSHP PKSHP

13 Tahdistinhoidossa käytettävät kirjainlyhenteet

14 Tahdistintyypit AAI/AAIR = eteistahdistus VVI/VVIR = kammiotahdistus VDD/VDDR = eteisohjattukammiotahdistus DDI/DDIR/DDD/DDDR = fysiologinen tahdistin ICD = rytmihäiriötahdistin CRT-P/CRT-D = vajaatoimintatahdistin

15

16 Tahdistin indikaatiot -Pysyvää tahdistinhoitoa käytetään hitaan sykkeen, vakavien kammioperäisten rytmihäiriöiden (ICD) ja sydämen vajaatoiminnan hoidossa (CRT). -Hidaslyöntisyyden tahdistinhoitoa käytetään valtaosin oireita aiheuttavassa sinussolmukkeen toimintahäiriössä sekä merkittävissä eteis-kammiokatkoksissa.

17 ICD ja CRT -Rytmihäiriötahdistin (implantable cardioverter defibrillator, ICD) on tarkoitettu vakavan kammioperäisen tiheälyöntisyyskohtauksen pysäyttämiseen. Laite pysäyttää rytmihäiriön joko kivuttomalla ylitahdistuksella tai kivuliaalla korkeajännitteisellä sähköiskulla. -Sydämen vajaatoiminnan tahdistinhoidolla (cardiac resynchronization therapy, CRT-P; P = pacing, CRT-D; D=defibrilloiva) voidaan lievittää vasemman kammion systolisessa vajaatoimintaa.

18 CRT-P/D Sydämenvajaatoiminta max lääkitys Taustalla dilatoiva kardiomyopatia/sepelvaltimotauti LBBB

19 Potilastapaus/konsultaatiopyyntö P?otialsta tutkitaan hankalan symmetrisen ylävartalolle painottuvan kouristelun vuoksi. Laajoja tutkimuksia tämän suhteen on tehty. Herännyt epäily, että voisiko potilaalla oleva tahdistin vuotaa impulsseja kudoksiin? Teetetty potilaalle Holter nauhoitus, jossa nähdään, että kaikki tahdistinimpulssit eivät johdu ja myös Holter nauhoituksen lausuja kehottaa konsultoimaan asiasta kardiologia

20 EKG

21 Epikardiaalinen johto

22 Lopputulos

23 Rytmivalvurit Epäily sydänperäisestä synkopeestä Toimii noin 3 vuotta Nuorehkoille potilaille

24 TAHDISTIMEN OHJELMOINTILAITE -Joka firmoilla on omansa -Laitetta tarvitaan tahdistimen säätämisessä ja testaamisessa.

25 Sisätautilääkäri ja tahdistin -Ennen implantaatiota Tarvitseeko potilas tahdistinta, liittyvätkö potilaan oireet esim. hidaspulssisuuteen? -Jälkeen implantaation Huom potilas pääsee samana päivänä kotiin Miten tahdistin tulee huomioida potilaan hoidossa? Esiintyykö potilaalla vastaavia oireita kun ennen tahdistimen implantaatiota (huimaus- tai tajunnanhäiriöitä, harvalyöntisyystuntemuksia

26 Kardioversio tahdistinpotilaalla

27 Kardioversio tahdistinpolilaalla - Iskuelektrodit on asetettava antero-posterioriseen suuntaan tahdistinjohtojen ja generaattorin akseliin nähden kohtisuoraan ja vähintään 10 cm etäisyydelle generaattorista. -Käytä pienintä riittäväksi arvioitua bifaasistaiskua. Iskujen välissä tulee pitää vähintään 5 minuutin tauko, jotta laite ehtii palautua (eli suojaavat diodit ehtivät jäähtyä).

28 Kardioversio tahdistinpotilaalla - Kynnys saattaa kardioversion takia äkillisesti nousta, varaudu ulkoiseen tahdistukseen. - Tarkista tahdistin kardioversion jälkeen. - Tahdistinriippuvaisilla potilailla tulee varoa kardioversion yhteydessä ja sen jälkeen tahdistinimpulssin vähäisiä turvamarginaaleja (ilman erityisiä algoritmejä) virran säästämiseksi. - Kohonnut tahdistuskynnys edellyttää tihennettyä seurantaa. - Yleisesti ottaen tahdistinjärjestelmän vaurioituminen on harvinaista kardioversion yhteydessä.

29 Kardioversio

30 MRI JA Tahdistin

31 MRI JA Tahdistin -MRI on hyvä kuvausmodaliteetti -tahdistinlaitteita on paljon ja määrä lisääntyy melkoisesti -onnettomuuksia ja kuolemantapauksia on tapahtunut takavuosina -monissa keskuksissa tehdään MRI tutkimuksia harkinnan varaisesti tahdistinpotilaille

32

33

34

35 Russo, AHA 2014

36

37 ESC 2013 May be considered Should be considered

38 ESC 2013

39 MRI-kuvaus -MRI-turvallisten tahdistinten käyttö tulee lisääntymään -tahdistinpotilaiden MRI tulee edelleen yleistymään -tahdistinpotilaan MRI voidaan toteuttaa turvallisesti, kun noudatetaan sovittuja toimintamalleja Implantaatiosta alle 10v./MRI-kuvauksen sallivat tahdistimet (ohjelmointi) 1,5 testan kuvauslaite AINA KARDIOLOGIN KONSULTAATIO EDELTÄVÄSTI

40 Tahdistinhoitoon liittyvät ongelmat -Hidassykkeen tahdistin ja tahdistinvaihtopotilaat kotiutetaan samana päivänä.

41 97%komplikaatiosta tulee ensimmäisen kuukauden aikana

42 Päivystykselliset ongelmat -Tahdistinpotilaat voivat ohjautua päivystykseen moninaisissa ongelmissa. -Useimmiten ne liittyvät taustalla olevaan sydänsairauteen tai muihin sairauksiin, mutta tahdistimen asennukseen tai tahdistinhoitoon liittyvät ongelmat voivat olla myös ensisijaisena

43 Oireet - Mikäli tahdistimen asennuksen jälkeen äkillisesti ilmaantuu pistävää rintakipua, hengenahdistusta, voimakasta huimausta tms., on syytä epäillä asennukseen liittyvää komplikaatiota. Päivystyksessä on syytä tutkia mm. EKG, thoraxröntgenkuva, sekä sydämen ultraäänitutkimus. Tahdistinlukulaite

44 Asennukseen liittyvät ongelmat (vähäiset) - Tahdistintaskun seudun kipu ilman merkittäviä paikallislöydöksiä - Tahdistuksen aiheuttama rintalihas- tai palleanykinä ovat hyvin harvinaisia bipolaarisella tahdistuksella. Ongelma liittyy lähinnä CRT-laitteisiin. Oire on vaaraton. - Tahdistintaskun hematooma ÄLÄ PUNKTOI TAHDISTIN TASKUA. - Haavan on punoitus ja vähäinen eritystä, syytä aloittaa antibioottikuuri, esimerkiksi kefaleksiini 500 mg x vrk:n ajaksi yhteys tahdistinpolille.

45 Punktion hinta, ilman uutta tahdistinta 45 päivää x 836e=37620e TMP=2540e Välineet=2500e Yhteensä e

46 Vakavia ongelmia -Kuumeilua ja paikallislöydöset (selvä punotus, märkäeritys, haavan aukeaminen jne.) on usein merkkinä tahdistinjärjestelmään ulottuvasta syvästä infektiosta. - Ilmarinta - Sydänpussin nesteily ( tamponaatio) - Rintakehällä tuntuva ajoittainen tai jatkuva voimakas pistävä kipu voi liittyä tahdistinjohdon perforaatioon. - Tahdistintaskun puoleisen yläraajan turvotus voi aiheutua syvästä laskimotukoksesta - Tahdistinjohdon dislokaatio. Eteisjohdon kärjen pudotessa kammioon tai kammiojohdon irrotessa ilmenee usein runsasta kammiolisälyöntisyytä. Varsinkin tahdistinriippuvainen potilas saa uudelleen implantaatioon johtaneita oireita.

47

48 Potilastapaus

49 Hidaslyöntisyyden tahdistinhoidon päivystysongelmat - Samat oireet kuin ne, jotka olivat tahdistinhoidon perusteena; uusiutuneiden tajuttomuus- tai äkillisten voimakkaiden huimauskohtausten takia. Tahdistinriippuvainen potilas - Sydämen tiheälyöntisyystuntemukset viittaavat tahdistimen epätarkoituksenmukaiseen toimintaan (fysiologinen tahdistin) tai eteisvärinän ilmaantumiseen. - Voinnin huonontuminen tai vajaatoiminnan ilmaantuminen/ pahentuminen. - Syke alataajuutta hitaampi, taustalla lisälyöntisyys (hysteresis-toiminto, ylitunnistus tai virtalähteen ehtyminen)

50 Potilastapaus

51 Potilastapaus

52 Potilastapaus

53 Potilas hakeutuu päivystykseen iskuhoidon takia - Jos laite antaa yhden iskuhoidon ja potilaan vointi on hyvä, tulee potilaan ottaa yhteyttä tahdistinpoliklinikkaan virka-aikana. - Mikäli yhden iskun jälkeen esiintyy merkittäviä oireita (esim. rintakipua, hengenahdistusta, palpitaatiota, sekavuutta) tai potilas saa > 2 iskua, tulee potilaan hakeutua päivystykseen. - Päivystyksessä rekisteröidään 12-kytkentäinen EKG, asetetaan jatkuva EKG-monitorointi ja arvioidaan hemodynaaminen tila. Anamneesia tarkennetaan (Iskuhoitoa edeltävä tiheälyöntisyys ja voimakas tykytys viittaavat rytmihäiriöön (kammio- tai eteisperäinen), syncope kammiotakykardiaan tai - värinään, kun taas tahdistingeneraattorin puoleisen yläraajan liikkeisiin liittyvät tai täysin varoittamatta toistuvat iskut viittaavat ylitunnistukseen ja aiheettomaan (epätarkoituksenmukaiseen) iskuhoitoon.

54 Rytmihäiriötahdistimen iskuhoidon tavallisimmat syyt

55 EKG ja ICD Sinusrytmi rytmihäiriö on pysähtynyt/ aiheeton isku. Eteisvärinä hidastetaan eteis-kammiojohtumista riittävästi lääkityksellä, mahdollisuuksien mukaan tehdään sähköinen kardioversio. - Jatkuva kammiotakykardia,voidaan se pysäyttää laitteen kautta annetulla hoidolla tai tarvittaessa ulkoisella kardioversiolla. Erityisesti amiodaronihoidon aikana voi esiintyä hyvinkin hitaita kammiotakykardioita.

56 Aiheeton isku Jos potilalle ilmaantuu sinusrytmin aikana iskuhoito, on se luonnollisesti aiheeton. - Potilaan tulee tällöin liikkua mahdollisimman vähän ja laite voidaan hätätilassa inaktivoida teippaamalla magneetti Aiheeton isku generaattorin päälle. Tällöin on syytä olla valmius ulkoiseen defibrillaatioon tarvittaessa. -Tilanne tulee arvioida mahdollisimman pian ohjelmointilaitteen avulla. Epäiltäessä johtovauriota tulee takykardiaterapiat pikaisesti inaktivoida.

57 Johtoon liittyvät ongelmat -perforaatio -dislokaatio -palleahermon stimulaatio -thromboemboliset komplikaatiot -infektiot -johtovauriot

58 EKG + tahdistin, esim sydänlihasiskemian aiheuttamien muutosten arviointi tahdistinpotilaalla -Jos vain eteisiä tahdistetaan QRS-kompleksi on yleensä normaalin muotoinen ja myös ST-T-muutoksia voidaan arvioida normaalisti. -Jos kammioita tahdistetaan, QRS-komleksi levenee aiheuttaen myös ST-T-muutoksia ja iskemian arviointi on vaikeaa (kuten LBBB yhteydessä). -Vaikka kammioita tahdistetaan ajoittain, T-aaltomuutoksia näkyy usein myös luontaisen rytmin aikana. Nämä muutokset saattavat säilyä vuorokaudenkin ajan, mutta eivät välttämättä merkitse iskemiaa. voidaan arvioida normaalisti.

59

60 Uutuudet S ICD

61 S-ICD

62 Potilastapaus -49-vuotias mies, jolla hypertrofinen kardiomyopatia elvytetty kammiovärinästä. -implantoitu DDD-ICD-tahdistin, generaattori vaihdettu 4/2012. Generaattori viallinen, vaihdettu samana vionna. -syksyllä isku-johto rikki, poistetaan johto ja tilalle S-ICD

63 Potilas 2pv asennuksen jälkeen

64 S-ICD -Tärkeä hyvä potilasvalinta, nuoret ja synnynnäinen sydänvika. Ongelmana T-aalto ylitunnistus (rasituskoe ennen ja jälkeen implantaation) -Oikea implantaatiotekniikka, poikkea täysin aiemmasta -Oikea tahdistimen ohjelmointi, huom ainoastaan 30s tahdistus iskun jälkeen

65 Nanostim Leadless Pacemaker Johdot ovat tahdistinjärjestelmän ongelmallisin osa, varsinkin iskujohdot Toistaiseksi kallissysteemi Tahdistimen vaihto? Erityisryhmille

66 Tulevaisuuden tahdistin? Ottaa energian sydämen liikkeestä, ei pattereita

67 Uusi tahdistinrekisteri

68 KIITOS

Tahdistinpotilaan päivystykselliset ongelmat

Tahdistinpotilaan päivystykselliset ongelmat LUKU 3 Tahdistinpotilaan päivystykselliset ongelmat Sami Pakarinen Lasse Oikarinen Tiivistelmä Sydämen tahdistinlaitehoidon mahdollisuudet ovat monipuolistuneet. Hoitoa sovelletaan lisääntyvästi myös vaikeasti

Lisätiedot

Sydämen tahdistinhoidon yleistyessä anestesia-

Sydämen tahdistinhoidon yleistyessä anestesia- Pysyvä tahdistin leikkauspotilaalla MJ Pekka Raatikainen ja Markku Linnaluoto Pysyvän tahdistinhoidon aiheet ovat laajentuneet nopeasti viime vuosina. Nykyään tahdistimia käytetään paitsi oireisen hidaslyöntisyyden

Lisätiedot

Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla

Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla Katsaus Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla Sami Pakarinen ja Tuomas Oksanen Nykyaikaisten tahdistinlaitteiden toiminnan säätö vaatii kokemusta, ja pysyvien tahdistinten toiminnan seuranta onkin

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

Käypä hoito - päivitys

Käypä hoito - päivitys LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten tahdistinhoidon erityispiirteet

Lasten ja nuorten tahdistinhoidon erityispiirteet LUKU 6 Lasten ja nuorten tahdistinhoidon erityispiirteet Juha-Matti Happonen Anita Hiippala Tiivistelmä Lasten tahdistinhoidossa potilaan pieni koko ja elinikäinen tahdistuksen tarve muodostavat suuren

Lisätiedot

aiheuttamat sydämentahdistimien ja

aiheuttamat sydämentahdistimien ja Kipinäpurkausten mahdollisesti aiheuttamat sydämentahdistimien ja rytmihäiriötahdistimien toimintahäiriöt Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Prof Leena Korpinen Ympäristöterveys Prof. Leena

Lisätiedot

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 1 (16) Sydämentahdistin potilasopas Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 2 (16) Sisältö 1. Terve sydän 2. Rytmihäiriöt 3. Tahdistimen toiminta 4. Valmistelu kotona / osastolla

Lisätiedot

Vain säädetty tahdistin auttaa

Vain säädetty tahdistin auttaa LUKU 4 Vain säädetty tahdistin auttaa Mika Lehto Sami Pakarinen Tiivistelmä Hidaslyöntisyyden tahdistinhoidon perusperiaatteet ovat: 1) sinussolmukkeen viassa tahdistetaan eteisiä, 2) eteis-kammiokatkoksessa

Lisätiedot

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää

Lisätiedot

Sydämentahdistimet Tietopaketti tahdistimen saaneen potilaan hoidon ja ohjauksen tueksi

Sydämentahdistimet Tietopaketti tahdistimen saaneen potilaan hoidon ja ohjauksen tueksi Sydämentahdistimet Tietopaketti tahdistimen saaneen potilaan hoidon ja ohjauksen tueksi Laakso, Noora 2016 Laurea Laurea-ammattikorkeakoulu Sydämentahdistimet tietopaketti tahdistimen saaneen potilaan

Lisätiedot

Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena

Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena LUKU 10 Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena ANITA HIIPPALA JUHA-MATTI HAPPONEN Tiivistelmä Synnynnäisen sydänleikkauksen jälkeen ilmaantuvat rytmihäiriöt ovat merkittävä kliininen ongelma

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Tahdistinhoito

Käypä hoito -suositus. Tahdistinhoito Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste,

Lisätiedot

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen

Lisätiedot

Elämää sydämentahdistimen kanssa

Elämää sydämentahdistimen kanssa Tervetuloa! Näiltä verkkosivuilta löydät tietoa elämästä. Verkkosivuilta löydät tietoa myös tahdistimen toiminnasta, tahdistintyypeistä ja tahdistimen seurannasta. Mikä on sydämentahdistin? Tahdistintyypit

Lisätiedot

MARKUS ANNILA SYDÄMENTAHDISTIMIEN JA RYTMIHÄIRIÖTAHDISTIMIEN HÄIRIINTYMISEN MITTAAMINEN VOIMAJOHDON ALLA. Diplomityö

MARKUS ANNILA SYDÄMENTAHDISTIMIEN JA RYTMIHÄIRIÖTAHDISTIMIEN HÄIRIINTYMISEN MITTAAMINEN VOIMAJOHDON ALLA. Diplomityö MARKUS ANNILA SYDÄMENTAHDISTIMIEN JA RYTMIHÄIRIÖTAHDISTIMIEN HÄIRIINTYMISEN MITTAAMINEN VOIMAJOHDON ALLA Diplomityö Tarkastajat: professori Hannu Eskola ja professori Leena Korpinen Tarkastajat ja aihe

Lisätiedot

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva

Lisätiedot

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016 Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden

Lisätiedot

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1 Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

SYDÄNLAPSET 2 /2012. Lasten ja nuorten. tahdistinhoito. Jäsenkyselyn antia Kirjoittaminen harrastuksena Ronald McDonald Talo toiminnassa jo 10 vuotta

SYDÄNLAPSET 2 /2012. Lasten ja nuorten. tahdistinhoito. Jäsenkyselyn antia Kirjoittaminen harrastuksena Ronald McDonald Talo toiminnassa jo 10 vuotta SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 2 /2012 Lasten ja nuorten tahdistinhoito Jäsenkyselyn antia Kirjoittaminen harrastuksena Ronald McDonald Talo toiminnassa jo 10 vuotta Tässä numerossa Lasten ja nuorten tahdistinhoito

Lisätiedot

Rytmihäiriötahdistinpotilaiden

Rytmihäiriötahdistinpotilaiden LUKU 11 Rytmihäiriötahdistinpotilaiden etäseuranta Ulla-Maija Koivisto Pekka Raatikainen Tiivistelmä Etäseuranta on tehokas ja turvallinen vaihtoehto rytmihäiriötahdistinpotilaan polikliiniselle seurannalle.

Lisätiedot

2.1 Yhden lokeron rytmihäiriötahdistin VVEV 2.2 Kahden lokeron rytmihäiriö DDED

2.1 Yhden lokeron rytmihäiriötahdistin VVEV 2.2 Kahden lokeron rytmihäiriö DDED Yhtymähallitus 120 29.09.2014 Tahdistingeneraattoreiden- ja johtojen hankinta Yhtymähallitus 120 Kuntayhtymän hallituksen päätöksen hankinnoista mukaan tietyistä tarvikkeista ja laitteista tehdään hankintasopimukset.

Lisätiedot

Nykyaikainen tahdistinhoito

Nykyaikainen tahdistinhoito Sami Pakarinen ja Lauri Toivonen KATSAUS Sydämentahdistinhoidon kehitys on ollut valtavaa viime vuosina. Hidaslyöntisyyttä korjaavien tahdistimien automaattiset tahdistus- ja tiedonkeruutoiminnot antavat

Lisätiedot

Sydämentahdistinpotilaiden magneettikuvaus turvallinen toimintamalli

Sydämentahdistinpotilaiden magneettikuvaus turvallinen toimintamalli Touko Kaasalainen, Sami Pakarinen, Sari Kivistö ja Helena Hänninen NÄIN TUTKIN Sydämentahdistinpotilaiden magneettikuvaus turvallinen toimintamalli Sydämentahdistinpotilaiden magneettikuvausten tekeminen

Lisätiedot

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP } KENELLE? } Potilaille joilla toistuvia ja hankalaoireisia takykardioita Lääkehoito ei tehoa Potilas ei halua pitkäaikaista lääkehoitoa } Presynkopee tai

Lisätiedot

SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI

SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI Tässä lehtisessä kardiologian erikoislääkäri, professori Lauri Toivonen kirjoittaa rytmihäiriöiden oireista, tutkimuksesta ja hoidosta. Rytmihäiriöihin viittaavien oireiden

Lisätiedot

TAHDISTINPOTILAAN OHJAUS

TAHDISTINPOTILAAN OHJAUS TAHDISTINPOTILAAN OHJAUS Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Lahdensivu 27.1.2011 Miina Kallio OPINNÄYTETYÖ Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna Työn nimi Tahdistinpotilaan

Lisätiedot

Profylaktinen rytmihäiriötahdistin

Profylaktinen rytmihäiriötahdistin LUKU 7 Profylaktinen rytmihäiriötahdistin Lauri Toivonen Tiivistelmä Profylaktinen rytmihäiriötahdistinhoito tarkoittaa hoitomuodon käyttöä potilailla, joilla ei vielä ole esiintynyt henkeä uhkaavaa pitkäkestoista

Lisätiedot

TAHDISTINPOTILAAN TOIMINTAKYKY Kyselytutkimus tahdistinpotilaille Kymenlaakson Keskussairaalassa

TAHDISTINPOTILAAN TOIMINTAKYKY Kyselytutkimus tahdistinpotilaille Kymenlaakson Keskussairaalassa Tiina Partio & Roosa Järvenpää TAHDISTINPOTILAAN TOIMINTAKYKY Kyselytutkimus tahdistinpotilaille Kymenlaakson Keskussairaalassa Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma 2017 Tekijät Tutkinto Aika Tiina Partio

Lisätiedot

Työikäisten tahdistinpotilaiden ohjauksen laatu potilaiden arvioimana

Työikäisten tahdistinpotilaiden ohjauksen laatu potilaiden arvioimana Eeva-Liisa Koivisto Työikäisten tahdistinpotilaiden ohjauksen laatu potilaiden arvioimana Metropolia Ammattikorkeakoulu YAMK- tutkinto Kliininen asiantuntija Opinnäytetyö 19.12.10.2013 Tiivistelmä Tekijä(t)

Lisätiedot

Kati Nousiainen HOITAJIEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA VARMISTAMINEN TAHDISTIMEN ASENNUS TOIMENPITEISSÄ

Kati Nousiainen HOITAJIEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA VARMISTAMINEN TAHDISTIMEN ASENNUS TOIMENPITEISSÄ Kati Nousiainen HOITAJIEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA VARMISTAMINEN TAHDISTIMEN ASENNUS TOIMENPITEISSÄ Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma 2018 HOITAJIEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TAHDISTIMEN ASENNUS TOIMENPITEISSÄ.

Lisätiedot

MAGNEETTINAVIGOINTI SYDÄMEN VAJAATOIMINTATAHDISTIMEN ASENNUKSESSA

MAGNEETTINAVIGOINTI SYDÄMEN VAJAATOIMINTATAHDISTIMEN ASENNUKSESSA MAGNEETTINAVIGOINTI SYDÄMEN VAJAATOIMINTATAHDISTIMEN ASENNUKSESSA Krista Vormisto Syventävien opintojen opinnäytetyö Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Vastuuohjaaja Pekka Raatikainen Toinen tarkastaja

Lisätiedot

Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen

Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen Living ECG http://www.youtube.com/watch?v=r9yuidnm Csw Merkitys Erittäin suuri! n. 1.5 miljoonaa

Lisätiedot

Mitä kuvantamistutkimuksia rytmihäiriöpotilas tarvitsee?

Mitä kuvantamistutkimuksia rytmihäiriöpotilas tarvitsee? LUKU 2 Mitä kuvantamistutkimuksia rytmihäiriöpotilas tarvitsee? Antti Hedman Marja Hedman Tiivistelmä Rytmihäiriöpotilaan tutkimusten kulmakivi on rytmihäiriön aikainen sydänsähkökäyrä (EKG). Sillä yhdistettynä

Lisätiedot

Etäseurannan mahdollisuudet rytmihäiriöpotilaan hoidossa

Etäseurannan mahdollisuudet rytmihäiriöpotilaan hoidossa Timo Mäkelä, Paavo Uusimaa, Ulla-Maija Koivisto ja Pekka Raatikainen KATSAUS Etäseurannan mahdollisuudet rytmihäiriöpotilaan hoidossa Etäseurantaa käytetään nykyään lähinnä rytmihäiriötahdistinpotilaiden

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Sydäntahdistimen häiriötön toiminta työympäristön sähkömagneettisissa kentissä

Sydäntahdistimen häiriötön toiminta työympäristön sähkömagneettisissa kentissä Sydäntahdistimen häiriötön toiminta työympäristön sähkömagneettisissa kentissä 1 Työterveyslaitos Turvalliset uudet teknologiat Topeliuksenkatu 41 a A 00250 Helsinki www.ttl.fi Kirjoittajat: Maria Tiikkaja,

Lisätiedot

Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan

Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan Merja Perhonen LT, liikuntalääketiet. erikoislääkäri CorusFit Oy Määritelmät Kardiomyopatiat ovat sairauksia, joissa rakenteen ja toiminnan ensisijainen poikkeavuus

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä

Tietoa eteisvärinästä Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää

Lisätiedot

Rytmihäiriötahdistimen tutkimusnäyttöön perustuva ohjelmointi

Rytmihäiriötahdistimen tutkimusnäyttöön perustuva ohjelmointi LUKU 9 Rytmihäiriötahdistimen tutkimusnäyttöön perustuva ohjelmointi sami Pakarinen Lasse Oikarinen L a u r i t O i v O n e n Tiivistelmä Rytmihäiriötahdistinten ohjelmoinnista on ilmestynyt viime vuosina

Lisätiedot

ELÄMÄÄ SYDÄMENTAHDISTIMEN KANSSA

ELÄMÄÄ SYDÄMENTAHDISTIMEN KANSSA Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 2013 Marianna Miettula ELÄMÄÄ SYDÄMENTAHDISTIMEN KANSSA Terveysnetti OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyö Terveydenhoitotyö 2013

Lisätiedot

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista

Lisätiedot

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin

Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin vertailua - Mitä hoitajan pitää tietää EKG:n pitkäaikaisrekisteröinneistä Laboratoriolääketiede ja näyttely 2014, 9.10.2014 Scandic Marina Congress Center

Lisätiedot

URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO

URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN 31.3.2017 KLO 17.00 18.00 URHEILIJOIDEN RYTMIHÄIRIÖT HANNU PARIKKA RYTMIHÄIRIÖT URHEILUSSA Sähköinen sydänsairaus Rakenteellinen sydänsairaus Rasitus SVT/WPW LQT

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Hannele Raula TAHDISTIMEN ASENNUKSESTA JOHTUVAT KOMPLIKAATIOT: KOLMEN KUUKAUDEN RETROSPEKTIIVINEN SEURANTA. Syventävien opintojen kirjallinen työ

Hannele Raula TAHDISTIMEN ASENNUKSESTA JOHTUVAT KOMPLIKAATIOT: KOLMEN KUUKAUDEN RETROSPEKTIIVINEN SEURANTA. Syventävien opintojen kirjallinen työ Hannele Raula TAHDISTIMEN ASENNUKSESTA JOHTUVAT KOMPLIKAATIOT: KOLMEN KUUKAUDEN RETROSPEKTIIVINEN SEURANTA Syventävien opintojen kirjallinen työ Kevätlukukausi 2015 Hannele Raula TAHDISTIMEN ASENNUKSESTA

Lisätiedot

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän

Lisätiedot

Rytmihäiriötahdistinhoidon ongelmatilanteita

Rytmihäiriötahdistinhoidon ongelmatilanteita LUKU 10 Rytmihäiriötahdistinhoidon ongelmatilanteita Vesa Virtanen Heikki Mäkynen Tiivistelmä Rytmihäiriötahdistinhoidon yleistymisen myötä laitehoitoon liittyvät ongelmatilanteet ovat yleistyneet. Kirjoitus

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

Ohjeita sydämen vajaatoimintapotilaalle. Seuraa sydäntäsi

Ohjeita sydämen vajaatoimintapotilaalle. Seuraa sydäntäsi Ohjeita sydämen vajaatoimintapotilaalle Seuraa sydäntäsi Keskustele lääkärisi ja hoitajasi kanssa valmistaudu vastaanottokäynnille Kroonista sydämen vajaatoimintaa sairastavana on tärkeää, että käyt avointa

Lisätiedot

Katariina Lankinen. Fysioterapian pro gradu -tutkielma Syksy 2014 Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto

Katariina Lankinen. Fysioterapian pro gradu -tutkielma Syksy 2014 Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto LIIKUNTAHARJOITTELU SYDÄNTÄ SYNKRONOIVASSA TAHDISTIN- HOIDOSSA Omatoimisen liikuntaharjoittelun yhteys vajaatoimintatahdistinpotilaan fyysiseen suorituskykyyn ja elämänlaatuun Katariina Lankinen Fysioterapian

Lisätiedot

Tyks-Sapa-liikelaitos

Tyks-Sapa-liikelaitos Tuottavuutta osakeyhtiöillä ja liikelaitoksilla Tyks-Sapa-liikelaitos O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri O-P Lehtonen 1.4.2004-31.12.2008 TYKSLABliikelaitoksen toimitusjohtaja 1.4.2007-31.12.2008

Lisätiedot

Tärkeää tietoa vajaatoimintatahdistimestasi

Tärkeää tietoa vajaatoimintatahdistimestasi Sydänrytmihoito Potilasesite Tärkeää tietoa vajaatoimintatahdistimestasi Tärkeää tietoa vajaatoimintatahdistimestasi www.biotronik.com Sisältö Johdanto 4 Sydämen toiminta 5 Sydämen vajaatoiminnan taudinkuva

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla

Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla Näin tutkin M. J. Pekka Raatikainen ja Heikki V. Huikuri Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla Rytmihäiriöt ovat yleinen kliininen ongelma. Rytmihäiriöpotilasta tutkittaessa on tärkeää tunnistaa kiireellistä

Lisätiedot

Kirsi Paavola PÄIVYSTYSPOLIKLINIKAN HOITOHENKILÖKUNNAN VALMIUDET KOHDATA SYDÄNTAHDISTINPOTILAS

Kirsi Paavola PÄIVYSTYSPOLIKLINIKAN HOITOHENKILÖKUNNAN VALMIUDET KOHDATA SYDÄNTAHDISTINPOTILAS Kirsi Paavola PÄIVYSTYSPOLIKLINIKAN HOITOHENKILÖKUNNAN VALMIUDET KOHDATA SYDÄNTAHDISTINPOTILAS Sosiaali- ja terveysala Pori Hoitotyön koulutusohjelma 2012 PÄIVYSTYSPOLIKLINIKAN HOITOHENKILÖKUNNAN VALMIUDET

Lisätiedot

SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO

SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO Petri Haataja 20.11.2009 SYDÄMEN VAJAATOIMINTA Sydän ei pysty pumppaamaan riittävästi verta kudoksiin Systolinen ja diastolinen vajaatoiminta

Lisätiedot

Tahdistimen asennus LUKU 1 A. Johdanto. Lasse Oikarinen. Sami Pakarinen. Tiivistelmä

Tahdistimen asennus LUKU 1 A. Johdanto. Lasse Oikarinen. Sami Pakarinen. Tiivistelmä LUKU 1 A Tahdistimen asennus Lasse Oikarinen Sami Pakarinen Tiivistelmä Sydämen tahdistimen asennus potilaalle on perustana elinikäiselle tahdistinhoidolle. Asennuksessa tulee käyttää tekniikoita, joilla

Lisätiedot

Iäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia

Iäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia LUKU 10 Iäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia Sinikka Yli-Mäyry Tiivistelmä Sekä naisten että miesten elinikä on noussut ja yhä suurempi osa väestöstä on yli 70 vuotiaita. Kuka on iäkäs?

Lisätiedot

TAHDISTINPOTILAIDEN KOKEMUKSIA SAAMASTAAN OHJAUKSESTA KARDIOLOGIAN OSASTOLLA

TAHDISTINPOTILAIDEN KOKEMUKSIA SAAMASTAAN OHJAUKSESTA KARDIOLOGIAN OSASTOLLA TAHDISTINPOTILAIDEN KOKEMUKSIA SAAMASTAAN OHJAUKSESTA KARDIOLOGIAN OSASTOLLA Halonen Hanne Väisänen Mari Opinnäytetyö Kevät 2011 Hoitotyönkoulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu Halonen, Hanne

Lisätiedot

SYDÄMENTAHDISTINPOTILAAN PRE- JA POSTOPERATIIVINEN HOITOTYÖ

SYDÄMENTAHDISTINPOTILAAN PRE- JA POSTOPERATIIVINEN HOITOTYÖ Emma Rinta SYDÄMENTAHDISTINPOTILAAN PRE- JA POSTOPERATIIVINEN HOITOTYÖ Opas hoitotyöhön Sosiaali- ja terveysala 2015 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Emma Rinta Opinnäytetyön

Lisätiedot

Diabeetikon sydän Käytännön näkökulmasta. Kard evl Harri Saarinen SATKS Sydänyksikkö

Diabeetikon sydän Käytännön näkökulmasta. Kard evl Harri Saarinen SATKS Sydänyksikkö Diabeetikon sydän Käytännön näkökulmasta Kard evl Harri Saarinen SATKS Sydänyksikkö 15.2.2017 Sidonnaisuudet NLY:n valtuuskunta & majoittuminen Orionin koulutuskeskuksessa Tuohilammella Aiempi työhistoriani:

Lisätiedot

SIDONNAISUUDET

SIDONNAISUUDET SIDONNAISUUDET VA OYL SYNNYTYSSALI JA NAISTENOSASTON PERINATOLOGINEN JA SYNNYTTÄNEIDEN OSUUS TUTKIMUSKOHTEENA SYNNYTYKSEN EDISTYMINEN, SEN POIKKEAVUUDET JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET YKSITYISVASTAANOTTO HARVAKSELTAAN

Lisätiedot

Rytmihäiriölääkkeet. Rytmihäiriöistä. Rytmihäiriöiden oireita. Kammiovärinä. Päivystyvän lääkärin kannalta keskeisiä rytmihäiriöitä 11/20/2013

Rytmihäiriölääkkeet. Rytmihäiriöistä. Rytmihäiriöiden oireita. Kammiovärinä. Päivystyvän lääkärin kannalta keskeisiä rytmihäiriöitä 11/20/2013 Rytmihäiriöistä Rytmihäiriölääkkeet Pekka Rauhala, LKT 2013 Rytmihäiriön merkitys riippuu sydämen kunnosta ja rytmihäiriön tyypistä Vaarattomia lisälyöntejä vs. kammiovärinä Rytmihäiröiden jaottelua/terminologiaa

Lisätiedot

Kotiseuranta sydämen vajaatoimintapotilailla. 8.12.2011 VTT Tiina Heliö Dos., kardiologi HYKS

Kotiseuranta sydämen vajaatoimintapotilailla. 8.12.2011 VTT Tiina Heliö Dos., kardiologi HYKS Kotiseuranta sydämen vajaatoimintapotilailla 8.12.2011 VTT Tiina Heliö Dos., kardiologi HYKS Yleistä sydämen vajaatoiminnasta Eri syistä johtuva pumpputoiminnan häiriö, johon liittyy poikkeava hengenahdistus

Lisätiedot

OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO

OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämesi syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Tervekin sydän kadottaa välillä rytminsä ja useimmat muljahtelut ja välilyönnit

Lisätiedot

Oire-EKG-rekisteröinti polikliinisten rytmihäiriöpotilaiden arvioinnissa. Sami Pakarinen ja Tuomas Oksanen

Oire-EKG-rekisteröinti polikliinisten rytmihäiriöpotilaiden arvioinnissa. Sami Pakarinen ja Tuomas Oksanen Alkuperäistutkimus Oire-EKG-rekisteröinti polikliinisten rytmihäiriöpotilaiden arvioinnissa Sami Pakarinen ja Tuomas Oksanen Erilaiset mahdollisesti rytmihäiriöiden aiheuttamat oireet, kuten sydämen tykytystuntemukset

Lisätiedot

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää

Lisätiedot

Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt!

Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt! TERVEYSKYSELY Täytä kysely huolellisesti ennen lääkärinvastaanottoa. TAUSTATIEDOT 1. Nimi 2. Sukupuoli 3. Mikä on urheilulajisi Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset

Lisätiedot

Synnynnäisiin sydänvikoihin liittyvät rytmihäiriöt

Synnynnäisiin sydänvikoihin liittyvät rytmihäiriöt LUKU 6 Synnynnäisiin sydänvikoihin liittyvät rytmihäiriöt Anita Hiippala Juha-Matti Happonen Tiivistelmä Rytmihäiriöt ovat yksi merkittävimmistä syistä sairastavuuteen, sairaalahoitoihin ja kuolleisuuteen

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Ensiapukoulutus seuratoimijat 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Tavoitteet Elottomuuden tunnistaminen hengitys Tajuttomuus / Elottomuus 112 aktivointi PPE Hengitys Normaali hengitys on rauhallista, tasaista,

Lisätiedot

Iäkkään tahdistinpotilaan ohjaus sydänyksikössä Ohje opiskelijalle

Iäkkään tahdistinpotilaan ohjaus sydänyksikössä Ohje opiskelijalle Iäkkään tahdistinpotilaan ohjaus sydänyksikössä Ohje opiskelijalle Piia Hämäläinen Jenna Koivu Opinnäytetyö Maaliskuu 2008 Sosiaali- ja terveysala JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU KUVAILULEHTI Päivämäärä

Lisätiedot

Sydäntoimenpiteet Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Sydäntoimenpiteet Suomessa nyt ja tulevaisuudessa TERVEYDENHUOLTO Juha Mustonen dosentti, konservatiivisen klinikkaryhmän johtaja, ylilääkäri Pohjois-Karjalan keskussairaala, sisätautien klinikka juha.mustonen@pkssk.fi Raimo Kettunen, professori, ylilääkäri

Lisätiedot

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE ydintiedot sähköisessä potilaskertomuksessa KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE VSSHP, Tietojenkäsittelypalvelut Projektijohtaja Kaarina Tanttu, HTL, TtM kaarina.tanttu@tyks.fi puh. 040 7406613 www.vsshp.fi ->

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

Rytmihäiriöpotilas ja erityistilanteet: asepalvelus, autoilu, lentäminen

Rytmihäiriöpotilas ja erityistilanteet: asepalvelus, autoilu, lentäminen LUKU 11 Rytmihäiriöpotilas ja erityistilanteet: asepalvelus, autoilu, lentäminen Riho Luite ASEPALVELUS Juha Hartikainen Tiivistelmä Rytmihäiriöpotilas voidaan katsoa terveydentilaltaan sellaiseksi, että

Lisätiedot

Laajenevat vajaatoimintatahdistuksen

Laajenevat vajaatoimintatahdistuksen LUKU 12 Laajenevat vajaatoimintatahdistuksen aiheet A n t t i H e d m a n K a i N y m a n Tiivistelmä Vajaatoimintatahdistinhoito on vakiinnuttanut paikkansa vaikean sydämen vajaatoiminnan hoidossa sinusrytmissä

Lisätiedot

Koneelliset apuvälineet sydämen vaikean vajaatoiminnan hoidossa

Koneelliset apuvälineet sydämen vaikean vajaatoiminnan hoidossa Kardiologian uudet tuulet SAMI PAKARINEN JA JYRI LOMMI Koneelliset apuvälineet sydämen vaikean vajaatoiminnan hoidossa Osalla sydämen vaikeaa vajaatoimintaa sairastavista vasemman kammion supistumista

Lisätiedot

Firmagon eturauhassyövän hoidossa

Firmagon eturauhassyövän hoidossa Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Eteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO

Eteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO Eteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO PC-FI-100090-PRA-10-2018 Tämä kansio On suunniteltu käytettäväksi tukimateriaalina eteisvärinäpotilaan ohjauksessa. Materiaali on jaoteltu kolmeen aihekokonaisuuteen.

Lisätiedot

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer

Lisätiedot

KOTIUTUNUT SYDÄMENTAHDISTINPOTILAS, VERTAISTUKI JA KOHERENSSIN TUNNE

KOTIUTUNUT SYDÄMENTAHDISTINPOTILAS, VERTAISTUKI JA KOHERENSSIN TUNNE Anja Inkeroinen KOTIUTUNUT SYDÄMENTAHDISTINPOTILAS, VERTAISTUKI JA KOHERENSSIN TUNNE Opinnäytetyö Sairaanhoitaja, AMK, tutkintoa täydentävä koulutus S2414SA Lokakuu 2015 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä

Lisätiedot

Henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden tutkimukset ja hoito

Henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden tutkimukset ja hoito Katsaus tieteessä M. J. Pekka Raatikainen dosentti TAYS, Sydänkeskus Oy pekka.raatikainen@uta.fi Heikki Mäkynen dosentti TAYS, Sydänkeskus Oy Henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden tutkimukset ja hoito Henkeä

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

PD-hoidon komplikaatiot

PD-hoidon komplikaatiot Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Uutta elinvoimaa. rytmihäiriötahdistimen avulla. Sydänrytmihoito. Potilasesite

Uutta elinvoimaa. rytmihäiriötahdistimen avulla. Sydänrytmihoito. Potilasesite Sydänrytmihoito Uutta elinvoimaa Uutta elinvoimaa rytmihäiriötahdistimen avulla Potilasesite 363405- -B BIOTRONIK SE & Co. KG Woermannkehre 1 12359 Berlin Germany Tel +49 (0) 30 68905-0 Fax +49 (0) 30

Lisätiedot

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi Sydämen UÄ tutkimus Perusterveydenhuollon käytössä Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi UKG toiminta Hyvinkään sairaanhoitoalueella KLF myyntiä perusterveydenhuoltoon

Lisätiedot

Elvytys: Erityisryhmät

Elvytys: Erityisryhmät 2010 -> 2015 Elvytys: Erityisryhmät Markus Lyyra Vt ylilääkäri Päivystys, tehohoito ja ensihoito HUS Porvoon sha Akuuttihoitopäivät lemmenlaivalla 2016 Otsikoita Erityissyitä: Hypoksia, Hypo/hyperkalemia,

Lisätiedot

Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna

Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna Toimialajohtaja Markku S. Nieminen, Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Johtamisen tuki: Taloussuunnittelija Sihteerit SYDÄN- ja KEUHKOKESKUS toimialajohtaja Johtoryhmä:

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot