Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla
|
|
- Laura Heikkilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Näin tutkin M. J. Pekka Raatikainen ja Heikki V. Huikuri Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla Rytmihäiriöt ovat yleinen kliininen ongelma. Rytmihäiriöpotilasta tutkittaessa on tärkeää tunnistaa kiireellistä hoitoa vaativat hengenvaaralliset rytmihäiriöt. Rytmihäiriön aiheuttama tajunnan menetys on aina hälyttävä oire. Huolellisen anamneesin, kliinisen tutkimuksen ja EKG:n avulla voidaan tunnistaa monia tilanteita ja sairauksia, joihin liittyy erityinen rytmihäiriöalttius. Rytmihäiriön spesifinen diagnoosi edellyttää aina oireiden aikana rekisteröityä EKG:tä, mutta lepo EKG paljastaa usein tuntemusten taustalla olevan perussairauden, esimerkiksi aiemman sydäninfarktin tai pitkä QT oireyhtymän, ja todennäköisen rytmihäiriön. R ytmihäiriöt ovat yleinen kliininen ongelma. Erikoisalasta riippumatta lääkärit kohtaavat rytmihäiriöpotilaita lähes päivittäin. Yleislääkärin tutkiessa rytmihäiriöpotilasta tärkeintä on tunnistaa vaaralliseen rytmihäiriöön viittaavat oireet ja löydökset. Rytmihäiriön aiheuttama tajunnan menetys ja keuhkopöhö ovat aina hälyttäviä oireita. Päinvastoin kuin kammiotakykardia supraventrikulaarinen takykardia (SVT) on harvoin vaarallinen, mutta sen tunnistaminen on tärkeää, koska suurin osa SVT potilaista on parannettavissa katetriablaatiolla (Blomstrom-Lundqvist ym. 2003). Diagnostiikan kulmakiviä ovat huolellinen anamneesi, kliininen tutkimus ja 12 kytkentäinen EKG. Näiden tutkimuksen avulla voidaan tunnistaa monia tilanteita ja sairauksia, joihin liittyy erityinen rytmihäiriöalttius, ja päästä alustavaan diagnoosiin. Rytmihäiriön tarkka diagnoosi edellyttää kuitenkin aina oireiden aikana rekisteröityä EKG:tä. Rytmihäiriöiden kliininen merkitys Rytmihäiriöitä esiintyy lähes kaikilla ihmisillä jossain elämänvaiheessa. Niiden kirjo vaihtelee Duodecim 2007;123:831 9 vaarattomista lisälyönneistä henkeä uhkaaviin kammioperäisiin rytmihäiriöihin. Rytmihäiriötä on pidettävä vaarallisena, jos se aiheuttaa tajunnan menetyksen tai liittyy vaikeaan sydänsairauteen. Tällaisten rytmihäiriöiden selvittäminen vaatii kiireellisiä kardiologisia tutkimuksia ja hoitoa (Koistinen ja Raatikainen 2005). Jos potilaan sydän on terve ja lepo EKG normaali, rytmihäiriö ei aiheuta hemodynaamisia ongelmia eikä lähisukulaisilla ole esiintynyt yllättäviä äkkikuolemia tai vakavia rytmihäiriöitä, oire on yleensä hyvänlaatuinen. Tällöin oleellisinta on arvioida hoidon tarve selvittämällä rytmihäiriön vaikutus potilaan elämänlaatuun. Rytmihäiriöpotilaan tutkimukset Taulukossa 1 on esitetty tiivistelmä rytmihäiriöpotilaan tutkimuksista. Tutkimusten ja hoidon tarvetta arvioitaessa on hyvä muistaa, että joskus rytmihäiriö on vaarallinen, vaikka se ei aiheuta oireita. Esimerkiksi eteisvärinään liittyy huomattava aivohalvauksen vaara rytmihäiriötuntemuksista riippumatta, ja sydäninfarktin jälkeen esiintyvät runsaat kammiolisälyönnit en 831
2 Taulukko 1. Rytmihäiriöpotilaan tutkimukset. Perustutkimukset avoterveydenhuollossa Huolellinen anamneesi ja kliininen tutkimus Kohtaustiedot Muut sairaudet Lääkitys ja muut hoidot 12-kytkentäinen EKG Lepo-EKG:n ja rytmihäiriön aikaisen EKG:n systemaattinen tulkinta Laboratoriotutkimukset Perusverenkuva sekä seerumin natrium, kalium, kreatiniini, glukoosi ja tyreotropiini Tavallisia lisätutkimuksia Thoraxröntgenkuva Sydämen kaikututkimus Kliininen rasituskoe EKG:n vuorokausinauhoitus tai tapahtuma-ekg Erikoissairaanhoidossa tehtäviä tutkimuksia Elektrofysiologinen tutkimus ja muut invasiiviset sydäntutkimukset Sydämen magneettikuvaus tai tietokonetomografia Geneettiset tutkimukset Taulukko 2. Rytmihäiriökohtauksen selvittely. Rytmihäiriöiden alkamisajankohta Kohtausten esiintymistaajuus ja kesto Lääkityksen vaikutus oireisiin Provosoivat tekijät (kahvi, valvominen, rasitus, stressi) Rytmihäiriön alkamis ja loppumistapa Rytmihäiriön aikainen syketaajuus ja sykkeen luonne (tasainen/ epätasainen) Rytmihäiriön vaikutus potilaan hemodynamiikkaan Oireiden vaikutus potilaan elämänlaatuun ja työkykyyn Lähisukulaisilla esiintyneet vastaavanlaiset rytmihäiriöt ja äkkikuolemat nakoivat äkkikuolemaa, vaikka potilas ei aistisi lainkaan lisälyöntejä. Rytmihäiriöpotilasta tutkittaessa on aina pyrittävä spesifiseen diagnoosiin, koska väärä diagnoosi huonontaa potilaan elämänlaatua viivästyttämällä hoitoa ja saattaa altistaa jopa äkkikuolemalle. Tutkimusten kulmakivet ovat huolellinen anamneesi, kliininen tutkimus ja 12 kytkentäinen EKG. Lepo EKG:n lisäksi rytmihäiriöpotilaalta pitäisi aina pyrkiä aina rekisteröimään EKG myös rytmihäiriötuntemuksen aikana. Laajemmat sydäntutkimukset ovat yleensä tarpeen vain, jos edellä mainituissa perustutkimuksissa todetaan poikkeavaa. Anamneesi. Rytmihäiriöpotilaan anamneesissa on oleellista selvittää rytmihäiriön vaikutus elämänlaatuun ja hemodynamiikkaan. Käytännössä tämä tarkoittaa oireiden määrän ja subjektiivisen haitan selvittämistä. Samalla selvitetään rytmihäiriön luonne, oireita provosoivat tai pahentavat tekijät sekä potilaan muut sairaudet, lääkitykset ja sukuanamneesi. Rytmihäiriöiden aiheuttamat oireet vaihtelevat suuresti. Jotkut eivät aisti rytmihäiriötä lainkaan, mutta toiset kokevat ne erittäin kiusallisiksi ja hakeutuvat herkästi lääkäriin. Palpitaatio eli sydämentykytys on tavallisin rytmihäiriön aiheuttama oire. Palpitaatiotuntemukset vaihtelevat yksittäisistä»muljahduksista» sydämen jatkuvaan jyskytykseen. Päinvastoin kuin palpitaatio rytmihäiriön aiheuttama sydänlihasiskemian paheneminen ja pyörtyminen ovat aina hälyttäviä oireita ja vaativat pikaista kardiologista selvittelyä ja hoitoa. Rytmihäiriöt voivat aiheuttaa myös huimausta, heikotusta, hengenahdistusta ja muita epäspesifisiä oireita. Rytmihäiriöperäinen tajunnan menetys on yleensä helppo erottaa tavallisesta vasovagaalisesta pyörtymisestä esitietojen perusteella (Strickberger ym. 2006). Selvittämällä tarkoin potilaan rytmihäiriötuntemusten luonne päästään varsin helposti alustavaan diagnoosiin (taulukko 2). Potilaan ilmoittamien»muljahdusten»,»taukojen» ja»sydämen hypähdysten» syynä ovat yleensä eteis tai kammioperäiset lisälyönnit. Sydämentykytyskohtauksissa rytmihäiriön alkamis ja loppumistapa sekä sykkeen taajuus ja tasaisuus antavat arvokkaita vihjeitä siitä, mikä rytmihäiriö on kyseessä. Opeta potilas tunnustelemaan pulssiaan esimerkiksi kaulavaltimosta rytmihäiriön aikana! Sinustakykardia alkaa ja loppuu vähitellen ja supraventrikulaarinen takykardia (SVT) äkillisesti. Vagaaliset toimenpiteet lopettavat SVT:n mutta eivät juuri vaikuta sinustakykardiaan, eteisvärinään tai kammiotakykardiaan. SVT:lle on ominaista nopea, tasainen sydämentykytys. Eteisvärinän aikana rytmi on»kokonaan sekaisin». Kohtaustietojen lisäksi potilasta tutkittaessa on olennaista selvittää, onko oireen taustalla piilevä sydänsairaus tai muu tila, johon liittyy eri 832 M. J. P. Raatikainen ja H. V. Huikuri
3 tyinen rytmihäiriöalttius. Rytmihäiriötä voidaan ennakoida kliinisen tilan perusteella. Jos potilaalla on merkittävä sydänsairaus, kuten infarkti tai sydämen vajaatoiminta, äkillinen tajunnan menetys on usein kammioperäisen rytmihäiriön aiheuttama. Lapsuudesta lähtien samanlaisina esiintyneet oireet ilman todettua sydänvikaa viittaavat supraventrikulaariseen rytmihäiriöön. Kohonnut verenpaine ja diabetes altistavat eteisvärinälle ja eteislepatukselle. Monet lääkkeet voivat aiheuttaa tai pahentaa rytmihäiriötä (Raatikainen 2003, Koistinen ja Raatikainen 2004). Tyypillisiä hidaslyöntisyyttä aiheuttavia lääkkeitä ovat beetasalpaajat, osa kalsiuminestäjistä, digoksiini ja varsinaiset rytmihäiriölääkkeet. Ryhmän IA ja III rytmihäiriölääkkeet, monet psyykenlääkkeet, eräät antihistamiinit ja antibiootit sekä lääkeyhdistelmät saattavat pidentää QT aikaa ja altistaa kääntyvien kärkien kammiotakykardialle. Sydänpotilaat ovat tavallista herkempiä lääkeproarytmialle. Harvinaisten periytyvien vakavien rytmihäiriöiden tunnistamiseksi sukuanamneesin selvittäminen on välttämätöntä (Toivonen ym. 2005, Priori ja Napolitano 2006). Ensimmäisen asteen sukulaisen vakava kammioperäinen rytmihäiriö tai äkkikuolema on usein merkki periytyvästä rytmihäiriöalttiudesta (esim. pitkä QT oireyhtymä tai Brugadan oireyhtymä). Kliininen tutkimus. Sykkeen nopeus ja tasaisuus arvioidaan valtimosykettä tunnustelemalla, kaulalaskimopaineen vaihtelua seuraamalla tai sydäntä auskultoimalla. Kliinisessä tutkimuksessa etsitään viitteitä piilevästä sydänsairaudesta. Auskultaatiossa kiinnitetään huomiota paitsi läppävikaan viittaaviin sivuääniin myös sydämen vajaatoiminnan löydöksiin. Karotishieronta voi paljastaa sinuspysähdyksen.»pulssivajeen» takia ranteesta mitattu syketaajuus on eteisvärinän aikana pienempi kuin stetoskooppikuuntelun perusteella laskettu tai EKG:stä mitattu. Ortostaattisen hypotension toteamiseksi verenpaine on mitattava myös pystyasennossa. Laboratoriotutkimukset. Pieneen hemoglobiinipitoisuuteen liittyy usein sydämentykytystä, ja elektrolyyttihäiriöt, kuten hypokalemia ja hypomagnesemia, altistavat etenkin sydänsairautta potevan kammioperäisille rytmihäiriöille. Kilpirauhasen liikatoiminta aiheuttaa sinustakykardian lisäksi myös eteisvärinää ja lisälyöntisyyttä. Rytmihäiriöpotilaan perusverikokeisiin kuuluvat perusverenkuvan, elektrolyyttien, verenglukoosin ja kilpirauhasarvojen määritykset ja rintakipuisella potilaalla lisäksi sydänentsyymien määritys. Muita usein käyttökelpoisia tutkimuskohteita ovat mm. CRP, keuhkoembolian diagnostiikkaa helpottavat fibriinin D dimeerit ja sydämen vajaatoiminnan diagnostiikassa käytettävä natriureettinen peptidi. Perinnöllisiä rytmihäiriösairauksia (esim. pitkä QT oireyhtymä ja Brugadan oireyhtymä) epäiltäessä voidaan harkinnan mukaan käyttää myös geneettisiä tutkimuksia (Priori ja Napolitano 2006). 12 kytkentäinen EKG. Vaikka rytmihäiriön spesifinen diagnoosi edellyttää oireenaikaista EKG rekisteröintiä, ei myöskään oireettomassa vaiheessa rekisteröidyn lepo EKG:n merkitystä pidä väheksyä. Lepo EKG:n systemaattinen analysointi antaa tärkeitä vihjeitä potilaan perussairaudesta ja siitä, mikä rytmihäiriö on todennäköisin (taulukko 3). EKG laitteiden analyysiohjelmien huimasta kehityksestä huolimatta y d i n a s i a t Rytmihäiriöpotilaan tutkimusten kulmakivet ovat perusteellinen anamneesi, huolellinen kliininen tutkimus ja 12 kytkentäinen EKG. Lepo EKG paljastaa usein oireiden taustalla olevan perussairauden ja todennäköisen rytmihäiriön. Leveäkompleksisen takykardian diagnoosi edellyttää usein perusteellisia kardiologisia tutkimuksia. Vaikka supraventrikulaarinen takykardia on harvoin vaarallinen, sen tunnistaminen on tärkeää, koska suurin osa sitä potevista on parannettavissa katetriablaatiolla. Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla 833
4 Taulukko 3. Diagnostisia vihjeitä lepo-ekg:ssä ja rytmihäiriön aikana rekisteröidyssä EKG:ssä. Löydös lepo-ekg:ssä P-aallon poikkeava muoto, QRS-heilahdus normaali Pitkä, kaksihuippuinen P-aalto Patologinen Q-aalto Delta-aalto Pitkä QT-aika Osittainen RBBB ja ST-välin nousu kytkennöissä V 1 V 3 Negatiivinen T-aalto ja epsilonaalto oikeanpuoleisissa rintakytkennöissä Oireinen bradykardia tai sinuskatkos, normaali PQ-aika Pitkä PQ-aika QRS-heilahdus ei seuraa jokaista P-aaltoa (toisen asteen eteis-kammiokatkos) Haarakatkos ja synkopee anamneesissa Bifaskikulaarinen katkos (LBBB tai RBBB + LAHB/LPHB) Löydös rytmihäiriön aikaisessa EKG:ssä Kammiotaajuus epäsäännöllinen, P-aalto ei erotu Negatiivinen, sahalaitamainen F-aalto alaseinäkytkennöissä Kapeakompleksinen, tasainen takykardia, P-aalto ei tunnistettavissa tai poikkeava P-aalto ja QRS-heilahdus normaali Leveäkompleksinen yhdenmuotoinen takykardia Leveäkompleksinen monimuotoinen takykardia Todennäköinen diagnoosi ektooppinen eteisrytmi eteisvärinä kammiotakykardia WPW-oireyhtymä Hankinnainen tai synnynnäinen pitkä QT oireyhtymä Brugadan oireyhtymä Oikean kammion arytmogeeninen dysplasia Sinussolmukkeen toimintahäiriö ajoittainen eteis-kammiokatkos (totaaliblokki) Ajoittainen totaaliblokki ajoittainen totaaliblokki, kammiotakykardia ajoittainen totaaliblokki eteisvärinä tyypillinen eteislepatus Supraventrikulaarinen takykardia Sinustakykardia kammiotakykardia, aberroitunut SVT tai antidrominen takykardia Monimuotoinen kammiotakykardia, kääntyvien kärkien kammiotakykardia, aberroinut tai pre-eksitoinut eteisvärinä RBBB = oikea haarakatkos, LBBB = vasen haarakatkos, LAHB = vasemman etuhaarakkeen katkos, LPHB = vasemman takahaarakkeen katkos, SVT = supraventrikulaarinen takykardia koneen ehdottamaan diagnoosin ei saa luottaa, vaan EKG on aina analysoitava itse. Apuna voidaan käyttää EKG viivainta ja harppia. Rytmihäiriöpotilaalta on aina pyrittävä rekisteröimään 12 kytkentäinen EKG myös rytmihäiriötuntemuksen aikana. EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti auttaa selvittämään, onko oireiden aiheuttajana rytmihäiriö, mutta rytmihäiriön tarkka diagnoosi onnistuu paremmin 12 kytkentäisen EKG:n avulla. Eri rytmihäiriöille tyypillisiä EKG löydöksiä on esitetty taulukossa 3. Vaikeaa bradyarytmiaa (sinussolmukkeen toimintahäiriö tai totaaliblokki) ennakoivia löydöksiä lepo EKG:ssä ovat mm. pitkä sinuspysäys, I tai II asteen eteis kammiokatkos, haarakatkos ja bifaskikulaarikatkos (kuva 1). Erittäin hidas rytmi voi laukaista kääntyvien kärkien kammiotakykardian. Jos rytmihäiriöpotilaan lepo EKG:ssä todetaan patologiset Q aallot tai iskeemisiä ST T muutoksia, kyseessä on todennäköisesti kammiotakykardia. Akuutin sydäninfarktin yhteydessä on varauduttava monimuotoiseen kammiotakykardiaan ja kammiovärinään. Yhdenmuotoinen kammiotakykardia liittyy useimmiten vanhaan infarktiarpeen (kuva 2). Lepo EKG:n delta aalto on osoitus eteisten ja kammioiden välisestä ylimääräisestä johtoradasta (WPW oireyhtymä). Selvästi pidentynyt QT aika (QTc yli 470 ms) viittaa hankinnaiseen tai synnynnäiseen pitkä QT oireyhtymään. Pitkä QT oireyhtymän tyypillinen rytmihäiriö on kääntyvien kärkien kammiotakykardia. Suuressa vaarassa olevilla potilailla todetaan usein erittäin pitkä QT aika, vahvasti poikkeavan muotoinen ja vaihteleva T aalto sekä T aaltoon osuvia kammiolisälyöntejä (Viitasalo 2003, Schwartz 2006). Kammioperäisiä rytmihäiriöitä ja äkkikuolemia aiheuttava Brugadan oireyhtymä voidaan diagnosoida anamneesin ja lepo EKG:n perusteella (Toivonen ym. 2005). Jos rytmihäiriötuntemuksista kärsivän potilaan lepo EKG on poikkeava (delta aalto, Q aalto, 834 M. J. P. Raatikainen ja H. V. Huikuri
5 Kuva 1. PQ aika on selvästi pidentynyt (0,24 s), ja lisäksi EKG osoittaa vasemman etuhaarakkeen katkoksen (LAHB) ja oikean haarakatkoksen (RBBB). Löydöksestä (pitkä PQ aika + RBBB + LAHB) käytetään nimitystä trifaskikulaariblokki. Täydellisen eteis kammiokatkoksen vaara on suuri, ja kyseiselle potilaalle asennettiin pysyvä sydämentahdistin pyörtymisen jälkeen, vaikka bradyarytmiasta ei ollut näyttöä. Kuva 2. Leveäkompleksinen takykardia. Kyseessä on yhdenmuotoinen kammiotakykardia, jossa nähdään selvä V A dissosiaatio ja QRS heilahduksen konkordanssi rintakytkennöissä. Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla 835
6 Kuva 3. Kapeakompleksinen takykakardia (eteis kammiosolmukkeen kiertoaktivaatiotakykardia) EKG:n alussa. Syketaajuuden kiihtyessä QRS heilahdus muuttuu vasemman haarakatkoksen (LBBB) malliseksi toiminnallisen haarakatkoksen eli aberraation takia. Aberraatiossa QRS heilahdus on aina haarakatkoksen muotoinen ja heilahdus palautuu normaalin levyiseksi syketaajuuden hidastuessa. johtumishäiriö, pitkä QT aika), kardiologiset lisätutkimukset ovat aiheellisia ilman rytmihäiriön tarkempaa rekisteröintiä. Jos taas lepo EKG on normaali, voidaan rytmihäiriötä yrittää»saada kiinni» neuvomalla potilasta hakeutumaan EKG rekisteröintiin oireen ilmaannuttua. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää EKG:n pitkäaikaisrekisteröintiä tai tapahtuma EKG:tä (Koistinen ja Raatikainen 2005). Tapahtuma EKG rekisteröidään siten, että potilaalle annetaan kannettava EKG laite ja hän aktivoi sen oireiden ilmaantuessa. Tallennuksessa käytetään ns. Holter nauhuria tai EKG lähetetään analysoitavaksi puhelimitse. Ellei tämäkään johda diagnoosiin, voidaan käyttää ihon alle asennettavaa rytmivalvuria, joka seuraa sydämen rytmiä jatkuvasti ja tallentaa poikkeavan rytmin automaattisesti tai potilaan aktivoidessa tallennuksen. Leveäkompleksisen takykardian erotusdiagnostiikka Leveäkompleksinen takykardia on yleensä kammioperäinen, mutta myös monet eteisperäiset rytmihäiriöt saattavat aiheuttaa sen. Supraventrikulaarisissa rytmihäiriöissä leveän QRS heilahduksen syynä on pysyvä haarakatkos (LBBB, RBBB), aberraatio tai WPW oireyhtymä. Aberraatiolla tarkoitetaan tiheälyöntisyyden aiheuttamaa toiminnallista haarakatkosta, joka on johtoratajärjestelmän fysiologinen vaste nopeaan rytmiin (kuva 3). Sykkeen hidastuessa QRS heilahdus palautuu ennalleen. WPW oireyhtymään liittyvässä eteis kammiokiertoaktivaatiotakykardiassa QRS heilahdus on leveä, jos kammioiden aktivaatio tapahtuu oikoradan kautta (ns. antidrominen takykardia). Eteislepatus ja eteisvärinä ovat WPW oireyhtymässä useimmiten leveäkompleksisia. Kliinisessä työssä eteis ja kammioperäisten rytmihäiriöiden erottaminen on tärkeää, sillä kammiotakykardian väärä diagnosointi supraventrikulaariseksi voi altistaa äkkikuolemalle päinvastainen tulkinta ei ole niin vaarallista. Leveäkompleksisen takykardian diagnoosi voidaan useissa tapauksissa varmistaa 12 kytkentäisen EKG:n systemaattisella tarkastelulla. Diagnoosia pohdittaessa EKG löydökset on suhteutettava potilaan anamneesiin ja kliinisiin löydöksiin. Iäkkään sydänpotilaan leveäkompleksinen 836 M. J. P. Raatikainen ja H. V. Huikuri
7 Taulukko 4. Leveäkompleksisen takykardian erotusdiagnostiikka. Lähtökohta on, että leveäkompleksinen takykardia on kammioperäinen, kunnes varmasti toisin osoitetaan. Kammiotakykardia Aberroitunut supraventrikulaarinen takykardia Anamneesi ja kliiniset löydökset Iäkäs potilas nuori potilas tiedossa oleva sydänvika ei tiedossa olevaa sydänvikaa Verenpaine ja kliininen tila eivät auta diagnostiikassa QRS-heilahduksen kesto Yleensä yli 160 ms Yleensä ms QRS-heilahduksen suunta Poikkeava frontaaliakseli (yli 45 ) normaali tai lievästi vasemmalle suuntautunut akseli QRS-heilahdukset samansuuntaisia ei QRS-konkordanssia kaikissa rintakytkennöissä (QRS-konkordanssi) QRS-heilahduksen muoto QRS-heilahduksen muoto poikkeaa tyy- QRS-heilahdus tyypillisen LBBB:n tai RBBB:n pillisestä haarakatkoksesta muotoinen Fuusiolyönnit normaalin QRS:n kaltaiset capture - lyönnit leveäkompleksisen takykardian lomassa Eteisten ja kammioiden disso- P-aaltojen taajuus hitaampi kuin QRS- P-aaltojen taajuus suurempi tai sama kuin QRSsiaatio (V-A-dissosiaatio) heilahdusten heilahdusten V-A-dissosiaatio on diagnostinen VT:lle mutta puuttuu noin puolessa tapauksista LBBB = vasen haarakatkos, RBBB = oikea haarakatkos takykardia on lähes varmasti kammioperäinen, ja nuorella, muutoin terveellä potilaalla todettu tyypillistä haarakatkosta muistuttava takykardia on todennäköisemmin aberroitunut SVT. Rytmihäiriön aikana rekisteröityä EKG:tä kannattaa aina verrata myös normaalin rytmin aikaiseen EKG:hen, sillä tämä saattaa paljastaa diagnoosin kannalta oleellisia seikkoja (esim. pysyvä haarakatkos, patologinen Q aalto, delta aalto). Taulukossa 4 on tiivistelmä leveäkompleksisen takykardian erotusdiagnostiikan kannalta oleellisista EKG löydöksistä. Jos EKG:n avulla ei päästä oikeaan diagnoosiin, voidaan etenkin erikoissairaanhoidossa käyttää harkinnan mukaan yksinkertaisia diagnostisia testejä. Vagustonusta lisäävät toimenpiteet (esim. Valsalvan koe tai karotishieronta) ja adenosiinitesti auttavat usein diagnostiikassa. Leveäkompleksinen SVT loppuu yleensä aina adenosiinilla, ja eteislepatuksessa F aalto tulee usein näkyviin kammiovasteen hidastuessa adenosiinin annon jälkeen. Kammiotakykardia ei tavallisesti lopu adenosiinin antamisen jälkeen. Adenosiinitestin aikana EKG:tä on rekisteröitävä jatkuvasti. Tulosten tulkinta vaatii Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla harjaantumista (Raatikainen ym. 1994). Elektrofysiologisessa tutkimuksessa leveäkompleksisen takykardian mekanismi selviää lähes aina. Tavallisia lisätutkimuksia Tavallisimpia rytmihäiriöiden selvittelyssä käytettäviä noninvasiivisia jatkotutkimuksia ovat thoraxkuvaus, kliininen rasituskoe, sydämen kaikututkimus ja EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti. Kaikki nämä tutkimukset voidaan tehdä myös avoterveydenhuollossa tai polikliinisesti. Jos anamneesissa ja kliinisessä tutkimuksessa todetaan aiempi sydäninfarkti, epäilyttävä sivuääni tai selvästi heikentynyt suorituskyky tai lepo EKG:ssä nähdään vasemman kammiohypertrofia, potilaalle on syytä tehdä sydämen kaikututkimus. Sillä saadaan tietoa sydämen rakenteista ja toiminnasta, mikä helpottaa hoitoratkaisuja. Sen avulla voidaan luotettavasti diagnosoida läppäviat ja muut rakenteelliset poikkeavuudet ja arvioida vasemman kammion pumppauskykyä. Rytmihäiriöpotilasta tutkittaessa thoraxkuvauksen diagnostinen arvo on varsin vähäinen. Sitä on kuitenkin harkittava, jos 837
8 kaikututkimus ei helposti ole saatavilla tai perusselvityksissä todetaan keuhkosairauteen viittaavia löydöksiä. Kliininen rasituskoe on aiheellinen, jos rytmihäiriötuntemuksia esiintyy rasituksessa, suorituskyky on heikentynyt tai potilaalla on sepelvaltimotautiin viittaavia oireita. Kuormituksen kasvaessa pahenevat rytmihäiriöt ovat yleensä vaarallisempi kuin vain levossa ilmenevät. WPW oireyhtymässä oikorata on yleensä vaaraton, jos delta aalto häviää yhtäkkiä rasituskokeessa sykkeen nopeutuessa (Blomstrom- Lundqvist ym. 2003). EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti sopii parhaiten kliiniseen käyttöön silloin, kun potilaalla esiintyy lähes päivittäin rytmihäiriötuntemuksia. Se on hyvä menetelmä epäiltäessä tiheästi esiintyvien huimaus- tai presynkopeeoireiden syyksi sairas sinus oireyhtymää tai ajoittaista eteis kammiojohtumishäiriötä. Nopealyöntisyyden spesifinen diagnoosi EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnin avulla on vaikeampaa. Tätä tutkimusta ei tulisi käyttää rytmihäiriön poissulkudiagnostiikassa, koska normaalilöydös ei sulje pois rytmihäiriötä, jos oireet eivät ilmaannu rekisteröinnin aikana.»terapeuttiseen» pitkäaikaisrekisteröintiin pitäisi suhtautua pidättyvästi, sillä pitkäaikaisrekisteröinnin käyttö ilman selvää aihetta voi johtaa vaikeisiin tulkintaongelmiin löydöksen kliinisestä merkityksestä. Oire EKG on tähän paras. Erikoissairaanhoidossa tehtäviä erikoistutkimuksia Laajemmat jatkotutkimukset ovat yleensä tarpeen vain, jos edellä mainituissa perustutkimuksissa todetaan poikkeavaa (Koistinen ja Raatikainen 2005). Sydämen ja sepelvaltimoiden varjoainekuvaus on aiheellinen, jos rasituskokeessa todetaan iskeemisiä muutoksia tai kammiolisälyöntien määrä lisääntyy kuormituksen kasvaessa. Joissakin tapauksissa voidaan käyttää myös sydänlihasbiopsiaa, sydämen magneettitutkimusta tai tietokonetomografiaa. Elektrofysiologinen tutkimus on aiheellinen, jos rytmihäiriöön liittyy vaikeita oireita tai löydöksiä. Elektrofysiologisessa tutkimuksessa selvitetään mm. sinussolmukkeen, normaalin johtoratajärjestelmän ja mahdollisen oikoradan sähköistä toimintaa, rytmihäiriön mekanismia sekä rytmihäiriöherkkyyttä. Näiden mittausten perusteella voidaan päättää, tarvitseeko potilas pysyvän tahdistimen tai rytmihäiriötahdistimen ja soveltuuko hän parantavaan katetriablaatiohoitoon. Jos potilaan oireisto, erityisesti pyörtyminen sopii sydänperäiseksi ja edellä mainitut tutkimukset jäävät tuloksettomiksi, harkitaan rytmivalvurin implantaatiota. Lopuksi Jokainen rytmihäiriöitä uutena ja voimakkaana oireena valittava potilas on tutkittava heti riittävän perusteellisesti. Tutkittaessa on olennaista selvittää varsinaisen rytmihäiriön lisäksi, onko sydämessä rakenteellista tai muuta vikaa, johon liittyy erityinen rytmihäiriöalttius. Tutkimusten kulmakivet ovat perusteellinen anamneesi, huolellinen kliininen tutkimus ja 12 kytkentäinen EKG. Kiireelliset kardiologiset jatkotutkimukset ovat tarpeen, jos sydän on rakenteellisesti poikkeava tai rytmihäiriötuntemuksiin liittyy pyörtymistä tai muita hälyttäviä oireita. SVT on harvoin vaarallinen, mutta sen tunnistaminen on tärkeää, koska suurin osa SVT tapauksista on parannettavissa katetriablaatiolla. M. J. Pekka Raatikainen, dosentti, apulaisylilääkäri Heikki V. Huikuri, professori, ylilääkäri OYS:n sisätautien klinikka, kardiologian osasto PL 5000, Oulun yliopisto 838
9 Kirjallisuutta Blomstrom-Lundqvist C, Scheinman MM, Aliot EM, ym. ACC/AHA/ESC guidelines for the management of patients with supraventricular arrhythmias executive summary. J Am Coll Cardiol 2003;42: Koistinen J, Raatikainen MJP. Mitä avohoitolääkärin pitäisi tietää lääkeproarytmioista? Suom Lääkäril 2004;59: Koistinen J, Raatikainen MJP. Milloin rytmihäiriöpotilas lähetetään kardiologin konsultaatioon? Suom Lääkäril 2005;60: Priori SG, Napolitano C. Role of genetic analyses in cardiology: part I: mendelian diseases: cardiac channelopathies. Circulation 2006;113: Raatikainen MJP. Lääkeaineiden vaikutus EKG:hen. Kirjassa: Heikkilä J, Mäkijärvi M, toim. EKG. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim, 2003, s Raatikainen MJP, Huikuri H, Henell J, ym. Adenosiini rytmihäiriöiden diagnostiikassa ja hoidossa. Suom Lääkäril 1994;49: Strickberger SA, Benson DW, Biaggioni I. AHA/ACCF scientific statement on the evaluation of syncope. J Am Coll Cardiol;47: Schwartz PJ. The congenital long QT syndromes from genotype to phenotype: clinical implications. J Intern Med 2006;259: Toivonen L, Järvenpää J, Swan H, ym. Brugadan oireyhtymä uusi tulokas periytyvien rytmihäiriösairauksien kirjoon. Duodecim 2005;121: Viitasalo M. Synnynnäiset repolarisaation poikkeavuudet. Kirjassa: Heikkilä J, Mäkijärvi M, toim. EKG. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim, 2003, s
EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede
EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva
LisätiedotLaadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen
Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen Living ECG http://www.youtube.com/watch?v=r9yuidnm Csw Merkitys Erittäin suuri! n. 1.5 miljoonaa
LisätiedotEKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET
EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys
LisätiedotURHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO
URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN 31.3.2017 KLO 17.00 18.00 URHEILIJOIDEN RYTMIHÄIRIÖT HANNU PARIKKA RYTMIHÄIRIÖT URHEILUSSA Sähköinen sydänsairaus Rakenteellinen sydänsairaus Rasitus SVT/WPW LQT
LisätiedotLIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka
LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää
LisätiedotEKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys
EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä
LisätiedotHenkeä uhkaavien rytmihäiriöiden tutkimukset ja hoito
Katsaus tieteessä M. J. Pekka Raatikainen dosentti TAYS, Sydänkeskus Oy pekka.raatikainen@uta.fi Heikki Mäkynen dosentti TAYS, Sydänkeskus Oy Henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden tutkimukset ja hoito Henkeä
LisätiedotRytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016
Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotSYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI
SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI Tässä lehtisessä kardiologian erikoislääkäri, professori Lauri Toivonen kirjoittaa rytmihäiriöiden oireista, tutkimuksesta ja hoidosta. Rytmihäiriöihin viittaavien oireiden
LisätiedotSynkopeen syyt ja selvittely
Ajankohtaista Pekka Raatikainen ja Markku Ellonen Synkopeen syyt ja selvittely Tavoitteet Tunnistetaan hyvänlaatuiset tajunnanhäiriöt, jotka eivät kaipaa laajoja lisätutkimuksia. Tunnistetaan tajunnanhäiriökohtauksen
LisätiedotKammiovärinästä elvytetyn potilaan tutkiminen
LUKU 5 Kammiovärinästä elvytetyn potilaan tutkiminen Pekka Raatikainen Tiivistelmä Kammiovärinästä tai kammiotakykardiasta elvytetyn potilaan hoidon suunnittelun ja riskinarvion kannalta on tärkeää tunnistaa
LisätiedotRytmihäiriölääkkeet. Rytmihäiriöistä. Rytmihäiriöiden oireita. Kammiovärinä. Päivystyvän lääkärin kannalta keskeisiä rytmihäiriöitä 11/20/2013
Rytmihäiriöistä Rytmihäiriölääkkeet Pekka Rauhala, LKT 2013 Rytmihäiriön merkitys riippuu sydämen kunnosta ja rytmihäiriön tyypistä Vaarattomia lisälyöntejä vs. kammiovärinä Rytmihäiröiden jaottelua/terminologiaa
LisätiedotMiten tutkin ja hoidan kammiolisälyöntejä. M.J. Pekka Raatikainen, Sinikka Yli-Mäyry ja Heikki V. Huikuri
Katsaus Miten tutkin ja hoidan kammiolisälyöntejä M.J. Pekka Raatikainen, Sinikka Yli-Mäyry ja Heikki V. Huikuri Kammiolisälyöntisyys on tavallinen kliininen ongelma. Etenkin vasta alkanut lisälyöntisyys
LisätiedotLiikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset
Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen
LisätiedotAmbulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin
Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin vertailua - Mitä hoitajan pitää tietää EKG:n pitkäaikaisrekisteröinneistä Laboratoriolääketiede ja näyttely 2014, 9.10.2014 Scandic Marina Congress Center
LisätiedotSydämen vaikean vajaatoiminnan syynä on
Tapausselostus Supraventrikulaarisen takykardian aiheuttama sydämen vajaatoiminta Juhani Koistinen, Erik Engblom ja Juhani Airaksinen Kuvaamme potilaan, jolle kehittyi sydämen vasemman kammion vakava vajaatoiminta
LisätiedotSydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä
Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen
LisätiedotSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU
EKGopas EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Janne Heino SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU http://www.samk.fi Sairaanhoitaja (AMK) koulutuksen opinnäytetyö EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Tämä opas
LisätiedotUrheilu ja sydämen rytmihäiriöt
Katsaus Matti Viitasalo Urheilu ja sydämen rytmihäiriöt Tavalliset sydämen rytmihäiriöt ovat myös urheilijoiden yleisimpiä rytmihäiriöitä. Yhtäkkiä alkava ja päättyvä nopea säännöllinen tiheälyöntisyys
LisätiedotSIDONNAISUUDET
SIDONNAISUUDET VA OYL SYNNYTYSSALI JA NAISTENOSASTON PERINATOLOGINEN JA SYNNYTTÄNEIDEN OSUUS TUTKIMUSKOHTEENA SYNNYTYKSEN EDISTYMINEN, SEN POIKKEAVUUDET JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET YKSITYISVASTAANOTTO HARVAKSELTAAN
LisätiedotTahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla
Katsaus Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla Sami Pakarinen ja Tuomas Oksanen Nykyaikaisten tahdistinlaitteiden toiminnan säätö vaatii kokemusta, ja pysyvien tahdistinten toiminnan seuranta onkin
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Eteisvärinä
Käypä hoito -suositus Päivitetty kohdennetusti 24.4.2015 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan.
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.
LisätiedotSydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena
LUKU 10 Sydänvika leikattu lapsena rytmihäiriöitä aikuisena ANITA HIIPPALA JUHA-MATTI HAPPONEN Tiivistelmä Synnynnäisen sydänleikkauksen jälkeen ilmaantuvat rytmihäiriöt ovat merkittävä kliininen ongelma
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotOire-EKG-rekisteröinti polikliinisten rytmihäiriöpotilaiden arvioinnissa. Sami Pakarinen ja Tuomas Oksanen
Alkuperäistutkimus Oire-EKG-rekisteröinti polikliinisten rytmihäiriöpotilaiden arvioinnissa Sami Pakarinen ja Tuomas Oksanen Erilaiset mahdollisesti rytmihäiriöiden aiheuttamat oireet, kuten sydämen tykytystuntemukset
LisätiedotEKG Minna Pöntinen 11/2007
EKG Minna Pöntinen 11/2007 Kytkennät - Anterioriset: V1, V2, V3, V4 - Vasemmat lateraaliset: I, AVL, V5, V6 - Inferioriset: II, III, AVF - Muut: AVR Sydämen sähköinen akseli - Normaalisti (-30) 0-90 astetta
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotEKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja
EKG:N TULKINTAA Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja TAITOPAJAN SISÄLTÖ Kertaus sydämen rakenteesta ja sähköisestä johtoratajärjestelmästä Miten piirtyvä
LisätiedotSynnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito
L U K U 5 Synnynnäisten oikoratojen katetriablaatiohoito Hannu Parikka Oikoradan katkaisu katetriablaatiotekniikalla on klassinen tämän hoitotekniikan indikaatio. Oikorata soveltuu hyvin katetriablaatioon,
LisätiedotSuomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1
Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation
LisätiedotMiten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka
Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli
LisätiedotPyörtyminen (kollapsi, synkopee) on yleinen
Katsaus Hannu Parikka Pyörtymisessä eli synkopeessa tajunnan menetys johtuu aivojen verenkierron hetkellisestä, itsestään korjautuvasta pysähtymisestä. Tavallinen pyörtyminen on tilanteeseen liittyvä viaton
LisätiedotRytmihäiriölääkkeet. Pekka Rauhala, LKT 2017
Rytmihäiriölääkkeet Pekka Rauhala, LKT 2017 Rytmihäiriöistä Rytmihäiriön merkitys riippuu sydämen kunnosta ja rytmihäiriön tyypistä Vaarattomia lisälyöntejä vs. kammiovärinä Rytmihäiriöiden jaottelua/terminologiaa
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotKLIINISEN RASITUSKOKEEN
KORKEALUOKKAISEN KLIINISEN RASITUSKOKEEN ABC 10.2.2011 LABQUALITY-PÄIVÄT Ä Tiina Muurinen kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuva lääkäri HYKS TAUSTAA Kliinisen rasituskokeen avulla
Lisätiedotäkkikuolemien syynä Heikki Swan, Matti Viitasalo, Lauri Toivonen, Kirsi Piippo ja Kimmo Kontula
Katsaus Perinnöllinen monimuotoinen kammiotiheälyöntisyys tajuttomuuskohtauksien ja äkkikuolemien syynä Heikki Swan, Matti Viitasalo, Lauri Toivonen, Kirsi Piippo ja Kimmo Kontula Nuoren henkilön tajuttomuuskohtauksen
LisätiedotLiite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti
LisätiedotOLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS
OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotIäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia
LUKU 10 Iäkäs rytmihäiriöpotilas tutkimus- ja hoitolinjauksia Sinikka Yli-Mäyry Tiivistelmä Sekä naisten että miesten elinikä on noussut ja yhä suurempi osa väestöstä on yli 70 vuotiaita. Kuka on iäkäs?
LisätiedotEKG:ssä on delta-aalto mitä teen?
LUKU 1 EKG:ssä on delta-aalto mitä teen? Heikki Mäkynen Tiivistelmä Delta-aalto EKG:ssä on merkkinä ylimääräisestä johtoradasta. Rata aiheuttaa rytmihäiriötaipumuksen ja oireisena kyseessä on WPW-oireyhtymä.
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotMiksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1
Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial
LisätiedotSYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO
Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoito 2014 Tiina Jalonen & Hanna Nieminen SYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO Ohjeistus TYKS:n sydänvuodeosastolle OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN
LisätiedotSuomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Eteisvärinä. Päivitetty
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Päivitetty 9.6.2017 PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä
LisätiedotAkuuttia rytmikardiologiaa , Kl. opettaja Juha Asikainen, K-S:n keskussairaala, Sisätaudit
Akuuttia rytmikardiologiaa 10.2.2017, Kl. opettaja Juha Asikainen, K-S:n keskussairaala, Sisätaudit Rytmihäiriöt Yleistä Normaalisti sydäntä tahdistaa oikeassa eteisessä sijaitseva sinus solmuke Sinusrytmi
LisätiedotRytmihäiriöiden tulkinnan osaaminen
Laura Koponen, Jenni Lindroth Rytmihäiriöiden tulkinnan osaaminen koulutusmateriaalin kehittäminen perustason ensihoitajille Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoitaja AMK Ensihoidon koulutusoohjelma Opinnäytetyö
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Tahdistinhoito
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste,
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotEKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA
EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA Jukka Kettunen, lehtori, ensihoidon tutkintovastaava Metropolia Ammattikorkeakoulu 15/11/16 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 SYDÄMEN ANATOMIAA JA FYSIOLOGIAA
LisätiedotOHJE SYDÄNSAIRAUKSIEN VASTUSTAMISESTA
OHJE SYDÄNSAIRAUKSIEN VASTUSTAMISESTA Kennelliiton hallituksen 21.11.2014 hyväksymä, voimaan 1.6.2015. Tämä ohje täydentää Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamissääntöä (valtuusto 30.11.2008)
LisätiedotSami Piltonen & Urpo Seppänen KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA
Sami Piltonen & Urpo Seppänen KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA KARDIOVERSIO JA SYDÄMEN TAHDISTAMINEN ENSIHOIDOSSA LIFEPAK 15 MONITORI-DEFIBRILLAATTORILLA
LisätiedotKuinka hyvin sairaanhoitajat tunnistavat sydämen eri rytmihäiriöitä?
Kuinka hyvin sairaanhoitajat tunnistavat sydämen eri rytmihäiriöitä? Elina Hakala Teija Hakala Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2 TIIVISTELMÄ Tampereen
LisätiedotSynkopeen tutkiminen
LUKU 3 Synkopeen tutkiminen Hannu Parikka Synkopeessa on kyse hemodynamiikan romahtamisesta aivojen kannalta. Aivoverenkierron riittävyyteen (perfuusiopaineeseen) vaikuttaa paitsi aivoverenkierron autoregulaatio,
LisätiedotMitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta
Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Lääkärikeskuksen 13. Lääkäripäivät 5.3.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Sydän- ja verisuonisairaudet
LisätiedotHYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso
LisätiedotKammiolisälyönnit ja lyhytkestoinen kammiotakykardia
LUKU 4 Kammiolisälyönnit ja lyhytkestoinen kammiotakykardia Juha Lund Tiivistelmä Kammioperäiset rytmihäiriöt ja etenkin yksittäiset kammiolisälyönnit ovat hyvin yleinen kardiologisiin tutkimuksiin johtava
LisätiedotENSIHOITOPALVELUSSA TOIMIVIEN VALMIUDET RYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNIS- TAMISESSA POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSELLA
Aki Heikkilä, Toni Parviainen, Petri Soininen, Marjo Vaittinen ENSIHOITOPALVELUSSA TOIMIVIEN VALMIUDET RYTMIHÄIRIÖIDEN TUNNIS- TAMISESSA POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSELLA Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotPitkä QT oireyhtymä: kansallinen suositus
Katsaus Lauri Toivonen, Heikki Swan, Matti Viitasalo, Juha Hartikainen, Juha-Matti Happonen, Vesa Virtanen, Juhani Koistinen, Antti Hedman ja Pekka raatikainen Pitkä QT oireyhtymä: kansallinen suositus
LisätiedotSydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi
Sydämen UÄ tutkimus Perusterveydenhuollon käytössä Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi UKG toiminta Hyvinkään sairaanhoitoalueella KLF myyntiä perusterveydenhuoltoon
LisätiedotRytmihäiriöpotilas ja erityistilanteet: asepalvelus, autoilu, lentäminen
LUKU 11 Rytmihäiriöpotilas ja erityistilanteet: asepalvelus, autoilu, lentäminen Riho Luite ASEPALVELUS Juha Hartikainen Tiivistelmä Rytmihäiriöpotilas voidaan katsoa terveydentilaltaan sellaiseksi, että
LisätiedotEKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS
EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää
LisätiedotSydämen lisälyönnit miten tutkin, miten hoidan?
Heikki Swan NÄN HODAN Sydämen lisälyönnit miten tutkin, miten hoidan? Sydämen lisälyönneistä aiheutuvat tuntemukset ovat yleisimpiä sydänperäisiä syitä, jotka saavat potilaan hakeutumaan lääkäriin. Tutkimusten
LisätiedotEKG ottaminen ja tulkinta. Siniaalto.net
EKG ottaminen ja tulkinta Siniaalto.net Sanna Hartikainen, Eija Valjakka Joensuun kaupunki, Kontiolahden sairaala Sydänhoitotyön koulutusohjelma Kehittämistyö 2015 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 SYDÄMEN SÄHKÖINEN
LisätiedotSydämen tahdistinhoidon yleistyessä anestesia-
Pysyvä tahdistin leikkauspotilaalla MJ Pekka Raatikainen ja Markku Linnaluoto Pysyvän tahdistinhoidon aiheet ovat laajentuneet nopeasti viime vuosina. Nykyään tahdistimia käytetään paitsi oireisen hidaslyöntisyyden
LisätiedotSepelvaltimotaudin diagnostiikka
Sepelvaltimotaudin diagnostiikka Juha Koskenvuo Professori, ylilääkäri 14.9.2017 Ateroskleroosi Valtimonkovettumatauti Suurten ja keskisuurten valtimoiden sisäkalvoon kertyy rasva-ainepaksuuntumia (plakkeja),
LisätiedotTULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Maksimisyke Puuttuva syketieto tai mittaushäiriöt Mittauksen pituus Sairaudet Lääkitys LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotTerveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito
L U K U 9 Terveen sydämen kammioperäisten rytmihäriöiden katetriablaatiohoito Juha Hartikainen Kammiotakykardiat esiintyvät yleensä sairaassa sydämessä.niitä tavataan kuitenkin myös potilailla, joiden
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotANAMNEESIIN, OIREISIIN JA LÖYDÖKSIIN PERUSTUVAN TYÖDIAGNOOSIN TEKEMISEN TEOREETTINEN HALLINTA
Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoitaja (AMK) 2012 Marika Korhonen & Heidi Nikunoja ANAMNEESIIN, OIREISIIN JA LÖYDÖKSIIN PERUSTUVAN TYÖDIAGNOOSIN TEKEMISEN TEOREETTINEN HALLINTA Vuosien
LisätiedotTULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Maksimisyke Puuttuva syketieto tai mittaushäiriöt Mittauksen pituus Sairaudet Lääkitys LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN
LisätiedotHeartScan. Sydäntapahtumien monitorointiin ja itsetarkkailuun. Kannettava, langaton, yksikanavainen EKG-laite
Sydäntapahtumien monitorointiin ja itsetarkkailuun HeartScan Kannettava, langaton, yksikanavainen EKG-laite Kompakti, langaton, helppokäyttöinen, nopea ja huomaamaton Tallentaa sydämen lyöntejä ja sydänkäyrää
LisätiedotESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi
Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän
LisätiedotKallistuskokeet ja niiden tulkinta
Kallistuskokeet ja niiden tulkinta Jani Pirinen, lääketietieen lisensiaatti Erikoistuva lääkäri, HYKS Meilahden sairaala, KLF-laboratorio Kliinisen fysiologian hoitajat ry:n koulutuspäivät 11.5.2017 Sidonnaisuudet
LisätiedotEKG-poikkeavuuksien kliininen merkitys
Katsaus tieteessä Aapo Aro LT, kardiologian erikoislääkäri aapo.aro@hus.fi Hannu Parikka LT, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri HYKS, kardiologian klinikka, sydän- ja keuhkokeskus EKG-poikkeavuuksien
LisätiedotEteislepatuksen katetriablaatiohoito
L U K U 7 Eteislepatuksen katetriablaatiohoito MJ Pekka Raatikainen ja Paavo Uusimaa Eteislepatus on eteisvärinän jälkeen tavallisin ja tärkein eteisperäinen rytmihäiriö. Iän ohella merkittävimmät eteislepatuksen
LisätiedotLapsen tai nuoren tajunnanmenetys tavallinen pyörtyminen vai jotakin vakavampaa?
Katsaus tieteessä Anita Hiippala LL, osastonlääkäri HUS, Lastenklinikka, kardiologian klinikka anita.hiippala@hus.fi Lapsen tai nuoren tajunnanmenetys tavallinen pyörtyminen vai jotakin vakavampaa? Lasten
LisätiedotEKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA
EKG JA RYTMIHÄIRIÖTULKINTA Jukka Kettunen, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu 21/4/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 LUENNOITSIJASTA Palomies-sairaankuljettaja Ensihoitaja AMK
LisätiedotElektrofysiologisen tutkimuksen ja katetriablaatiohoidon perusteet ja komplikaatiot
l u k u 2 Elektrofysiologisen tutkimuksen ja katetriablaatiohoidon perusteet ja komplikaatiot Markku Mäkijärvi Elektrofysiologinen tutkimus on rytmihäiriöiden diagnostiikkaan ja paikantamiseen kehitetty
LisätiedotIäkkään rytmihäiriöpotilaan tutkimukset ja hoito
Tieteessä katsaus Sinikka Yli-Mäyry dosentti, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TAYS, Sydänsairaala Oy sinikka.yli-mayry@uta.fi Iäkkään rytmihäiriöpotilaan tutkimukset ja hoito Sydämen rakenteelliset
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 2 Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. Mikä on eteisvärinä? ETEISVÄRINÄ (flimmeri) on yleisin sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotSydämen rytmihäiriöt - syyt ja seuraukset
Sydämen rytmihäiriöt - syyt ja seuraukset Markku S. Nieminen Kardiologian emeritusprofessori, HY, Sydäntutkimussäätiö, Puheenjohtaja www.sydantutkimussaatio.fi Sydämen rytmihäiriöt - syyt ja seuraukset
LisätiedotSYNNYNNÄINEN PITKÄ QT -OIREYHTYMÄ: VALTAMUTAATIOIDEN VAIKUTUS KLIINISEEN TAUDINKUVAAN
SYNNYNNÄINEN PITKÄ QT -OIREYHTYMÄ: VALTAMUTAATIOIDEN VAIKUTUS KLIINISEEN TAUDINKUVAAN Piritta Tervahartiala Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tammikuu 2015
LisätiedotSAIRAANHOITAJIEN NÄKEMYKSET OSAAMISESTAAN EKG- TULKINNASSA
Marko Heiskanen Erika Jäppinen SAIRAANHOITAJIEN NÄKEMYKSET OSAAMISESTAAN EKG- TULKINNASSA Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Helmikuu 2016 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 16.2.2016 Tekijä(t)
LisätiedotRytmihäiriöpotilas ensihoidossa
Tiina Huovinen Karoliina Kohonen Kimmo Rissanen Rytmihäiriöpotilas ensihoidossa Simulaatio-opetustilanteen suunnittelu perustason ensihoitajille Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoitaja AMK Ensihoidon
LisätiedotSisätautilääkäri ja tahdistin. EL Tiina Salo
Sisätautilääkäri ja tahdistin EL Tiina Salo 31.8.2015 Sisällysluettelo -Tahdistimen historiaa -Tahdistin asennukset Suomessa Toiminta Sydänkeskuksessa Laitto, vaihto ja poisto Kirjainlyhenteet Indikaatiot
LisätiedotSydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK
28.10., Matti Ahlström, LK 1 2 3 Potilaan tutkiminen -kirja (Duodecim) Kardiologinen status sydämen kohdalla Inspektio Syanoosia? Janeway-leesioita? Palpaatio Kärkisysäys? Paradoksaalinen pulsaatio? Perkutaatio
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
Lisätiedot3 Tieteellinen toiminta
3 Tieteellinen toiminta Kliinisen kardiologian tieteellinen tutkimustoiminta on huomattavasti lisääntynyt Suomessa kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Viime vuosikymmeninä on tehty myös ansiokasta kardiologian
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotTajunnan menetyksen taustalla on erilaisia
Sydänperäisen tajuttomuuden syyt Sami Koskela Sydänperäinen syy tajunnan menetykseen on yleisempää vanhoilla ihmisillä. Nuorilla tajunnan menetyksen taustalla sen sijaan ovat usein neuraaliset tekijät.
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotRasitus-EKG-tutkimus HOITAJAN NÄKÖKULMASTA. LabQuality Tiina Palmroth Jorvin sairaala/ KFI 6.2.2014
Rasitus-EKG-tutkimus HOITAJAN NÄKÖKULMASTA LabQuality Tiina Palmroth Jorvin sairaala/ KFI 6.2.2014 Rasitus EKG:n tarkoitus Verenkiertoelimistön sairauksien diagnostiikka Hoidon tehon arviointi Työn ja
Lisätiedot