Oire-EKG-rekisteröinti polikliinisten rytmihäiriöpotilaiden arvioinnissa. Sami Pakarinen ja Tuomas Oksanen
|
|
- Risto Järvenpää
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alkuperäistutkimus Oire-EKG-rekisteröinti polikliinisten rytmihäiriöpotilaiden arvioinnissa Sami Pakarinen ja Tuomas Oksanen Erilaiset mahdollisesti rytmihäiriöiden aiheuttamat oireet, kuten sydämen tykytystuntemukset ja»muljahtelut», ovat varsin yleisiä. Rytmihäiriöt eivät tervesydämisillä ole yleensä hengenvaarallisia, mutta ne aiheuttavat kiusallisia oireita ja pelkoa. Niiden selvittämistä vaikeuttavat usein oireen lyhyt kesto ja satunnainen esiintyminen. Vuorokauden kestävällä EKG-rekisteröinnillä on ollut vakiintunut asema erilaisten rytmihäiriöiden polikliinisessä selvittelyssä. Sen rinnalle tullut oire-ekg-rekisteröinti on uusi keino näiden oireiden ja niihin mahdollisesti liittyvien rytmihäiriöiden selvittämiseksi. Perusajatuksena on tallentaa EKG-käyrää vain oireiden aikana potilaan mukanaan kantamalla laitteella. Analysoimme sairaalamme 174 ensimmäistä oire-ekg-rekisteröintiä. Tutkimus onnistui lähes kaikilla. Oireen aikainen rytmihäiriö todettiin puolella potilaista, ja neljänneksellä oire esiintyi rekisteröinnin aikana ilman samanaikaista rytmihäiriötä. Nämä tulokset ovat samansuuntaiset muualla saatujen tulosten kanssa. Oire-EKG-rekisteröinti vaikuttaa käyttökelpoiselta polikliinisten potilaiden rytmihäiriöperäisiksi epäiltyjen oireiden selvittelyssä ja antaa usein kliinisesti merkittävää tietoa oireiden syystä. Sydämen tykytystuntemukset ja»muljahtelu», huimaus sekä erilaiset tajunnanhämärtymiskohtaukset ovat varsin yleisiä oireita, ja niiden rytmihäiriöperäisyyden selvittäminen on usein tärkeää. Suurin osa näitä oireita kokevista potilaista on terveitä. Heillä ei useimmiten ole sydänsairauksia, ja siksi myös henkeä uhkaavat rytmihäiriöt ovat harvinaisia. Tällöin ei yleensä tarvita sairaalaseurantaa tai invasiivisia sydäntutkimuksia. Useimmiten tykytysten ja»muljahtelun» rytmihäiriöperäisenä syynä on lisälyöntisyys. Jos muita epäilyttäviä löydöksiä ei todeta, lisätutkimuksia ei yleensä tarvita. Miten rekisteröidä oireinen rytmihäiriökohtaus? Yksittäisessä EKG-rekisteröinnissä onnistutaan vain harvoin toteamaan lyhytkestoinen rytmihäiriö, ja siksi tarvitaan pidempiaikaista rekisteröintiä. Tavanomaisella 24 tuntia kestävällä ambulatorisella EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnillä (Holter-tutkimus) on ollut vakiintunut asema rytmihäiriöiden diagnostiikassa viimeisten kahdenkymmenen vuoden ajan. Kymmenen viime vuoden aikana julkaistuissa tutkimuksissa pitkäaikaisrekisteröinnillä pystyttiin osoittamaan rytmihäiriö oireen aiheuttajaksi vain 22 %:lla tutkituista potilaista (Di Marco ja Philbrick 1990). Jatkuva 24 tunnin rekisteröinti ei useinkaan paljasta oireita aiheuttavia rytmihäiriöitä, koska se epäonnistuu oireiden ja rytmihäiriön korrelaation osoittamisessa tai koska rytmihäiriö esiintyy vain harvoin. Lisäksi siinä todetaan myös rytmihäiriöitä, jotka eivät aiheuta potilaille oireita. Sellaisia ovat esimerkiksi tervesydämisten lyhytkestoiset kammiotakykardiat ja kammiolyöntien pidentyneet tauot (RR-väli yli 3 s). Näillä löydöksillä ei kuitenkaan yleensä ole ennusteellista merkitystä, jos potilas on terve (Hilgard ym. 1985, Kennedy ym. 1985). Tällaiset satunnaiset löydökset voi Duodecim 1999; 115: S. Pakarinen ja T. Oksanen
2 A B Kuva 1. Esimerkki yhdestä oire-ekg-tallenteesta (A) ja siitä tulostetusta suurennoksesta (B). Potilas on 33-vuotias mies, jolla oli sulkapalloa pelatessa alkanut tykytystuntemus. Tallenteessa näkyy lyhytkestoinen supraventrikulaarinen nopealyöntisyyskohtaus. Paperinopeus on 7.2 mm/s (suurennoksessa 25 mm/s). Kuva A keskellä oleva katkoviiva osoittaa rekisteröintinapin painalluksen ajankohdan. Oire-EKG-rekisteröinti polikliinisten rytmihäiriöpotilaiden arvioinnissa 1845
3 vat joskus aiheuttaa vääriä tulkintoja käytännön kliinisessä työssä. Toisenlainen tutkimustapa on ambulatorinen oire-ekg-rekisteröinti, jossa periaatteena on tallentaa EKG-käyrää vain rytmihäiriöperäisiksi epäiltyjen oireiden aikana. Tuntiessaan oire- EKG-rekisteröinnin aikana tutkittavia oireita potilas painaa rekisteröintinappia, jolloin vain kyseisen ajankohdan EKG jää laitteen muistiin. Tällöin mahdollistuu rytmihäiriön toteaminen tai pois sulkeminen oireiden aiheuttajana. Oire-EKG-tallennuksen etuna on lisäksi se, että rekisteröintiaikaa on mahdollista pidentää tarvittaessa useitakin vuorokausia kestäväksi. Löydösten arviointia helpottaa se, että laitteen muistiin tallentuu EKG-käyrää sekä ennen että jälkeen rekisteröintinapin painalluksen, jolloin useimmiten myös rytmihäiriön alku ja lyhytkestoisetkin rytmihäiriöt tallentuvat. Aineisto ja menetelmät Käytössämme on kotimainen kannettava, pienikokoinen, mikroprosessoripohjainen oire-ekg-laite (Pre-10, HLP-Medical Oy, Helsinki). Laboratoriohoitaja kiinnittää EKG-elektrodit potilaaseen sekä antaa lyhyet ohjeet laitteen käytöstä ja oirepäiväkirjan täyttämisestä. Laite rekisteröi yhtä EKG-kanavaa. Rekisteröintiin johtaneen tyypillisen oireen ilmaantuessa potilas painaa laitteen rekisteröintinappia. Tällöin laitteen muistiin tallentuu EKG-käyrää kahden minuutin ajalta ennen painallusta ja kaksi minuuttia sen jälkeen. Tällaisia rekisteröintejä mahtuu laitteen muistiin yhteensä 19. Käyttämämme rekisteröintijakso on yleensä kolme vuorokautta; aika lyhentyy tästä, jos laitteen muisti täyttyy aiemmin.tarvittaessa rekisteröintiaikaa voidaan myös pidentää, jos on odotettavissa, että oireita ilmaantuu harvoin. Potilaille painotetaan oirepäiväkirjan tärkeyttä. Rekisteröinnin jälkeen EKG-tallenteet siirretään mikrotietokoneeseen, josta ne tulostetaan paperille. Tarvittaessa rekisteröinneistä voidaan tulostaa suurennokset (kuva 1). Muuta analysointilaitteistoa ei tarvita. Paperituloste suurennoksineen toimitetaan suoraan hoitavan lääkärin tulkittavaksi vastaanottokäynnin yhteydessä ilman erillistä lausuntoa. Löydösten tulkinnan tekee helpoksi se, että tallennuksissa mahdollisesti todettavat rytmihäiriöt ovat aina oireiden aikana rekisteröityjä. Siten oireiden ja rytmihäiriöiden korrelaatio on yleensä selkeä. Oirepäiväkirjan ja potilaan haastattelun perusteella on kuitenkin syytä varmistaa, että esiintyneet oireet todella olivat potilaalle tyypillisiä eivätkä esimerkiksi tavanomaista lievempiä. Muuten rekisteröinnin aikana esiintymättömään tyypilliseen oireeseen mahdollisesti liittyvä merkittävä rytmihäiriö saattaa jäädä toteamatta. Marian sairaalan sisätautien poliklinikassa tehdään keskimäärin neljä oire-ekg-rekisteröintiä viikossa. Aineistomme käsittää ensimmäiset 174 kliinistä oire-ekg-rekisteröintiä, jotka tehtiin marraskuun 1995 ja helmikuun 1997 välisenä aikana epäiltäessä potilaiden oireiden aiheutuvan rytmihäiriöstä. Niiden lisäksi potilaille tehtiin tavanomaiset polikliiniset tutkimukset ja huolellinen kliininen tutkimus sekä rekisteröitiin 12-kytkentäinen EKG ja otettiin thoraxkuva. Analysoimme jälkikäteen sairauskertomustietojen perusteella oire-ekg-rekisteröintien löydökset ja kliinisen hyödyn. Tallenteet tulkitsi vastaanoton yhteydessä poliklinikan erikoislääkäri, ja jälkikäteen sen tekivät tämän artikkelin kirjoittajat. Potilaistamme 33 % oli miehiä ja 67 % naisia. Heidän keski-ikänsä oli 50 vuotta; nuorin oli 17-vuotias ja vanhin 88-vuotias. Kahdella kolmanneksella ei ollut rytmihäiriöiden ilmaantuvuutta lisääviä sydänsairauksia. Rekisteröintiin johtaneet oireet on lueteltu taulukossa 1. Suurimmalla osalla (76 %) potilaista oli esiintynyt sydämentykytystä tai»muljahtelua» eli palpitaatio-oireita. Joillakin oireisto oli moninainen; valitsimme tuolloin sairauskertomuksen tietojen pohjalta keskeisimmän oireen rekisteröinnin aiheeksi. Rekisteröintiaika oli keskimäärin 2.7 vuorokautta. Lyhin rekisteröinti kesti vuorokauden ja pisin kuusi vuorokautta. Tulokset Rekisteröinneistä 92 % onnistui teknisesti joka suhteessa (kuva 2). Vain neljä rekisteröintiä epäonnistui täysin häiriöisen EKG-käyrän vuoksi ja kymmenessä tapauksessa tulkinta oli mahdollista häiriöistä huolimatta. Oireita ilmaantui 91 %:lla potilaista ensimmäisen vuorokauden kuluessa. Todettu rytmihäiriö oli yleisimmin lisälyöntisyys (37 % kaikista rytmihäiriöistä) (taulukko 2). Tutkimuksen aiheena olleen oireen ja rytmihäiriön yhteys todettiin 48 %:ssa rekisteröinneistä, ja 25 %:ssa tutkittavalla esiintyi oireita mutta samanaikaista rytmihäiriötä ei tullut esiin Taulukko 1. Oire-EKG-rekisteröintiin johtaneet oireet omassa aineistossamme. Oire Potilaita n % Palpitaatio»Muljahtelu» Tykytys Pyörtyminen Huimaus 13 7 Muu (rintakipu, hidaslyöntisyys) S. Pakarinen ja T. Oksanen
4 (kuva 2). Näiden potilaiden oireiden syy pyrittiin selvittämään muilla keinoin, muun muassa neurologisin jatkotutkimuksin. Potilaista 19 % oli täysin oireettomia rekisteröinnin aikana. Näidenkin potilaiden ongelma pyritiin selvittämään vastaanottokäynnin yhteydessä muilla keinoin tai rekisteröinti uusittiin. Suurin osa potilaista siirtyi muualle tutkimuksiin tai hoitoon, joten jatkoseurantaan ei jälkikäteen ollut mahdollisuuksia. Rytmihäiriöiden esiintymisessä ei ollut eroa sydänsairaiden ja terveiden välillä. Lähes kaikki (19/20) todetut merkittävät rytmihäiriöt (eteisvärinä, supraventrikulaarinen takykardia, hidaslyöntisyys) esiintyivät palpitaatio-oireisilla. Arvioimme myös, oliko palpitaatio-oireisten ryhmässä todettavissa eroa merkittävien rytmihäiriöiden esiintymisessä sen mukaan, että»muljahtelu» pääasiallisena oireena viittaisi lisälyöntisyyteen ja tykytys nopealyöntisyyskohtaukseen. Tällaista eroa ei tullut esiin. Pohdinta Aineistossamme saatiin palpitaatio-, huimausja pyörtymisoireille rytmihäiriöperäinen selvitys 48 %:ssa rekisteröinneistä. Tämän lisäksi voitiin 25 %:ssa sulkea pois oireiden rytmihäiriöperäisyys. Siten 73 %:ssa oire-ekg-rekisteröinneistä saatiin kliinisesti merkittävää tietoa. Tulos on samansuuntainen kuin muissa vastaavissa tutkimuksissa (taulukko 3). Omassa aineistossamme esiintyi merkittäviä rytmihäiriöitä vähemmän kuin muissa vastaavanlaisissa tutkimuksissa (taulukko 3). Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että käyttämämme rekisteröintiajat olivat selvästi lyhyempiä. Zimetbaum ym. (1997) rekisteröivät keskimäärin 17 vuorokautta, ja Brown ym. (1987) jatkoivat rekisteröintiä tarvittaessa kolmeen viikkoon asti. Lisäksi omassa aineistossamme oli vähemmän sydänsairaita ja pyörtymisoireen vuoksi tutkittuja potilaita, joille merkittävät rytmihäiriöt ovat yleisiä löydöksiä. Zimetbaumin ym. (1998) 105:llä pelkästään palpitaatio-oireisella potilaalla tehdyssä tutkimuksessa todettiin tai suljettiin pois palpitaati- Taulukko 2. Rekisteröinneissä oireen aikana todetut löydökset omassa aineistossamme (n = 174). Löydös Potilaita n % Säännöllinen sinusrytmi Kammioperäiset lisälyönnit Eteisperäiset lisälyönnit Supraventrikulaarinen takykardia 10 6 Eteisvärinä 9 5 Sinustakykardia 8 5 Hidaslyöntisyys 1 1 Ei oireita Tutkimus epäonnistunut 14 8 Ei oireita 33 (19 %) Rytmihäiriö oireen aikana 84 (48 %) Koko aineisto n = 174 Oire ainakin kerran 127 (73 %) Teknisesti epäonnistunut 14 (8 %) Ei rytmihäiriöitä oireen aikana 43 (25 %) Kuva 2. Oman aineistomme oireisten ja oireettomien potilaiden lukumäärät sekä rytmihäiriöiden esiintyminen oireisilla. Taulukko 3. Eri löydösten esiintyvyys (%) eräissä oire-ekgrekisteröintejä koskevissa tutkimuksissa. Löydös Oma Brown Zimetbaum aineistomme ym ym (n = 174) (n = 100) (n = 659) Todettu rytmihäiriö oireen aikana Oire ilman samanaikaista rytmihäiriötä Ei oireita Merkittävä rytmihäiriö Tutkimus teknisesti epä- 8 Ei Ei onnistunut ilmoitettu ilmoitettu 1 Eteisvärinä, supraventrikulaarinen tai kammioperäinen takykardia tai merkittävä bradykardia Oire-EKG-rekisteröinti polikliinisten rytmihäiriöpotilaiden arvioinnissa 1847
5 on rytmihäiriöperäisyys 70 %:lla potilaista ensimmäisten kolmen vuorokauden aikana, ja jatkettaessa rekisteröintiä kolmella vuorokaudella osuus kasvoi 80 %:iin. Pitempi aika ei enää tuottanut lisähyötyä. Aineistossamme oli vain 17 synkopeen tai presynkopeen vuoksi tehtyä rekisteröintiä ja saimme vain yhden potilaan presynkopeeoireelle rytmihäiriöperäisen selityksen (supraventrikulaarinen takykardia). Viisi potilasta pyörtyi rekisteröinnin aikana, mutta heillä ei esiintynyt samanaikaista rytmihäiriötä. Yhdessätoista rekisteröinnissä potilailla ei ollut oireita. Merkittävä rytmihäiriö todettiin siis vain harvoin aineistossamme pyörtymisen syyksi. Tämä johtunee osin siitä, että pyörtymisoireen selvittämiseksi tarvitaan useimmiten pidempiaikaisia rekisteröintejä ja muita tutkimuksia. Epäillessämme vaikeaa rytmihäiriöperäistä tajunnanhäiriötä sydänsairautta potevalla tai vasodepressiivistä oireyhtymää nuorella henkilöllä, ohjasimme kyseisen potilaan suoraan rytmikardiologin tarkempiin tutkimuksiin. Oire-EKG:n osuvuus pyörtymisen syyn selvittelyssä on muuallakin osoittautunut huonoksi. Kun tutkittiin 57:ää pyörtymisoireista potilasta, päästiin 25 %:lla selvyyteen siitä, oliko syynä rytmihäiriö. Tässä tutkimuksessa rekisteröinnit kestivät pisimmillään kuukauden ajan ja diagnoosiin päästiin keskimäärin viikossa. Tavanomaisella 24 tunnin rekisteröinnillä päästiin diagnoosiin vain 10 %:lla pyörtymisoireisista potilaista (Linzer ym. 1990). Huimausoireen vuoksi tehtyjä rekisteröintejä oli aineistossamme myös vähän, vain 13. Huimauspotilaat olivat selvästi iäkkäämpiä, ja heillä oli enemmän sydänsairauksia kuin koko aineistossamme keskimäärin. Yhtään merkittävää rytmihäiriötä ei todettu oireiston syyksi, mutta puolella näistä potilaista todettiin lisälyöntisyyttä tyypillisen oireen aikana. Tämän potilasryhmän osalta oireen ja rytmihäiriöiden syysuhde ei kuitenkaan ole kiistaton. Neljänneksellä näistä potilaista ei todettu rytmihäiriötä oireen aikana. Kliinisesti hyödyllistä tietoa oli ainakin se, että suurimmalta osalta kyseisistä potilaista voitiin sulkea pois merkittävä rytmihäiriö oireen selittäjänä. Pitkäaikaisrekisteröinti vai oire-ekg-tutkimus? Oire-EKG-rekisteröinnille ei ole vielä muodostunut vakiintuneita käyttöaiheita. Tässä kirjoituksessa mainitut kansainväliset tutkimukset ja oma kliininen kokemuksemme puoltavat kuitenkin sen käyttöä lisänä polikliinisten potilaiden rytmihäiriöperäiseksi epäiltyjen oireiden ja erityisesti sydämen tykytystuntemusten ja»muljahtelun» selvittelyssä. Tällöin yleensä kolme vuorokautta kestävä rekisteröinti on riittävä. Tavanomaiseen pitkäaikaisrekisteröintiin verrattuna oire-ekg-tallennus onkin palpitaation selvittelyssä yleensä käyttökelpoisempi lukuun ottamatta niitä potilaita, jotka eivät ole riittävän yhteistyökykyisiä käynnistääkseen tallennuksen oireen aikana. Kun epäillään hetkellisen hidaslyöntisyyden aiheuttamaa harvoin ilmaantuvaa ja lievää tajunnanhäiriötä lienee EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti parempi menetelmä, koska se saattaa paljastaa oireettomia sinussolmukkeen toimintahäiriöön sopivia löydöksiä ja hetkellisen distaalisen eteis-kammiokatkoksen. Rytmihäiriöperäiseksi sopivan vaikean tajunnanhäiriöoireiston selvittelyssä eivät pitkäaikaisja oire-ekg-rekisteröinnit ole ensisijaisia tutkimuksia varsinkaan sydänsairautta potevilla. Jos sydämen elektrofysiologinen tutkimus tai kallistuskoe ei anna tällaiselle oireistolle selvitystä, voidaan yrittää löytää rytmihäiriöperäinen syy oire-ekg-rekisteröinnillä jatkamalla sitä tarvittaessa kuukausienkin ajan. Pitkäaikaisrekisteröinti on oire-ekg:tä käyttökelpoisempi tutkimus muissa tarkoituksissa, kuten jo todetun rytmihäiriön lisäselvittelyssä, rytmihäiriölääkityksen arvioinnissa, tutkittaessa tahdistimen toimintahäiriöitä ja sydänlihasiskemian selvittämisessä erityistapauksissa. Lopuksi Oire-EKG-tutkimuksessa käytettävät tallennus- ja tulostuslaitteistot ovat varsin toimintavarmoja. Lisäksi ne ovat tavanomaiseen pitkäaikaisrekisteröintivälineistöön verrattuna edulli S. Pakarinen ja T. Oksanen
6 sia ja yksinkertaisia käyttää. Mahdollisuus rekisteröintiajan pidentämiseen usean vuorokauden mittaiseksi helpottaa myös harvemmin esiintyvien oireiden selvittämistä. Nämä ominaisuudet yhdessä tallennetun tiedon analysoinnin helppouden kanssa mahdollistavat oire-ekgrekisteröintien käytön polikliinisessa työssä. Tyypillisen oireen esiintyessä rekisteröinnin aikana voidaan yleensä oireen aiheuttava rytmihäiriö tunnistaa tai sulkea pois oireen rytmihäiriöperäisyys. Oireettoman rytmihäiriön tunnistamiseen oire-ekg ei sovellu. Erityisesti sydänsairauksia potevilla esiintyvien vakavien oireiden esimerkiksi rytmihäiriöperäiseksi epäillyn synkopeen selvittelyssä oire-ekg ei ole ensisijainen tutkimus. Eniten kliinistä hyötyä oire-ekg-rekisteröinnistä saadaan tykytys- ja muljahtelutuntemusten selvittelyssä ensisijaisena tutkimuksena sekä harvoin esiintyvissä, rytmihäiriöperäisiksi epäiltävissä oireissa, joiden syy ei muissa tutkimuksissa ole selvinnyt. Kirjallisuutta Brown A P, Dawkins K D, Davies J G. Detection of arrhytmias: use of a patient-acitivated ambulatory electrocardiogram device with a solid-state memory loop. Br Heart J 1987; 58: DiMarco J P, Philbrick J T. Use of ambulatory electrocardiographic (Holter) monitoring. Ann Intern Med 1990; 113: Hilgard J, Ezri M D, Denes P. Significance of ventricular pauses of three seconds or more detected on twenty-four-hour Holter recordings. Am J Cardiol 1985; 55 : Kennedy H L, Whitlock J A, Sprague M K, Kennedy L J, Buckingham T A, Goldberg R J. Long-term follow-up of asymptomatic healthy subjects with frequent and complex ventricular ectopy. N Engl J Med 1985; 312: Linzer M, Pritchett E L C, Pontinen M, McCarthy E, Divine G W. Incremental diagnostic yield of loop electrocardiographic recorders in unexplained syncope. Am J Cardiol 1990; 66: Zimetbaum P, Kim K Y, Ho K K L, Zebede J, Josephson M E, Goldberger A L. Utility of patient-activated cardiac event recorders in general clinical practice. Am J Cardiol 1997; 79: Zimetbaum P J, Kim K Y, Josephson M E, Goldberger A L, Cohen D J. Diagnostic yield and optimal duration of continuous-loop event monitoring for the diagnosis of palpitations. Ann Intern Med 1998; 128: SAMI PAKARINEN, LL, osastonlääkäri sami.pakarinen@soster.hel.fi TUOMAS OKSANEN, LL, erikoistuva lääkäri Marian sairaala Lapinlahdenkatu Helsinki Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi Oire-EKG-rekisteröinti polikliinisten rytmihäiriöpotilaiden arvioinnissa 1849
Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin
Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin vertailua - Mitä hoitajan pitää tietää EKG:n pitkäaikaisrekisteröinneistä Laboratoriolääketiede ja näyttely 2014, 9.10.2014 Scandic Marina Congress Center
LisätiedotRytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016
Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden
LisätiedotEKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET
EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys
LisätiedotLIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka
LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää
LisätiedotEKG:n pitkäaikaisrekisteröinti eteisvärinän diagnostiikassa ja hoidossa
LUKU 8 EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti eteisvärinän diagnostiikassa ja hoidossa Paavo Uusimaa Tiivistelmä Eteisvärinä on tavallisin kliinisessä työssä esiintyvä rytmihäiriö. Moninaisten oireiden lisäksi
LisätiedotRytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla
Näin tutkin M. J. Pekka Raatikainen ja Heikki V. Huikuri Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla Rytmihäiriöt ovat yleinen kliininen ongelma. Rytmihäiriöpotilasta tutkittaessa on tärkeää tunnistaa kiireellistä
LisätiedotEKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede
EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva
LisätiedotSYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI
SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI Tässä lehtisessä kardiologian erikoislääkäri, professori Lauri Toivonen kirjoittaa rytmihäiriöiden oireista, tutkimuksesta ja hoidosta. Rytmihäiriöihin viittaavien oireiden
LisätiedotURHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO
URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN 31.3.2017 KLO 17.00 18.00 URHEILIJOIDEN RYTMIHÄIRIÖT HANNU PARIKKA RYTMIHÄIRIÖT URHEILUSSA Sähköinen sydänsairaus Rakenteellinen sydänsairaus Rasitus SVT/WPW LQT
LisätiedotOLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS
OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotMiten tutkin ja hoidan kammiolisälyöntejä. M.J. Pekka Raatikainen, Sinikka Yli-Mäyry ja Heikki V. Huikuri
Katsaus Miten tutkin ja hoidan kammiolisälyöntejä M.J. Pekka Raatikainen, Sinikka Yli-Mäyry ja Heikki V. Huikuri Kammiolisälyöntisyys on tavallinen kliininen ongelma. Etenkin vasta alkanut lisälyöntisyys
LisätiedotLaadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen
Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen Living ECG http://www.youtube.com/watch?v=r9yuidnm Csw Merkitys Erittäin suuri! n. 1.5 miljoonaa
LisätiedotOHJE SYDÄNSAIRAUKSIEN VASTUSTAMISESTA
OHJE SYDÄNSAIRAUKSIEN VASTUSTAMISESTA Kennelliiton hallituksen 21.11.2014 hyväksymä, voimaan 1.6.2015. Tämä ohje täydentää Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamissääntöä (valtuusto 30.11.2008)
LisätiedotTANJA EKLÖF, GERD ADOLFSSON, ELIISA ROINE KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJE SISÄILMAASIOISSA
TANJA EKLÖF, GERD ADOLFSSON, ELIISA ROINE 30.11.2017 KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJE SISÄILMAASIOISSA KUN PERHE TAI OPPILAS OTTAA YHTEYTTÄ TERVEYDENHOITAJAAN SISÄILMAOIRE-EPÄILYN VUOKSI Kuuntele, ota
LisätiedotLaatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa
Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat
LisätiedotTahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla
Katsaus Tahdistinpotilas yleislääkärin vastaanotolla Sami Pakarinen ja Tuomas Oksanen Nykyaikaisten tahdistinlaitteiden toiminnan säätö vaatii kokemusta, ja pysyvien tahdistinten toiminnan seuranta onkin
LisätiedotKallistuskokeet ja niiden tulkinta
Kallistuskokeet ja niiden tulkinta Jani Pirinen, lääketietieen lisensiaatti Erikoistuva lääkäri, HYKS Meilahden sairaala, KLF-laboratorio Kliinisen fysiologian hoitajat ry:n koulutuspäivät 11.5.2017 Sidonnaisuudet
LisätiedotESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi
Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän
LisätiedotLeena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen
Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen h h Film säteet kulkevat lyhyemmän matkan kuvausaika lyhenee, liikehäiriö jää pois säteilyn hajonta vähenee sädeannos pienenee kuvan kontrasti paranee
LisätiedotSIDONNAISUUDET
SIDONNAISUUDET VA OYL SYNNYTYSSALI JA NAISTENOSASTON PERINATOLOGINEN JA SYNNYTTÄNEIDEN OSUUS TUTKIMUSKOHTEENA SYNNYTYKSEN EDISTYMINEN, SEN POIKKEAVUUDET JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET YKSITYISVASTAANOTTO HARVAKSELTAAN
LisätiedotInfluenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan
Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa
LisätiedotHeartScan. Sydäntapahtumien monitorointiin ja itsetarkkailuun. Kannettava, langaton, yksikanavainen EKG-laite
Sydäntapahtumien monitorointiin ja itsetarkkailuun HeartScan Kannettava, langaton, yksikanavainen EKG-laite Kompakti, langaton, helppokäyttöinen, nopea ja huomaamaton Tallentaa sydämen lyöntejä ja sydänkäyrää
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotEkg:n sähköinen arkisto -EKG:n tallennusjärjestelmän hyödyntäminen. Sirpa Raiskinmäki
Ekg:n sähköinen arkisto -EKG:n tallennusjärjestelmän hyödyntäminen Sirpa Raiskinmäki 03.05.2019 Ekg:n digitaalinen tallentaminen Nopeuttaa ja helpottaa diagnosointia ja hoitopäätösten tekoa (rekisteröinti
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
Lisätiedotkertomus 2 keuhkokesk Kardiologia Jyri Lomm
Toiminta016 kertomus 2 n- ja ä d y S S K Y H us keuhkokesk Kardiologia i Jyri Lomm SISÄLLYS Kardiologian linja 2 Tilat ja toiminta 3 Henkilöstö 3 Sydäntutkimusyksiköt 4 Kardiologian poliklinikkapalvelut
LisätiedotSydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi
Sydämen UÄ tutkimus Perusterveydenhuollon käytössä Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi UKG toiminta Hyvinkään sairaanhoitoalueella KLF myyntiä perusterveydenhuoltoon
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotLiite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti
LisätiedotMiten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka
Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotSynkopeen syyt ja selvittely
Ajankohtaista Pekka Raatikainen ja Markku Ellonen Synkopeen syyt ja selvittely Tavoitteet Tunnistetaan hyvänlaatuiset tajunnanhäiriöt, jotka eivät kaipaa laajoja lisätutkimuksia. Tunnistetaan tajunnanhäiriökohtauksen
LisätiedotKLIINISEN RASITUSKOKEEN
KORKEALUOKKAISEN KLIINISEN RASITUSKOKEEN ABC 10.2.2011 LABQUALITY-PÄIVÄT Ä Tiina Muurinen kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuva lääkäri HYKS TAUSTAA Kliinisen rasituskokeen avulla
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 1 MUUTOKSET, JOTKA ON TOTEUTETTAVA ASIAAN KUULUVIIN KOHTIIN VALMISTEYHTEENVETOON MOKSIFLOKSASIINIA SISÄLTÄVILLE LÄÄKEVALMISTEILLE Korjausmerkityssä
LisätiedotSuomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1
Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation
LisätiedotSisätautilääkäri ja tahdistin. EL Tiina Salo
Sisätautilääkäri ja tahdistin EL Tiina Salo 31.8.2015 Sisällysluettelo -Tahdistimen historiaa -Tahdistin asennukset Suomessa Toiminta Sydänkeskuksessa Laitto, vaihto ja poisto Kirjainlyhenteet Indikaatiot
LisätiedotPITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT
PITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT YLEISIMPIÄ ESIMERKKEJÄ A. Savolainen s.2013 1 Yleisimmät Ekg:n vuorikausinauhoitus Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti Ruokatorven PH Oksimetria 2 Muita Syketaajuus ja sykevaihtelu
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotMitä sisäilmaoireet ovat?
Oireita sisäilmasta? kliininen näkökulma koti Soile Jungewelter, LL, HLL korvatautien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Työterveyslaitos RAKLI 04.10.2017 työpaikka luonto auto kiitokset ylilääkäri Kirsi
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotMiksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1
Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial
LisätiedotMiten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta?
Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta? Risto Vuento Fimlab mikrobiologia 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian erikoislääkäri,
Lisätiedot3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti
MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi
LisätiedotTIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen
TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan
LisätiedotLääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu
LisätiedotPropecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti , versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Propecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti 25.4.2017, versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Miestyyppinen hiustenlähtö
LisätiedotKabergoliini ja sydän
Kabergoliini ja sydän Mirja Tiikkainen LT, Sisätautien el, endokrinologian sl HUS, Endokrinologia ENDOPÄIVÄT 30.-31.10.2008 Biomedicum, Helsinki 15.8.2008 PROLAKTINOOMAN HOIDOSSA KÄYTETTÄVÄT DOPAMIINIAGONISTIT
LisätiedotVeriturvaraportti 2018 VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2018
VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 28 Verivalmisteiden, erityisesti punasoluvalmisteiden käyttö on vähentynyt viimeisen vuoden aikana 2%, mikä näkyy myös Veriturvatoimistoon raportoitujen haittojen
LisätiedotMikä on HER2-positiivinen rintasyöpä?
Tietoa potilaalle HER2-positiivisen rintasyövän KANJINTI*-hoidosta *KANJINTI on trastutsumabi-biosimilaari. Ensimmäinen trastutsumabilääke, jonka kauppanimi on Herceptin, on ollut saatavilla jo useita
LisätiedotINPULSIS -ON: Nintedanibin pitkäaikainen turvallisuus idiopaattista keuhkofibroosia (IPF) sairastavilla potilailla
INPULSIS -ON: Nintedanibin pitkäaikainen turvallisuus idiopaattista keuhkofibroosia (IPF) sairastavilla potilailla Tämä on yhteenveto kliinisestä tutkimuksesta IPF:ää sairastavilla potilailla. Se on kirjoitettu
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Päivi Jussila, HLL Suun terveyden tutkimusyksikkö Suun tutkimukseen kutsuttiin 3150 henkilöä, jotka asuivat 100 km säteellä Oulusta
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotMateriaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta
Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Helena Rintala ja Teija Meklin Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Taustaa qpcr (kvantitatiivinen PCR) on nopea menetelmä mikrobien toteamiseen Käytetty paljon
LisätiedotRytmihäiriöiden esiintyminen on yleistä ja niiden
KATSAUS Rytmihäiriöiden hoito sydämen vajaatoiminnassa Heikki Huikuri Sydämen vajaatoiminnassa rytmihäiriöt ovat tavallisia ja noin puolet kuolleisuudesta johtuu rytmihäiriöperäisestä äkkikuolemasta. Rytmihäiriölääkkeiden
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotSynkopeen tutkiminen
LUKU 3 Synkopeen tutkiminen Hannu Parikka Synkopeessa on kyse hemodynamiikan romahtamisesta aivojen kannalta. Aivoverenkierron riittävyyteen (perfuusiopaineeseen) vaikuttaa paitsi aivoverenkierron autoregulaatio,
LisätiedotRytmihäiriölääkkeet. Pekka Rauhala, LKT 2017
Rytmihäiriölääkkeet Pekka Rauhala, LKT 2017 Rytmihäiriöistä Rytmihäiriön merkitys riippuu sydämen kunnosta ja rytmihäiriön tyypistä Vaarattomia lisälyöntejä vs. kammiovärinä Rytmihäiriöiden jaottelua/terminologiaa
LisätiedotMuodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.
HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.
LisätiedotTUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS
TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN SISÄLLÖN YHTEISKEHITTÄMINEN 1 5.10.2017 Tilaisuuden ohjelma: klo 9:00 9:15 Valtioneuvoston
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotSikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi
Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja
LisätiedotEKG:ssä on delta-aalto mitä teen?
LUKU 1 EKG:ssä on delta-aalto mitä teen? Heikki Mäkynen Tiivistelmä Delta-aalto EKG:ssä on merkkinä ylimääräisestä johtoradasta. Rata aiheuttaa rytmihäiriötaipumuksen ja oireisena kyseessä on WPW-oireyhtymä.
LisätiedotOhje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle
Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista
LisätiedotKUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus
KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotRasitus-EKG-tutkimus HOITAJAN NÄKÖKULMASTA. LabQuality Tiina Palmroth Jorvin sairaala/ KFI 6.2.2014
Rasitus-EKG-tutkimus HOITAJAN NÄKÖKULMASTA LabQuality Tiina Palmroth Jorvin sairaala/ KFI 6.2.2014 Rasitus EKG:n tarkoitus Verenkiertoelimistön sairauksien diagnostiikka Hoidon tehon arviointi Työn ja
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotSydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä
Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotVanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö
Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen
LisätiedotKammiolisälyönnit ja lyhytkestoinen kammiotakykardia
LUKU 4 Kammiolisälyönnit ja lyhytkestoinen kammiotakykardia Juha Lund Tiivistelmä Kammioperäiset rytmihäiriöt ja etenkin yksittäiset kammiolisälyönnit ovat hyvin yleinen kardiologisiin tutkimuksiin johtava
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotTärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta Vanhemmille/huoltajille Ensimmäisen annoksen jälkeen lääkäri pyytää lasta jäämään vastaanotolle vähintään kuuden
LisätiedotSosiaaliturvan selvittäminen
Sosiaaliturvan selvittäminen Terveiden tilojen vuosikymmen Itä- Suomessa - asiantuntijaseminaari Jyrki Elo Ylilääkäri Kela, Itäinen asiantuntijalääkärikeskus Sisäilmaan liittyvät terveysongelmat ja sosiaaliturva
LisätiedotSeksuaalirikoksen uhrin tutkiminen
Seksuaalirikoksen uhrin tutkiminen Naistentautien alueellinen koulutus THL-päärakennus Aaro Mäkelä, oikeuslääkäri 3.4.2017 1 Oikeuslääketieteen osa-alueet Suomessa Oikeuspatolgia Kliininen oikeuslääketiede
LisätiedotEteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer
LisätiedotMistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?
YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset
LisätiedotPerinnöllisten rytmihäiriösairauksien poliklinikka kenet lähetän?
LUKU 6 Perinnöllisten rytmihäiriösairauksien poliklinikka kenet lähetän? heikki swan HYKS:n Sydän- ja keuhkokeskuksen Perinnöllisten rytmihäiriösairauksien poliklinikan tehtävinä on potilaiden diagnostiikka
LisätiedotAktigrafia. Anniina Alakuijala. LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS)
Aktigrafia Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS) KNF-hoitajayhdistyksen ja Unihoitajaseuran kevätkoulutus 19.4.2018 Aktigrafi
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotKUOLEMAN TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA. TPA Tampere: Kuoleman kohtaaminen
KUOLEMAN TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA 1 Perustieto Mikä on odotettu kuolema TPA:ssa? Mikä on odottamaton kuolema TPA:ssa? Muut kuolemat Toimenpiteet kuoleman jälkeen Syventävä tieto Kuolintodistuksen
LisätiedotSkolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?
Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite
Lisätiedot10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?
10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen)
Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) HOITOONMÄÄRÄÄMISPÄÄTÖS Lomake M3 (täytetään lomakkeen kielellä) 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus 2. Tutkimusaika Tarkkailulähetteen
LisätiedotTärkeää tietoa GILENYA -hoidosta
Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotTähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta Ensimmäisen annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta
LisätiedotNUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS
NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Psykologi, psykoterapeutti Johanna Lukkarila Psykiatrinen sairaanhoitaja, pari- ja perheterapeutti Tarja Rossi Nuorisopsykiatrian
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotTyö on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus
Työ on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus SLL 14/2009 systeemiajattelu systemaattinen ajattelu riskien
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
Lisätiedot