KOKKOLA- RAUTATIENTORIN JA MATKAKESKUKSEN YLEISSUUNNITELMA 2012 II- KOKKOLAN KAUPUNKI

Transkriptio

1 KOKKOLA- RAUTATIENTORIN JA MATKAKESKUKSEN II KOKKOLAN KAUPUNKI RAMS LL

2 JOHDANTO Kokkolan kaupungin kasvu ja kehitys on ollut viime vuosina positiivista ja keskusta-aluetta on kehitetty voimakkaasti. Sen myötä Rautatientorin alueen kehittäminen on tullut jälleen ajankohtaiseksi. Kokkolan kaupunki käynnisti keväällä 2012 Rautatientorin sekä matkakeskuksen hanke- ja esisuunnittelun. Hanke liittyy Kokkolan keskustan yleiskaavatyöhön, jossa tavoitteena on osoittaa Rautatientorin kortteliin liike- ja kulttuuritoimintojen lisäksi myös asumista. Samassa yhteydessä tuli tarkastella alueella nyt sijaitsevan matkahuollon/linjaautoaseman toimintojen sijainti tulevaisuudessa. Tavoitteena oli tutkia matkakeskuksen toimintojen sijoittumista rautatiealueen läheisyyteen. kustannukset ovat n. 100 milj. euroa. Kokkolan kaupungin puolelta hankkeesta on vastannut kaavoituspäällikkö Veli-Pekka Koivu sekä liikenneinsinööri Jukka Harju. Hanketta on ohjannut kaupungin ohjausryhmä. Yleissuunnitelman laatijana on toiminut Ramboll Finland Oy, jossa projektin vetäjänä on toiminut arkkitehti SAFA Jouni Laitinen. Suunnitteluryhmään kuuluivat arkkitehti SAFA Kari Siipola (maankäytön suunnittelu, havainnollistaminen), diplomi-insinööri Tuomo Vesajoki ja diplomi-insinööri Erkki Sarjanoja (liikenne/pysäköintitarkastelut) sekä diplomi-insinööri Seppo Rajaniemi (rakennetekniset tarkastelut). SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1. YLEISSUUNNITELMAN TAVOITTEET 2. ALUEEN NYKYTILANNE 3. ALUEELLE LAADITUT SUUNNITELMAT 4. VAIHTOEHTOJEN TUTKIMINEN 5. YLEISSUUNNITELMA 6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 7. TOTEUTTAMINEN 8. SUUNNITTELUN KULKU Kuva 1.Rautatientorin sijainti opaskartalla. Suunnittelussa on tutkittu mahdollisuuksia sijoittaa matkakeskus Rautatienkadun ja radan väliselle alueelle, Rautatientorille tai näiden yhdistelmävaihtoehtoihin. Rautatientorin osalta on tutkittu maanalaisen pysäköinnin järjestelyjä sekä eri toimintojen keskinäistä sijoittumista korttelialueelle. Yleissuunnitelmassa matkakeskus sijoittuu Rautatienkadun ja radan väliselle alueelle. Alueen kapeudesta huolimatta toiminnat voidaan sijoittaa tehokkaasti ja toiminnallisesta hyvin nykyisen rautatieaseman läheisyyteen. Rautatientorin kortteliin on osoitettu 2 maanalaista pysäköintitasoa, yhteensä n. 740 autopaikkaa. Maantasokerrokseen sijoittuu liiketiloja, talvitori/kauppagalleria, toimintakeskus sekä pysäköintitilaa. Yläkerroksiin sijoittuu asuntoja kerroksiin. Toimintakeskus sijoittuu korttelin luoteiskulmaan ja nykyisen kävelykadun päätteeksi sijoittuu uusi toriaukio. Rautatientorin korttelin kokonaiskerrosala on n k-m2, jakautuen toimintakeskukseen (n k-m2), liike/toimistotiloihin (n k-m2) ja asumiseen (n k-m2). Korttelin arvioidut rakentamis- Kuva 2.Rautatientorin sijainti ilmavalokuvassa.

3 1. YLEISSUUNNITELMAN TAVOITTEET Yleissuunnitelman tavoitteena oli tuottaa taustatietoa Kokkolan keskusta-alueen yleiskaavan tarkistamista varten. Rautatientorin korttelin vapautuessa tulevaisuudessa muuhun käyttöön, tutkittiin yleissuunnitelmassa eri toimintojen sijoittumista korttelialueelle. Tavoitteena oli muodostaa sijainniltaan keskeisestä alueesta eri toimintoja (palvelut, kauppa, vapaa-aika, asuminen) yhdistävä kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti korkeatasoinen kokonaisuus. Kuva 3.Rautatientori etelästä. Tärkeänä osa-alueena oli tutkia maanalaisen pysäköinnin toimivuutta ja samalla huomioida maanpäällisen liike- ja asuinrakentamisen toteuttamismahdollisuudet. Matkakeskuksen osalta tavoitteena oli määritellä toimintojen tulevat tilatarpeet sekä matkakeskuksen sijaintipaikka tulevaisuudessa. Nykyinen matkakeskus on siirtymässä pois Rautatientorin korttelista ja yleissuunnitelmassa tutkittiin eri sijaintivaihtoehtoja. Maankäyttö Maankäytöllisesti tavoitteena oli tutkia matkakeskuksen sijoittuminen kaupunkirakenteessa pitkällä aikavälillä. Rautatientorin kortteli on yksi Kokkolan keskustan merkittävimmistä vajaakäytössä olevista korttelialueista, ja alueen kehittäminen on tärkeää koko keskusta-alueen kehittämisen kannalta. Suunnittelun yhteydessä tuli tutkia kuinka matkakeskus saadaan integroitua tehokkaasti yhteen rautatieaseman toimintojen kanssa. Rautatientorin kortteli sijainti keskustan nykyisen kävelykatualueen päätteenä tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet kaupungin ydinkeskustan palvelujen kehittämiseen. Suunnittelussa alueesta tuli muodostaa palvelujen, kaupan ja asumisen keskustakortteli. Liikenne Rautatienkatu muodostaa osan keskustan pääliikenneverkkoa. Kadun kautta kulkee merkittävä osa keskustan läpikulkuliikennettä ja sen liikennemäärät tulevat tulevaisuudessa kasvamaan. Katu on tärkein keskustan sisääntuloväylä, ja sen kautta liikenne ohjautuu keskustan pysäköintialueille. Liikenteellisesti tavoitteena oli tutkia Rautatientorin maanalaisen pysäköinnin järjestelyjä ja kuinka sisäänajo pysäköintiin voidaan sijoittaa mahdollisimman hyvin osaksi nykyistä liikenneverkkoa. Matkakeskuksen osalta keskeisenä tavoitteena oli huomioida liikenteelliset vaatimukset alueen uudessa sijainnissa. Yhtenä mahdollisuutena tuli tutkia toimintojen sijoittamista Rautatienkadun ja radan väliselle alueelle. Rata-alueen kaksoisraidesuunnitelmat tuli ottaa huomioon, samoin kuin alueen kapeuden aiheuttamat haasteet. Kaupunkikuva Rautatienkorttelin alue on merkittävä koko keskusta-alueesta syntyvän mielikuvan kannalta. Korttelin sijainti rautatiealueen vieressä sekä kävelykatualueen päätteenä tarjoaa mahdollisuuden muodostaa alueesta uusi keskustan käyntikortti, koska alue on selkeästi havaittavissa rautatiematkustajien ja keskustassa asioivien kannalta. Kaupunkikuvallisesti tavoitteena oli muodostaa Rautatientorin korttelista kokonaisuus, joka muodostaisi torialueen avulla selkeän päätteen kävelykadulle sekä uuden Rautatienkadun katunäkymää täydentävän elementin. Kuva 4.Rautatientori heinäkuussa Kuva: Jussi Eskelinen.

4 2. ALUEEN NYKYTILANNE Nykyinen matkakeskus sijaitsee Rautatientorin korttelissa. Matkakeskuksen toiminnot linja-autolaitureineen, rahtialueineen ja pysäköintialueineen kattavat noin 2/3 korttelin pinta-alasta. Muu osa korttelista on yleisenä pysäköintialueena. Kortteli on yleisilmeeltään avoin, matkakeskusrakennus rajaa väljästi Tehtaankadun katutilaa. Matkakeskuksen nykyinen liikennöinti tapahtuu pääosin korttelin Rautatienkadun puolella sijaitsevan liittymän kautta. Yleisille pysäköintialueille on yhteys myös Itäisen Kirkkokadun kautta, samoin ajoyhteys viereisen Kokkolinnan kerrostaloon sekä kaupunginkirjastoon. Rautatienkadun ja radan välinen alue toimii rautatieasemaa palvelevana yleisenä pysäköintialueena. Alueella sijaitsee myös taksiasema. Nykyinen linja-autoliikenne Linja-autoliikenteen tarpeiksi tulolaiturien osalta arvioitiin 3-4 kpl ja lähtölaiturien osalta 4-5 kpl. Liityntäliikenne tulee todennäköisesti lisääntymään nopeampien junayhteyksien myötä. 3. ALUEELLE LAADITUT SUUNNITELMAT Liikennevirasto on laadituttanut Kokkolan ratapiha-alueen yleissuunnitelman v Ratapiha-aluetta tullaan kehittämään kaksoisraideyhteytenä, ja samassa yhteydessä rakennetaan raideyhteys Ykspihlajan satamaan. Järjestelyt kaventavat Rautatienkadun ja ratapihan välistä aluetta, joka tuli ottaa huomioon matkakeskuksen toimintojen sijoittumisessa. Matkakeskus Rautatieaseman alueen ja matkakeskuksen edellinen suunnitteluhanke on vuodelta Rata-alueen uudelleenjärjestelyjen tultua ajankohtaiseksi on syntynyt tarve matkakeskuksen suunnitelmien päivittämiseen. Suurin muutos vuoden 2006 suunnitelmiin matkakeskuksen suhteen on se, että ratapihan raide 1 on säilytettävä sataman ja suurteollisuusalueen tarpeita ajatellen. Vuoden 2006 suunnitelmissa raide 1 oli ajateltu poistettavaksi, jolloin matkakeskukselle olisi tullut hieman enemmän tilaa Rautatienkadun ja ratapihan välillä. Diplomityö Musiikkikeskus Rautatientorin alueelle on laadittu diplomityö, jossa kortteliin on sijoitettu musiikkikeskus (Jussi Eskelinen, ). Kuva 5.Nykyinen matkakeskus. Kuva 10.Ote ratapiha-alueen yleissuunnitelmasta v Kuva 9.Rautatientori kävelykadun suunnasta. Kuva 6.Rautatientori lännestä Rautatienkadun suunnasta. Kuva 7.Rautatientorin idästä Rautatienkadun suunnasta. Kuva 8.Näkymä etelästä Kustaa Adolfinkadulle.

5 4. VAIHTOEHTOJEN TUTKIMINEN 4.1 Alustavat vaihtoehdot Alustavat vaihtoehtoluonnokset jakautuivat kolmeen pääryhmään. A- vaihtoehdoissa matkakeskus sijoittui Rautatienkadun ja radan väliselle alueelle. Koska Rautatientorin kortteli tulee rakentumaan pitkällä aikavälillä, tutkittiin samalla korttelin vaiheittaista rakentamista. Tavoitteena oli että rakentamisen kaikissa vaiheessa kortteli muodostaisi kaupunkikuvallisesti mahdollisimman eheän kokonaisuuden. B-vaihtoehdoissa matkakeskus sijoittui yhdistelmänä Rautatienkadun ja radan väliselle alueelle sekä Rautatientorin kortteliin. C-vaihtoehdoissa matkakeskus sijoittui Rautatientorin korttelin itäosaan kävelykadun tuntumaan. D -vaihtoehdossa matkakeskus sijoittui Rautatienkadun päälle ja katu alitti matkakeskuksen tunnelissa.

6 ratalaitteiden vaatima alueraja lev. 7 m radasta l i k u l k u j a KOKKOLA - RAUTATIENTORI JA MATKAKESKUS 4.2 Jatkoluonnokset Jatkosuunnittelun pohjaksi matkakeskuksen sijainnin suhteen valittiin vaihtoehdot: A1, jossa matkakeskus sijoittuisi Rautatienkadun ja rautatien väliselle alueelle. Jatkoluonnosvaiheen pohjalta päätettiin tutkia matkakeskuksen toteuttamien Rautatienkadun ja rautatien väliselle alueelle kaikkine toimintoineen. Rautatientorin korttelin maanalaisen pysäköinnin ajoluiska päätettiin sijoittaa Itäiselle Kirkkokadulle. 4.3 Matkakeskus Rautatienkadun ja radan väliselle alueelle A4, jossa matkakeskuksen linja-autojen lähtölaiturit sijoitettaisiin Rautatienkadun varrelle sen molemmin puolin. Matkakeskus toimintoineen on mahdollista sijoittaa alueelle sen kapeudesta huolimatta. Samantyyppinen ratkaisu on toteutettu Vaasan matkakeskuksessa. Alueen kapeudesta johtuen ratkaisu on liikenteellisesti yksisuuntainen. Alueelle laadittiin kaksi vaihtoehtoa, jossa toisessa on säilytetty kivikukkorakennelma ja toisessa osa nykyisen rautatieaseman itäpuolista puistoa. C1, jossa matkakeskus sijoittuisi Rautatientorin korttelin rautatieaseman puoleiselle kulmalle. Uutena vaihtoehtona malli, jossa Rautatienkadun linjausta siirrettäisiin Rautatientorin korttelin kohdalla ja matkakeskus sijoittuisi näin laajentuneelle alueelle. nykyinen laiturin reuna uudet raiteet Kuva 11. Matkakeskuksen sijoittuminen Rautatienkadun ja radan K v O ä K li K s O e L ll A e - a R lu AU e T e A ll T e IĖNTORI Luonnos 1:1000 VE A

7 Kuva 12.Rautatieaseman ympäristö VE A. Taksiliikenne sijoittuu aseman itäpuolelle nykyisen puistoalueen paikalle. Linja-autojen lähtölaiturit ns. peruutettavia nokkalaitureita. Kivikukko säilytetään.. Kuva 13.Rautatieaseman ympäristö VE B. Taksiliikenne sijoittuu aseman länsipuolelle. Linja-autojen lähtölaiturit ns. läpiajettavia nokkalaitureita. Osa aseman itäpuoleista puistoaluetta säilytetään.

8 5. YLEISSUUNNITELMA 5.1 Matkakeskus Yleissuunnitelmassa matkakeskus kaikkine toimintoineen sijoittuu Rautatienkadun ja radan väliselle alueelle. Matkakeskuksen sijainti rautatieaseman yhteydessä mahdollistaa matkustajille on lyhyet kävely-yhteydet matkustusmuodosta toiseen. Ratkaisu on liikenteellisesti yksisuuntainen; sisäänajo matkakeskukseen tapahtuu Kustaa Adolfinkadun kohdalta. Linja-autojen tulolaiturit ja lyhytaikainen pysäköinti, saattoliikenteen pysäköinti sekä henkilökunnan pysäköintipaikat sijoittuvat matkakeskusrakennuksen itäpuolelle. Kuva 15. Rautatientori, katutason toiminnot. Kuva 14. Matkakeskus ja Rautatientori. Kaksikerroksinen matkakeskusrakennus sijoittuu alueen keskelle ja sen yhteydessä ovat rahdin lastaus- ja noutopaikat. Rakennuksen lähelle sijoittuu myös noutoliikenteen ulosajo sekä jalankulun alikulku Rautatientorin kortteliin. Lähtölaiturit sijoittuvat alueen itäosaan nykyisen rautatieaseman tuntumaan, samoin taksiliikenteen paikat ja ulosmeno alueelta. Matkakeskusrakennus Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvat rahtivarasto, asiakaspalvelutilat sekä matkustajien odotustilat. Toiseen kerrokseen sijoittuvat toimistotilat sekä linja-autonkuljettajien ja taksikuljettajien taukotilat. Rakennuksen kerrosala on n. 520 k-m2. Matkakeskus ja rautatieasema laiturialueineen on mahdollista yhdistää toisiinsa katosaiheella, joka muodostaa matkustajille suojaisan ja liikkumista ohjaavan kulkuväylän. Paikallisliikenteen linja-autopysäkit sijoittuvat Rautatienkadun varrelle. Kuva 14. Matkakeskusrakennuksen toimintakaaviot.

9 KOKKOLA - RAUTATIENTORIJA MATKAKESKUS Kuva 15. Matkakeskus, itapuolen jarjestelyt. J - <3 Kuva 16. Matkakeskus, lansipuolen jarjestelyt. l III1\ II1\ RAMB LL

10 5.2 Rautatientori Rautatientorin kortteliin kaupunginkirjasto vastapäätä sijoittuu katuaukio, joka toimii kävelykadun päätteenä. Korttelin keskiosaan sijoittuu talvitori/kauppagalleria, joka toimii korttelin liike-toiminnan ytimenä. Galleria muodostaa samalla korttelin läpi kulkevana katetun kävelyyhteyden, joka liittää korttelin toiminnat muuhun keskusta-alueeseen. Galleriaan liittyvät korttelin itäosan liiketilat, jotka rajautuvat katuaukioon ja Itäiseen Kirkkokatuun. Kuva 18. Asuminen, 7. kerroksen terassiasunnot. Toimintakeskus sijoittuu korttelin luoteiskulmaan ja avautuu Länsipuistoon sekä uudelle torialueelle ja kävelykadulle. Rautatienkadun itäkulmaan sijoittuu maantasoon asuinkerrostalojen pysäköintitilaa. Asuminen Asuminen sijoittuu korttelin kerroksiin, joista ylimmässä kerroksessa sijaitsevat terassiasunnot. Liiketilojen katoille muodostuu mittakaavaltaan miellyttäviä ja suojaisia asuntojen yhteisiä piha-alueita. Asuinrakennusten sijoittumisessa on huomioitu piha-alueiden valoisuus ja asuntojen avautuminen lämpimiin ilmansuuntiin. Asumisen kokonaiskerrosala on n k-m2 eli n asuntoa. Kuva 17. Asuminen, 3-4. kerrokset. Toimintakeskus Toimintakeskukseen on mahdollista sijoittaa palvelu- ja kulttuuritiloja, esimerkiksi museo-, musiikki- ja nuorisokeskustiloja sekä terveyspalvelutiloja kuten terveyskioski. Tilatarpeeksi on arvioitu k-m2. Yleissuunnitelmassa rakennus olisi kolmikerroksinen. Kuva 19. Toimintakeskuksen sijainti korttelissa.

11 Pysäköinti Maanalainen pysäköinti on osoitettu kahteen tasoon, jolla saavutetaan pysäköintipaikkojen lukumäärän tavoite ap. Pysäköinnin ajoluiska sijoittuu Itäiselle Kirkkokadulle, jolloin koko Rautatientorin korttelin maanalainen osa on käytettävissä pysäköintitilana ja toimintakeskuksen kellaritiloina. Samalla ajoyhteys kaupunginkirjaston pysäköintihalliin on järjestettävissä tehokkaasti. Kuva 20. Maanalaisen pysäköinnin järjestelyt. Maanalainen pysäköintitila jakautuu kahteen osaan yleiseen pysäköintihalliin sekä korttelin asukaspaikoitushalliin, jonne on oma ajoluiska Kustaa Adolfinkadulta. Ajoluiska palvelee myös toimintakeskuksen huoltoajoa. Yleisen pysäköintihallin kapasiteetti on autopaikkaa/kerros ja asukaspaikoitushallin ap/kerros. Maanalainen paikoitus yhteensä n. 680 autopaikkaa. Lopulliseen autopaikkamäärään vaikuttaa asuinkerrostalojen vaatimat jäykistävät seinärakenteet, jotka vähentävät jonkin verran autopaikkamäärää. Samoin mahdolliset liiketilojen huoltoyhteydet voivat vaikuttaa autopaikkamäärään. Maantasossa korttelin lounaiskulmaan sijoittuu n. 60 autopaikkaa. Yhteensä Rautatientorin korttelin autopaikkamäärä on n autopaikkaa. Itäiselle Kirkkokadulle on lisäksi osoitettu 5 autopaikkaa huolto- ja taksiliikenteelle. Toimintakeskuksen edustalla on 4 autopaikkaa taksi/saattoliikenteelle. Toimintojen mitoitus Rautatientorin toimintojen alustava mitoitus pohjautuu kaupungin hankkeelle asettamiin tavoitteisiin. Liiketiloja sisältäen liikennetilat on kaikkiaan k-m2, josta talvitori/kauppagallerian osuus on 2600 k-m2 ja muun katutason liiketilan osuus 3800 k-m2. Katutason pysäköintitilan yläpuolisen liike/toimistotilan koko on 2800 k-m2. Toimintakeskuksen kerrosala on n k-m2, sijoittuen kolmeen kerrokseen. Lisäksi toimintakeskuksen kellaritilat n m2. Asumistoimintojen kokonaiskerrosala on n k-m2 ja asuntomäärä n asuntoa. Kokonaisuus on jaettavissa n k-m2 yksiköihin, jolloin saavutetaan sopiva asunto-osakeyhtiöiden kokoluokka. Asuntojen autopaikat sijoittuvat korttelin kaakkoiskulmaan maantasokerrokseen ja kahteen kellarikerrokseen. Alustavat kustannusarviot Kustannusarvioiden lähtöolettamuksena on että alue rakennetaan vaiheittain yksittäisinä hankkeina. Hinta-arvioihin tulee lisätä vielä rakennuttamiskulut, liittymät, verot sekä tonttikustannukset. Maanalaisen pysäköintihallin rakentamiskustannukset ovat noin /autopaikka, ilman mahdollisia louhintakustannuksia. 740 autopaikan toteuttamiskustannukset ovat siten noin 17 miljoonaa euroa. Asuintalojen kustannustaso on noin /asm2. Asumisen kokonaiskerrosala korttelissa on noin k-m2. Rakentamiskustannuksiksi on arvioitu n. 25 miljoonaa euroa. Liiketilojen toteuttamiskustannukset ovat noin /ha-m2 ilman kalustekustannuksia k-m2 liiketilojen kustannukset ovat n. 11,5 miljoonaa euroa. Toimintakeskuksen toteuttamiskustannuksiksi on arvioitu 4000 euroa/ k-m2, jolloin 6800 k-m2 keskuksen kustannuksiksi muodostuu n. 27 miljoonaa euroa. Korttelin alustavat toteuttamiskustannukset ovat n. 80,5 miljoonaa euroa, kaikkine oheiskustannuksineen n. 97 miljoonaa euroa.

12 Kaupunkikuva Rautatientorin kortteli muodostaa katutilaa rajaavan yhtenäisen kokonaisuuden, joka täydentää keskustan kaupunkikuvaa. Samalla syntyy keskusta-alueen kävelypainotteista imagoa tukeva uusi elementti, joka on selvästi havaittavissa myös rautatien suunnasta. Korkeuden suhteen uudet rakennukset sovittautuvat viereisten korttelialueiden 6-kerroksisiin rakennuksiin. Seitsemännen kerroksen terassiasuntojen sisäänvedetyt terassit keventävät rakennusten ilmettä. Katutasolla kokonaisuutta on sovitettu jalankulkijan mittakaavaan. Kuva 21. Korttelin julkisivu Rautatienkadulle. Kuva 22. Näkymä Rautatienkadulle, nykytilanne. Kuva 23. Näkymä Rautatienkadulle, yleissuunnitelma.

13 Kuva 24. Julkisivu Rautatienkadulle 1:500. Kuva 25. Alueleikkaus 1:500.

14 Kuva 26. Rautatientorin kortteli, ilmavalokuvaistutus.

15 6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikka kyseessä ei ole varsinainen kaava, on kehittämissuunnitelmaa arvioitu maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n ja -asetuksen 1 :n osajaon mukaisesti, jonka mukaan arvioidaan vaikutuksia: 1. ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2. maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3. Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnon- varoihin; 4. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energia- talouteen sekä liikenteeseen 5. Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Listassa on lihavoitu todennäköisesti merkittäviksi muodostuvat vaikutukset ja vaikutuksien kuvaamisessa keskitytään nykytilaa muuttavien toimintojen vaikutuksiin. 6.1 Kehittämissuunnitelman suhde valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu Tavoitteet ovat tulleet voimaan Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnön säilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Kehittämissuunnitelmaa on verrattu suunnittelualueen kannalta keskeisiin valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin. Toimiva aluerakenne Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Rautatientorin kortteli on osa Kokkolan ydinkeskustaa ja alueen kehittäminen mahdollistaa edelleen palvelurakenteen laajentamisen ja tukee samalla keskustan kehittymistä. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntäminen ja eheyttäminen. Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edellytysten parantaminen. Riittävien alueiden varaaminen elinkeinotoiminnoille. Keskusta-alueiden kehittäminen monipuolisina palvelujen, asumisen ja vapaa-ajan alueina. Rakennetun ympäristön ajallinen kerroksellisuus, omaleimaisuus ja ihmisläheisyys. Suunnitelma tukee edellä mainittuja kohtia mahdollistamalla keskustaalueen palvelujen täydentymisen. Alueelle sijoitttuvat monipuoliset toiminnat (julkiset palvelut, liiketoiminnat, asuminen) tukevat rakennetun ympäristön kerroksellisuutta. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Edistetään kansallista kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä luonnon kannalta arvokkaiden alueiden säilymistä. Rautatientorin korttelin kulttuuripalvelut (toimintakeskus) liittyvät tiiviisti osaksi keskustan nykyistä kulttuuripalvelujen verkostoa ja rakennuksia (kaupunginkirjasto). Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikennejärjestelmää kehitetään kokonaisuutena. Liikenneturvallisuuden parantaminen. Ensisijaisesti kehitetään olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Suunnitelma tukeutuu keskustan nykyiseen liikenneverkostoon. Alueen liikenneturvallisuuden paranee jalankululle varattujen alikulkujen avulla. 6.2 Vaikutusten arviointi Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön ovat luonteeltaan pääosin sosiaalisia vaikutuksia. Rautatientorin kortteli tulee muodostamaan laadukasta ja palveluiltaan monipuolista asuinympäristöä. Korkeatasoinen ja monipuolinen rakentaminen kohentaa ja täydentää alueen ympäristökuvaa. Rautatienkadun katuympäristön ja rata-alueen ympäristön koheneminen vähentävät liikenteen voimakasta vaikutusta alueen luonteeseen ja ovat osaltaan viihtyvyyttä parantavia tekijöitä. Liikennejärjestelyt lisäävät alueen Korkeatasoisella rakentamisella kehitetään keskustan kaupunkiympäristöä. Alueen uudet palvelut laajentavat keskustan palvelurakennetta ja vähentävät palvelurakenteen hajautumista. Rautatien meluvaikutus ei vaikuta oleellisesti asumisviihtyisyyteen. Rautatienkorttelin rakennusten sijoittelu vähentää osaltaan meluvaikutusta asuntojen yhteisille piha-alueille. Rautatieliikenteen ja valtatien raskaan liikenteen aiheuttaman tärinän vaikutuksia sekä meluvaikutuksia asuinviihtyisyyteen voidaan tarvittaessa vähentää ajonopeuksien pienentämisellä. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Rautatientorin korttelin rakentaminen tiivistää Kokkolan keskustaaluetta ja alueesta muodostuu luonteva jatke ja laajentuma nykyiselle kävelykeskusta-alueelle. Palvelujen laajentuminen ja monipuolistuminen edistää koko keskusta-alueen kehittymistä. Uusi maankäyttö lisää rakentamista alueella keskitetysti täydentäen aluerakennetta. Uudisrakentaminen on tehokkaasti liitettävissä nykyisiin kunnallisteknisiin verkostoihin. Liikenteelliset vaikutukset Rautatienkadun liikennejärjestelyt tukevat liikenteen sujuvuutta. Rautatientorin korttelin rakentaminen ei merkittävästi vähennä läpikulkevan liikenteen sujuvuutta. Lisäksi keskusta-alueella läpikulkuliikenteen sujuvuus on lähtökohtaisesti alisteinen suhteessa keskusta-alueen viihtyvyyteen. Ajoyhteydet Rautatientorin korttelien pysäköintihalliin mahdollistavat sujuvan liikennöinnin myös kaupunginkirjastoon. Maanalaiset pysäköintitilat sijoittuvat kävelykeskustan lähelle ja tukevat kävelykeskustan kehittymistä jalankulualueena. Julkisen liikenteen toimintaedellytykset paranevat matkakeskuksen sijoittuessa rautatieaseman yhteyteen ja Rautatienkadun tieympäristön muuttuessa kaupunkimaisemmaksi ja ajonopeuksien vähentyessä. Kauko- ja seutuliikenteen liikennöintiin hanke vaikuttaa merkittävästi matkakeskuksen sijainnin muuttuessa. Jalankulkuyhteydet paranevat ja liikenneturvallisuus kohenee maanalaisten yhteyksien myötä. Rautatienkadun liikennemäärät tulevat nousemaan uusien palvelujen ja asumistoimintojen myötä. Liikenteen meluhaitat eivät merkittävästi lisäänny, koska kadun ajonopeudet tulevat todennäköisesti jonkin verran alenemaan. Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Rakennetun ympäristön laatu ja luonne tulevat merkittävästi kohentumaan alueen kehittämisen myötä. Rautatienkorttelin rakentaminen täydentää ja tiivistää Rautatienkadun katuympäristöä. Avoimen korttelin muuttuessa rakennetuksi ja matkakeskuksen rakentaminen muokkaavat aluetta kaupunkimaisempaan suuntaan. Alueesta muodostuu keskeinen osa alueen asukkaille, keskustassa liikkuville sekä rautatiellä matkustaville syntyvää mielikuvaa Kokkolan kaupungista ja keskustasta.

16 7. TOTEUTTAMINEN Rautatientorin toteuttaminen tulee tapahtumaan vaiheittain pitkällä aikavälillä. Vaiheittain rakentamisessa on tärkeää huomioida kaupunkikuvalliset tekijät ja pyrkiä säilyttämään alueen ympäristö laadukkaana koko toteuttamisvaiheen. Matkakeskus on tarvittaessa mahdollista säilyttää nykyisellä paikallaan, kunnes toimintakeskuksen toteuttaminen tulee ajankohtaiseksi. Kuva 28. Rakentamisvaihe 1, kellarikerros. Kuva 29. Rakentamisvaihe 1, maantasokerros. Kuva 27. Rautatientorin kortteli, toimintojen rakennekaavio. 8. SUUNNITTELUN KULKU Suunnittelutyö käynnistyi keväällä Alustavat vaihtoehtoluonnokset matkakeskuksen sijoittumisesta käsiteltiin ohjausryhmän 1. kokouksessa Jatkoluonnokset valmistuivat elokuussa ja niiden pohjalta pidettiin neuvottelu kaupungin, VR:n ja Matkahuollon kanssa Kuva 30. Rakentamisvaihe 2, kellarikerros. Kuva 31. Rakentamisvaihe 2, maantasokerros. Kuva 32. Rakentamisvaihe 2, yläkerrokset. Jatkoluonnokset käsiteltiin ohjausryhmän 2. kokouksessa Jatkoluonnokset täydennettiin varsinaisiksi yleissuunnitelmaksi elosyyskuussa. Neuvottelu niiden pohjalta kaupungin, VR:n ja Matkahuollon kanssa pidettiin Yleissuunnitelma käsiteltiin ohjausryhmän 3. kokouksessa Yleissuunnitelmaraportti valmistui lokakuussa Kuva 33. Rakentamisvaihe 3, kellarikerros. Kuva 34. Rakentamisvaihe 3, maantasokerros.