VANHEMPIEN BAROMETRI 2015

Transkriptio

1 Koululaisten vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista VANHEMPIEN BAROMETRI 2015 Vanhempien Barometri 2015 Suomen Vanhempainliitto 1

2 SISÄLTÖ Saatteeksi 3 Kyselyn suorittaminen ja vastaajat 4 Koulun tilat 6 Koulun toimintakulttuuri ja työskentelytavat 8 Koulussa viihtyminen ja opiskeluinnostus 10 Koulunkäynnin tuki ja oppilashuolto 12 Koulupäivän rakenne, kouluruokailu ja koulunkäyntiin liittyvä työmäärä 14 Kodin ja koulun yhteistyö 18 Vanhempien osallisuus koulussa 20 Koulusäästöt 24 Lopuksi 27 2 Vanhempien Barometri 2015 Suomen Vanhempainliitto

3 1SAATTEKSI Perusopetuksen kehittämisessä kiinnitetään yhä enemmän huomiota kouluhyvinvointiin. Tutkimusten mukaan kouluhyvinvointi ja oppiminen kytkeytyvät toisiinsa: kouluhyvinvoinnin vahvistaminen tukee ja edistää oppimista. Myös opettajien ja koulun muun henkilökunnan työhyvinvointi heijastuu ja vaikuttaa oppilaisiin. Kouluhyvinvointi on uudistuneen oppilas- ja opiskelijahuoltolain keskiössä. Myös uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet painottavat hyvinvoinnin merkitystä koulutyössä. Kouluhyvinvointia on lisätty kouluyhteisöissä muun muassa oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistamalla, oppilashuoltoa kehittämällä, oppimisen ja koulunkäynnin tukea vahvistamalla ja koulukiusaamista ehkäisemällä. Toimiva ja aktiivinen kodin ja koulun yhteistyö on kouluhyvinvointia vahvistava tekijä. Suomen Vanhempainliitto selvitti keväällä 2015 Vanhempien Barometri kyselyllä peruskoululaisten vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista. Kyselyssä keskitytään erityisesti oppilaiden kouluhyvinvointiin. Siihen on pyritty valitsemaan sellaisia kouluhyvinvoinnin osa-alueita, joihin vanhempien on mahdollista ottaa kantaa. Keskeisiä teemoja ovat koulussa viihtyminen, koulun toimintatavat, oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen, koulun tilat, koulupäivän rakenteeseen sekä kodin ja koulun yhteistyöhön liittyvät teemat. Kyselyn tulokset antavat kuvaa siitä, miltä kouluhyvinvointi vanhempien näkökulmasta näyttää. Kyselyyn vastasi sekä ala- että yläkoululaisten vanhempia, mikä mahdollistaa tulosten vertailun heidän välillään. Raportissa puhutaan vanhemmista, kun ala- ja yläkoululaisten vanhempien näkemysten välillä ei ole eroa. Tehostettua ja erityistä tukea saavien lasten vanhempien näkemykset nostetaan raportissa esiin silloin, kun ne eroavat muista vanhemmista. Vaikka kyselyyn vastanneet tulevat suureksi osaksi kouluista, joissa toimii vanhempainyhdistys, vastaajista vain pieni osa on aktiivisia vanhempainyhdistystoimijoita. Vanhempien Barometri kysely toteutettiin nyt viidettä kertaa. Kyselylomake on pysynyt joka toinen vuosi toteutettavassa kyselyssä osittain samana. Vertailu edelliseen kyselyyn on tuotu esiin raportissa vain niissä kohdissa, joissa muutosta on havaittavissa. Jokaisen luvun lopussa on esitetty muutamia kehittämisehdotuksia. Kiitämme Vanhempien Barometri kyselyyn vastanneita vanhempia sekä kyselyn toteuttamisen mahdollistanutta Alli Paasikiven Säätiötä. Helsingissä Ulla Siimes Toiminnanjohtaja Tuija Metso Erityisasiantuntija Vanhempien Barometri 2015 Suomen Vanhempainliitto 3

4 2KYSELYN SUORITTAMINEN JA VASTAAJAT Lapsen luokan koko vanhempien mukaan 3 % alle 10 oppilasta 38 % oppilasta 54 % oppilasta 3 % yli 30 oppilasta Vanhempien Barometri 2015 kysely toteutettiin verkkokyselynä. Kysely oli auki välisenä aikana. Viesti kyselystä lähetettiin sähköpostitse Suomen Vanhempainliiton jäsenrekisterin kautta liiton jäseninä olevien vanhempainyhdistysten yhteyshenkilöille (1589 kpl), joita pyydettiin välittämään kyselyä eteenpäin edustamansa koulun ja paikkakunnan kouluikäisten lasten vanhemmille. Sen lisäksi kyselyn linkkiä välitettiin twitterin ja facebookin kautta. Kyselylomake koostui kouluhyvinvointiin sekä kodin ja koulun yhteistyöhön liittyvistä väittämistä ja monivalintakysymyksistä sekä muutamista avokysymyksistä. Peruskoululaisten vanhemmille suunnattuun kouluhyvinvointikyselyyn vastasi 1795 vanhempaa. Vastaajista 88 % oli naisia ja 12 % miehiä. Runsas puolet (51 %) vastaajista oli vuotiaita, runsas kolmannes (35 %) vuotiaita ja 11 % vuotiaita. Vastaajista 57 %:lla oli korkea- tai ammattikorkeakoulututkinto ja 39 %:lla oli ammattitutkinto. Lähes kaikki (99 %) kyselyyn vastanneet olivat suomenkielisiä. Vastaajista 44 % asui Uudellamaalla, 23 % Pohjois- Pohjanmaalla ja 7 % Pohjois-Savossa ja Pirkanmaalla. Muiden maakuntien osuudet vaihtelivat 0,1 %:sta (Etelä-Karjala) 4,8 %:iin (Pohjanmaa). Vastaajien lapsista 76 % oli perusopetuksen luokilla ja 24 % luokilla. Lapsia oli kaikilla perusopetuksen vuosiluokilla siten, että eniten lapsia oli toisella (14 %) ja kolmannella (14 %) luokalla ja vähiten yhdeksännellä luokalla (6 %). Tyttöjen (49 %) ja poikien (51 %) vanhempia vastaajissa oli lähes yhtä paljon. Vastaajista 0,2 % ilmoitti, että lapsen sukupuoli on muu kuin tyttö tai poika. Vastaajien lapsista 13 % sai oppimiseen tehostettua tukea ja 8 % erityistä tukea. Osa vanhemmista oli ilmoittanut, että lapsi saa sekä tehostettua että erityistä tukea. Tehostettua tai erityistä tukea saaneista 66 % oli poikia ja 34 % tyttöjä. Vastaajien lapsista kolmannes (33 %) opiskeli oppilaan ja vajaa kolmannes (32 %) oppilaan kouluissa. Lapsista 21 % opiskeli yli 500 oppilaan koulussa. Alle 50 oppilaan kouluissa opiskeli 2 % vastaajien lapsista ja oppilaan kouluissa 6 % lapsista. Yläkoululaiset opiskelivat useammin isommissa kouluissa kuin alakoululaiset. Vastaajien lapsista 94 % kävi erillistä ala- tai yläkoulua, yhtenäiskouluissa vastaajien lapsista oli 6 %. Runsas puolet (54 %) vastaajien lapsista opiskeli oppilaan ja 38 % oppilaan luokassa. Lapsista 3 % opiskeli alle 10 oppilaan ryhmässä. Alakoululaisista 5 % ja yläkoululaisista alle 1 % opiskeli yli 30 oppilaan ryhmässä. Kysely lähetettiin Suomen Vanhempainliiton jäsenyhdistysten kautta, joten vastaajat tulivat pääasiassa kouluista, joissa toimii vanhempainyhdistys. Kyselyyn vastanneista alakoululaisten vanhemmista 95 % ja yläkoululaisen vanhemmista 91 % oli koulusta, jossa toimi vanhempainyhdistys. Kyselyyn vastanneista alakoululaisten vanhemmista 34 % ja yläkoululaisten vanhemmista 20 % oli itse mukana vanhempainyhdistyksen toiminnassa. 4 Vanhempien Barometri 2015 Suomen Vanhempainliitto

5 KYSELYN SUORITTAMINEN JA VASTAAJAT Naisia Miehiä 1795 vastaajaa Tyttöjen (49 %) ja poikien (51 %) vanhempia vastaajissa oli lähes yhtä paljon. Kyselyyn vastanneista alakoululaisten vanhemmista 34 % ja yläkoululaisten vanhemmista 20 % mukana vanhempainyhdistystoiminnassa. 88 % 12 % Vastaajien lapsista perusopetuksen luokilla luokilla 76 % 24 % Vastaajien lapsista sai oppimiseen tehostettua tukea 13 % Erityistä tukea 8 % Vanhempien Barometri 2015 Suomen Vanhempainliitto 5

6 SUOSITUKSIA Selvitetään oppilaiden näkemykset kouluympäristön turvallisuudesta (esimerkiksi turvallisuuskävely lasten kanssa: lue lisää) 3KOULUN TILAT Alakoululaisten vanhemmista 88 % piti koulun tiloja siisteinä ja 85 % turvallisina, yläkoululaisten vanhemmista 83 % siisteinä ja 78 % turvallisina. Alakoululaisten vanhemmat näkivät koulun tilat ja piha-alueet yläkoululaisten vanhempia useammin viihtyisinä. Alakoululaisten vanhemmista 82 % piti koulun tiloja viihtyisinä, yläkoululaisten vanhemmista puolestaan 67 %. Alakoululaisten vanhemmista 65 % piti koulun pihaa viihtyisänä, yläkoululaisten vanhemmista vain reilu kolmannes (35 %). Alakoululaisten vanhemmista 71 % ja yläkoululaisten vanhemmista 31 % katsoi, että koulun piha kannustaa liikkumaan. Vanhemmista 60 % piti kouluympäristön liikennejärjestelyjä turvallisena. Alakoululaisten vanhemmista 21 % ja yläkoululaisten vanhemmista 31 % toi esiin, että koulurakennuksen terveellisyydessä on ongelmia. Alakoululaisten vanhemmista 6 % ja yläkoululaisten vanhemmista 13 % kertoi, että oma lapsi opiskelee tällä hetkellä väistötiloissa. Väistötiloissa opiskelevien vanhemmat olivat muita vanhempia selkeästi tyytymättömämpiä koulun tiloihin, koulun piha-alueeseen ja kouluympäristön liikennejärjestelyihin. Vastaajista 51 % piti koulun tiloja kooltaan sopivan kokoisina oppilasmäärään nähden. Vanhemmista 43 % oli sitä mieltä, että lapsen koulun tilat ovat liian pienet. Koulun tiloja liian pieninä pitävien vanhempien määrä oli kasvanut kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna, sillä vuoden 2013 Vanhempien Barometrissa 34 % vastaajista piti koulun tiloja liian pieninä oppilasmäärään nähden. Otetaan oppilaat mukaan ideoimaan ja toteuttamaan koulutilojen ja -pihan viihtyisyyttä (esimerkiksi oppilaat kirjoittavat tai piirtävät unelmien koulupihasta, hyvät ideat toteutetaan) Otetaan vanhempainyhdistys mukaan toteuttamaan oppilaiden ideoita koulutilojen ja koulupihan viihtyisyyden parantamisesta Tehdään koulun tiloista ja pihoista aktiivisuuteen ja liikkumiseen kannustavia (lue lisää), (lue lisää) Tarkastellaan kouluympäristön liikenneturvallisuutta lasten näkökulmasta (lue lisää) Otetaan koulun sisäilmatyöryhmään vanhempien edustaja (lue lisää) 6 Vanhempien Barometri 2015 Suomen Vanhempainliitto

7 KOULUN TILAT ALAKOULULAISTEN Täysin tai jokseenkin samaa mieltä Koulun piha viihtyisä Koulun piha kannustaa liikkumaan Koulurakennuksen terveellisyydessä ongelmia Koulun tilat liian pienet 65 % 71 % 21 % 43 % YLÄKOULULAISTEN Täysin tai jokseenkin samaa mieltä 35 % 31 % 31 % 43 % Vanhempien Barometri 2015 Suomen Vanhempainliitto 7

8 4KOULUN TOIMINTA- KULTTUURI JA TYÖSKENTELYTAVAT SUOSITUKSIA Kehitetään koulujen erityisesti yläkoulujen toimintakulttuuria yhteisöllisemmäksi ja kannustavammaksi Ryhmäytetään aina uudet luokat ja oppilasryhmät (lue lisää) Rakennetaan yhdessä hyvää luokkahenkeä, sitoutetaan vanhemmat mukaan hyvän luokkahengen rakentamiseen (lue lisää) Pidetään opetusryhmät riittävän pieninä Kiinnitetään erityistä huomiota koulun toimintakulttuuriin paikallista opetussuunnitelmaa uudistettaessa Koulun toimintakulttuuria ja työskentelytapoja koskevien väitteiden osalta ala- ja yläkoululaisten vanhempien näkemykset erosivat toisistaan: alakoululaisten vanhemmat näkivät koulun toimintakulttuurin ja työskentelytavat myönteisempinä kuin yläkoululaisten vanhemmat. Alakoululaisten vanhemmista 66 % ja yläkoululaisten vanhemmista 56 % piti oppituntien työrauhaa hyvänä. Koulun ilmapiiriä piti kiireettömänä 63 % alakoululaisten ja 50 % yläkoululaisten vanhemmista. Alakoululaisten vanhemmista 74 % ja yläkoululaisten vanhemmista 60 % katsoi, että lapsen luokassa käytetään aikaa hyvän luokkahengen rakentamiseen. Alakoululaisten vanhemmista 69 % ja yläkoululaisten vanhemmista 52 % katsoi, että luokassa huolehditaan siitä, että kukaan ei jää yksin. Alakoululaisten vanhemmista 71 % ja yläkoululaisten vanhemmista 63 % oli sitä mieltä, että opettajat kohtelevat oppilaita oikeudenmukaisesti. Alakoululaisten vanhemmista 69 % ja yläkoululaisten vanhemmista 32 % oli sitä mieltä, että lapset liikkuvat koulupäivän aikana riittävästi. Alakoululaisten vanhemmat näkivät opettajien ajan riittämisen lapsensa oppimisen ja kasvun tukemiseen yläkoululaisten vanhempia myönteisemmin. Alakoululaisten vanhemmista 66 % ja yläkoululaisten vanhemmista 55 % oli sitä mieltä, että opettajilla on riittävästi aikaa lasten oppimisen ja kasvun tukemiseen. Ala- ja yläkoululaisten vanhemmat olivat yhtä mieltä opetuksen laadusta. Vanhemmista 86 % oli sitä mieltä, että lapsen koulussa saama opetus on laadukasta. Alaja yläkoululaisten vanhempien näkemykset olivat yhteneväisiä myös lapsen koulussa saamasta kannustuksesta, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen oppimisesta, oppilaiden mahdollisuudesta vaikuttaa koulun asioihin sekä koulunkäynnin haasteiden riittävyydestä. Noin 80 % vanhemmista oli sitä mieltä, että lapsi saa koulussa kannustusta ja myönteistä palautetta. Vanhemmista 88 % katsoi, että koulussa opitaan yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Vanhemmista 69 % katsoi, että oppilaat voivat vaikuttaa koulun asioihin. Vanhemmista 87 % oli sitä mieltä, että koulussa on lapselle riittävästi haasteita. Tyttöjen ja poikien vanhempien näkemykset eivät eronneet suuresti toisistaan. Tyttöjen vanhemmat näkivät koulussa olevan työrauhaongelmia hieman poikien vanhempia useammin. Poikien vanhemmat olivat puolestaan tyttöjen vanhempia useammin sitä mieltä, että lapsi ei saa koulussa kannustusta ja myönteistä palautetta. Tehostettua tai erityistä tukea saavien oppilaiden vanhemmat olivat muita useammin sitä mieltä, että opettajan aika ei riitä lapsen kasvun ja oppimisen tukemiseen. He pitivät myös muita useammin koulun ilmapiiriä kiireisenä. Vastaajien mukaan väistötiloissa opiskelu heijastuu koulun ja luokan työskentelyilmapiiriin. Väistötiloissa opiskelevien lasten vanhemmat olivat muita vanhempia tyytymättömämpiä oppituntien työrauhaan, luokkahengen rakentamiseen, opettajan ajan riittämiseen, koulun ilmapiirin kiireettömyyteen, oppilaiden mahdollisuuteen vaikuttaa koulun asioihin ja lasten koulupäivän aikaiseen liikkumiseen. He olivat myös muita vanhempia useammin tyytymättömiä lapsen saaman opetuksen laatuun. Yläkoululaisten vanhemmat (79 %) pitivät alakoululaisten vanhempia (67 %) useammin lapsen luokkaa/ opetusryhmää sopivan kokoisena. Alakoululaisten vanhemmista 30 % ja yläkoululaisten vanhemmista 17 % piti lapsen opetusryhmää liian suurena. 8 Vanhempien Barometri 2015 Suomen Vanhempainliitto

9 KOULUN TOIMINTAKULTTUURI JA TYÖTAVAT Oppitunneilla on hyvä työrauha Koulun ilmapiiri on kiireetön Lapsen luokassa käytetään aikaa hyvän luokkahengen rakentamiseen Lapsen opetusryhmä on liian suuri ALAKOULULAISTEN Täysin tai jokseenkin samaa mieltä 66 % 63 % 74 % 30 % YLÄKOULULAISTEN Täysin tai jokseenkin samaa mieltä 56 % 50 % 60 % 17 % Vanhempien Barometri 2015 Suomen Vanhempainliitto 9

10 5KOULUSSA VIIHTYMINEN JA OPISKELU- INNOSTUS Alakoululaisten vanhemmista 88 % ja yläkoululaisten vanhemmista 84 % oli sitä mieltä, että heidän lapsensa käy mielellään koulua. Vanhemmista 86 % uskoi, että lapsi kokee olonsa koulussa turvalliseksi. Vanhemmista 88 % sanoi, että lapsella on koulussa kavereita. Vanhempien mukaan tytöt viihtyivät koulussa hieman poikia paremmin. Tehostettua tai erityistä tukea saavat lapset puolestaan viihtyivät koulussa muita lapsia huonommin. He kokivat muita useammin koulun turvattomaksi eivätkä käyneet yhtä mielellään koulua kuin muut. Heillä oli myös muita lapsia harvemmin kavereita koulussa. Tämän vuoden Vanhempien Barometri -kyselyssä vanhemmilta kysyttiin lasten koulussa kokemasta yksinäisyydestä. Alakoululaisten vanhemmista 33 % ja yläkoululaisten vanhemmista 25 % uskoi lapsensa kokevan itsensä silloin tällöin koulussa yksinäiseksi. Vanhempien mukaan 4 % alakoululaisista ja 6 % yläkoululaisista koki itsensä koulussa yksinäiseksi usein tai erittäin usein. Tytöt kokivat vanhempien mukaan koulussa useammin yksinäisyyttä kuin pojat. Tehostettua tai erityistä tukea saavat oppilaat kokivat itsensä koulussa muita useammin yksinäisiksi. Alakoululaisten vanhemmista 16 % ja yläkoululaisten vanhemmista 7 % ilmoitti lapsensa kertoneen joutuneen koulussa toistuvasti kiusatuksi kuluneen lukuvuoden aikana. Vanhempien Barometri kyselyssä kysyttiin myös sosiaalisen median kautta tapahtuvasta kiusaamisesta. Alakoululaisten vanhemmista 7 % ja yläkoululaisten vanhemmista 6 % sanoi lapsensa kertoneen joutuneensa sosiaalisessa mediassa kiusatuksi kuluneena lukuvuonna. Sosiaalisessa mediassa tapahtuva kiusaaminen oli tyttöjen keskuudessa yleisempää kuin poikien keskuudessa. Tehostettua tai erityistä tukea saavat alakoululaiset olivat joutuneet vanhempien mukaan muita alakoululaisia useammin kiusatuiksi. Tehostettua tai erityistä tukea saavista alakoululaisista 26 % oli kertonut joutuneensa toistuvasti kiusatuksi koulussa kuluvana lukuvuonna ja 12 % sosiaalisessa mediassa. Tehostettua tai erityistä tukea saavien yläkoululaisten osalta tulokset eivät eronneet muista yläkoululaisista. Alakoululaisten vanhemmista 84 % ja yläkoululaisten vanhemmista 74 % kertoi lapsensa olevan innostunut opiskelusta. Tyttöjen ja poikien välillä oli eroa opiskeluinnokkuudessa, ja opiskeluinnostus laski iän myötä. Vuosiluokkakohtaisessa tarkastelussa 1. luokkalaisten poikien vanhemmista 93 %, 3. luokkalaisten poikien vanhemmista 89 %, 6. luokkalaisten poikien vanhemmista 73 % ja 9. luokkalaisten poikien vanhemmista 67 % oli sitä mieltä, että lapsi on innostunut opiskelusta. 1. luokkalaisten tyttöjen vanhemmista 88 %, 3. luokkalaisten tyttöjen vanhemmista 88 %, 6. luokkalaisten tyttöjen vanhemmista 82 % ja 9. luokkalaisten tyttöjen vanhemmista 79 % oli sitä mieltä, että lapsi on innostunut opiskelusta. Vastaajien mukaan tehostettua tai erityistä tukea saavien lasten opiskeluinnostus oli muita vähäisempää. Tehostettua tai erityistä tukea saavista alakoululaisista 75 % ja yläkoululaisista 58 % oli innostunut opiskelusta. Vanhempien mukaan myös väistötiloissa opiskelu vähensi lasten opiskeluinnokkuutta. SUOSITUKSIA Tuetaan lasten kaverisuhteita myös koulussa (lue lisää) Huolehditaan, ettei kukaan jää luokassa yksin Vahvistetaan oppilaiden vuorovaikutusja yhteistyötaitoja Panostetaan edelleen koulukiusaamisen ehkäisyyn (lue lisää) Hyödynnetään oppilaiden kiinnostuksen kohteita ja innostusta, ja vahvistetaan oppimisen iloa Huomioidaan erilaiset oppimisen tavat Monipuolistetaan opetuksen työtapoja 10 Vanhempien Barometri 2015 Suomen Vanhempainliitto

11 KOULUKIUSAAMINEN, OPISKELUINNOSTUS Lapsi on innostunut opiskelusta Täysin tai jokseenkin samaa mieltä Pojat Tytöt Lapsi on kertonut joutuneensa koulussa toistuvasti kiusatuksi kuluneen lukuvuoden aikana Alakoululaisten vanhemmat 16 % Tehostettua tai erityistä tukea saavien alakoululaisten vanhemmat 26 % Yläkoululaisten vanhemmat 7 % 1. luokkalaisten vanhemmat 93 % 88 % 3. luokkalaisten vanhemmat 89 % 88 % 6. luokkalaisten vanhemmat 73 % 82 % 9. luokkalaisten vanhemmat 67 % 79 % Tehostettua tai erityistä tukea saavien yläkoululaisten vanhemmat 7 % Lapsi on kertonut joutuneensa sosiaalisessa mediassa toistuvasti kiusatuksi kuluneen lukuvuoden aikana Alakoululaisten vanhemmat 7 % Tehostettua tai erityistä tukea saavien alakoululaisten vanhemmat 12 % Yläkoululaisten vanhemmat 6 % Tehostettua tai erityistä tukea saavien yläkoululaisten vanhemmat 6 % Vanhempien Barometri 2015 Suomen Vanhempainliitto 11

12 6OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI JA OPPILAS- HUOLTO Alakoululaisten vanhemmista 72 % ja yläkoululaisten vanhemmista 67 % oli sitä mieltä, että koulussa saa riittävästi tukea (opettajan antama tuki, tukiopetus, tehostettu ja erityinen tuki, oppilashuolto) oppimisen ja koulunkäynnin ongelmiin. Tehostettua tai erityistä tukea saavien lasten vanhemmat pitivät muita vanhempia useammin oppimisen ja koulunkäynnin tukea riittämättömänä. Myös väistötiloissa opiskelevien lasten vanhemmat näkivät oppimisen ja koulunkäynnin tuen riittävyyden muita kielteisemmin. Vastaajista 64 % oli sitä mieltä, että kouluterveydenhuollon palveluja on riittävästi saatavilla ja 49 % katsoi, että koulukuraattorin ja psykologin palveluja on riittävästi saatavilla. Runsas neljännes vastaajista ei osannut ottaa kantaa koulukuraattorin ja psykologin palveluja koskevaan väitteeseen. Vastaajista 26 % katsoi saavansa liian vähän tietoja oppilashuollon palveluista. Tehostettua ja erityistä tukea saavien lasten vanhemmat pitivät muita vanhempia useammin kouluterveydenhuollon, koulukuraattorin ja koulupsykologin palvelujen saatavuutta riittämättöminä. SUOSITUKSIA Vahvistetaan oppimisen ja koulunkäynnin tuen ja oppilashuollon resursseja Otetaan vanhemmat ja oppilaat mukaan oppilashuoltoryhmiin Tehdään oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja oppilashuolto tutuksi kaikille koulun vanhemmille Kerrotaan vanhemmille, miten koulussa ehkäistään ja puututaan kiusaamiseen Vanhempien tyytyväisyys oppilashuollon palveluiden saatavuuteen oli hieman lisääntynyt kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna, sillä Vanhempien Barometri 2013 kyselyssä 43 % vastaajista näki koulukuraattorin ja psykologin palvelut riittäväksi. Myös vanhempien tiedonsaanti oppilashuollon palveluista oli kehittynyt myönteiseen suuntaan. Vuoden 2013 Vanhempien Barometrissa 35 % vastaajista oli sitä mieltä, että saa liian vähän tietoa oppilashuollon palveluista. Alakoululaisten vanhemmista 68 % ja yläkoululaisten vanhemmista 61 % oli sitä mieltä, että koulukiusaamiseen puututaan nopeasti. Alakoululaisten vanhemmista 75 % ja yläkoululaisten vanhemmista 69 % katsoi, että koulussa ennaltaehkäistään koulukiusaamista. Vastaajista 68 % kertoi tietävänsä, miten koulussa toimitaan koulukiusaamistilanteessa. 12 Vanhempien Barometri 2015 Suomen Vanhempainliitto

13 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ALAKOULULAISTEN Täysin tai jokseenkin samaa mieltä YLÄKOULULAISTEN Täysin tai jokseenkin samaa mieltä Koulussa saa riittävästi tukea oppimisen ja koulunkäynnin ongelmiin 72 % 67 % Kouluterveydenhuollon palveluja on riittävästi saatavilla 64 % 64 % Koulukuraattorin ja psykologin palveluja on riittävästi saatavilla 49 % 49 % Vanhempien Barometri 2015 Suomen Vanhempainliitto 13

14 7KOULUPÄIVÄN RAKENNE, KOULURUOKAILU JA KÄYNTIIN KOULUN- LIITTYVÄ TYÖMÄÄRÄ Koulupäivän aloittaminen kello 9 sai eniten kannatusta vanhempien keskuudessa. Alakoululaisten vanhemmista 41 % ja yläkoululaisten vanhemmista 46 % oli sitä mieltä, että koulupäivän tulisi alkaa pääsääntöisesti kello 9. Ala- ja yläkoululaisten vanhemmista 30 % kannatti koulupäivän aloittamista klo 8.30 ja alakoululaisten vanhemmista vajaa neljännes (24 %) ja yläkoululaisten vanhemmista vajaa viidennes (18 %) katsoi, että koulupäivän tulisi alkaa pääsääntöisesti kello 8. Vain muutama prosentti vanhemmista kannatti koulupäivän alkamista myöhemmin kuin kello 9. Vanhemmista 75 % oli sitä mieltä, että kouluruoka tarjoillaan lapsen koulussa sopivaan kellonaikaan. Alakoululaisten vanhemmista 17 % ja yläkoululaisten vanhemmista 13 % oli sitä mieltä, että kouluruoka tarjoillaan liian aikaisin ja alakoululaisten vanhemmista 3 % ja yläkoululaisten vanhemmista 5 % katsoi, että kouluruoka tarjoillaan liian myöhään. Vanhemmista 63 % katsoi, että kouluruokailuun on varattu riittävästi aikaa. Alakoululaisten vanhemmista 23 % ja yläkoululaisten vanhemmista 28 % oli sitä mieltä, että ruokailuun on varattu aikaa liian vähän. Alakoululaisten vanhemmista 50 % ja yläkoululaisten vanhemmista 33 % uskoi, että kouluruoka maistuu lapselle erittäin tai melko hyvin. Vanhempien mukaan kouluruoka maistuu erittäin tai melko huonosti 16 %:lle alakoululaisista ja 26 %:lle yläkoululaisista. Alakoululaisista 34 %:lle ja yläkoululaisista 41 %:lle kouluruoka maistuu vaihtelevasti. Vanhempien mukaan kouluruoka maistui tytöille hieman huonommin kuin pojille. Vastaajien mukaan 25 % alakouluista ja 52 % yläkouluista tarjosi oppilaille välipalaa. Useimmiten välipala tarjottiin maksullisena. Alakouluista 5 % ja yläkouluista 4 % tarjosi välipalan maksutta. Vanhemmat pitävät välipalan tarjoamista tärkeänä. Alakoululaisten vanhemmista 71 % ja yläkoululaisten vanhemmista 83 % piti välipalan tarjoamista koulupäivän aikana melko tai erittäin tärkeänä. Noin 90 % vastaajista piti lapsen koulupäivän pituutta sopivana. Alakoululaisten vanhemmista 6 % piti koulupäivän pituutta liian lyhyenä, yläkoululaisten vanhemmista 10 % liian pitkänä. Tehostettua ja erityistä tukea saavien yläkoululaisten vanhemmat pitivät muita useammin lapsen koulupäivää liian pitkänä. Koulunkäyntiin liittyvää työmäärää piti sopivana 85 % alakoululaisten ja 80 % yläkoululaisten vanhemmista. Yläkoululaisten vanhemmissa (12 %) oli alakoululaisten vanhempia (7 %) enemmän niitä, jotka pitivät koulunkäyntiin liittyvää työmäärää lapselleen liian suurena. Ala- ja yläkoululaisten vanhemmista 8 % piti koulutyöhön liittyvää työmäärää liian vähäisenä. Tyttöjen ja poikien vanhempien näkemysten välillä ei ollut eroa. Tehostettua tai erityistä tukea saavien oppilaiden vanhemmat pitivät koulunkäyntiin liittyvää työmäärää muita useammin liian suurena. Tehostettua tai erityistä tukea saavien alakoululaisten vanhemmista 17 % ja yläkoululaisten vanhemmista 20 % katsoi, että koulunkäyntiin liittyvää työmäärä on lapselle liian suuri. Ykkös- ja kakkosluokkalaisten vanhemmista 73 % 14 Vanhempien Barometri 2015 Suomen Vanhempainliitto

15 Koulumatkan turvallisuus vanhempien mukaan 78 % Melko tai erittäin turvallinen 20 % Melko tai erittäin vaarallinen oli sitä mieltä, että 1. ja 2. luokan oppilaille on tarjolla riittävästi iltapäivätoimintaa koulupäivän jälkeen, mutta ainoastaan 35 % katsoi, että 1. ja 2. luokan oppilaille on riittävästi tarjolla aamutoimintaa ennen koulupäivän alkua. Alakoululaisten vanhemmista 37 % ja yläkoululaisten vanhemmista 30 % kertoi, että lapsen koulussa järjestetään riittävästi kerhotoimintaa. Kerhotoiminta oli monille yläkoululaisten vanhemmille tuntematonta, sillä reilulla kolmannekselle yläkoululaisten vanhemmista ei ollut tietoa koulun kerhotarjonnasta. Suurin osa vanhemmista (alakoululaisten vanhemmista 91 % ja yläkoululaisten vanhemmista 75 %) oli sitä mieltä, että kerhotoimintaa tulisi tarjota oppilaille iltapäivällä koulupäivän jälkeen. Alakoululaisten vanhemmista 15 % ja yläkoululaisten vanhemmista 10 % tarjoaisi kerhotoimintaa myös aamulla ennen koulupäivän alkua ja 9 % alakoululaisten vanhemmista ja 12 % yläkoululaisten vanhemmista keskellä koulupäivää. Vastaajien alakouluikäisistä lapsista 91 % ja yläkouluikäisistä lapsista 69 % asui viiden kilometrin säteellä koulusta. Alakoululaisissa (45 %) oli yläkoululaisia (20 %) enemmän niitä, joiden koulumatkan pituus oli alle kilometrin. Yläkoululaisissa (17 %) oli puolestaan alakoululaisia (6 %) enemmän niitä, joiden koulumatka oli 5 10 kilometriä tai yli 10 kilometriä (14 % ja 3 %). Vanhemmilta kysyttiin, miten lapsi kulkee koulumatkan. Kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vastausvaihtoehto. Vanhempien mukaan alakoululaisista 54 % kulkee koulumatkan jalkaisin ja 47 % pyörällä. Yläkoululaisista 35 % kulkee jalkaisin ja 42 % käyttää pyörää. Yläkouluikäisistä 26 % ja alakoululaisista 6 % käyttää julkisia kulkuneuvoja. Kyselyyn vastanneiden vanhempien lapsista 11 % kulki kouluun koulukuljetuksella. Alakoululaisten vanhemmista 14 % ja yläkoululaisten vanhemmista 12 % kuljetti lapsiaan kouluun autolla. Ala- ja yläkoululaisten vanhemmista 78 % piti lapsen koulumatkaa melko tai erittäin turvallisena. Erittäin tai melko vaarallisena lapsen koulumatkaa piti runsas 20 % ala- ja yläkoululaisten vanhemmista. SUOSITUKSIA Otetaan oppilaat ja vanhemmat mukaan kehittämään hyvän koulupäivän rakennetta (esimerkiksi kysely oppilaille ja vanhemmille toimivasta koulupäivästä) Kehitetään kouluruokailua yhdessä oppilaiden ja vanhempien kanssa (lue lisää) Kehitetään aamu- ja iltapäivätoimintaa vastaamaan paikallisia tarpeita Vahvistetaan koulun kerhotoimintaa paikallisten tarpeiden näkökulmasta Kehitetään koulupäivää liikkuvammaksi. Mahdollistetaan liikkuminen koulumatkoilla. Vanhempien Barometri 2015 Suomen Vanhempainliitto 15

16 KOULURUOKAILU JA KOULUPÄIVÄN RAKENNE Kouluruoka maistuu lapselle Alakoululaisten vanhemmista Yläkoululaisten vanhemmista erittäin hyvin 14 % melko hyvin 36 % vaihtelevasti 34 % melko huonosti 10 % erittäin huonosti 6 % 8 % 25 % 41 % 18 % 8 % Koulupäivän tulisi alkaa pääsääntöisesti ALAKOULU- LAISTEN YLÄKOULU- LAISTEN ALAKOULU- LAISTEN 24 % 18 % 30 % YLÄKOULU- LAISTEN ALAKOULU- LAISTEN YLÄKOULU- LAISTEN ALAKOULU- LAISTEN YLÄKOULU- LAISTEN 30 % 41 % 46 % 2 % 3 % 16 Vanhempien Barometri 2015 Suomen Vanhempainliitto

17 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Kouluruokailuun liittyvissä asioissa tehdään riittävästi yhteistyötä vanhempien kanssa ALAKOULULAISTEN YLÄKOULULAISTEN 31 % Ala- ja yläkoululaisten vanhemmat. Kodin ja koulun yhteistyötä tehdään lapsen koulussa kokonaisuutena LIIAN VÄHÄN 38 % 41 % RIITTÄVÄSTI 50 % 45 % LIIAN PALJON 1 % 0 % Vanhempien Barometri 2015 Suomen Vanhempainliitto 17

18 8KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Kodin ja koulun yhteistyön osalta ala- ja yläkoululaisten vanhempien näkemykset olivat samansuuntaisia. Alakoululaisten vanhemmista 91 % ja yläkoululaisten vanhemmista 87 % koki olevansa tervetullut lapsensa kouluun. Vanhemmista 82 % katsoi saavansa riittävästi tietoa lapsensa opiskeluun ja koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Alakoululaisten vanhemmista 87 % ja yläkoululaisten vanhemmista 83 % kertoi tulevansa koulussa kuulluksi lastaan koskevissa asioissa. Vanhemmista 76 % sai koulusta positiivista palautetta lapsestaan. Vanhemmista 69 % oli tyytyväisiä vanhempainvarttien määrään. Alakoululaisten vanhemmista 79 % ja yläkoululaisten vanhemmista 74 % kertoi vanhempainvarttien sisältöjen vastaavan odotuksia. Vanhemmista 77 % oli sitä mieltä, että vanhempainiltoja järjestetään riittävästi. Vanhemmista 74 % koki saavansa riittävästi tietoa opetuksesta ja koulun toimintatavoista. Alakoululaisten vanhemmista 69 % ja yläkoululaisten vanhemmista 75 % kertoi tutustuneensa koulun opetussuunnitelmaan. Vanhempien tutustuminen koulun opetussuunnitelmaan oli lisääntynyt, sillä kaksi vuotta sitten tehdyssä Vanhempien Barometri kyselyssä 62 % vanhemmista kertoi tutustuneensa koulun opetussuunnitelmaan. Vastaajista 41 % oli sitä mieltä, että vanhemmat on otettu viime lukuvuoden aikana aktiivisemmin mukaan oppilashuoltotyöhön. Neljännes vastaajista ei kuitenkaan osannut ottaa kantaa asiaan. Vanhemmista 63 % oli sitä mieltä, että kouluterveydenhuollossa tehdään riittävästi yhteistyötä vanhempien kanssa. Ala- ja yläkoululaisten vanhemmista vain 31 % oli sitä mieltä, että kouluruokailuun liittyvissä asioissa tehdään riittävästi yhteistyötä vanhempien kanssa. Vanhempien tyytymättömyys kouluruokailussa vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön on pysynyt korkeana vuodesta toiseen Vanhempien Barometri -kyselyissä. Nuorisotyön jalkauttaminen kouluihin sai vanhemmilta kannatusta. Alakoululaisten vanhemmista 79 % ja yläkoululaisten vanhemmista 84 % oli sitä mieltä, että nuorisotyötä tulisi jalkauttaa kouluihin. Alakoululaisten vanhemmista 45 % ja yläkoululaisten vanhemmista 54 % sanoi, että oppilaskunnan toimintaa on tehty tutuksi vanhemmille. Alakoululaisten vanhemmista 79 % ja yläkoululaisten vanhemmista 83 % oli sitä mieltä, että sähköistä viestintää käytetään kodin ja koulun yhteistyössä sopivasti. Alakoululaisten vanhemmista 15 % ja yläkoululaisten vanhemmista 12 % katsoi, että sähköistä viestintää käytetään yhteistyössä liian vähän ja 1 % alakoululaisten vanhemmista toi esiin, ettei sähköistä viestintää käytetä kodin ja koulun yhteistyössä lainkaan. Vanhempien Barometri 2013 kyselyyn verrattuna alakoululaisten vanhempien tyytyväisyys sähköisen viestinnän käyttöön kodin ja koulun yhteistyössä on hieman lisääntynyt. Kaksi vuotta sitten 72 % kyselyyn vastanneista alakoululaisten vanhemmista oli sitä mieltä, että kodin ja koulun yhteistyössä käytetään tieto- ja viestintätekniikkaa sopivasti. 84 % Yläkoululaisten vanhemmista suurin osa oli sitä mieltä, että nuorisotyötä tulisi jalkauttaa kouluihin. 18 Vanhempien Barometri 2015 Suomen Vanhempainliitto

19 Tehostettua tai erityistä tukea saavien lasten vanhempien näkemykset kodin ja koulun yhteistyöstä eivät eronneet suuresti muiden vanhempien näkemyksistä. Tehostettua tai erityistä tukea saavien lasten vanhemmat olivat muita vanhempia hieman tyytyväisempiä vanhempainvarttien määrään ja sisältöihin. He olivat tutustuneet muita vanhempia useammin koulun opetussuunnitelmaan, mutta olivat puolestaan muita vanhempia vähemmän kiinnostuneita koulun kehittämistyöhön osallistumisesta. Väistötiloissa opiskelu heijastui kodin ja koulun yhteistyöhön. Väistötiloissa opiskelevien lasten vanhemmat olivat muita vanhempia harvemmin sitä mieltä, että heitä kuullaan koulussa lasta koskevissa asioissa ja he saavat riittävästi tietoa koulun opetuksesta ja toimintatavoista. He kaipasivat myös lisää vanhempainvartteja ja enemmän yhteistyötä kouluterveydenhuollon kanssa. Heissä oli myös enemmän niitä, jotka uudistaisivat kodin ja koulun yhteistyötä. Vanhempien mielipiteet kodin ja koulun yhteistyön toimivuudesta kokonaisuutena jakoivat vanhempia. Puolet alakoululaisten vanhemmista ja 45 % yläkoululaisten vanhemmista oli sitä mieltä, että kodin ja koulun yhteistyötä tehdään kokonaisuutena riittävästi. Vastaavasti kuitenkin 38 % alakoululaisten vanhemmista ja 41 % yläkoululaisten vanhemmista oli sitä mieltä, että kodin ja koulun yhteistyötä tehdään liian vähän. SUOSITUKSIA Kuullaan vanhempien kokemuksia kodin ja koulun yhteistyöstä ja kehittämistarpeista Kokeillaan rohkeasti uudenlaisia tapoja tehdä kodin ja koulun yhteistyötä (lue lisää) Järjestetään vanhempainiltoja uudella tavalla (lue lisää) Otetaan vanhemmat mukaan kouluruokailun kehittämiseen ja ruokakasvatuksen vahvistamiseen (lue lisää) Tehdään tapahtuma tai hanke, jonka koulun vanhempainyhdistys ja oppilaskunta toteuttavat yhdessä Vanhempien Barometri 2015 Suomen Vanhempainliitto 19

20 9VANHEMPIEN OSALLISUUS KOULUSSA Vanhempien mahdollisuudet osallistua koulun toimintaan kokonaisuutena eivät saaneet vanhemmilta hyvää arvosanaa. Alakoululaisten vanhemmista 7 % piti vanhempien mahdollisuuksia osallistua koulun toimintaan erittäin hyvinä ja 35 % melko hyvinä. Yläkoululaisten vanhemmista 4 % piti vanhempien osallistumismahdollisuuksia erittäin hyvinä ja 27 % melko hyvinä. Melko vähäisinä vanhempien osallistumismahdollisuuksia piti 41 % alakoululaisten ja 45 % yläkoululaisten vanhemmista ja erittäin vähäisinä 11 % alakoululaisten ja 15 % yläkoululaisten vanhemmista. Vastaajien mukaan kaikkein useimmin koulu oli tarjonnut vanhemmille mahdollisuutta osallistua varainhankintaan (alakoulu 73 % ja yläkoulu 64 %). Seuraavaksi eniten vanhemmat olivat voineet osallistua retkien ja leirikoulujen (alakoulu 61 % ja yläkoulu 53 %), teemapäivien (alakoulu 51 % ja yläkoulu 38 %) ja koulun juhlien/tapahtumien (alakoulu 51 % ja yläkoulu 31 %) järjestämiseen. Alakoululaisten vanhemmista 47 % ja yläkoululaisten vanhemmista 43 % kertoi koulun tarjonneen van- hemmille mahdollisuutta osallistua kodin ja koulun yhteistyön suunnitteluun ja kehittämiseen. Vanhempainiltojen suunnitteluun tai toteutukseen ja koulun toiminnan arviointiin vanhemmilla oli mahdollisuus osallistua noin neljäsosassa kouluista. Alakoululaisten vanhemmista 29 % ja yläkoululaisten vanhemmista 23 % kertoi koulun tarjonneen vanhemmille mahdollisuutta osallistua paikallisen opetussuunnitelman valmisteluun. Vanhemmista noin 12 % kertoi koulun tarjonneen vanhemmille mahdollisuutta osallistua koulun järjestyssääntöjen ja noin 9 % koulun lukuvuosisuunnitelman valmisteluun. Oppilashuollossa ja sen kehittämisessä oli vanhempia mukana vastaajien mukaan noin 13 %:ssa kouluista. Huomioitava on, että viidesosalla vastaajista ei ollut tietoa vanhempien mahdollisuudesta osallistua paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön ja neljäsosalla oppilashuoltoon ja sen kehittämiseen. Alakoululaisten vanhemmista 24 %:lla ja yläkoululaisten vanhemmista 14 %:lla oli ollut mahdollisuus osallistua kouluympäristön (tilat ja koulun piha) suunnitteluun, kehittämiseen tai toteuttamiseen. Vastaajien mukaan vanhemmilla oli mahdollisuus osallistua koulukiusaamisen ehkäisyyn ja puuttumiseen liittyvien toimintatapojen suunnitteluun 19 %:ssa alakouluista ja 23 %:ssa yläkouluista. Vanhempien osallisuus koulupäivän rakenteeseen, lomien pituuteen ja sijoittumiseen ja kouluruokailuun kehittämiseen liittyvään toimintaa oli erittäin vähäistä sekä alakouluissa (10 %, 8 %, 7 %) että yläkouluissa (6 %, 9 %, 8 %). Alakoululaisten vanhemmista 73 % ja yläkoululaisten vanhemmista 63 % sanoi olevansa mielellään mukana koulun toiminnan kehittämisessä. Kyselyyn vastanneet vanhemmat tulivat pääasiassa kouluista, joissa toimi vanhempainyhdistys. Kyselyyn vastanneista alakoululaisten vanhemmista 95 % ja ylä- 20 Vanhempien Barometri 2015 Suomen Vanhempainliitto

21 koululaisen vanhemmista 91 % oli koulusta, jossa oli vanhempainyhdistys. Alakoululaisten vanhemmista 34 % ja yläkoululaisten vanhemmista 20 % oli itse mukana vanhempainyhdistyksen toiminnassa. Vastaajat pitivät vanhempainyhdistystoimintaa tärkeänä. Vanhemmista 87 % piti vanhempainyhdistystoimintaa erittäin tai melko tarpeellisena. Alakoululaisten vanhemmista 26 % ja yläkoululaisten vanhemmista 21 % kertoi, että lapsen luokassa toimii luokkatoimikunta tai vastaava. Vanhemmista 58 % piti luokkakohtaista vanhempaintoimintaa melko tai erittäin tärkeänä. Runsas viidennes kyselyyn vastanneista alakoululaisten vanhemmista ja vajaa viidennes yläkoululaisten vanhemmista oli itse mukana lapsen luokan vanhempaintoiminnassa. Alakoululaisten vanhemmista 46 % ja yläkoululaisten vanhemmista 28 % kertoi tuntevansa luokan muita vanhempia erittäin tai melko hyvin. Tehostettua tai erityistä tukea saavien lasten vanhemmat tunsivat luokan vanhempia muita harvemmin. Runsas neljännes alakoululaisten vanhemmista ja lähes viidennes yläkoululaisten vanhemmista ei osannut sanoa, onko lapsen luokassa vanhempien yhteistä toimintaa. Sama näkyi koulun johtokuntaa koskevan kysymyksen kohdalla. Lähes puolet alakoululaisten ja yläkoululaisten vanhemmista ei osannut sanoa, onko lapsen koulussa johtokunta, jossa on vanhempien edustus. SUOSITUKSIA Otetaan vanhemmat mukaan paikallisen opetussuunnitelman valmisteluun ja koulun toiminnan kehittämiseen (lue lisää, lue lisää) Vahvistetaan vanhempien osallisuutta yhteisöllisessä oppilashuollossa Tuetaan luokan vanhempien tutustumista toisiinsa (lue lisää) Kannustetaan luokan ja koulun vanhempia vanhempaintoimintaan Siirretään vanhempainyhdistystoiminnan painopistettä varainhankinnasta kouluhyvinvoinnin vahvistamiseen - Vajaa puolet alakoululaisten ja runsas neljännes yläkoululaisten vanhemmista kertoi tuntevansa luokan muita vanhempia melko tai erittäin hyvin. Vanhempien Barometri 2015 Suomen Vanhempainliitto 21

22 VANHEMPIEN OSALLISUUS KOULUSSA ALA- KOULULAISTEN YLÄ- KOULULAISTEN ALA- KOULULAISTEN YLÄ- KOULULAISTEN Koulu tarjonnut vanhemmille mahdollisuuden osallistua: Varainhankintaan Retkien ja leirikoulujen järjestämiseen 73 % 61 % 64 % 53 % Koulukiusaamisen ehkäisyyn ja puuttumiseen liittyvien toimintatapojen suunnitteluun/ kehittämiseen 19 % 23 % Teemapäivien järjestämiseen Koulun juhlien/tapahtumien järjestämiseen Kodin ja koulun yhteistyön suunnitteluun/kehittämiseen 51% 51 % 47 % 38 % 31 % 43 % Oppilashuoltoon ja sen kehittämiseen Koulun järjestyssääntöjen valmisteluun Koulupäivän rakenteeseen 14 % 11 % 10 % 12 % 13 % 6 % Paikallisen opetussuunnitelman valmisteluun 29 % 23 % Koulun lukuvuosisuunnitelman valmisteluun 10 % 8 % Vanhempainiltojen suunnitteluun/ toteutukseen 27 % 25 % Lomien pituuteen ja sijoittumiseen 8 % 9 % Koulun toiminnan arviointiin Kouluympäristön (tilat ja koulun piha) suunnitteluun/ kehittämiseen/toteuttamiseen 26 % 24 % 25 % 14 % Kouluruokailun suunnitteluun/ kehittämiseen 7 % 8 % 22 Vanhempien Barometri 2015 Suomen Vanhempainliitto

23 ALAKOULULAISTEN YLÄKOULULAISTEN Vanhempien mahdollisuudet osallistua koulun toimintaan ovat kokonaisuutena ERITTÄIN VÄHÄISET 11 % 15 % MELKO VÄHÄISET 41 % 45 % MELKO HYVÄT 35 % 27 % ERITTÄIN HYVÄT 7 % 4 % Vanhempien Barometri 2015 Suomen Vanhempainliitto 23

24 10 KOULUSÄÄSTÖT Vanhempien Barometrin ajankohtaisosiossa vastaajilta kysyttiin kuntien kiristyneen taloudellisen tilanteen heijastumisesta koulujen arkeen. Alakoululaisten vanhemmista 84 % ja yläkoululaisten vanhemmista 87 % oli sitä mieltä, että kuntien kiristynyt talous näkyy koulun arjessa. Kolmannes vastaajista katsoi, että lapsen perusopetus edellyttää vanhemmilta taloudellista osallistumista. Alakoululaisten vanhemmista 36 % ja yläkoululaisten vanhemmista 32 % toi esiin, että vanhempien keräämillä varoilla rahoitetaan aikaisempaa enemmän koulun hankintoja. Avokysymyksellä selvitettiin kuntien kiristyneen taloustilanteen konkreettista näkymistä koulutyössä. Vastaajien mukaan kuntien kiristynyt talous näkyi koulussa monin tavoin. Monissa vastauksissa lueteltiin useita säästöjen vaikutuksia: Luokkakoot erittäin suuret (lähes 30), opetustuntien määrä aika lailla minimissä, kerhotoiminta vähäistä, materiaalia niukasti (kirjat, työvihkot, askartelu- ym. tarvikkeet), tietokoneita koulussa liian vähän oppilasmäärään nähden, sijaisia opettajan poissaollessa ei palkata jne. Suurentuneet opetusryhmät, lisätilarakennuksen purkaminen säästämisen vuoksi, resuiset oppikirjat, opettajien lomautukset vuonna 2014, selvästi heikentynyt kouluruoan taso, jakotuntien vähentyminen ja kokonaistuntimäärän pieneneminen minimitasolle. Vastaajat toivat esiin, että koulusäästöt heijastuvat koulun arkeen opettajien lomautuksina, sijaisten palkkauskieltoina ja koulunkäynnin avustajien vähentämisenä. Opettajien lomautukset: kaksi luokkaa yhden opettajan vastuulla, toinen luokka toimii ns. itsenäisesti. Sijaisia lyhyisiin poissaoloihin ei oteta, luokkia yhdistetään tai käytetään avustajia sijaisina, kouluvaareja yms. apuna. Päivät lienevät raskaita ja osin aika hyödyttömiä oppimisen kannalta. Kouluavustajien määrää vähennetään koko ajan Opetusryhmien koon uskottiin kasvaneen kuntien heikon taloudellisen tilanteen seurauksena. Liian suuret oppilasmäärät luokissa, luokassa usein levotonta. Luokkakoot erittäin suuret (lähes 30) Paineet opetusryhmien koon kasvattamiseen ovat suuret. Koulusäästöjen katsottiin heijastuvan myös tuntikehykseen, oppimisen ja koulunkäynnin tukeen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan ja kerhotoiminnan vähenemiseen. Tuntikehys on supistettu melkein minimiin. Tuesta saa taistella, tukea tarjolla vain heikoimmin pärjääville. Aamu- ja iltapäiväkerho lakkautetaan koulussamme ensi syksynä. Vastaajat katsoivat kuntien taloudellisen tilanteen näkyvän myös koulutilojen remonttien ja korjausten viivästymisinä. Koulujen sisäilmaongelmien hoitoon ei ole varoja. Koulun tilat ovat huonot! Remonttia olisi koulussa kaivattu jo ajat sitten. Ilmanvaihto ei ole riittävä tällaiselle määrälle lapsia. Koulu liian pieni (sisätilat ja piha), investointeja vetkutetaan liikaa. 24 Vanhempien Barometri 2015 Suomen Vanhempainliitto

25 Kuntien taloudellinen tilanne heijastui kouluverkon toistuvaan tarkistamiseen ja koulujen lakkauttamisiin/ yhdistämisiin. Jatkuva koulujen lakkautusuhka koettiin raskaana. Jatkuvana lakkautusuhkana, joka nousee esiin parin vuoden välein, tai jopa vuosittain. Jatkuva puhe pienten koulujen lakkauttamisesta saa koko kunnan koululaitoksen aikuiset levottomiksi. Koulussa kierrätetään lukukirjojen lisäksi myös tehtäväkirjoja: koululaiset tekevät tehtävät vihkoihin tehtäväkirjan sijasta. Olemme ostaneet kielen opiskeluun omat tehtäväkirjat, joihin tyttäremme voi tehdä suoraan tehtävät. Käsityö- ja kotitaloustunneilla on pulaa materiaaleista. Pihaleikkivälineet ja jumppavälineet puuttuvat/huonoja. Vanhemmat toivat esiin, että kuntien kiristynyt taloudellinen tilanne näkyy koulun retkien, leirikoulujen ja tapahtumien karsimisena. Kaikki "ylimääräinen", retket, toimintapäivät on karsittu pois. On jätetty välistä esimerkiksi koulun kevätjuhla. Vähemmän retkiä ja koulun ulkopuolista toimintaa. Vanhemmat uskoivat koulusäästöjen heijastuvan myös kouluruokaan, jonka laadun nähtiin heikentyneen säästöjen seurauksena. Kouluruoan laatu heikentynyt (yksipuolista) ja määrä pienentynyt. Ruokamääriä rajoitettu ja ruoan laadun heikkeneminen. Vanhemmat toivat esiin, että kuntien taloudellinen tilanne näkyy konkreettisesti myös puutteina koulun oppimateriaaleissa ja opetusvälineissä: oppikirjoissa, tietokoneissa, käsityö- ja kotitaloustuntien materiaaleissa, askartelu- ja liikuntavälineissä ja välitunti- ja pihaleikkivälineissä. Osa koulukirjoista liikaa kierrätettyjä ja huonokuntoisia. Koulukirjoja saa ja pitää kierrättää, mutta tehtäväkirjojen puute häiritsee oppimista, yritetään tihrustaa omiin vihkoihin jotain Monet vastaajat toivat esiin, että koulun hankintoja rahoitetaan entistä useammin vanhempainyhdistysten tuella. Aiemmin koulun tekemiä hankintoja on laitettu yhä enemmän vanhempainyhdistysten vastuulle: stipendit, luokkaretket, jopa liikunta- ja opetusvälineet. Vanhempainyhdistyksen keräämiä varoja käytetään hankintoihin, joita on ennen tehty koulun varoilla. Monissa kouluissa vanhempainyhdistys paikkaa koulun tiukkaa budjettia rahoittamalla retkiä, leirikouluja ja koulun tapahtumia. Vanhempainyhdistys on nykyisin entistä tärkeämmässä roolissa. Koulussa ei tapahdu mitään ylimääräistä virkistystoimintaan/tapahtumiin tms. liittyviä asioita ellei vanhempainyhdistys pysty myöntämään tukea niihin. Kaikissa kuljetusta vaativissa jutuissa (retket, uimahalli ym.) pihistellään. Vanhempainyhdistys usein kustantaa extrajuttuja lapsille, mikä on tietenkin kiva ja hyvä asia, mutta tuntuu vähän hassulta. Vanhempien Barometri 2015 Suomen Vanhempainliitto 25

26 KOULUSÄÄSTÖT ALAKOULULAISTEN Täysin tai jokseenkin samaa mieltä YLÄKOULULAISTEN Täysin tai jokseenkin samaa mieltä Kuntien kiristynyt talous näkyy koulun arjessa 84 % 87 % Lapsen perusopetus edellyttää vanhemmilta taloudellista osallistumista 33 % 33 % Vanhempien keräämillä varoilla rahoitetaan aikaisempaa enemmän koulun hankintoja 36 % 32 % 26 Vanhempien Barometri 2015 Suomen Vanhempainliitto

27 11 LOPUKSI Vanhempien Barometri kyselyn aineisto kerättiin keväällä 2015 keskellä taloudellisesti vaikeaa aikaa ja säästöjä, jotka kohdistuvat entistä enemmän myös kouluun. Vanhempien vahva viesti on, että kuntien heikko taloudellinen tilanne heijastuu koulujen arkeen ja moninaisia koulun toimintaa ja arkea haittaavia koulusäästöjä on jo tehty. Vanhempien kuvaukset koulusäästöjen vaikutuksista ovat synkkää luettavaa. Myönteistä on se, että vanhempien kouluhyvinvointia koskevissa yleisissä näkemyksissä ei peruuttamattomia muutoksia ole vielä tapahtunut. Nyt ollaan kuitenkin kriittisessä rajakohdassa. Jos koulujen toimintaedellytyksistä vielä säästetään, kouluhyvinvointi romahtaa. Koulutuksesta ja opetuksesta ei saa enää säästää. Kyselyn tulokset kertovat myös siitä, että myönteistä kehitystä vanhempien jo aikaisemmissakin Vanhempien Barometreissa esiin nostamissa kouluhyvinvointiin liittyvissä huolenaiheissa ei ole tapahtunut. Ala- ja yläkoulun toimintakulttuurit näyttäytyvät edelleen kouluhyvinvoinnin näkökulmasta erilaisina ja erityisesti yläkoulun toimintakulttuuria tulisi kehittää niin, että se tukee oppimista, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Vanhempien näkemykset koulukiusaamisesta, sen ehkäisemisestä ja siihen puuttumisesta kertovat, että koulukiusaamisen ehkäisyyn tulee edelleen kiinnittää huomiota. Koulun arjessa tulee käyttää aikaa oppilaiden ja koko kouluyhteisön ryhmäyttämiseen sekä tuttuuden ja yhteisöllisyyden luomiseen. Tehostettua tai erityistä tukea saavien oppilaiden kouluhyvinvointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Koulupäivää tulee saada liikkuvammaksi, koulun tiloja ja pihoja viihtyisämmiksi. Oppilaiden ja vanhempien osallisuutta tulee edelleen kouluyhteisöissä lisätä. Koulun toiminnan kehittämiseen kouluhyvinvoinnin näkökulmasta on juuri nyt erinomainen mahdollisuus. Perusopetukseen valmistellaan paikallisia opetussuunnitelmia, joihin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 antavat oivalliset eväät myös kouluhyvinvoinnin näkökulmasta. Opetussuunnitelman perusteiden viesti on, että koulun toimintaa kehitetään yhdessä myös oppilaat ja vanhemmat mukaan ottaen. Vanhempien Barometri kyselyn tulokset osoittavat, että myös paikallisesti vanhempien ja oppilaiden näkemyksiä kannattaa selvittää. Kouluhyvinvointi voi näyttäytyä koulun näkökulmasta erilaisena kuin oppilaiden tai vanhempien näkökulmasta. Oppilailta tai vanhemmilta voi saada hyviä oivalluksia esimerkiksi koulupäivän rakenteen kehittämisestä. Vanhempien Barometrin tulokset kertovat myös, että suurin osa vanhemmista on mielellään koulun tukena kehittämässä koulua ja kouluhyvinvointia. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki uudistettiin vuosi sitten. Jatkossa oppilashuollossa tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota ennaltaehkäisyyn ja yhteisölliseen oppilashuoltoon, mikä antaa loistavia mahdollisuuksia kouluhyvinvoinnin vahvistamiseen ja kehittämiseen. Myös oppilashuoltoa tulee kouluissa suunnitella ja kehittää oppilaat ja vanhemmat osallistaen. Yhteisöllinen oppilashuolto avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi vanhempainyhdistystoiminnan ja luokkatason vanhempaintoiminnan uudelleen suuntaamiselle. Koulun ja luokan tason vanhempaintoiminta kannattaa kouluissa sitouttaa entistä vahvemmin yhteiseen hyvinvointityöhön. Kouluissa kannattaa nyt rohkeasti kutsua oppilaat ja vanhemmat mukaan yhteisöllisen oppilashuollon kehittämiseen ja etsiä rohkeasti yhdessä ratkaisuja kouluhyvinvoinnin vahvistamiseksi. Oppilaiden ja vanhempien osallisuutta tulee edelleen kouluyhteisöissä lisätä. Vanhempien Barometri 2015 Suomen Vanhempainliitto 27

28 28 Vanhempien Barometri 2015 Suomen Vanhempainliitto