PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HEINOLA

Transkriptio

1 PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HEINOLA Kuva: Miro Huvinen 5 v

2 SISÄLTÖ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN LAATIMISESTA 1 TOIMINTA-AJATUS 2 OPPIMISYMPÄRISTÖ 3 PERHEPÄIVÄHOIDON ARVOT 5 VANHEMPIEN ARVOT 5 LASTEN ARVOT 6 PERHEPÄIVÄHOITAJIEN ARVOT 7 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMISPERIAATTEET 8 KASVATUSKUMPPANUUS 8 LAPSILÄHTÖISYYS 10 LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA 11 LEIKKIMINEN 11 LIIKKUMINEN 12 TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISEMINEN 14 TUTKIMINEN 15 ERITYISEN TUEN TARVE VARHAISKASVATUKSESSA 16 TOIMINNAN ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN JA DOKUMENTOINTI 16

3 1 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN LAATIMISESTA Heinolan perhepäivähoidon alkuperäinen varhaiskasvatussuunnitelma, VASU, on vuodelta Laatimisprosessi oli perusteellinen ja siihen osallistuivat tiiviisti kaikki perhepäivähoitajat. Samalla omaksuttiin yhteinen kieli ja ajatusmaailma. Vanhemmat osallistuivat omien arvojensa laatimiseen. Tuolloin perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma laadittiin kaupungin jokaiselle alueelle erikseen. Varhaiskasvatussuunnitelmaa on arvioitu ja seurattu vuosittain, mutta kuluneet viisi vuotta ovat luoneet tarpeen tarkastella, mitkä asiat vaativat uusimista, mitkä pätevät edelleen sellaisinaan. Jokaiselle alueelle erikseen laaditut suunnitelmat huomattiin niin yhteneväisiksi, että ne voidaan yhdistää yhdeksi perhepäivähoidon vasuksi. Päivitystyötä varten valittiin työryhmä, johon kuuluu edustaja jokaisesta alueellisesta tiimistä. Edustajat ovat: perhepäivähoitajat Anja Mannonen kirkonkylä, Pirjo Hahl-Raulahti Mustikkahaka, Raili Ollila Tommola, Raili Kuivalainen Jyränkö, Kyllikki Lepistö Myllyoja, Arja Kujala Vierumäki ja perhepäivähoidon ohjaaja Laura Ilomäki. Työryhmä on pyytänyt ja saanut apua muilta perhepäivähoitajilta lasten ja vanhempien arvojen, valokuvien, lasten piirrosten ja juttujen kokoamisessa. Perhepäivähoitajat ovat kokoontuneet yhteiseen palaveriin miettimään omia arvojaan ja keskustelemaan päivitystyöstä. Iida

4 2 TOIMINTA-AJATUS Perhepäivähoidon tarkoituksena on tukea hyvää lapsuutta ja turvata lapsen kehitys ja kasvu turvallisessa, kiireettömässä ja lämminhenkisessä ympäristössä. Kunnioitamme lapsen yksilöllisyyttä ja ohjaamme häntä ottamaan muut huomioon. Toimimme yhdessä vanhempien kanssa tasavertaisina kasvatuskumppaneina. Rutista, rapsuta, rakasta. Silitä pientä päätä. Lähelle ota, lämmitä älä suukkojasi säästä. Ole tuhlari hellien sanojen, kosketa poskea, kättä. Hoivaa, helli ja hyväile; ota syliin empimättä! Katriina Ahonen Kiisseliviikset Piirros: Raili Ollila

5 3 OPPIMISYMPÄRISTÖ Perhepäivähoidossa lapsen oppimisympäristö käsittää perhepäivähoitajan kodin, pihan ja lähiympäristön sekä hoitoryhmän ilmapiirin. Perhepäivähoitajien kodit ovat aitoja koteja, joissa hoitajan perhe asuu. Ne tarjoavat persoonallisen ja virikkeellisen ympäristön, jossa lapsi näkee kodin toimia, mm. ruoan valmistusta. Lisäksi ne on varustettu lapsia varten siten, että sekä sisä- että ulkotilat ovat turvalliset ja asianmukaiset. Lasten käyttöön varataan riittävästi leikki- ja liikuntavälineitä. Perhepäiväkotien turvallisuudesta huolehditaan päivähoidon turvallisuussuunnitelman mukaisesti. Perhepäivähoitajalla voi olla hoidossaan samanaikaisesti enintään neljä alle kouluikäistä lasta ja mahdollisesti yksi osapäiväinen koululainen tai esikoulua käyvä lapsi Varahoitopaikkana perhepäivähoitajan poissaolojen aikana toimii läheinen päiväkoti, ryhmis tai toinen perhepäivähoitaja. Saunaremontista jääneet paneelikappaleet herättävät lapsen oman mielikuvituksen leikin rakentamiseen

6 4 Perhepäiväkoteja on Heinolan eri alueilla. Jokaisella alueella toimivat alueelliset tiimit, jotka suunnittelevat ja toteuttavat yhteisiä tapahtumia, joissa lapset pääsevät leikkimään ja toimimaan isommassa ryhmässä, saamaan erilaisia kokemuksia ja elämyksiä ja tutustumaan toisten hoitajien lapsiin. Leikkikenttien välineet ovat ahkerassa käytössä ja urheilukentillä saadaan oikean urheilujuhlan tuntua. Usealla alueella on varattu myös vuoroja liikuntatiloista yhteisiä liikuntahetkiä varten. Kodin ulkopuolellakin perhepäivähoitajat huolehtivat tarkasti lasten turvallisuudesta Heinolan vahvuus on luonnonläheisyys, Metsäpolut ja puistot ovat aivan vieressä. Metsäretket ovatkin suosittuja. Useilla perhepäivähoitoryhmillä on oma metsämörripaikka lähimetsässä. Metsämörritoiminnassa tutkitaan luontoa ja opitaan suojelemaan sitä. Lähimetsässä riittää touhua, ei tarvita ostettuja leluja! On kaatuneita puita, kantoja, keppejä muita. Vain mielikuvitus rajana syntyy leikkejä monia, ja niitä aikuinen saa vain vihjeillä ohjata. Lapset viihtyvät ja oppivat parhaiten ilmapiirissä, jossa heidät hyväksytään ja heitä kuunnellaan ja rohkaistaan. Perhepäivähoitajan tehtävänä on huomioida jokainen lapsi yksilönä ja ohjata heitä heidän omien tarpeidensa ja kehitystasonsa mukaisesti. Perhepäivähoitajan oma esimerkki on tärkeä malli lapsille. Kiireetön päiväjärjestys mahdollistaa uusien taitojen opettelun. Yhteistyökumppanit, esim. lähipäiväkoti, kirjaston satutunnit ja seurakunnan lapsityö tarjoavat lisää toimintavaihtoehtoja

7 5 PERHEPÄIVÄHOIDON ARVOT Lukuisista arvovastauksista koottiin eniten mainintoja saaneet keskeiset arvot niin vanhempien, lasten kuin hoitajienkin osalta VANHEMPIEN ARVOT Vanhemmat arvostivat voimakkaimmin turvallisuutta, johon sisältyi myös hoitopaikan pysyvyys. Kasvatuskumppanuus joka käsittää yhteistyön, kunnioituksen ja luottamuksen sekä asioiden selvittämisen keskustelemalla on kakkostilalla rajojen ja sääntöjen kanssa. Lapsilähtöisyyteen kuuluu yksilöllisyys, lapsen kuunteleminen ja hyväksyminen omana itsenään. KASVATUS- KUMPPANUUS RAJAT JA SÄÄNNÖT TURVALLISUUS LÄHEISYYS JA HUOLENPITO LAPSILÄHTÖISYYS Lapset leikkivät kotia. Viisivuotias tyttö totesi: Vehtaamista tuon lapsenkin kanssa, kun se aina marisee.

8 6 LASTEN ARVOT Lasten arvoissa korostui leikkiminen. Hyvä ruoka, kaverit, sekä syli ja turva olivat tasaveroisia kakkosia. Syömisestä lapset kertoivat esim. - täällä syön, kotona en - että saa lisää - että tulee isommaksi - mieliruokia olivat mm. pinaattiletut ja maksalaatikko tai maroonilaatikko Syli ja turva koostui tutusta hoitotädistä, omasta sängystä ja omasta pupusta, kädestä kiinni pitämisestä nukahtaessa, halimisesta jne. Ulkona liikkuminen on koottu useista liikkumista kuvaavista vastauksista: keinuminen, saa juosta, kiivetä kivelle ja hypätä, saa pomppia lätäkössä ja liikuntapaikkoja kuvaavista vastauksista: rantalenkki, leikkipuisto, kivipolku. Verrattuna vanhempien arvoihin säännöt ja rajat tulivat lasten vastauksissa esille vain kahdessa asiassa: toisen kädestä ei saa ottaa ja kun mennään jonnekin, pitää pysyä yhdessä ja rattaiden lähellä. HYVÄ RUOKA LEIKKI SYLI JA TURVA KAVERIT LIIKKUMINEN ULKONA Kolmevuotias tyttö kysyi: Meneekö pikkuleipä luokapukkeen vai hengitytkukkeen? Minulla on makeat kädet, sanoi kaksivuotias, kun oli syönyt lettuja ja kädet tulivat tahmeiksi hillosta.

9 7 PERHEPÄIVÄHOITAJIEN ARVOT Yhteistyö Luottamus Välittäminen Rajat Syli HYVÄ KASVATUSKUMPPANUUS LAPSILÄHTÖISYYS TURVALLISUUS Kiireettömyys Viihtyminen Turvallinen ympäristö Kunnioittaminen Yksilöllisyys Perhepäivähoitajien ja vanhempien arvot ovat liki yhtenevät; kasvatuskumppanuus, lapsilähtöisyys ja turvallisuus ovat molemmille tärkeitä. Vanhempien arvoissa mainittu läheisyys ja huolenpito sisältyvät perhepäivähoitajien lapsilähtöisyyteen, siellä mainitaan välittäminen, syli ja viihtyminen.

10 8 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMISPERIAATTEET KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan sitä, että vanhemmat ja perhepäivähoitaja toimivat yhdessä lapsen parhaaksi yhdessä sovituilla tavoilla. Kasvatuskumppanuuden tarkoituksena on taata vanhemmille mahdollisuus osallistua oman lapsensa päivähoitoon. Kasvatuskumppanuus alkaa molemminpuolisesta tutustumisesta. Vanhemmilla on mahdollisuus keskustella oman lapsensa perhepäivähoitajan kanssa päivittäin lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvistä asioista. Teemme yhdessä vanhempien kanssa jokaiselle lapselle varhaiskasvatussuunnitelman, johon kirjaamme lapsen tavat, tottumukset ja taidot sekä yhteisesti sovitut tavoitteet ja käytännöt. Suunnitelmaa tarkistamme vuosittain, tarvittaessa useamminkin. Vanhemmat ovat tervetulleita osallistumaan yhteisiin juhliin ja vanhempainiltoihin. Avoin keskustelu mahdollistaa luottamuksen syntymisen. Silloin vanhemmat ja perhepäivähoitaja voivat ottaa puheeksi myös huolensa lapsen kehityksestä ja erityisen tuen tarpeesta. Näissä asioissa meillä on apuna myös kiertävä erityislastentarhanopettaja

11 9 Hoitopäivän tapahtumia ja lapsen kasvua ja kehitystä hoitajat kuvaavat ja kirjaavat kasvunkansioon, josta tieto välittyy vanhemmille. Kasvatuskumppanuuteen kuuluu tiedottaminen yhteisistä asioista, josta esimerkkinä Tommolan perhepäivähoitajien tiedote helmikuulta VIIKKO 6 TUTUSTUMME AFRIKKAAN Afrikka tietoutta TO 12.2 TEATTERI VANHA JUKO Linja autolla lähtö 8.20 Liput 5 /lapsi TYTTÖ JOKA TUULI VEI JA MUNA (Afrikkalaisia satuja) TI 17.2 YSTÄVÄT MÄESSÄ Retki sellaiseen mäkeen jossa ei olla käyty Mehua klo 9.00 => TO 19.2 METSÄMÖRRI Aihe: Metsähiiri Linturuokinta jatkuu klo 9 => HELMIKUU 2009 Helmikuussa metsässä jäähelmiä, Helmikuussa hangessa kiva telmiä, Helmikuussa pyöritetään lumesta ukko, lasketaan mäkeä ja kutsutaan väkeä, syömään kuumaa hernekeittoa Vastuu kasvatuskumppanuuden edellytysten luomisesta kuuluu perhepäivähoidon henkilöstölle. Kasvatuskumppanuutta on myös moniammatillinen yhteistyö lapsen hyväksi. Yhteistyökumppaneina ovat tilanteen mukaan esim. kiertävät erityislastentarhanopettajat, terveydenhoitajat, puheterapeutit.

12 10 LAPSILÄHTÖISYYS Lapsi viihtyy turvallisessa ja hyväksyvässä ympäristössä, jossa hän tietää mitä päivän mittaan tapahtuu. Tuttu lämmin perhepäivähoitaja ja säännöllinen kiireetön päivärytmi ovat lapsen kannalta tärkeitä asioita. Pienessä ryhmässä perhepäivähoitaja pystyy kuulemaan ja näkemään kunkin lapsen tarpeet ja toiveet ja vastaamaan niihin. Lasten aloitteiden pohjalta suunnitellaan yhdessä päivää ja toteutetaan toimintaa. Tapahtumia, oivalluksia ja oppimistuloksia kirjataan kasvunkansioon. Leikki, liikkuminen, tutkiminen sekä taiteen kokeminen ja ilmaiseminen sisältyvät toimintaan osana arkea, eivätkä erotu erillisinä oppimistuokioina. Kerroin lapsille: Huomenna lähdemme mörrimetsäretkelle Kolmevuotias poika sanoi: En lähde, pelkään peikkoja ja mörrrimöykkyjä. Juteltiin peikoista ja kerroin, että ne ovat satuolentoja, ei niitä siellä ole. Tulimme ulkoa sisälle ja aloimme syödä. Poika katseli minua kieroon ja totesi: Sinä sanoit, että peikkoja ei ole, mutta sinä olet ihan peikkonaisen näköinen. - Uusi permanentti oli pörrössä. Piirros: Raili Ollila Söimme loppuun. Pörrötimme päätä lisää. Leikimme Mörrimöykky tanssii ja ruokopilli soi. Lapsilla oli hauskaa, naurua ja riemua riitti. Seuraavana päivänä lähdimme mörriretkelle. Kaikki sujui hyvin.

13 11 LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA LEIKKIMINEN LEIKKI on tärkeää LEIKILLE pitää olla aikaa LEIKILLE pitää olla tilaa LEIKIN pitää saada jatkua LEIKKIÄ pitää välillä ohjata Aikuinen mahdollistaa leikin, antamalla välineitä, tilan sekä aikaa ja huolehtimalla, että jokaisella lapsella on mahdollisuus leikkiin joko yksin tai yhdessä. Tarvittaessa aikuinen ohjaa leikkiä mm. antamalla erilaisia roolimalleja. Leikin avulla lapsi oppii monia asioita. Palapelit kehittävät värien ja muotojen havainnointia, muut pelit sääntöjen omaksumista, vuoron odottamista ja toisten huomioon ottamista.

14 12 LIIKKUMINEN Perhepäivähoidossa lapset ulkoilevat päivittäin, jolloin he voivat toteuttaa luonnollista liikkumisen haluaan - kiipeilyä, keinumista, juoksuleikkejä ja pallopelejä. Talvella mieluisia ovat lumileikit, mäenlasku, hiihto sekä luistelu. Tärkeä liikkumispaikka on hoitajan piha, jolla voidaan vaikka harjoitella hiihtoa tai leipoa hiekkakakkuja. Lisäksi perhepäivähoitajat retkeilevät lasten kanssa läheisiin metsiin ja leikki- ja urheilukentille. Sisäliikuntaa harrastetaan hoitajan kotona ja läheisen päiväkodin tai koulun liikuntasalissa. Hoitajan kotona on otettava huomioon tilojen ja asumisen rajoitukset, mutta ne eivät estä liikkumasta sisällä. Silloin valitaan rauhallisempia liikuntamuotoja, jotka soveltuvat kotiympäristöön. Liikuntasaleissa taas on käytössä sellaisia välineitä ja mahdollisuuksia, joita kotoa ei löydy, ja ne antavat lapsille uusia kokemuksia. Perhepäivähoidon liikunnassa toteutetaan varhaiskasvatuksen liikuntasuosituksia niin liikkumisen määrän kuin liikuntamuotojen suhteen. Liikkuminen on perusliikuntamuotojen harjoittelua. Perhepäivähoitajan tehtävä on antaa lapselle tarvittaessa tukea ja houkutella esiin tulollaan olevia taitoja. Hoitajan oma esimerkki on tärkeä. Ohjaushetket ovat lyhyitä. Ilolle ja leikille sekä lasten omille mieluisille liikkumismuodoille annetaan tilaa.

15 13 Metsämörritoiminnassa toteutuvat useat lapselle ominaiset tavat toimia kuten ilmenee kirkonkylän perhepäivähoitajien metsämörripäiväkirjasta. Metsämörriretki Vuosi 2010 oli ehtinyt kulua jo pitkälle maaliskuuta, kun pidimme metsämörriä. Talvi oli runsasluminen ja pakkasta paljon. Päätimme kokoontua Kotasenrannalle. Oli oikein aurinkoinen päivä ja pientä pakkasta. Aluksi juteltiin keväästä ja kevään merkeistä. Lapset olivat huomanneet, että asfalttia alkoi näkyä, lumet sulaa autojen katoilta, räystäät tippuu, on jääpuikkoja. Rannassa oli kaislikkoa, jota lapset kaatoivat nurin. Konttauskilpailu oli hauska ja aika tasaväkinen. Kaikki saivat tarran osallistumisesta. Kettukin löysi seuraamaan lasten touhuja. Mörriä etsittiin porukalla. Löytyihän mörri puun oksalta, jonka alla oli pussukka., jossa oli lapsille suklaa munia. Oli Pääsiäinen tulossa. Eväät maistuivat kaikille. Päälle vielä syötiin suklaamunia. Toivotettiin Hyvää Pääsiäistä. Tapaamisiin seuraavalla keralla. Mukana retkellä: Liisa ja lapset; Anja ja lapset; Rauni; Anja J; Aila ja lapset

16 14 TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISEMINEN Lapsilla on mahdollisuus ilmaista itseään piirtäen, maalaten, laulaen, soittaen, tanssien, näytellen ja tarinoita kertoen. Päivittäisistä satuhetkistä lapset saavat innostusta piirtämiseen, maalaamiseen ja roolileikkeihin. Roolileikkien apuvälineiksi riittävät useimmiten kotoa löytyvät asusteet, joiden avulla lapset luovat oman esityksensä.

17 15 TUTKIMINEN Ihmettely ja tutkiminen ovat lapsille ominaista toimintaa, siihen ei tarvita erityisiä välineitä. Välineillä, esim. kiikarilla tai luupilla, voidaan toki välillä tuoda tutkimisen kohteesta esille uusia puolia. Aikuisen tehtävänä on huomata tilanteet, joissa lapsen kiinnostus herää, ja antaa aikaa, välineitä ja mahdollisuus tutkimiseen sekä vastata lapsen kysymyksiin. Asuuko tuolla siili vai myyrä? - Onko tämä kurkku kasvanut nokkosen vieressä? kysyi viisivuotias tyttö - Miten niin? - Kun tämä maistuu sille. Maistoin kurkkua ja se maistui vähän kitkerälle.

18 16 ERITYISEN TUEN TARVE VARHAISKASVATUKSESSA Kun vanhemmilla tai perhepäivähoitajalla herää huoli lapsen kasvuun tai kehitykseen liittyvistä asioista, siitä on syytä keskustella yhdessä. Apua huolen arviointiin saadaan kiertävältä erityislastentarhanopettajalta. Tarvittaessa voidaan ohjata lasta eteenpäin jatkotutkimuksiin ja kuntoutukseen. Keskustelu yksilöllisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseksi ja tarkistamiseksi käydään yhdessä vanhempien kanssa syksyisin ja tarvittaessa keväisin. Lapsen tukemiseksi tehdään moniammatillista yhteistyötä. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisille lapsille laaditaan oma varhaiskasvatussuunnitelma, jossa otetaan huomioon äidinkielen ja suomen kielen taito ja keinot näiden tukemiseen. Lahja TOIMINNAN ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN JA DOKUMENTOINTI Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan ja seurataan vuosittain ja kehitetään tarpeen mukaan. Seurannasta vastaavat perhepäivähoidon esimiehet. Taitto: Hannele Tuusjärvi